MAO:230/12

ASIAN TAUSTA

Siilitien Kiinteistöt Oy (sittemmin Helsingin kaupungin asunnot Oy ja jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 5.9.2011 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella tarjouksia kohteen Siilitie 7 peruskorjauksesta ajalle 1.12.2011–31.3.2015.

Siilitien Kiinteistöt Oy on hankintapäätöksellään 19.12.2011 valinnut Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy:n tarjouksen.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintaoikaisupäätöksellään kumonnut hankintapäätöksen 19.12.2011 ja valinnut Consti Julkisivut Oy:n tarjouksen.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 18 miljoonaa euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää asiassa tehottomuusseuraamuksen sekä seuraamusmaksun tai velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna vähintään 1.000.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.576 eurolla korkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa mainittuja soveltuvuusehtoja ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja on osallistumishakemuksessaan ilmoittanut hissiurakoiden referensseiksi kolme toisen yhtiön suorittamaa urakkaa ilman selvitystä siitä, millä perusteella toisen yhtiön resurssit olisivat voittaneen tarjoajan käytössä. Edellä mainituissa kolmessa urakassa urakoitsijana on toiminut Rakennus-Lundén Oy, joka on sulautunut Consti Korjausurakointi Oy:hyn. Nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa osallistumishakemuksen ja tarjouksen jättänyt Consti Julkisivut Oy on Consti Korjausurakointi Oy:stä erillinen itsenäinen osakeyhtiö. Ne kuuluvat samaan konserniin, jonka emoyhtiö on Consti Yhtiöt Oy, mutta ovat keskinäisessä suhteessaan täysin itsenäisiä ja erillisiä. Kuuluminen samaan konserniin ei oikeuta Consti Julkisivut Oy:tä käyttämään Consti Korjausurakointi Oy:n osaamista ja voimavaroja. Voittanut tarjoaja ei ole edes pyrkinyt osallistumishakemuksessaan osoittamaan, millä perusteella toisen yhtiön voimavarat olisivat sen käytettävissä.

Nyt kyseessä olevassa hankinnassa hissiurakointi muodostaa merkittävän osan koko urakasta. Tämän johdosta on tärkeää, että valittavalla urakoitsijalla on oltava hankintailmoituksessa edellytetty kokemus pääurakoitsijana toimimisesta.

Lisäksi yksi voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksessaan ilmoittama toisen yhtiön referenssiurakka on ollut yli viisi vuotta vanha. Osallistumishakemuksessa on tältä osin annettu virheellistä tietoa kohteiden valmistumisajankohdasta.

Vastine

Helsingin kaupungin asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Hankintailmoituksessa vähimmäisvaatimuksena on mainittu ainoastaan vastaavan mestarin ansioluettelo. Tämän edellytyksen voittanut tarjoaja on riidattomasti täyttänyt. Hissien rakentamista koskenut hankintailmoituksen kohta ei ole ollut hankintailmoituksen sanamuodon mukaan ehdoton. Hankintailmoituksessa on ainoastaan todettu, että yrityksen tulisi olla toiminut pääurakoitsijana viimeisen viiden vuoden aikana vähintään viidessä kohteessa, jossa on rakennettu uudet hissit.

Voittanut tarjoaja on osallistumishakemuksessaan esittänyt selvityksen, jonka mukaan Consti Yhtiöt Oy on toiminut pääurakoitsijana vähintään viidessä urakassa, jossa on rakennettu uudet hissit. Tämän perusteella hankintayksikön on ollut perusteltua luottaa siihen, että riittävä tekninen osaaminen ja kokemus ovat myös voittaneen tarjoajan käytössä. Voittanut tarjoaja on myös itse toiminut urakoitsijana kohteissa, joihin on rakennettu uudet hissit. Lisäksi se on selvyyden vuoksi toimittanut 17.2.2012 selvityksen siitä, että Consti Korjausurakointi Oy:n resurssit ovat sen käytössä.

Voittanut tarjoaja ei ole tahallisesti pyrkinyt johtamaan hankintayksikköä harhaan, vaan kyseessä on ollut hankinnan kannalta merkityksetön virhe. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Kuultavan lausunto

Consti Julkisivut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 7.410 eurolla korkoineen.

