MAO:58-60/12

ASIAN TAUSTA

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 13.9.2011 julkaistulla EU-hankintailmoituksella tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavista muuttokuljetuspalveluista ja niihin läheisesti liittyvien tavaroiden toimittamisesta asiakkaille. Hankintailmoituksessa puitejärjestelyn kestoksi on ilmoitettu 48 kuukautta.

Hankintayksikön materiaalihankintojen ja teknisten palveluhankintojen yksikön päällikkö ja ajoneuvo- ja kuljetushankintojen toimialapäällikkö ovat muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinneet puitesopimustoimittajiksi Muuttopalvelut Grundell Oy:n, Secon Service Oy:n, Oy Kuljetusliike Forsman Ab:n, Kuljetus Hakonen Oy:n ja Muuttohaukat Ky:n.

Hankintailmoituksen mukaan hankintojen ennakoitu kokonaisarvo puitejärjestelyn kokonaiskeston ajalta on noin 4 miljoonaa euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus (asia 377/11/JH)

Vaatimukset

Suomen Lainalaatikko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa korkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.932 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että puitejärjestelyyn valittavat toimittajat valitaan hinnan perusteella. Hinta on pyydetty ilmoittamaan laskennallisena tuntihintana, jossa ei ole huomioitu muun muassa muuton kokonaiskestoa.

Hankinnan ehtoja ei ole määritelty riittävällä tarkkuudella, jotta hankinta voitaisiin toteuttaa vain täsmentämällä minikilpailutuksen yhteydessä hankinnan ehtoja. Jos valituista toimittajista vain yksi kykenee aidosti toimimaan valtakunnallisesti, hankintapäätös johtaa todennäköisesti joissakin tilanteissa tarjoajan monopoliasemaan. Tällöin hankintapäätös on julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 31 §:n 2 momentin vastainen, sillä puitejärjestely vääristäisi, rajoittaisi ja estäisi kilpailua. Kaikki kahdeksan palvelutoimittajaa tulisi valita puitejärjestelyn piiriin ja suorittaa varsinainen hintavertailu urakkakohtaisesti kaikilta kahdeksalta pyydettyjen tarjousten perusteella.

Hankintalain mukaan hankintapäätöksen tiedoksianto lähettipalvelua käyttäen ei ole mahdollista. Hankintapäätöksen tiedoksiantamiseen soveltuu hankintalain 75 §:n 2 momentissa tarkoitettu tiedoksiantotapa. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen määräajassa ja se on siten tutkittava. Tiedoksianto ei ole täyttänyt hallintolain 60 §:n vaatimuksia, vaikka markkinaoikeus tulkitsisikin, että tiedoksianto voitaisiin toimittaa mainitun pykälän tarkoittamalla tavalla.

Hallintoasioissa tiedoksiantotodistus on kirjoitettava myös asiakirjaa seuraavalle, palautettavaksi tarkoitetulle kaksoiskappaleelle. Tiedoksiantotodistusta ei tässä tapauksessa ole annettu vastaanottajalle eikä valituksen määräaika ole voinut lähteä kulumaan.

Todisteellinen tiedoksianto yhteisölle toimitetaan henkilölle, jolla on oikeus ottaa vastaan sen puolesta tiedoksiantoja. Päätös on luovutettu yhtiön palveluksessa työskentelevälle varastomiehelle, joka on kuitannut lähetyksen vastaanotetuksi. Hankintapäätöksen vastaanottanut yhtiön varastomies ei ole ollut sellaisessa asemassa, että hänellä olisi ollut oikeus ottaa vastaan yhtiön puolesta tiedoksiantoja. Tästäkään syystä tiedoksiantoa ei ole suoritettu laillisesti.

Kun yhtiön edustaja on aikanaan saanut päätöksen, hän on ollut tiedoksiantotodistuksen puuttuessa siinä käsityksessä, että päätös on saapunut postitse. Varastomiehen asemassa olevan henkilön ei voida olettaa olevan tietoinen siitä, mikä merkitys vastaanottopäivällä on yritykselle ollut.

Valitus (asia 378/11/JH)

Vaatimukset

Niemi Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 250.000 euroa korkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.932 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valittaja on perustellut vaatimuksiaan samansisältöisesti kuin asiassa 377/11/JH. Valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että hankintapäätös on luovutettu sen aulapalvelutyöntekijälle.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että Grundell Oy saa monopoliaseman tarjousten antajana pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koska edellisellä sopimuskaudella puitejärjestelyn piirissä olevista palveluntuottajista ainoastaan Grundell Oy ja valittaja ovat antaneet kattavasti tarjouksia eikä valittajaa ole valittu toimittajaksi.

