MAO:128/12

ASIAN TAUSTA

Joensuun Kodit Oy on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia pienkerrostalojen ja huoltorakennusten peruskorjauksesta sekä piha-alueen kunnostuksesta.

Joensuun Kodit Oy:n hallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään muun ohella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut rakennusurakoitsijaksi Savon Julkisivurakennus Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.400.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen rakennusurakan osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 160.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.498,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan tarjouskilpailusta valittajan, jonka tarjous on ollut hinnaltaan halvin.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sillä, ettei valittajalla olisi ollut taloudellista toimintakykyä ja -varmuutta hankkeen toteuttamiseen. Hankintayksikkö on perustanut näkemyksensä siihen, että valittajan toiminta on ollut viimeisellä tilikaudella tappiollista, valittajan rahavarat ovat olleet olemattomat, valittajan oma pääoma on muodostunut tilikauden aikana negatiiviseksi, valittajayhtiön hallitus on laiminlyönyt tehdä osakepääoman menettämisestä osakeyhtiölain edellyttämän rekisterimerkinnän ja yhden tilikauden tilinpäätös on laadittu myöhässä.

Valittajalla on ollut ja on edelleen taloudellinen toimintakyky hankkeen toteuttamiseen ja se on myös täyttänyt hankintailmoituksen mukaiset vähimmäisvaatimukset tältä osin. Hankintayksikkö on tehnyt valittajan tilinpäätöstiedoista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhtiön taloudellisen toimintakyvyn suhteen. Pelkkä tilinpäätöshetken tilanne ja tilinpäätösasiakirjoista saadut tiedot eivät ole voineet olla perusteena valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta, sillä muu selvitys on osoittanut valittajan kykenevän vastaamaan hankinnan kohteena olevasta urakasta.

Valittajan tilikausi 1.5.2010–30.4.2011 on ollut tappiollinen, mutta tätä edeltävä tilikausi on ollut voitollinen. Yhden tappiollisen tilikauden perusteella ei voida katsoa, että yli 20 vuotta rakennusalalla toimineen yhtiön pitkäaikainen toimintakyky olisi vaarantunut tai edes olennaisesti heikentynyt. Tilinpäätöshetken tilanteeseen vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi se, missä vaiheessa keskeneräiset urakat tuloutetaan kirjanpitoon. Tämän vuoksi tilinpäätös saattaa osoittaa tuloksen olevan tappiollinen, vaikka yhtiön tilauskanta ja toiminta olisi normaalia, kuten nyt valittajan tapauksessa.

Valittajan hankintayksikölle toimittama selvitys on osoittanut, että tappiollisesta tilikaudesta huolimatta yhtiö on jatkanut toimintaansa normaalisti eikä erityisiin toimenpiteisiin ole tarvinnut ryhtyä. Valittaja on lisäksi tuonut selvityksessään esiin, että tilikauden tappiollisuus on johtunut yhdestä tappiollisesta urakasta, suurista kalustohankinnoista sekä lähes valmiin urakan tuloutuksesta vasta seuraavalle tilikaudelle. Mikäli valittaja olisi voinut kirjata kaikki urakat niiden valmiusasteiden mukaan, tilinpäätös olisi ollut huomattavasti parempi. Lisäksi verovelka- ja vakuutusmaksutodistuksista on käynyt ilmi, että valittaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa.

Valittajan palveluksessa on työskennellyt ja työskentelee edelleen vakituisesti kymmenen henkilöä ja yhtiöllä on tilauksia, jotka se hoitaa omalla kalustollaan. Valittajan rahoitustilanne on ollut ja on edelleen hyvä. Yhtiö omistaa asunto-osakkeita sekä kookkaan liike- ja varastokiinteistön. Yhtiön omistajataholla on merkittävää omaisuutta, joka voidaan asettaa yhtiön velvoitteiden vakuudeksi. Lisäksi huomioon tulee ottaa, että yhtiön omaisuus on merkitty tilinpäätökseen kirjanpitoarvosta, ei todellisesta arvosta. Näillä seikoilla on merkitystä valittajan vakavaraisuutta ja rahoitusmahdollisuuksia arvioitaessa.

