MAO:232/12

ASIAN TAUSTA

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös Kela ja hankintayksikkö) on pyytänyt kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Kansaneläkelaitoksen IT-käyttötoiminnan kehittämisestä järjestämään tarjouskilpailuun. Hankinnan sopimuskauden pituudeksi on määritelty vähintään seitsemän vuotta.

Kansaneläkelaitoksen johtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Oy International Business Machines Ab:n (jäljempänä myös IBM) tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on noin 65 miljoonaa euroa seitsemän vuoden sopimuskaudella.

Markkinaoikeus on 18.1.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt hankintayksikön vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Tieto Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä asettaa velvoitteen tehosteeksi vähintään 2.000.000 euron sakon. Valittaja on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintasopimuksen tehottomaksi tai velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 4,4 miljoonaa euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 41.052,50 eurolla korkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon IBM:n tarjouksen hintaliitteestä 2.2 kokonaisuudessaan sekä tarjouksen siitä osiosta, jossa kuvataan tarjottujen keskuskoneympäristön ohjelmistolisenssien volyymisidonnaisuuden hintamuutoksen laskentakaava.

Perusteet

Hankinta liittyy Kelassa käynnistettyyn laajaan tietojärjestelmä-uudistukseen, jonka keskeisinä kohteina ovat hankintailmoituksen mukaan Kelan kaikkien käyttöympäristöjen ja palvelujen kehittämiseen liittyvät asiantuntijapalvelut, palvelujen tuotanto neuvotteluissa määrittyvissä palveluissa sekä Kelan kaikissa zOS- ja x86/64-palveluympäristöissä käytettävät lisenssit, niiden tuki ja ylläpito.

Hankintailmoitukseen liitetyssä hankekuvauksessa on ilmoitettu Kelan käyttävän hankinnassa kilpailullista neuvottelumenettelyä, koska hankinnan kaikkia rajauksia ei voida riittävällä tarkkuudella etukäteen määritellä. Kela on saanut tarjoukset vain valittajalta ja IBM:ltä. Käytyjen neuvottelujen aikana x86/64-palveluympäristöt on jätetty optioksi, ja hanke on keskittynyt zOS-palveluihin.

IBM on Kelan pääasiallinen zOS-ohjelmisto- ja laitetoimittaja. Järjestelmän käytöstä vastaa Kelan oma henkilökunta. Tarjouspyyntö ja tarjoukset ovat tästä poiketen rakentuneet sille ajatukselle, että Kelan nykyinen laitteistoa koskeva leasing-sopimus ja tallennuslaitteistot siirretään toimittajalle, joka tarjoaa tarvittavan laitteiston, ohjelmiston ja henkilökunnan järjestelmän käyttämiseksi sekä palvelun kehittämiseksi.

Hankinnassa tarvittavien ohjelmistojen keskeisin osa on hankittava IBM:ltä. Valittajan tarjouksessa IBM:ltä hankittavien ohjelmistojen osuus on ollut noin 85 prosenttia. Lisäksi pääosa hankinnassa käytettävistä laitteistoista on vuokrattu tai ostettu IBM:ltä. Ainoastaan käyttöpalvelut sekä varmistuspalvelut järjestelmän käyttämiseksi ovat sellaisia hankinnan piiriin kuuluvia palveluita, jotka voivat olla lähtöisin muualta kuin IBM:ltä. Hankinnan vertailussa maksettavien lisenssimaksujen ja laitevuokrien osuus on arviolta jopa noin 80 prosenttia hankinnan kokonaiskustannuksista.

Valittaja on pyytänyt omaa tarjoustaan varten IBM:ltä tarjouksen kysymyksessä olevaa hankintaa varten tarvittavista lisensseistä. IBM:n hankintayksikölle tarjoama hinta on ollut suhteettoman alhainen verrattuna valittajan IBM:ltä lisenssien osalta saamaan tarjoukseen. Vaikka valittaja olisi tarjonnut hankintayksikölle oman järjestelmän käyttöä koskevan palvelun ilmaiseksi, valittaja ei olisi pystynyt tekemään yhtä halpaa tarjousta kuin IBM. Hintaero huomioon ottaen asiassa on syytä epäillä, että IBM:n tarjous on ollut joltakin osin tarjouspyynnön vastainen.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla korkoineen.

Palvelulle asetettuja vaatimuksia sekä laadun että muiden ominaisuuksien suhteen on esitetty tarjouspyynnön useissa alakohdissa. Tarjouspyyntöluonnos on kierrätetty tarjoajilla useaan otteeseen kommentoitavana ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä. Valittajalla on siis ollut monta mahdollisuutta kommentoida tarjouspyyntöluonnoksen sisältöä ja vaikuttaa tarjouspyynnön muotoutumiseen. Valittaja ei kuitenkaan ole hankintamenettelyn kuluessa tuonut esille epäilystä siitä, että tarjouspyyntö olisi muotoutumassa IBM:ää suosivaksi.