Valitus (asia 379/11/JH)

Vaatimukset

Oy Victor Ek Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa korkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.932 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valittaja on perustellut vaatimuksiaan samansisältöisesti kuin asiassa 377/11/JH. Valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että hankintapäätös on luovutettu sen työntekijälle.

Vastine

Asiat 377/11/JH, 378/11/JH ja 379/11/JH

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeuteen yhteisen vastineen asioissa 377/11/JH, 378/11/JH ja 379/11/JH ja vaatinut, että markkinaoikeus jättää valittajien valitukset tutkimatta ja hylkää valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hankintapäätös ja sen liitteinä olleet perustelumuistio ja hintavertailutaulukko sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettu tiedoksi valittajille 15.11.2011 talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 2/2010 vp s. 6) mahdollistamalla hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaisella todisteellisella tiedoksiannolla luovuttamalla asiakirjat vastaanottajalle, jonka valittajat ovat ilmoittaneet tai tämän edustajalle. Koska valitukset on jätetty markkinaoikeuteen 7.12.2011, ne on jätettävä myöhässä saapuneina tutkimatta.

Lähetti on toimittanut päätösasiakirjat ja muutoksenhakuohjeet sisältävät kirjekuoret kunkin valittajan osalta siihen osoitteeseen, jonka tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut yhtiön yhteysosoitteeksi. Osoite on ollut sama kuin kaupparekisteriotteessa ilmoitettu yhtiön postiosoite. Kunkin kirjekuoren päällä on ollut tarjoajayhtiön nimi, vastaanottajaksi yhtiön puolesta ilmoitetun henkilön nimi ja yhtiön postiosoite.

Lähetti on pyytänyt saada luovuttaa asiakirjat kunkin yhtiön ilmoittamalle henkilölle ja saanut tiedoksiantotodistuksiin kuittaukset sekä päivämäärän ja kellonajan. Lähettipalveluyritys on vielä hankintayksikön pyynnöstä antanut lähetilleen ohjeet kertoa kullekin vastaanottajalle, että lähetys sisältää hankintapäätöksen.

Tiedoksiantotodistuksista on käynyt ilmi hallintolain 60 §:n 2 momentin edellyttämät tiedot. Kyseisessä pykälässä ei oteta kantaa siihen, että vastaanottotodistuksesta olisi annettava kappale vastaanottajalle.

Kukin kirjekuoren vastaanottanut henkilö on ollut tietoinen siitä, milloin asiakirja on toimitettu, mikä on ollut kirjekuoren sisältö ja että asiakirja on toimitettu lähetin välityksellä todisteellisena tiedoksiantona eikä postitse. Kirjekuoressa ei ole ollut postimerkkiä tai frankkeerauskoneen tekemää merkintää postimaksusta. Yrityksen tulee ohjeistaa sisäisesti, kenellä on oikeus vastaanottaa asiakirjoja ja muita lähetyksiä sekä miten kyseiset lähetykset tulee yrityksen sisällä merkitä ja toimittaa eteenpäin.

Kyse ei ole ollut haastetiedoksiannosta. Osakeyhtiölaissa on määräyksiä yhtiön edustamisesta. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Kaupparekisteriin voidaan merkitä ainoastaan sellainen rajoitus oikeuteen edustaa yhtiötä, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä täm oikeus. Käytännössä näillä määräyksillä ja merkinnöillä säädellään yhtiön aktiivista edustamista. Aktiivisesta edustamisesta on erotettava passiivinen edustaminen kuten yhtiöön tulevien tiedoksiantojen, pyyntöjen tai hakemusten vastaanottaminen. Tällaiset toimet perustuvat kunkin organisaation sisäisiin työohjeisiin, joiden voidaan katsoa antavan valtuuden toteuttaa organisaation kannalta tarpeellisia tehtäviä eikä tällaisia valtuutuksia tai rajoituksia voida merkitä kaupparekisteriin.

Valtuutukseen perustuvan oikeustoimen sitovuudesta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 11 §:n 1 momentissa. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy luottaa kunkin yhtiön antamaan tietoon yhtiötä koskevien asiakirjojen vastaanottajasta. Yhtiössä mahdollisesti annettuihin työohjeisiin tai toimivallan rajoituksiin ei voida vedota niistä tietämätöntä vilpittömässä mielessä ollutta kolmatta osapuolta vastaan. Lähetillä ei siten ole ollut perusteltua syytä epäillä antaessaan kunkin tarjoajayrityksen tiloissa yrityksen työntekijälle lähetyksen vastaanotettavaksi, ettei kyseisellä työntekijällä olisi ollut oikeutta ottaa vastaan asiakirjaa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valitusten tutkiminen (asiat 377/11/JH, 378/11/JH ja 379/11/JH)