Tilinpäätöshetkellä yhtiön luotollisen tilin saldo on ollut negatiivinen, koska valittaja on halunnut maksaa kaikki laskunsa ennen tilikauden päättymistä. Tilinpäätöshetken rahavaroilla ei ole ollut merkitystä kokonaistilanteen kannalta. Mikäli yhtiöllä olisi tai olisi ollut kassavajetta pitkäaikaisesti, se ei luonnollisestikaan voisi tai olisi voinut pitää palveluksessaan jatkuvasti vähintään kymmentä henkilöä.

Oman pääoman menettäminen ei ole synnyttänyt tarvetta erillistoimenpiteisiin, koska toimintakertomuksessa todetun mukaisesti oman pääoman osoittama tappio on suunnitellun mukaisesti katettu heti seuraavan tilikauden aikana kertyneillä voittovaroilla. Näin ollen mitään todellista oman pääoman menettämistä ei ole edes ollut, vaan kysymys on tältäkin osin ollut lähinnä siitä, ettei keskeneräisiä urakoita ollut voitu vielä edellisellä tilikaudella tulouttaa kirjanpitoon. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on johtunut valittajayhtiön virheellisestä käsityksestä, että tilintarkastaja ilmoittaa asiasta kaupparekisteriin.

Lakisääteisten velvollisuuksien vähäinen rikkominen ei ole millään tavoin heikentänyt yhtiön toimintakykyä tai toimintavarmuutta. Valittaja on aina hoitanut veroilmoitusten ja maksujen suorittamisen ajallaan. Yhden tilinpäätöksen laatimisen myöhästymisellä ei ole ollut mitään merkitystä yhtiön toimintakyvyn kannalta. Nordea Pankki Oyj:n antamasta lausunnosta käy lisäksi ilmi, että valittaja on hoitanut asiansa moitteettomasti 12.5.2011 alkaen. Valittajan tuloslaskelma ja tase 30.11.2011 osoittavat puolestaan yhtiön toiminnan voitollisuuden sekä oman pääoman olevan positiivinen.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä ainoastaan valittajan toimialajaosta, referensseistä ja liikevaihdosta, mutta selvitystä taloudelliseen toimintakykyyn tosiasiallisesti vaikuttavista seikoista, kuten kyvystä hankkia rahoitusta, ei ole pyydetty. Hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa tämän tilinpäätöstiedot saatuaan antamaan vielä lisäselvitystä niistä seikoista, joiden perusteella hankintayksikkö on epäillyt valittajan taloudellista toimintakykyä. Toisaalta hankintayksikön olisi tullut myös pyytää erityisesti voittaneelta tarjoajalta selvitystä siitä, onko sen liikevaihto muodostunut ainoastaan rakennusurakoinnista, kun huomioon otetaan, että voittaneen tarjoajan liiketoimintaan kuuluu rakennusurakoinnin ohella julkisivu-urakointi. Tältä osin asiassa tulee vielä ottaa huomioon, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, millaista selvitystä tarjoajien tulee toimittaa taloudellisesta toimintakyvystään.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti ja kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan pyytänyt sekä valittajaa että voittanutta tarjoajaa toimittamaan kahden edellisen tilikauden tilinpäätöstietonsa selvittääkseen kyseisten tarjoajien taloudellisen toimintavarmuuden sekä sen, ylittävätkö tarjoajien liikevaihdot rakennusurakoinnille hankintailmoituksessa asetetun liikevaihtorajan.

Se, että valittajalta on pyydetty selvitystä myös liikevaihdon muodostumisesta, on johtunut siitä, että valittajan on tiedetty harjoittavan niin rakennusurakointia, LVI-urakointia kuin tarvikkeiden myyntiäkin. Valittaja ei ollut tarjouksessaan selvittänyt lainkaan seikkoja, joiden perusteella liikevaihtorajan täyttymistä olisi voitu arvioida. Voittaneen tarjoajan toimialaan kuuluva julkisivurappaustoiminta kuuluu puolestaan jo rakennusosa-arvioiden ja RT-korttien perusteella rakennusurakoinnin alle eikä se ole siten verrattavissa LVI-urakointiin. Valittaja ei ollut myöskään toimittanut tarjouksensa liitteenä tilinpäätöstietoja, toisin kuin voittanut tarjoaja, joka oli toimittanut alustavan tilinpäätöksensä jo tarjouksensa liitteenä.