Hankintailmoituksen sanamuodon mukaan ainoa ehdokkaan teknistä suorituskykyä koskeva vähimmäisvaatimus on ollut työmaamestarille asetettu vaatimus viidestä yli kolmen miljoonan euron saneeraushankkeesta.

Hankintailmoituksessa on lisäksi esitetty ehdokkaiden aikaisempaa hissiurakkakokemusta koskeva toive, mutta se ei ole ollut tarjoajan kelpoisuuteen ja tekniseen suorituskykyyn liittyvä vähimmäisvaatimus. Tämä on ollut myös perusteltua, sillä urakkakohteessa hissit toimittaa ja asentaa laitevalmistaja eikä pääurakoitsija.

Tarjoajilla on hankintasäännösten mukaan mahdollisuus kaikissa tilanteissa käyttää hankinnan toteuttamiseen myös muiden yhtiöiden voimavaroja. Tämä mahdollisuus sisältää myös tarjoajan konserniyhtiöiden voimavarojen käytön. Hankintailmoituksessa ei ole ollut mainintaa siitä, että ehdokkaan on osallistumishakemuksensa yhteydessä toimitettava sopimus tai sitoumus taikka muu selvitys, jolla se todentaa hankintayksiölle kirjallisesti ilmoittamiensa voimavarojen olevan käytettävissä. Voittanut tarjoaja on osallistumishakemusta lähettäessään sopinut konsernin sisäisesti, että sillä on Consti Korjausurakointi Oy:n voimavarat käytettävissään nyt kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamisessa.

Voittanut tarjoaja ei ole yrittänyt johtaa hankintayksikköä harhaan väittämällä mainitsemiaan hissireferenssejä pelkästään sen omiksi referensseiksi. Sen sijaan se on avoimesti ja sananmukaisesti ilmoittanut referenssien olevan Consti Yhtiöiden eli konsernin referenssejä.

Yhdessä mainitusta viidestä hissireferenssissä on ollut selkeä vuosilukuvirhe. Kyseessä on kuitenkin ollut pieni virhe ilman harhauttamistarkoitusta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan väitteet, joiden mukaan hissejä koskeva referenssivaatimus on ollut ainoastaan ohjeellinen eikä ehdoton vaatimus, ovat virheellisiä. Ainoana perusteena tälle tulkinnalle on esitetty se, että hankintailmoituksessa on käytetty vaatimuksen kohdalla konditionaalimuotoa ”tulisi”. Toisaalta sekä voittanut tarjoaja että hankintayksikkö ovat esittäneet, että vastaavan mestarin ansioluetteloa koskeva vaatimus olisi ollut ehdoton vaatimus, vaikka tältäkin osin hankintailmoituksessa on käytetty samaa konditionaalimuotoa. On selvää, että hankintailmoituksen sanamuotoja tulee tulkita yhdenmukaisesti. Vastaavalla tavalla on selvää, että hankintailmoituksessa ei kohdassa osallistumisehdot esitetä toiveita, vaan kyseessä ovat ilmoituslomakkeen sanamuodonkin mukaan ehdot osallistumiselle.

Hankinnan kohde on ollut laaja ja vaativa. Tällaisessa kohteessa ei ole voinut olla tarkoituksena asettaa teknistä suorituskykyä koskevia ehdottomia vaatimuksia ainoastaan työmaan vastaavalle mestarille ja esittää pääurakoitsijaksi valittavan yrityksen osalta ainoastaan toiveita.

Vaikka hissit toimittaa ja asentaa laitevalmistaja, on pääurakoitsija kuitenkin vastuussa siitä, että hissikuilut ja muut valmiudet hissien asentamiselle ovat riittävän laadukkaita, jotta laitevalmistaja voi sujuvasti ja ilman yhteensovittamis- tai muita vastaavia ongelmia asentaa hissit. Tämä edellyttää rakennusurakoitsijalta laajaa kokemusta hissiurakoinnista. Kokemuksella hissien rakentamisesta on siten hankinnan kohteen kannalta olennainen merkitys.