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä niistä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus on annettava kirjallisesti tiedoksi niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Pykälän 2 momentin osalta lain esitöistä (HE 190/2009 vp s. 51) käy ilmi, että kirjeitse tapahtuvassa tiedoksiannossa tiedoksianto tapahtuu siten kuin hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta. Talousvaliokunnan mietinnöstä (TaVM 2/2010 vp – HE 190/2009 vp) ilmenee hankintapäätöksen tiedoksiannon osalta lisäksi, että oikeustilaa tiedoksiannon osalta ei ole ollut tarkoitus muuttaa ja että hallituksen esityksessä mainitun hallintolain 59 §:n lisäksi sovellettaviksi voivat tulla myös hallintolain 60 §:n mukainen todisteellinen tiedoksianto ja hallintolain 61 §:n mukainen sijaistiedoksianto.

Hallintolain 60 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Saantitodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja voidaan myös luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta. Pykälän 2 momentin osalta lain esitöissä (HE 72/2002 vp s. 115) on lisäksi todettu, että luovutettaessa asiakirja vastaanottajalle henkilökohtaisesti, tiedoksiannosta olisi laadittava kirjallinen todistus, jotta tiedoksianto voidaan jälkeenpäin osoittaa toimitetuksi.

Hallintolain 57 §:n 1 momentin mukaan todisteellinen tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle toimitetaan henkilölle, jolla on oikeus ottaa sen puolesta vastaan tiedoksiantoja.

Mainitun lainkohdan esitöissä (HE 72/2202 vp s. 112) on viitattu aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:ään (OYL 734/1978), jonka mukaan tiedoksianto yhtiölle katsotaan toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Voimassa olevassa osakeyhtiölaissa asiasta säädetään 24 luvun 5 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan haaste ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus tämän lain nojalla edustaa yhtiötä. Lain esitöissä (HE 109/2005 vp s. 209) on kyseisen lainkohdan osalta todettu, että lainkohta sisältää säännökset niin sanotusta passiivisesta edustamisesta eli yhtiön edustajien kelpoisuudesta ottaa vastaan yhtiölle osoitettuja tiedoksiantoja.

Asemavaltuutuksesta säädetään oikeustoimilain 10 §:n 2 momentissa. Kyseisen lainkohdan mukaan milloin jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan valitus markkinaoikeuteen on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Asian oikeudellinen arviointi

Valittajat ovat esittäneet, että hankintapäätöksen tiedoksiannot ovat tapahtuneet virheellisesti, koska hankintalaki ei tunne käytettyä tiedoksiantotapaa, tiedoksiantotodistuksista ei ole annettu kappaleita vastaanottajille eikä tiedoksiannot vastaanottaneilla henkilöillä ole ollut oikeutta ottaa vastaan valittajayhtiöiden puolesta tiedoksiantoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa mainitut sähköinen tiedoksianto ja kirjetiedoksianto eivät ole hankintayksikön käytössä olevat yksinomaiset tiedoksiantotavat, vaan hankintapäätös voidaan antaa tiedoksi myös käyttäen hallintolaissa tarkoitettuja todisteellisia tiedoksiantotapoja.

Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevin tavoin hankintapäätökset on annettu tiedoksi lähetin välityksellä. Lähetti on pyytänyt vastaanottajilta allekirjoituksen ”rahtikirjaksi” otsikoituun asiakirjaan. Kustakin ”rahtikirjasta” ilmenee lähettäjä ja vastaanottaja, vastaanottajan allekirjoitus ja nimenselvennys sekä päivämäärä ja kellonaika.

Hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiannosta on laadittava kirjallinen todistus, josta käy ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta. Kyseisessä lainkohdassa ei edellytetä, että siinä tarkoitetusta tiedoksiannosta olisi laadittava kirjallinen todistus kahtena kappaleena. Hankintapäätöksen tiedoksiannosta laadittu todistus täyttää siten tältä osin hallintolain 60 §:n 2 momentin vaatimukset.

