MAO:213/12

ASIAN TAUSTA

Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia Senaatti-kiinteistöjen Länsi-Suomen alueen oikeudellisista palveluista aikaisintaan 1.1.2012 alkavalle kahden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle ja mahdolliselle vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Senaatti-kiinteistöjen johtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään muun ohella sulkenut Fondia Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut puitesopimustoimittajiksi Asianajotoimisto Bützow Oy:n, Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy:n, Asianajotoimisto Pro Juridica Oy:n, Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:n sekä Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 80.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Fondia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.340 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se ei ole asianajotoimisto.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut olla asianajotoimisto, jonka palveluksessa on vähintään kolme lakimiestä. Kyseisen kelpoisuusehdon täyttymisen osoittamiseksi tarjoajan on tullut toimittaa hankintayksikölle selvitys palveluksessaan olevan lakimieshenkilöstön määrästä. Asettaessaan mainitun kelpoisuusehdon hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintasäännöksissä asetetun velvollisuuden käyttää hyväksi olemassa olevat lakipalvelualan kilpailuolosuhteet. Lisäksi hankintayksikkö on kohdellut oikeudellisia palveluja tarjoavaa valittajaa syrjivästi ja epätasapuolisesti asianajotoimistoihin nähden. Vaatimuksen ei myöskään voida katsoa liittyvän valittajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, koska sillä seikalla, onko tarjoaja asianajotoimisto vai oikeudellisia palveluja tarjoava yritys, ei ole merkitystä arvioitaessa valittajan edellytyksiä toteuttaa hankinta.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittamansa mukaisesti kasvava lakipalveluyritys, joka toimii seitsemällä eri paikkakunnalla ja jonka palveluksessa on lähes 50 lakimiestä. Valittajan tarjouksessa on lisäksi ilmoitettu, että yrityksen lakimieshenkilöstön taustat ovat pitkälti Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa ja että monet sen lakimiehistä ovat suorittaneet asianajotutkinnon ja työskennelleet asianajajina ennen valittajan palvelukseen siirtymistä.

Vastine

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti asettaessaan tarjoajan kelpoisuusehdoksi sen, että tarjoajan on oltava asianajotoimisto. Kyseinen ehto on liittynyt tarjoajan kykyyn suorittaa hankinnan kohteena olevat tehtävät. Lisäksi kelpoisuusehto on ollut hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden avoin ja suhteellisuuden vaatimukset täyttävä.

Suomessa on noin tuhat asianajotoimistoa. Muita kuin Suomen Asianajajaliiton jäseniä eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat määräykset eivätkä he ole Asianajajaliiton tai oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Heillä ei myöskään ole velvollisuutta ottaa vastuuvakuutusta asiakkaillensa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen varalta. Näiden seikkojen takia hankintayksiköllä on ollut oikeus edellyttää tarjoajan olevan asianajotoimisto.

Hankintayksikkö pitää erittäin tärkeänä, että valittu sopimuskumppani on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa. Valittajalla ei ole kyseistä velvollisuutta, eikä sen toimintaa valvo mikään taho. Koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua kelpoisuusehtoa, hankintayksikön on tullut sulkea se tarjouskilpailusta.

Kuultavien lausunnot

Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkoineen.

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Asianajotoimisto Bützow Oy, Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy ja Asianajotoimisto Pro Juridica Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt kykenevänsä suorittamaan hankintayksikön oikeudellisen aseman kannalta vähintään saman sisältöisen ja tasoisen palvelun kuin asianajotoimisto. Koska valittaja ei ole Asianajajaliiton jäsen, eikä hyvä asianajajatapa siten sido sitä suoraan lain nojalla, valittajalla on hankintasäännösten mukaan oikeus osoittaa sama kelpoisuus muulla tavoin.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut voivansa sitoutua noudattamaan hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita hankinnan toteuttamisessa osapuolten väliseen puitesopimukseen otettavan ehdon perusteella. Lisäksi valittajan tarjouksen liitteenä on ollut todistus vastuuvakuutuksen voimassaolosta.

Asianajajiin kohdistuva valvonta on ainoastaan kurinpidollista valvontaa. Kyseinen valvonta ja siihen liittyvät kurinpidolliset seuraamukset eivät vaikuta hankintayksikön oikeudelliseen asemaan, eikä valvonnalla ole mitään merkitystä hankinnan toteuttamisen edellytysten kanssa.

Valittaja on kiistänyt hankintayksikön ja Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteiltaan ja paljoksunut niiden määrää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:ää koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa ja että menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Siten hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää myös esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä.

Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset

Hankintayksikkö on 22.12.2011 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua tarjoajien soveltuvuusvaatimusta, jonka mukaan tarjoajan on oltava asianajotoimisto.

Tarjouspyynnössä hankinnan kohteeksi on ilmoitettu Senaatti-kiinteistöjen Länsi-Suomen alueen oikeudelliset palvelut, joihin tarjouspyynnön mukaan kuuluvat muun muassa oikeudenkäyntien hoitaminen Senaatti-kiinteistöjen asiamiehenä sekä riitojen ratkaisussa avustaminen ja neuvonta. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että sopimukseen sisällytetään maksuton puhelinneuvontapalvelu kysymyksissä, joihin vastaus voidaan antaa pikaisesti, ilman että asiassa syntyy varsinaista toimeksiantoa. Tarjouspyynnön mukaan Senaatti-kiinteistöjen Länsi-Suomen alueen asiakkaina ovat muun muassa vankilat, alue-, poliisi-, vero-, oikeus- ja puolustushallintoviranomaiset sekä maatalouden tutkimuskeskus ja Turun yliopisto.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajan kelpoisuusehdot" on ilmoitettu tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Yhtenä soveltuvuusvaatimuksena on ollut, että tarjoajan tulee olla asianajotoimisto, jonka palveluksessa on vähintään kolme lakimiestä. Tarjoajan on tullut toimittaa hankintayksikölle selvitys palveluksessaan olevan lakimieshenkilöstön määrästä.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut olevansa lakipalveluja tarjoava yritys, jonka palveluksessa on 50 lakimiestä. Valittaja on tarjouksessaan todennut voivansa sitoutua noudattamaan hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita hankinnan toteuttamisessa osapuolten väliseen puitesopimukseen otettavan ehdon perusteella. Lisäksi valittajan tarjouksen liitteenä on ollut todistus vastuuvakuutuksen voimassaolosta.

Hankintayksikkö on perustellut kysymyksessä olevan soveltuvuusvaatimuksen asettamista markkinaoikeudessa muun ohella sillä, että sen kannalta on tärkeää, että valittu sopimuskumppani on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja että se on julkisen valvonnan alainen.

Asiassa ei sinänsä ole katsottava, etteikö muukin yhteisö kuin asianajotoimisto voisi saavuttaa riittävää ammatillista osaamista hankittavan palvelun tuottamiseen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintayksikkö on voinut palvelujen luotettavuuden varmistamiseksi sekä julkiseen valvontaan liittyvien seikkojen vuoksi edellyttää, että tarjoajan on oltava asianajotoimisto. Kysymyksessä oleva vaatimus on liittynyt tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta ja se on ollut hankinnan luonteeseen ja laajuuteen nähden perusteltu. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikkö on käyttänyt olemassa olevat kilpailuolosuhteet hankintalain 2 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla hyväkseen kilpailuttamalla hankinnan niiden tarjoajien kesken, jotka ovat olleet asianajotoimistoja.

Kun valittaja ei ole täyttänyt kaikkia tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Fondia Oy:n korvaamaan Senaatti-kiinteistöjen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa Fondia Oy:n korvaamaan Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Saija Laitinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.