MAO:124/12

ASIAN TAUSTA

Rauman kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt erityisalojen EU-hankintailmoituksella tarjouksia sataman laajennushankkeiden rakennuttajakonsulttipalveluista noin kahden ja puolen vuoden sopimuskaudelle 1.6.2011 alkaen.

Rauman kaupungin Satamaliikelaitoksen johtokunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut SWECO PM Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 900.000–1.000.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Proxion Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 91.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.979,15 eurolla korkoineen sekä asianosaiskulut yhteensä 1.548 eurolla.

Perusteet

Valittajalle 27.6.2011 tiedoksi lähetetty hankintapäätös on sisältänyt päätöksen pöytäkirjaotteen ohella ainoastaan pisteytystä koskevan yhteenvetotaulukon ja tarjouspyynnön. Kyseisistä asiakirjoista ei ole lainkaan ilmennyt, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin tarjousten vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut, miten arviointi on tehty ja mihin tarjousten piste-erot sekä keskinäinen paremmuus ovat perustuneet. Hankintapäätös on perusteltu yksinomaan tarjouksille annetuilla pisteillä eikä ole sisältänyt sanallisia perusteluja ja se on ollut siten olennaisesti puutteellinen, minkä vuoksi valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta havaita oikeussuojansa tarvetta säännönmukaisen valitusajan puitteissa.

Hankintapäätöksen saatuaan valittaja on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille muiden tarjoajien tarjoukset, jotka se on saanut 7.7.2011. Heti tämän jälkeen valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä lisäselvitystä tarjousten piste-erojen määräytymisestä vertailuperusteittain. Vasta saatuaan 2.8.2011 pyytämänsä lisäselvityksen valittaja on voinut havaita valitusperusteen olemassaolon ja oikeussuojan tarpeensa. Valituksen tekemiselle asetetun määräajan on katsottava tässä tapauksessa olevan kuusi kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä, minkä perusteella markkinaoikeuden tulee tutkia valitus.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja syrjivästi vertaillessaan ja pisteyttäessään tarjouksia vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta. Pisteytys on ollut virheellistä erityisesti kyseisen vertailuperusteen alakohdan ”projektipäällikön kokemus ja koulutus” osalta. Voittaneen tarjoajan saamat pisteet eivät ole tältä osin olleet objektiivisesti arvioituina perusteltuja eivätkä ne ole myöskään perustuneet ansioluettelosta ilmi käyviin tietoihin. Koska hankintapäätstä ei ole perusteltu sanallisesti, valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida, millä perusteella voittaneen tarjoajan projektipäällikön kokemus on arvioitu samanarvoiseksi kuin valittajan ja neuvotteluihin valitun kolmannen tarjoajan projektipäällikön kokemus. Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta pisteytystaulukosta ei myöskään ilmene, että hankintayksikkö olisi ottanut tältä osin pisteytyksessään huomioon tarjouspyynnössä ilmoitettua arviointikriteeriä ”referenssit”.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ”rakennuttajapalveluista vastaavista henkilöistä tarjouksessa kuvataan projektipäällikön työkokemus edelliseltä kymmeneltä vuodelta ja koulutus” ja että arviointiperusteena henkilöiden osalta käytetään ”henkilöiden työkokemusta, referenssejä ja koulutusta”. Arvioinnissa on ollut tarkoitus ottaa huomioon nimenomaan projektipäällikkötasoiset ja projektinjohdolliset satamarakennuttamisen tehtävät, mikä on käynyt ilmi hankintayksikön myhemmin laatimasta pisteytystaulukosta, jossa on ilmoitettu kokemuksen arviointiperusteena olevan ”kokemus rakennuttaminen/ko tehtävä 50 %”.

Voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi tarjoamalla henkilöllä ei ansioluettelon perusteella ole ollut lainkaan satamarakentamiseen liittyvää työkokemusta ja vain vähän tarjouspyynnössä edellytettyä muutakaan kokemusta projektinjohdosta, minkä vuoksi sen olisi tullut saada projektipäällikön kokemuksen osalta vain yksi piste saamansa kahden pisteen sijaan. Voittaneen tarjoajan projektipäällikön ansioluettelosta ilmi käyvä yksityisyrittäjäkokemus ja kokemus erilaisista projektitehtävistä eivät ole vastanneet tasoltaan tai laadultaan sellaisia satamarakennuttamisen projektinjohtotehtäviä, joita tarjouspyynnössä on tarkoitettu.

Valittajan projektipäälliköllä on puolestaan yli 10 vuoden kokemus merkittävästä satama- ja vesirakentamisesta ja lisäksi tämän kuin myös neuvotteluihin valitun kolmannenkin tarjoajan projektipäällikön referenssit ovat huomattavasti voittaneen tarjoajan projektipäällikön referenssejä ansiokkaammat. Valittajan ja kolmannen tarjoajan projektipäälliköt ovat myös osallistuneet useisiin merkittäviin projekteihin. Näistä seikoista huolimatta kaikki kolme tarjoajaa ovat saaneet saman verran pisteitä projektipäällikön kokemuksen osalta.

Voittaneen tarjoajan projektipäälliköllä ei ole, toisin kuin valittajan ja kolmannen tarjoajan projektipäälliköillä, ollut myöskään rakennuttamisen pätevyyttä. Koska tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että koulutuksen osalta huomioon otettaisiin vain perustutkinnot, hankintayksikön olisi tullut ottaa tältä osin huomioon myös ilmoitetut lisäkoulutukset, kuten valittajan projektipäälliköllä oleva rakennuttajapätevyys, talonrakennustyön rakennusvalvojan pätevyys sekä ylipanostajan pätevyys. Hankintayksikön olisi tullut ottaa lisäksi huomioon, että voittaneen tarjoajan projektipäällikkö on valmistunut rakennusinsinööriksi vasta vuonna 2005, että tämä on saavuttanut ensimmäisen luokan betonityönjohtajan pätevyyden vasta vuonna 2010 ja että tällä on ainoastaan räjäyttäjän pätevyys.

Mikäli pisteytys olisi suoritettu projektipäällikön kokemuksen osalta oikein, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Voittanut tarjoaja on saanut valittajaan ja kolmanteen tarjoajaan nähden liian paljon pisteitä myös muun projektiryhmän kokemuksen ja koulutuksen osalta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että se nimeää henkilöt ruoppausasiantuntija/-valvojan, louhinta-asiantuntija/-valvojan ja päällysrakenneasiantuntija/-valvojan tehtäviin myöhemmin. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan kaikkiin kyseisiin tehtäviin tullaan tarjoamaan yli viiden vuoden kokemuksen omaavaa insinööriä, minkä perusteella se on saanut jokaisen kyseistä tehtävää hoitavan henkilön kokemuksen ja koulutuksen osalta kaksi pistettä, vaikka sen ei olisi tullut saada nimeämättömistä henkilöistä yhtään pistettä.

Henkilöresurssien yksilöimättömyyden vuoksi voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarkkaan ottaen edes vastannut tarjouspyyntöä. Koska voittaneen tarjoajan tarjoamista henkilöistä 35 prosenttia on ollut hypoteettisia, sen tarjous ei ole ollut tältä osin vertailukelpoinen. Alan tilanne ja projektin luonne huomioon ottaen ei ole uskottavaa, että voittanut tarjoaja kykenisi lyhyessä ajassa hankkimaan insinöörikoulutuksen ja vähintään viiden vuoden kokemuksen omaavia päteviä henkilöitä kyseisiin tehtäviin varsinkin kun ruoppaus- ja louhintavalvojia tarvitaan heti urakan alusta lähtien.