Osakeyhtiölain 24 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan haaste ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus tämän lain nojalla edustaa yhtiötä.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaki edellytä hankintapäätöksen todisteellista tiedoksiantoa tarjoajalle. Hankintapäätös ei myöskään ole hallintolain 60 §:ssä tarkoitettu tarjoajaa velvoittava päätös. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että osakeyhtiölain 24 luvun 5 §:n 1 momentin säännökset todisteellisen tiedoksiannon toimittamisesta yhtiölle eivät estä hankintapäätöksen tiedoksiantoa toimittamalla päätös muullekin henkilölle, jolla on asianmukainen valtuutus tiedoksiannon vastaanottamiseen yhtiön puolesta. Yhtiön palveluksessa olevalla voi muun muassa asemansa perusteella olla niin sanottu asemavaltuutus tietyn tyyppisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen. Valtuutus perustuu tällöin siihen, että jollakin on työ- tai muun sopimussuhteen perusteella sellainen asema, että siihen liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia yhtiön puolesta. Vilpittömässä mielessä oleva taho on oikeutettu luottamaan valtuutetun ulkoisen aseman antamaan käsitykseen valtuutuksen olemassaolosta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan lähetti on toimittanut päätösasiakirjat ja muutoksenhakuohjeet sisältävät kirjekuoret valittajien tarjouksissaan ilmoittamiin osoitteisiin. Hankintapäätökset on siten toimitettu valittajayhtiöiden hallinnoimiin toimitiloihin. Kunkin kirjekuoren päällä on ollut tarjoajayhtiön nimi, vastaanottajaksi yhtiön puolesta ilmoitetun henkilön nimi ja yhtiön postiosoite. Lähetti on pyytänyt saada luovuttaa asiakirjat kunkin yhtiön ilmoittamalle henkilölle ja saanut rahtikirjoihin kuittaukset sekä päivämäärän ja kellonajan. Kunkin rahtikirjan kohdassa ”Kuljetusohjeet” on ilmoitettu, että kyseessä on ollut hankintapäätös. Lähetti on lisäksi ilmoittanut kullekin vastaanottajalle kirjeen sisältävän hankintapäätöksen. Rahtikirjat on vastaanottajayhtiöiden puolesta kuitanneet vastaanotetuksi valituksista ilmenevät valittajayhtiöiden työntekijät. Kysymyksessä olevat työntekijät eivät ole ilmoittaneet lähetille, ettei heillä ole ollut valtuuksia vastaanottaa kysymyksessä olevia asiakirjoja.

Hankintapäätöksen, joka voidaan toimittaa tarjoajille postitse tai sähköisesti, rutiininomaisiin vastaanottamistoimiin tarjoajayrityksissä osallistuu yleisesti työntekijän asemassa olevia henkilöitä. Hankintapäätöksen vastaanottaminen nyt kysymyksessä olevissa asioissa ei myöskään ole merkinnyt sitä, että päätökset vastaanottaneet työntekijät olisivat sitoutuneet yhtiön puolesta johonkin vaan kyse on ollut niin sanotusta asiakirjojen tiedoksisaamiseen liittyvästä passiivisesta edustamisesta. Nämäkään seikat eivät puolla asemavaltuutuksen edellytysten tulkitsemista suppeasti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on edellä mainitut olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen perustellusti voinut luottaa siihen, asiakirjat vastaanottaneilla valittajayhtiöiden työntekijöillä on asemiensa perusteella ollut oikeus ottaa yhtiöiden puolesta vastaan lähetykset.

Edellä sanotun perusteella valittajien on katsottava saaneen hankintapäätöksen tiedoksi 15.11.2011, jolloin hankintapäätös on toimitettu valittajien ilmoittamiin osoitteisiin lähetin välityksellä. Hankintapäätökseen on liitetty valitusosoitus ja tarjousten hintavertailu. Valittajille toimitetusta hankintapäätöksestä on näin ollen käynyt ilmi tieto valittajien asemaan vaikuttaneesta ratkaisusta perusteineen ja ohjeet asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintalain 87 §:ssä säädetty 14 päivän määräaika valitusten tekemiselle markkinaoikeuteen on näin ollen päättynyt 29.11.2011. Koska valitukset ovat saapuneet markkinaoikeuteen vasta 7.12.2011, ne on jätettävä myöhässä saapuneina tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Asiat 377/11/JH, 378/11/JH ja 379/11/JH

Markkinaoikeus jättää Suomen Lainalaatikko Oy:n, Niemi Palvelut Oy:n ja Oy Victor Ek Ab:n:n ja valitukset tutkimatta pääasian osalta ja hylkää valittajien vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Lainalaatikko Oy:n, Niemi Palvelut Oy:n ja Oy Victor Ek Ab:n:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Matti Vedenkannas Tapio Erme (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Erme:

Olen valituksen tutkimatta jättämistä koskevan markkinaoikeuden ratkaisun lopputuloksesta perusteluineen eri mieltä kuin markkinaoikeuden enemmistö ja lausun seuraavaa:

Ratkaistava kysymys

Hansel Oy on vaatinut, että 7.12.2011 markkinaoikeuteen toimitetut valitukset on jätettävä tutkimatta liian myöhään tehtyinä. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on antanut muutoksenhaun kohteena olevan Hansel Oy:n materiaalihankintojen ja teknisten palveluhankintojen yksikön päällikön ja ajoneuvo- ja kuljetushankintojen toimialapäällikön 15.11.2011 tekemän hankintapäätöksen tiedoksi kaikille valittajille 15.11.2011, jolloin hankintapäätös on hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaisella tavalla toimitettu lähetillä valittajien ilmoittamiin osoitteisiin ja valittajien ilmoittamille vastaanottajille. Valitusaika on siten ollut 14 päivää ja päättynyt 29.11.2011.