Hankintayksiköllä on valittajan toimittaman selvityksen perusteella ollut käytössään riittävät ja riittävän yksiselitteiset tiedot hankintapäätöksen tekemiseksi. Hankintayksikkö on saamiensa tietojen perusteella voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan toimittamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että tämän viimeisin tilikausi 1.5.2010–30.4.2011 on ollut tappiollinen ja että sen taloudellinen tilanne ei ole ollut hyvä. Selvityksestä on lisäksi käynyt ilmi, että valittaja on menettänyt oman osakepääomansa ja laiminlyönyt tehdä tästä ilmoituksen kaupparekisteriin. Lisäksi valittajan viimeistä tilikautta edeltävä tilinpäätös oli tehty myöhässä. Kaupparekisterimerkintöjen ja -ilmoitusten tekemisen laiminlyönti kaupparekisteriin voi johtua siitä, että yhtiö yrittää salata taloudellisen tilanteensa. Osakepääoman menettämistä koskevan rekisteröintivelvollisuuden tarkoituksena on nimenomaan julkistaa yhtiön sidosryhmille yhtiön taloudellinen tilanne.

Hankintayksikön on voitava luottaa tilinpäätösasiakirjoihin ja kaupparekisterimerkintöihin päätöksenteossaan, koska näillä tiedoilla on erittäin tärkeä merkitys hankintayksikölle. Mikäli valittaja olisi tehnyt asianmukaiset ja oikea-aikaiset ilmoitukset kaupparekisteriin, hankintayksikkö olisi voinut havaita jo heti tarjouksen saatuaan, ettei valittajalla ole hankintailmoituksessa edellytettyä riittävää taloudellista toimintakykyä urakan toteuttamiseen. Joka tapauksessa valittajan olisi tullut ilmoittaa osakepääoman menettämisestä tarjouksessaan, koska sen tarjouksensa liitteenä toimittama kaupparekisteriote ei ole vastannut tosiasiallista tilannetta.

Yleisellä toiminnalla, kalustolla tai teoreettisilla omaisuusarvoilla ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta. Taloudellista toimintakykyä ja -varmuutta ei voida arvioida mahdollisesti tulevien voittojen varaan. Tilinpäätös perustuu vallitseville tosiasioille, ei oletuksille.

Valittaja ei ole vielä 23.9.2011 mennessäkään tehnyt kaupparekisteriin ilmoitusta menetetystä pääomasta ja viimeisimmästä tilinpäätöksestä. Valittajan väite velvoitteidensa hoitamisesta ei siis ole pitänyt paikkansa.

Kuultavan lausunto

Savon Julkisivurakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 810 eurolla korkoineen.

Hankintayksiköllä on havaittuaan valittajan taloudellista toimintakykyä vaarantavat seikat ollut oikeus ja velvollisuus sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Rekisterimerkinnän laiminlyöminen ja tilinpäätöksen laatiminen myöhässä ovat vakavia rikkeitä. Valittajan valituksessaan esittämiä seikkoja voidaan pitää jälkikäteisselittelynä.

Tilinpäätöstiedot ovat osoittaneet, että kuultavan taloudellinen toimintakyky on ollut hyvä. Kuultava on myös huolehtinut lakisääteisistä velvoitteistaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetuin lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Säännöksen 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Säännöksen 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintayksikön tulee hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Hankintayksikn on ilmoitettava hankintailmoituksessa vähimmäisvaatimuksista ja vaadittavista selvityksistä, jotta toimittajat voivat ottaa vaatimukset huomioon harkitessaan tarjouksen tekemistä sekä sen sisältöä. Ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä esitettyjä vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa muun muassa seuraavin selvityksin: 1) pankin tai luottolaitoksen lausunto taikka selvitys ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta; 2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä konsernitilinpäätös, jos nämä on julkaistava ehdokkaan tai tarjoajan sijoittumismaassa; sekä 3) todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta enintään kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Säännöksen esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp s. 102) pykälässä luetellaan esimerkinomaisesti sellaisia ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista tai taloudellista tilannetta koskevia selvityksiä, joita hankintayksikkö voi vaatia. Myös muita kuin luettelossa mainittuja todistuksia voidaan pyytää, jos se ei ole syrjivää ja on perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Pykälässä tarkoitettujen selvitysten perusteella hankintayksikkö arvioi ehdokkaan tai tarjoajan hankinnan toteuttamiseen liittyvien taloudellista suorituskykyä koskevien vähimmäisvaatimusten täyttymistä.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia, ja valinnut hankinnan rakennusurakoitsijaksi Savon Julkisivurakennus Oy:n.