Hankintayksikkö ei ole voinut enää markkinaoikeuden käsittelyn aikana muuttaa tekemäänsä pisteytystä vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta ja ilmoittaa, että henkilöiden kokemus arvioidaan enintään kymmeneltä vuodelta. Vaikka tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty kuvaamaan projektipäällikön kokemus kymmeneltä vuodelta, kaikki tarjoajat ovat kuitenkin kuvanneet kokemusta yli kymmenen vuoden ajalta. Muun projektiryhmän osalta tarjouspyynnössä kokemuksen kuvaamista ei ole edes rajoitettu kymmeneen vuoteen. Pisteytyksen oikaisu on johtanut siihen, että valittajan pisteitä on vähennetty projektipäällikön ja sähkövastaavan osalta, kun taas voittaneen tarjoajan saamat pisteet ovat säilyneet ennallaan.

Vastine

Hankintayksikkö on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintapäätös pöytäkirjaotteineen on annettu valittajalle tiedoksi tavallisella kirjelähetyksellä 27.6.2011, minkä perusteella valituksen tekemiselle säädetty määräaika on alkanut 5.7.2011 ja päättynyt 18.7.2011. Valittajalle on vielä erikseen toimitettu ennen valitusajan päättymistä pisteytyksen yhteenvetotaulukko. Hankintapäätös on sisältänyt kaikki sellaiset tiedot, joiden perusteella valittajalla on ollut mahdollisuus 14 päivän muutoksenhakuajan kuluessa harkita muutoksen hakemista päätökseen. Koska hankintapäätös ei ole ollut olennaisesti, tai ylipäänsä lainkaan puutteellinen, valituksen tekemiselle säädettynä määräaikana ei tapauksessa voida pitää kuutta kuukautta.

Se, että voittanut tarjoaja on saanut kaksi pistettä tarjoamansa projektipäällikön kokemuksen ja koulutuksen osalta, on ollut perusteltua. Voittaneen tarjoajan projektipäällikkö on valmistunut insinööriksi vuonna 2005 ja toiminut sekä yksityisyrittäjänä että projektitehtävissä, jotka tehtävät normaalisti luetaan projektinjohtokokemukseksi. Voittaneen tarjoajan projektipäälliköllä on siten ollut yli kuuden vuoden kokemus projektinjohdosta.

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu, että mikäli tarjousta tehtäessä kaikki henkilöstöresurssit eivät ole tiedossa, ne on kuvattava yksilöidysti huomioiden hankittavien resurssien koulutus ja työkokemus. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut, että se tarjoaa ruoppausasiantuntijan/-valvojan, louhinta-asiantuntijan/-valvojan ja päällysrakenneasiantuntijan/-valvojan tehtäviin kuhunkin yli viiden vuoden kokemuksen omaavaa insinööriä. Näin ollen pisteytys on ollut tältäkin osin perusteltua.

Hankintayksikkö on kuitenkin oikaissut suorittamaansa pisteytystä siltä osin, kun se on antanut vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta pisteitä yli kymmenen vuoden kokemuksesta. Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty selvittämään henkilöstönsä kokemus vain viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Pisteytyksen oikaisun jälkeen yhden pisteen on saanut alle viiden vuoden kokemuksesta ja kaksi pistettä 5–10 vuoden kokemuksesta.

Kuultavan lausunto

SWECO PM Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa pisteyttää tarjoukset suorittamallaan tavalla.

Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, vaikka siinä ei ole nimetty henkilöitä jokaisen tehtävän osalta, koska tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu, ettei kaikkien henkilöstöresurssien tarvitse olla tiedossa tarjousta tehtäessä. Se, ettei henkilöitä ole nimetty, ei ole tehnyt kuultavan tarjouksesta myöskään vertailukelvotonta, koska näidenkin henkilöiden kokemusta ja koulutusta on ollut mahdollista arvioida. Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan projektiassistenttiensa olevan kokeneita toimijoita, mutta valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt mitään assistenttiensa koulutuksesta tai kokemuksesta.

Hankintayksikkö on järjestänyt tarjouspyynnössä mainitun kuulemis- ja haastattelutilaisuuden, jossa se on voinut varmistua esimerkiksi henkilöstön resurssien riittävyydestä. Hankintayksikkö ei ole pitänyt tarpeellisena lisäselvityksen pyytämistä kuultavalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat säännökset

Kysymyksessä on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 349/2007 (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti merisatamien ylläpitoon. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain soveltamisen edellytyksenä olevan kynnysarvon määrän. Hankintaan sovelletaan siten erityisalojen hankintalain säännöksiä.