Valittajat ovat vaatineet, että valitukset on ajoissa tehtyinä tutkittava. Valittajat ovat esittäneet, että ne eivät ole saaneet hankintapäätöstä hankintasäännösten mukaisesti tiedoksi ja että valitusaika ei siten ole voinut lähteä kulumaan hankintayksikön esittämästä ajankohdasta.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, ellei tässä pykälässä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Ratkaistavana on edellä todetun johdosta kysymys siitä, mikä on tässä asiassa sovellettavan valitusajan pituus ja milloin tämä valitusaika on alkanut. Asiassa on siten ensin ratkaistava kysymys siitä, millä tavalla ja milloin valittajien on katsottava saaneen tiedon hankintapäätöksestä.

Hankintapäätöksen tiedoksiannon toimittamistapa

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätöksen, sen liitteinä olleet perustelumuistion ja hintavertailutaulukon sekä valitusosoituksen ja oikaisuohjeen sisältäneet päätösasiakirjat on annettu valittajille tiedoksi hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaisella todisteellisella tiedoksiannolla. Valittajat ovat puolestaan esittäneet, että tämä tiedoksiantotapa ei ole julkista hankintaa koskevan päätöksen osalta lainkaan mahdollinen ja että hankintayksikkö ei myöskään ole noudattanut tätä tiedoksiantotapaa koskevia määräyksiä.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Hankintalain 75 §:n 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hallintolain 54 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Lain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei edellä tarkoitetuin tavoin voida toimittaa, yleistiedoksiantona. Lain tavallista tiedoksiantoa koskevan 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle.

Hallintolain todisteellista tiedoksiantoa koskevan 60 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Saantitodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta. Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksianto voidaan toimittaa haastetiedoksiantona, jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta.

Hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaan asiakirja voidaan myös luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117 sekä HE 190/2009 vp s. 51 ja TaVM 2/2010 vp – HE 190/2009 vp) mukaan hankintayksikkö voi harkintansa mukaan käyttää muitakin kuin hankintalaissa säädettyjä tiedoksiantotapoja, kuten hallintolain todisteellista tiedoksiantoa.

Edellä todetun perusteella katson, että julkista hankintaa koskeva hankintayksikön päätös voidaan antaa tarjoajalle tiedoksi myös hallintolain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintayksikkö on esittänyt antaneensa hankintapäätöksen tiedoksi valittajille nimenomaan hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaista menettelyä käyttäen. Totean, että asiassa ei siten ole kyse muiden hallintolaissa taikka hankintalaissa säädettyjen tiedoksiantotapojen käyttämisestä tai niitä koskevien säännösten sovellettavuudesta nyt kysymyksessä olevaan tiedoksiantoon.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätös on annettu tiedoksi lähetin välityksellä. Selvityksenä tiedoksiannon toimittamisesta hankintayksikkö on esittänyt kolme 15.11.2011 päivättyä ”rahtikirjaksi” otsikoitua asiakirjaa, joissa kaikissa ”vastaanottajaksi” on merkitty kyseinen valittaja, ”lähettäjäksi” Hansel Oy, ”kolliluvuksi” ”yksi”, ”toimituslausekkeeksi” ”Palvelu: Normaali” sekä ”kuljetusohjeeksi” seuraavaa: ”Hankintapäätös muuttokuljetuspalveluista. Vastaanottajalta tarvitaan kuittaus, nimenselvennys, kellonaika ja päivämäärä. Kuittaukset palautettava Hansel Oy:lle”. Kuljetettavia tavaroita koskevaan otsikoimattomaan rahtikirjan osioon on täytetty numerokoodi kohtaan ”Merkki / nro” sekä kolliluvuksi ”1”.

Rahtikirjassa, jossa vastaanottajaksi on merkitty Suomen Lainalaatikko Oy, on otsikoimaton merkintä ”15.11.11 Klo 12.05; SK” ja allekirjoitus. Kohta ”Kuljettaja, pvm, aika ja allekirjoitus” on tyhjä.

Rahtikirjassa, jossa vastaanottajaksi on merkitty Niemi Palvelut Oy, on otsikoimaton merkintä ”15.11.11 Klo 12.017; HA” ja allekirjoitus. Kohta ”Kuljettaja, pvm, aika ja allekirjoitus” on tyhjä.