Hankintapäätöksessä on perusteltu valittajan sulkemista tarjouskilpailusta seuraavasti:

”Ao. tarjoajalla ei ole riittävää taloudellista toimintakykyä eikä toimintavarmuutta hankkeen toteuttamiseen. Toimitettujen asiakirjojen mukaan toiminta on ollut viimeisellä tilikaudella 1.5.2010–30.4.2011 tappiollista, yhtiön rahavarat ovat olemattomat ja yhtiön oma pääoma on muodostunut tilikauden aikana negatiiviseksi eikä yhtiö??n?? hallitus ole tehnyt osakepääoman menettämisestä osakeyhtiölain edellyttämää rekisterimerkintää. Em. edeltävän tilikauden 1.5.2009–30.4.2010 tilinpäätös on laadittu vasta keväällä 2011 noudattamatta lainsäädännössä laatimiselle asetettuja määräaikoja.”

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuihin tarjoajan soveltuvuusvaatimuksiin nähden virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan edellä mainituilla perusteilla tarjouskilpailusta.

Hankinnan kohteena on ollut pienkerrostalojen ja huoltorakennusten peruskorjaus sekä piha-alueen kunnostus. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten osalta seuraavaa:

”Urakoitsijoiden referensseistä tulee löytyä vähintään kolme vastaavaksi tulkittavaa kohdetta viimeisen viiden vuoden ajalta. Tarjoajalla tulee olla riittävä taloudellinen toimintakyky urakan toteuttamiseen. Tarjoajan tulee olla huolehtinut yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Pääurakoitsijan arvonlisäverovelvollisen liikevaihdon on oltava kahdelta edelliseltä tilikaudelta yhteensä 3.500.000 euroa. Pääurakoitsijan vastuullisella työnjohtajalla tulee olla työnjohtokokemusta vähintään 5 vuotta ja hänen on oltava suorassa työsuhteessa pääurakoitsijaan.”

Hankintailmoituksessa on lisäksi ilmoitettu, että soveltuvuuden täyttymistä arvioidaan tilaajavastuulain mukaisilla selvityksillä ja referensseillä.

Asiassa saadusta selvityksestä käy ilmi, että hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan ja tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen pyytänyt sekä valittajaa että voittanutta tarjoajaa toimittamaan lisäselvityksenä kahden viimeisimmän tilikauden tilinpäätökset tilintarkastajien lausuntoineen. Valittajalle lähetetyssä lisäselvityspyynnössä valittajaa on pyydetty lisäksi ilmoittamaan tieto yhtiön virallisesta tilikaudesta sekä toimittamaan tilintarkastajan varmentama erittely, josta käy ilmi rakennusurakointia koskevan liikevaihdon osuus yhtiön liikevaihdosta kahdelta viimeiseltä tilikaudelta.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle lisäselvityksenä tilinpäätöksensä tilikausilta 1.5.2009–30.4.2010 ja 1.5.2010–30.4.2011. Viimeisimmän tilikauden tilinpäätös on siitä ilmi käyvien tietojen perusteella osoittanut tappiota 328.795.54 euroa. Tilinpäätösasiakirjojen liitteenä olleesta, tilikautta 1.5.2010–30.4.2011 koskevasta tilintarkastuskertomuksesta on käynyt ilmi, että valittajayhtiön oma pääoma on tilikauden aikana muodostunut negatiiviseksi ja että yhtiön hallitus ei ole tehnyt osakepääoman menettämisestä osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n edellyttämää rekisteri-ilmoitusta. Tilikautta 1.5.2009–30.4.2010 koskevasta tilintarkastuskertomuksesta on puolestaan käynyt ilmi, että tilinpäätös on laadittu noudattamatta kirjanpitolain ja osakeyhtiölain tilinpäätöksen laatimiselle asettamia määräaikoja.