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 11 luvussa säädetään.

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Asiassa on siten ensin ratkaistava, onko valitus tullut markkinaoikeudessa vireille määräajassa.

Erityisalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat muun ohella ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Säännöksen esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 80) tarjousvertailun osalta perustelut tulisi esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulisi selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulisi esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Erityisalojen hankintalain 60 §:n mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan jollei tässä pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Säännöksen 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittajalle lähetetystä hankintapäätöksestä on käynyt ilmi valittu tarjoaja, valitun tarjoajan tarjoushinta sekä tämän tarjousvertailusta saamat kokonaispisteet. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta pisteytystaulukosta on käynyt ilmi kaikkien neuvotteluihin valittujen kolmen tarjoajan tarjoushinnat, tarjoajien saamat pisteet eri vertailuperusteiden ja niiden alakohtien osalta sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Hankintapäätöksestä tai pisteytystaulukosta ei ole ilmennyt sanallisia perusteluja tarjousten vertailulle ja suoritetulle pisteytykselle. Pisteytystaulukosta ja hankintapäätöksestä ei siten ole hintaa lukuun ottamatta ilmennyt, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja tarjoajien saamat pisteet ovat perustuneet.

Markkinaoikeus katsoo, että yksinomaan tarjousten pisteytystä ei ole pidettävä erityisalojen hankintalain 58 §:n mukaisena riittävänä perusteluna hankintapäätöksen tekemiselle. Säännöksen esitöistä ilmenevin tavoin tarjouksia on tarjousten vertailussa verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin annetut pisteet kunkin tarjouksen ja vertailuperusteen osalta perustuvat. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalle lähetetty hankintapäätös ole sisältänyt riittäviä tietoja, jotta valittaja olisi voinut arvioida oikeussuojansa tarvetta. Näin ollen valituksen tekemistä koskevan määräajan on katsottava tässä tapauksessa olevan kuusi kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä. Kun valittajan valitus koskien 22.6.2011 päivättyä hankintapäätöstä on toimitettu markkinaoikeudelle 11.8.2011, valitus on saatettu markkinaoikeudessa vireille määräajassa ja se tulee siten tutkia.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertaillessaan ja pisteyttäessään tarjouksia vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ylipäänsä vastannut tarjouspyyntöä tai ollut vertailukelpoinen, kun siinä ei ole nimetty henkilöitä kaikkien tehtävien osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, ettei hankintayksikkö ole ottanut kyseisen vertailuperusteen osalta lainkaan huomioon referenssejä ja että sen myöhemmin suorittama pisteytyksen oikaisu on ollut virheellinen.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajan tulisi nimetä henkilöstöresurssinsa henkilöittäin tarjousta jätettäessä mutta että resurssit on tullut silti kuvata yksilöidysti kokemuksen ja koulutuksen osalta.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että se nimeää henkilöt ruoppausasiantuntijan/-valvojan, louhinta-asiantuntijan/-valvojan ja päällysrakenneasiantuntijan/-valvojan tehtäviin myöhemmin, mutta että kaikkiin näihin tehtäviin tullaan tarjoamaan yli viiden vuoden kokemuksen omaavaa insinööriä. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei näin ollen ole pidettävä tarjouspyynnön vastaisena tai vertailukelvottomana sen vuoksi, ettei se ole tarjouksessaan nimennyt tiettyjä määrättyjä henkilöitä edellä mainittuihin tehtäviin.

Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin säännöstä koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 165 ja 166) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on esitöiden mukaan kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Hankintayksikön tulee myös käyttää asettamiaan vertailuperusteita tarjousten vertailussa. Siten tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Hankintayksikkö on oikeutettu ottamaan tarjousten vertailussa huomioon vain tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot.

Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Hankinnan kohteena ovat olleet Rauman sataman laajennushankkeiden rakennuttamispalvelut. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet ”kokonaishinta” 30 prosentin painoarvolla, ”tarjotut henkilöt” 20 prosentin painoarvolla sekä ”näyttö esitetyn toteutusmallin tuloksellisesta toteuttamisesta” 50 prosentin painoarvolla.

Vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta tarjouspyynnön kohdassa 7 on ilmoitettu, että kyseisestä vertailuperusteesta voi saada enintään 100 pistettä siten, että projektipäällikön kokemuksen ja koulutuksen osalta pisteitä voi saada enintään 80 ja muun projektiryhmän kokemuksen ja koulutuksen osalta pisteitä voi saada enintään 20. Tarjouspyynnössä on kyseisen vertailuperusteen osalta vielä ilmoitettu, että arviointiperusteena käytetään tältä osin henkilöiden työkokemusta, referenssejä ja koulutusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 on muun ohella ilmoitettu, että tarjoajien tulee tarjouksissaan ilmoittaa rakennuttajapalveluista vastaavat henkilönsä ja että ”rakennuttajapalveluista vastaavista henkilöistä tarjouksessa kuvataan projektipäällikön työkokemus edelliseltä kymmeneltä vuodelta ja koulutus. Muista projektihenkilöistä kuvataan mihin tehtävään henkilö on ajateltu sijoitettavaksi, henkilön työkokemus ja koulutus. Tarjoukseen liitetään kuvattujen henkilöiden henkilöesitteet. Mikäli tarjousta tehtäessä ei kaikkia henkilöstöresursseja ole tiedossa, on ne kuvattava yksilöidysti huomioiden hankittavien resurssien koulutus ja työkokemus.”

Tarjouspyynnön liitteestä 1, johon tarjoajien on tullut ilmoittaa tuntihintansa hankkeeseen kuuluvien tehtävien osalta, on käynyt ilmi, että kyseisiä tehtäviä ovat olleet projektipäällikön, ruoppausasiantuntijan/ -valvojan, louhinta-asiantuntijan/ -valvojan, betoniasiantuntijan/ -valvojan, sähköasiantuntijan/ -valvojan, päällysrakenneasiantuntijan/ -valvojan, rata-asiantuntijan/ -valvojan sekä projektiassistentin tehtävät.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen laaditusta pisteytystaulukosta käy ilmi, että niin projektipäällikön kuin muun projektiryhmän koulutuksen osalta kolme pistettä on annettu korkeakoulututkinnosta, kaksi pistettä insinöörin koulutuksesta ja yksi piste näitä alemmasta tutkinnosta. Kokemuksen osalta pisteitä on annettu kolme, mikäli kokemusta rakennuttamisesta tai kyseessä olevasta tehtävästä on ollut yli kymmenen vuotta, kaksi, mikäli kokemusta on ollut 5–10 vuotta ja yksi, mikäli kokemusta on ollut alle viisi vuotta. Hankintayksikön suorittaman pisteytyksen oikaisun jälkeen kokemuksesta on annettu enintään kaksi pistettä eikä yli kymmenen vuoden kokemusta ole otettu arvioinnissa lainkaan huomioon.

Voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi tarjoama henkilö on voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyn selvityksen perusteella ollut koulutukseltaan rakennusinsinööri, joka on vuoteen 2007 asti toiminut yksityisyrittäjänä ja tämän jälkeen erilaisissa projekteissa muun muassa projektipäällikön tehtävässä. Valittajan tarjousasiakirjoista käy puolestaan ilmi, että valittaja on tarjonnut projektipäällikön tehtävään ”projektipäällikkötiimiä”, joka on koostunut kolmesta henkilöstä. Tarjoukseen liitetyn selvityksen perusteella päävastuun kyseisestä tehtävästä kantava henkilö on ollut koulutukseltaan teknikko, joka on vuodesta 2001 lähtien toiminut muun ohella työmaa-, projekti- ja rakennuttamispäällikön tehtävissä. Toinen projektipäällikkötiimiin tarjotuista henkilöistä on ollut koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, joka on vuodesta 2001 lähtien toiminut lähinnä hankinta- ja projektipäällikkönä sekä yrittäjänä. Kolmas projektipäällikkötiimiin tarjotuista henkilöistä on ollut koulutukseltaan diplomi-insinööri, joka on vuodesta 2002 alkaen toiminut muun muassa projekti- ja palvelupäällikkönä.