Rahtikirjassa, jossa vastaanottajaksi on merkitty Oy Viktor Ek Ab, on otsikoimaton merkintä ”15.11.11 Klo 12.24; JA” ja allekirjoitus. Kohdassa ”Kuljettaja, pvm, aika ja allekirjoitus” on merkintä ”15.11.11 klo 11.31; X CMS03” ja allekirjoitus.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan päätösasiakirjat on annettu lähetin kuljetettaviksi kirjekuorissa, joiden päällä on ollut tarjoajayhtiön nimi, vastaanottajaksi yhtiön puolesta ilmoitetun henkilön nimi ja yhtiön postiosoite. Totean, että asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, lähetti on 15.11.2011 toimittanut kirjekuoret vastaanottajayhtiöiden toimitiloihin. Katson edellä selostetut otsikoimattomat merkinnät ilmoituksiksi, joilla on vahvistettu lähetin luovuttaneen rahtikirjassa tarkoitetun lähetyksen rahtikirjaan kuittauksen merkinneelle henkilölle.

Käyttämällä hankintapäätöksen tiedoksiantotapana muuta kuin hankintalain 75 §:n mukaista sähköistä tiedoksiantoa tai tavallisen kirjeen postitse lähettämistä hankintayksikkö on luopunut mahdollisuudesta vedota mainitussa pykälässä säädettyyn olettamaan siitä, että sähköpostiviestin tai kirjeen vastaanottaja on saanut tiedon näin lähetettyjen asiakirjojen sisällöstä. Hankintayksikön on näin ollen esitettävä hallintolain 60 §:n 2 momentin mukainen selvitys siitä, että tarjoaja on todellisuudessa saanut tiedon hankintapäätöksestä.

Asiakirjan tiedoksiannolla tarkoitetaan sitä, että tiedoksiannon vastaanottaja saa tiedon asiakirjan sisällöstä. Lähtökohtaisesti kirjelähetyksen saa avata vain sen vastaanottajaksi merkitty henkilö. Katson näin ollen, että asiakirjan sisältävän suljetun kirjekuoren luovuttamista ja vastaanottamista ei sellaisenaan ole katsottava asiakirjan tiedoksiannoksi. Rahtikirjoihin merkityt vastaanottokuittaukset koskevat siten lähetillä toimitetun kirjekuoren hallinnan saamista eivätkä kirjekuoren sisältämien asiakirjojen sisällön tiedoksisaantia.

Hallintolain 60 §:n esitöiden (HE 72/2002 vp s. 115) mukaan pykälän 2 momentissa säädetään viranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa asiakirja vastaanottajalle henkilökohtaisesti. Asiakirjan noutaminen on vaihtoehto asiakirjan lähettämiselle postitse saantitodistusta vastaan. Jos tiedoksianto toimitetaan säännöksessä tarkoitetulla tavalla luovuttamalla asiakirja vastaanottajalle henkilökohtaisesti, tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus. Tämä on tarpeen, jotta tiedoksianto voidaan jälkeenpäin osoittaa toimitetuksi. Tiedoksiantotodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittanut viranomainen ja tiedoksiannon vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta.

Tiedoksiantotodistus kirjoitetaan lähtökohtaisesti luovutettavaan asiakirjaan. Mikäli tiedoksiantotodistus laaditaan erilliseksi asiakirjaksi, siinä on yksilöitävä tiedoksi annetut asiakirjat. Erilliseksi asiakirjaksi laadittu tiedoksiantotodistus on annettava myös tiedoksiannon vastaanottajalle.

Totean, että hankintayksikön edellä tarkoitettuna tiedoksiantotodistuksena eli hankintapäätöksen sisällön tiedoksiannon osoittavana selvityksenä esittämästä rahtikirjasta ei käy ilmi, mitä asiakirjoja luovutettavana ”rahtina” ollut kirjekuori on sisältänyt. Rahtikirjan ”kuljetusohjeena” ollut merkintä ”hankintapäätös muuttokuljetuspalveluista” ei yksilöi tarkasti edes sitä hankintapäätöstä, jonka tiedoksi antamisen tämän asiakirjan tulisi todentaa. Rahtikirjoista eivät Suomen Lainalaatikko Oy:lle ja Niemi Palvelut Oy:lle toimitettujen lähetysten osalta ilmene myöskään hallintolain 60 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiantotodistukseen sisällytettävät tiedot tiedoksiannon toimittajasta. Kaikkien kirjekuorten luovutuksen on suorittanut lähetti, ei hankintayksikön edustaja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajat eivät ole saaneet jäljennöstä mainituista rahtikirjoista tai muutakaan kirjallista tiedoksiantotodistusta.

Katson, että hankintayksikön käyttämä menettely hankintapäätöksen tiedoksiannossa ei ole ollut hallintolain 60 §:n 2 momentissa tarkoitettu asiakirjan luovuttaminen henkilökohtaisesti sen vastaanottajalle. Kyseessä on sen sijaan ollut menettely, jossa päätösasiakirjat on lähetetty tarjoajille käyttämättä mitään hankintalaissa tai hallintolaissa säädettyä tiedoksiantomenettelyä.