Voittanut tarjoaja on tehnyt tarjouksen yksin omissa nimissään. Hankintailmoituksessa on edellytetty, että ehdokas tai tarjoaja on toiminut pääurakoitsijana viidessä hissiurakassa viiden viimeisen vuoden aikana. On riidatonta, että voittaneella tarjoajalla itsellään ei ole tällaisia referenssejä. Muiden konserniyhtiöiden referensseillä ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä. Consti Korjausurakointi Oy:n myöhemmällä lausumalla siitä, että sen resurssit ja voimavarat ovat voittaneen tarjoajan käytössä, ei ole asiassa merkitystä, sillä se on annettu osallistumishakemusten jättämisen jälkeen.

Voittanut tarjoaja on myöntänyt lausunnossaan, että yksi sen esittämistä hissireferensseistä on ollut liian vanha. Näin ollen on riidatonta, että se ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa asetettuja osallistumisehtoja.

Lisäkirjelmät

Consti Julkisivut Oy on lisälausunnossaan esittänyt, että työmaamestaria koskenut vaatimus on ollut selvästi ainoa vähimmäisvaatimus, koska se on esitetty hankintailmoituksessa teknisen suorituskyvyn kohdassa hankintayksikön siihen lisäämän otsikon ”mahdolliset vähimmäisvaatimukset” alla.

Hankintasäännöksissä ei edellytetä, että ehdokkaiden kelpoisuuteen liittyvät selvitykset olisi vaadittava jo osallistumishakemuksessa. Hissireferenssissä ollut vuosilukuvirhe on koskenut vain yhtä hissireferenssiä, joka ei ole ollut tarjoan soveltuvuudelle asetettu vähimmäisvaatimus ja joka ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuun. Virheessä ei ole ollut kysymys hankintayksikön harhauttamisesta tai olennaisesti väärien tietojen antamisesta eikä kyseinen seikka muutoinkaan ole ollut hankinnassa merkityksellinen. Voittaneella tarjoajalla on osallistumishakemuksessa esitettyjen referenssien lisäksi muitakin referenssejä, jotka osoittavat sen täyttävän hankintayksikön hankintailmoituksessa ilmoittamat toiveet hissireferensseistä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan soveltuvuutta koskevien vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava myös sellaisista objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa. Hankintayksikön on ilmoitettava myös ehdokkaiden vähimmäismäärä ja, kun se on aiheellista, myös ehdokkaiden enimmäismäärä.

Hankintalain esitöissä on 56 §:n kohdalla (HE 50/2006 vp s. 100) todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tavarantoimittajan, palveluntuottajan tai urakoitsijan kyvyistä toteuttaa hankinta. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä sekä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö valitsee rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä arviointiperusteita käyttäen ne tarjoajat, jotka otetaan mukaan tarjouskilpailuun. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.
Esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp s. 101) hankintayksikön tulee ilmoittaa hankintailmoituksessa vähimmäisvaatimusten lisäksi myös sellaiset perusteet, joita käyttäen ehdokkaat valitaan rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn sekä kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Vaatimukset ja perusteet voivat liittyä esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien vakavaraisuuteen, ammattipätevyyteen tai kokemukseen. Vaatimuksia asetettaessa hankintayksikön tulee huomioida se, ettei sellaisia ehdokkaita, jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia, voida ottaa tarjousmenettelyyn. Tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden osalta hankintayksikön ei tarvitse ilmoittaa perusteiden painotuksia.

Edelleen hankintalain esitöissä on 56 §:n kohdalla (HE 50/2006 vp s. 101) todettu sen seikan, ettei aikaisemmin voimassa olleessa lainsäädännössä ollut edellytetty tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa nimenomaisesti mainittavan vähimmäisvaatimuksia, aiheuttaneen epävarmuutta käytännön hankintatoimessa, kuten tarjoajien suorituskykyyn liittyvien vaatimusten esittämisessä sekä niiden perusteiden ilmoittamisessa, joita käyttäen tarjoajat valitaan rajoitettuun menettelyyn.