Pisteytystaulukosta käy ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut projektipäällikön kokemuksen osalta kaksi ja valittaja 1,67 pistettä ja projektipäällikön koulutuksen osalta voittanut tarjoaja on saanut kaksi ja valittaja 2,33 pistettä. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella valittajan saamat pisteet ovat tältä osin muodostuneet sen ilmoittamaan projektipäällikkötiimiin kuuluvien henkilöiden keskiarvopisteistä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu, että projektipäällikön osalta pisteytyksessä huomioon otettaisiin myös mahdolliset suoritetut lisätutkinnot. Näin ollen tarjousten pisteytystä ei voida pitää virheellisenä tai syrjivänä sillä perusteella, ettei pisteitä ole saanut mahdollisesta lisäkoulutuksesta.

Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta pisteytystaulukosta ilmenevin tavoin hankintayksikkö on tarjottujen henkilöiden kokemusta ja koulutusta arvioidessaan ottanut huomioon tarjottujen henkilöiden työkokemuksen ja koulutuksen, mutta ei tarjouspyynnössä ilmoitettua arviointiperustetta tarjottujen henkilöiden referenssit.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnassa on ollut kyse sataman laajennushankkeiden rakennuttajakonsulttipalveluista, jossa tarjottujen henkilöiden kokemuksella ja koulutuksella on ollut suuri merkitys.

Pisteytystaulukosta ilmenevin tavoin kokemuksen osalta on tarjousvertailussa kiinnitetty huomioita vain työkokemuksen pituuteen, mutta ei tarjottujen henkilöiden ammattitaidon arviointiin, johon tarjouspyynnössä ilmoitettu arviointiperuste referenssit on nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa keskeisesti liittynyt.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut tarjousten vertailussa vertailuperusteen ”tarjotut henkilöt” osalta huomioon tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla referenssejä.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen oikaissut suorittamaansa pisteytystä projektipäälliköiden ja muun projektiryhmän kokemuksen osalta siten, että pisteytyksessä on otettu huomioon kokemus enintään edeltävältä kymmeneltä vuodelta.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty projektipäälliköiden osalta kuvaamaan näiden kokemusta edeltävältä kymmeneltä vuodelta. Muun projektiryhmän osalta vastaavaa täsmennystä ei tarjouspyynnössä ole esitetty. Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti ilmoitettu, kuinka monelta vuodelta projektipäällikön tai muun projektiryhmän kokemus otetaan huomioon. Edellä sanotun perustella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiön voida katsoa siltä osin, kun se on sekä projektipäälliköiden että projektiryhmän kokemuksen osalta ottanut tarjousten vertailussa huomioon enintään kymmenen vuoden kokemuksen, menetelleen tarjouspyynnössä esitettyyn nähden tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan tarjousten vertailun osalta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on siten harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön, joten se voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Tässä tapauksessa hankintamenettelyssä todetut virheet voidaan korjata tekemällä uusi tarjousvertailu ja uusi perusteltu hankintapäätös. Näin ollen mikäli Rauman kaupunki aikoo edelleenkin toteuttaa hankinnan julkisena hankintana nyt kyseessä olevan kilpailutuksen perusteella, sen tulee tehdä asiassa uusi tarjousvertailu ja uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on lausuttu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että Proxion Oy:lle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Rauman kaupungin Satamaliikennelaitoksen johtokunnan tekemän hankintapäätöksen 22.6.2011 (§ 61). Markkinaoikeus kieltää Rauman kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Rauman kaupungin korvaamaan Proxion Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Proxion Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Matti Vedenkannas ja Anita Linnakangas.