Hankintapäätöksen tiedoksiannon vastaanottajat

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajille luovuttamalla päätösasiakirjat sellaiselle vastaanottajalle, jonka tarjoajayritykset ovat ilmoittaneet tai tämän edustajalle.

Totean, että valittajina olevat tarjoajat ovat kaikki yhteisömuodoltaan osakeyhtiöitä.

Hallintolain 57 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle toimitetaan sen ilmoittamaan osoitteeseen. Todisteellinen tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle toimitetaan henkilölle, jolla on oikeus ottaa vastaan sen puolesta tiedoksiantoja.

Osakeyhtiölain 6 luvun 25 §:n mukaan osakeyhtiötä edustaa hallitus. Toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä asiassa, joka 17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. Luvun 26 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle.

Osakeyhtiölain 24 luvun 5 §:n mukaan haaste ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus tämän lain nojalla edustaan yhtiötä.

Totean, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella rahtikirjoissa tarkoitetun lähetyksen vastaanotetuksi kuitanneista henkilöistä kukaan ei ole sellainen henkilö, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa ollut oikeus osakeyhtiölain nojalla edustaa kyseistä valittajana olevaa osakeyhtiötä.

Oy Viktor Ek Ab:lle osoitetun lähetyksen lähetiltä vastaanotetuksi kuitannut henkilö on yhtiön tarjouksessa ilmoitettu tarjoajan yhteyshenkilöksi ja hankintapäätöksen vastaanottajaksi. Katson hänellä näin ollen olleen tarjoajayhtiön nimenomainen valtuutus ottaa vastaan hankintapäätöstä koskeva tiedoksianto.

Suomen Lainalaatikko Oy:lle osoitetun lähetyksen lähetiltä vastaanotetuksi kuitannut henkilö on ollut yhtiön ilmoituksen mukaan sen palveluksessa varastotyöntekijänä. Vastaavasti Niemi Palvelut Oy:lle osoitetun lähetyksen vastaanotetuksi kuitannut henkilö on ollut yhtiön ilmoituksen mukaan sen palveluksessa aulapalvelutyöntekijänä. Valittajat ovat ilmoittaneet, että asemavaltuutukseen perustuvaa tai muutakaan valtuutusta tiedoksiantojen vastaanottamiseen yhtiön puolesta mainituilla henkilöillä ei ole ollut.

Asemavaltuutuksesta säädetään oikeustoimilain 10 §:n 2 momentissa. Säännöksen mukaan milloin jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.

Totean, ettei asiassa esitetystä selvityksestä ilmene, että edellä mainituilla rahtikirjoissa tarkoitetun lähetyksen vastaanotetuksi kuitanneilla henkilöillä olisi ollut erityinen Suomen Lainalaatikko Oy:n tai vastaavasti Niemi Palvelut Oy:n antama valtuutus ottaa vastaan hankintapäätöstä koskeva tiedoksianto. Asemavaltuutuksen osalta katson, ettei näillä henkilöillä ole ollut yrityksessä sellaista asemaa, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyisi kelpoisuus ottaa vastaan yhtiölle osoitettuja asiakirjojen tiedoksiantoja.

Totean lisäksi, että luonnollista henkilöä ei voi edustaa organisatoriseen asemaan pohjautuvan asemavaltuutuksen perusteella. Totean myös, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, jonka mukaan rahtikirjoissa tarkoitetun lähetyksen vastaanotetuksi kuitanneilla henkilöillä olisi ollut edellä mainittujen yhtiöiden tarjouksissa hankintapäätöksen vastaanottajiksi ilmoitetuilta henkilöiltä saatu erityinen valtuutus hankintapäätöstä koskevan tiedoksiannon vastaanottamiseen.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, että ainoastaan Oy Viktor Ek Ab:lle osoitetun lähetyksen osalta sen lähetiltä vastaanotetuksi kuitanneella henkilöllä on ollut oikeus ottaa vastaan muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä koskeva tiedoksianto.

Hankintapäätöksen tiedoksiannon ajankohta

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajille lähetin luovutettua niille rahtikirjassa tarkoitetun lähetyksen 15.11.2011.