Hankintamenettelyn arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt rajoitettua menettelyä koskeneella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia kohteen Siilitien 7 peruskorjauksesta. Hankintailmoituksen kohdassa ”Osallistumisehdot” on teknisen suorituskyvyn osalta ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Tiedot ja muodollisuudet, joiden perusteella vaatimusten täyttyminen voidaan arvioida:
Kolmelta viimeiseltä vuodelta tulisi löytyä referensseistä vähintään kolme yli 100 asunnon saneerauskohdetta.
Yrityksen tulisi olla toiminut pääurakoitsijana viiden viimeisen vuoden aikana vähintään 5:ssä kohteessa, jossa on rakennettu uudet hissit.
Mahdolliset vähimmäisvaatimukset:
Työmaan vastaavan mestarin cv:ssä tulisi olla kymmenen vuoden ajalta vähintään viisi yli 3 miljoonan euron saneeraushanketta.”

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat esittäneet, että hankintailmoituksessa ei ole esitetty hissiurakointia koskevaan ehdotonta vaatimusta, koska sitä koskeneessa hankintailmoituksen kohdassa on käytetty muotoilua ”tulisi olla”. Ne ovat kuitenkin esittäneet, että työmaan vastaavan mestarin ansioluetteloa koskenut kohta on ollut ehdoton vähimmäisvaatimus, koska se on esitetty erillisen ”Mahdolliset vähimmäisvaatimukset” otsikon alla.

Valittaja on esittänyt, että kaikki hankintailmoituksessa esitetyt referenssivaatimukset ovat ehdokkaille asetettuja ehdottomia vähimmäisvaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksen kohdassa ”Osallistumisehdot” on asetettu vaatimukset ehdokkaiden ja tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevalle soveltuvuudelle. Samalla kyseisessä kohdassa on ilmoitettu perusteet, joita käyttäen ehdokkaat on tullut valita rajoitettuun menettelyyn.

Hankintailmoituksen kohdan ”osallistumisehdot” alakohdassa ”tekninen suorituskyky” on esitetty tarjoajien referensseihin liittyviä soveltuvuusvaatimuksia. Hankintailmoituksen mukaan ehdokkaiden teknistä suorituskykyä ”voidaan arvioida” siinä mainittujen ehdokkaiden aikaisempien saneerauskohteisiin liittyvien referenssien perusteella. Hankintailmoituksessa on myös erikseen asetettu työmaan vastaavalle mestarin referensseihin liittyviä vaatimuksia, jotka hankintailmoituksen mukaan ovat mahdollisia vähimmäisvaatimuksia”. Lisäksi kyseisissä kohdissa esitetyt referenssivaatimukset on ilmaistu ehdollista kielellistä muotoilua (”tulisi”) käyttäen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintailmoituksesta ei siten käy selvästi ilmi, ovatko siinä esitetyt referenssivaatimukset ylipäänsä tarjoajille asetettuja ehdottomia vähimmäisvaatimuksia eikä siitä myöskään ilmene, miltä osin referenssivaatimukset mahdollisesti ovat ehdottomia vaatimuksia. Kun ehdokkaat on myös valittu rajoitettuun menettelyyn kyseisten vaatimusten perusteella, hankintailmoituksesta ei myöskään ole selkeästi käynyt ilmi niitä seikkoja, joita käyttäen tarjoajat on tullut valita tähän menettelyyn.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintailmoitus on edellä mainituilta osin laadittu niin epäselvästi, ettei se ole ollut omiaan turvaamaan ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua rajoitettuna menettelynä toteutetussa hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon edellä hankintamenettelyn virheellisyydestä ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole tehty eikä hankintaoikaisupäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva kohteen Siilitie 7 peruskorjausta koskeva hankintaoikaisupäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaisesti kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa hankinnan nyt kysymyksessä olevilta osin julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeuden-käyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtajan hankintaoikaisupäätöksen 25.1.2012 kohteen Siilitie 7 peruskorjauksen urakoitsijan valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n korvaamaan Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ja Consti Julkisivut Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Matti Vedenkannas ja Anita Linnakangas.