Valittaja on hankintayksikölle toimittamassaan lisäselvityksessä tuonut vielä esiin seuraavaa:

”Kahdelta viimeiseltä tilikaudelta rakennustoiminnan liikevaihtomme on verollisena 3.946.449 euroa. Liikevaihtoon ei sisälly Pogostan vuokratalojen ja Siilikujan keskeneräisiä rakennusurakoita eikä LVI-urakoita. Myymälämyyntiä ei ole ollut kummallakaan tilikaudella. Tulos viimeisellä tilikaudella oli tappiollinen, joka selittyy Ratilantien rakennusurakasta sekä kalustohankinnoista. Teimme sellaisia kalustohankintoja, jotta pystyisimme tekemään omalla kalustolla suurempiakin urakoita. Ratilantiellä suurin tappion aiheuttaja oli laskennassa käytetty työmäärä, olihan Ratilantie ensimmäinen suurempi remonttikohde yrityksellämme. Mikäli Pogostan vuokratalojen rakennusurakka olisi tuloutettu tilikaudelle 1.5.2010–30.4.2011, niin tappio olisi ollut noin 70.000 ??euroa?? pienempi. Kohde oli vastaanotettu syksyllä 2010, mutta pihatöiden takia tulouttaminen siirtyi seuraavalle tilikaudelle.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on sinänsä harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa sekä niiden soveltamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu edellyttää kuitenkin, että tarjoajat ovat etukäteen tietoisia soveltuvuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä niistä seikoista ja selvityksistä, joiden perusteella soveltuvuusarviointi tehdään.

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta taloudellisen tilanteensa perusteella. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä selostetun mukaisesti asetettu tarjoajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevaksi vaatimukseksi, että tarjoajalla on riittävä taloudellinen toimintakyky urakan toteuttamiseen ja että pääurakoitsijan arvonlisäverollinen liikevaihto on kahdelta edelliseltä tilikaudelta yhteensä 3.500.000 euroa. Lisäksi on edellytetty, että tarjoaja on huolehtinut yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

Valittaja on täyttänyt tarjoajalle vähimmäisliikevaihdon osalta asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Hankintayksikkö ei mainittua vähimmäisliikevaihtorajaa koskevaa vaatimusta lukuun ottamatta ole asettanut tarjoajan taloudelliselle ja rahoitukselliselle tilanteelle mitään muita nimenomaisia vähimmäisvaatimuksia edellyttämällä tarjoajalta esimerkiksi toiminnan voitollisuutta, vaan ainoastaan yleisluontoisesti edellyttänyt, että tarjoajalla on riittävä taloudellinen toimintakyky urakan toteuttamiseen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei edellä mainittua vähimmäisliikevaihtoa koskevaa seikkaa lukuun ottamatta ole myöskään ilmoitettu, minkä konkreettisten seikkojen perusteella tarjoajien taloudellista toimintakykyä arvioidaan.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön tarjoajan soveltuvuudelle hankintailmoituksessa asettamat vaatimukset, valittajan hankintayksikölle taloudellisesta tilanteestaan esittämä selvitys kokonaisuudessaan sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole ollut hankintailmoituksessa asetettuihin tarjoajan soveltuvuusvaatimuksiin nähden hankintalain mukaisia perusteita sulkea valittajaa hankintapäätöksessä ilmoittamiensa seikkojen vuoksi tarjouskilpailusta. Hankintapäätös on näin ollen ollut tältä osin virheellinen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole vielä pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää siltä osin kuin hankintayksikkö on sulkenut valittajan rakennusurakan osalta tarjouskilpailusta.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edellä mainitulta osin edelleen toteuttaa hankinnan kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen on tehtävä asiassa uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Joensuun Kodit Oy:n 31.8.2011 tekemän hankintapäätöksen (§ 8) siltä osin kuin se koskee rakennusurakoitsijan valintaa. Markkinaoikeus kieltää mainitulta osin Joensuun Kodit Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Joensuun Kodit Oy:n korvaamaan Pohjois-Karjalan Putkirakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.498,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Joensuun Kodit Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Savon Julkisivurakennus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.