Käyttämällä hankintapäätöksen tiedoksiantotapana muuta kuin hankintalain 75 §:n mukaista sähköistä tiedoksiantoa tai tavallisen kirjeen postitse lähettämistä hankintayksikkö on luopunut mahdollisuudesta vedota mainitussa pykälässä säädettyyn olettamaan siitä, milloin sähköpostiviestin tai kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon näin lähetettyjen asiakirjojen sisällöstä. Hankintayksikön on näin ollen esitettävä hallintolain 60 §:n 2 momentin mukainen selvitys siit, milloin tarjoaja on todellisuudessa saanut tiedon hankintapäätöksen sisällöstä.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt tarvittavaa selvitystä siitä, että valittajayhtiöt olisivat saaneet tiedoksi hankintapäätöksen asianmukaisine oheisasiakirjoineen. Koska valittajat kuitenkin ovat muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen yksilöiden tehneet valituksen markkinaoikeuteen, katson valittajien saaneen valitusajan kulumisen käynnistämiseen riittävällä tavalla tiedot hankintapäätöksen ja sen oheisasiakirjojen sisällöstä. Tämän tiedoksisaannin katson tapahtuneen ennen 7.12.2011, jolloin valitukset on markkinaoikeuteen toimitettu.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan muun ohella, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen sovelletaan, mitä siitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään. Mainittuun hallintolainkäyttölain lukuun sisältyvän 14 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on muun ohella mainittava valitusaika ja mistä se lasketaan.

Valitusten liitteenä olleisiin hankintapäätösasiakirjoihin on sisältynyt valitusosoitus, jonka mukaan ”jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisen päätöksen asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta perusteluineen sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoituksen)”. Valitusosoituksen mukaan ”todisteellisen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana”. Valitusosoituksessa ei ole ilmoitusta siitä, milloin hankintapäätöksen tiedoksianto on tapahtunut. Hankintapäätösasiakirjoihin ei myöskään ole sisältynyt erillistä tiedoksisaantitodistusta.

Suomen Lainalaatikko Oy:lle ja Niemi Palvelut Oy:lle toimitettujen päätösasiakirjojen osalta hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, milloin yhtiön kyseisen hankintapäätöksen vastaanottamiseen kelpoinen edustaja on saanut niistä tiedon, tai edes siitä, milloin tämä olisi vastaanottanut päätösasiakirjat sisältävän kirjekuoren. Oy Viktor Ek Ab:lle osoitetun lähetyksen vastaanottanut henkilö on kuitannut vastaanottaneensa rahtikirjassa tarkoitetun lähetyksen 15.11.2011, mutta hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, milloin kyseisen henkilö on saanut tiedon hankintapäätöksen sisällöstä.

Asiassa ei edellä esitetyn vuoksi voida todeta täsmällisesti sitä, milloin hankintapäätöstä koskeva valitusaika on alkanut.

Valitusaika

Hankintayksikkö ei ole osoittanut, että valittajayhtiöt olisivat saaneet tiedoksi hankintapäätöksen asianmukaisine oheisasiakirjoineen. Asiassa ei myöskään voida todeta täsmällisesti sitä, milloin hankintapäätöstä koskeva valitusaika on alkanut. Valittajayhtiöille toimitettuihin päätösasiakirjoihin ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole sisältynyt mitään tietoa siitä, mikä on valitusajan alkamispäivän määrittävä päätösasiakirjojen tiedoksiantopäivä tai sellaiseksi käytetyn tiedoksiantotavan perusteella katsottava ajankohta.

Hankintapäätöksen tarjoajalle tiedoksi antamista koskevien hankintalain ja hallintolain säännösten tarkoituksena on varmistaa, että tarjoaja voi sille toimitetusta kirjallisesta aineistosta todeta yksiselitteisesti sen, milloin hankintapäätöstä koskeva valitus on viimeistään toimitettava markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö kantaa vastuun siitä, että hankintapäätös annetaan tarjoajille asianmukaisesti tiedoksi niin, että valitusajan päättymisajankohta voidaan yksiselitteisesti todeta. Päätösasiakirjat, joiden perusteella niiden vastaanottaja ei voi todeta valitusajan päättymispäivää, ovat olennaisesti puutteelliset.

Edellä mainituilla perusteilla katson, että valitusosoitus on ollut hallintolainkäyttölain 14 §:n 2 momentin vastainen ja siten myös hankintalain 87 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla puutteellinen. Katson näin ollen, että tässä asiassa valitusaika päättyy kuuden kuukauden kuluttua hankintapäätöksen tekemisestä eli 15.5.2012.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella katson, että kaikkien valittajien osalta määräaika valituksen tekemiselle päättyy 15.5.2012. Valittajat ovat toimittaneet valituksensa markkinaoikeuteen 7.12.2011. Valitukset on toimitettu markkinaoikeuteen valitusajan kuluessa ja ne on siten tutkittava.

Lopputulos

Tutkin valitukset.

Äänestyksen lopputuloksen vuoksi velvollisena lausumaan korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä ilmoitan olevani ratkaisusta markkinaoikeuden enemmistön kanssa samaa mieltä.

Vakuudeksi Ville Parkkari