IBM on esittänyt tarjouksessaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaiset ratkaisujen kuvaukset ja sitoumuksensa tarjouspyynnön ehtoihin. zOS-palvelu on muodostanut hinnoittelun suurimman osan. Hinnoittelu on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuun koneen kuluttamaa kapasiteettia kuvaavaan suureeseen ja seuraavina vuosina kyseisen suureen edellisen vuoden toteumaan. Tarjoushinta on perustunut näihin skenaarioihin, ja tämä osuus on sisältynyt sellaisenaan vertailuhintaan. Varmistuspalvelun hinnoittelu on perustunut myös hankintayksikön ilmoittamaan varmistettavan tiedon vaatimaan talletustilaan ja seuraavina vuosina edellisten vuosien toteumaan, joihin IBM on sitoutunut.

Lisenssit ovat kattaneet pyydetyn kokonaisuuden ja zOS-palvelun lisenssit ovat sisältyneet hintaan samoin kuin PA-lisenssien käyttöoikeus ja ylläpito. Hinnat on ilmoitettu tarjouspyynnön mukaisesti kokonaisuuksina. IBM ei ole tarjonnut hintaliitteissään muuta kuin tuotevalikoimaansa kuuluvaa Optim TDM-ohjelmistoa. Puuttuvien hintojen osalta vertailuhintaa on korjattu tarjouspyynnön mukaisesti Kelan omakustannushinnoilla, kuten hankintapäätöksen perusteluissa on kerrottu.

Asiantuntijapalvelu, jonka osuus on ollut hintavertailussa vähäinen, on ollut IBM:n tarjouksessa tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi regressio- ja kuormitustestauksen sekä palvelinvalvonnan kehittämishankkeet on tarjottu IBM:n tarjouksessa vaatimusten mukaisesti kiinteällä hinnalla, ja myös palvelinvalvonnan ohjelmistojen neljän vuoden kustannukset ovat sisältyneet tarjoukseen vaatimusten mukaisesti.

IBM:n hinta, kun sitä vertaa Kelan omakustannushintaan, ei ole antanut syytä olettaa tarjouksen olevan tarjouspyynnön vastainen, vaikka tarjousten välinen hintaero onkin ollut suuri. Valittajan tarjoushinta on ollut omakustannushintaan nähden kallis, ja IBM:n tarjous on vastannut hinnaltaan paremmin ennakkoarvioita. Hankintayksikkö ei tekisi kysymyksessä olevasta hankinnasta valittajan tarjouksen hinnoilla hankintasopimusta.

Tarjousvertailussa on vertailtu tarjousten kokonaishintoja tarjouspyynnön mukaiselle sopimuskaudelle. Tarjousvertailussa ei ole vertailtu eikä pisteytetty tarjousten yksittäisiä hintakomponentteja. Valittajalla ei ole oikeutta saada julkisuuslain nojalla tietoa IBM:n tarjouksesta tarjousvertailussa käytettyjä kokonaishintoja lukuun ottamatta. Myös valittaja on tarjouksessaan pyytänyt, ettei sen hintatietoja julkaista vertailuhintaa tarkemmin.

Kuultavan lausunto

IBM on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että IBM:n vertailuhinta on ollut noin 30 prosenttia valittajan hintaa alempi. Tarjousten hintoja vertailemalla on selvää, että tarjouksia ei ole voitu antaa samasta tarjouskokonaisuudesta.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintamenettelyssään useita IBM:ää suosivia ratkaisuja. Valittaja on esittänyt hankintayksikölle neuvottelujen aikana konesalipalvelujen osalta kahta konesaliratkaisua. Kustannustehokkaimpana mallina valittaja on ehdottanut sitä, että keskuskonepalvelu olisi mahdollisimman pian siirretty valittajan konesaleihin ja keskuskoneisiin. Toisena mallina valittaja on esittänyt, että palvelun tuotantoa jatketaan ensimmäiset kaksi vuotta hankintayksikön olemassa olevilla z10-keskuskoneilla, minkä jälkeen tuotanto siirretään valittajan konesaliin ja siellä olemassa oleviin uudemman sukupolven z196-keskuskoneisiin. Valittajan ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut noin kolme miljoonaa euroa toista vaihtoehtoa halvempi. Hankintayksikkö on kuitenkin rajannut halvimman toteutusvaihtoehdon pois. Ratkaisu on suosinut IBM:ää, koska hankintayksikön olemassa olevassa konesalimallissa valittaja ei pääse hyödyntämään volyymietuaan suhteessa laitekapasiteettiin ja lisenssihinnoitteluun. Päteviä teknisiä syitä kustannustehokkaimman mallin hylkäämiselle ei ole ollut.

Kesken neuvottelumenettelyn lokakuussa 2011 hankintayksikkö on uusinut konesaleissaan sijaitsevat z10-keskuskoneensa vuokraamalla ne leasingsopimuksella IBM:ltä. Tämä on vienyt käytännössä pohjan myös valittajan esittämältä toiselta vaihtoehdolta. Tämän jälkeen muiden tarjoajien on ollut mahdollista tarjota vain ratkaisua, joka on perustunut hankintayksikön IBM:ltä vuokraamien keskuskoneiden käyttämiselle ja keskuskoneita koskevan leasingsopimuksen siirtoon toimittajalle. Mitään akuuttia kiirettä laitteiston uusimiselle ei ole ollut. Vastaavat uudet keskustietokoneet olisivat sisältyneet myös valittajan malliin, missä ensimmäiset kaksi vuotta olisi toimittu hankintayksikön konesaleissa vanhoilla keskuskoneilla. Hankintayksikön ratkaisu on suosinut IBM:ää, ja ratkaisulla on varmistettu palvelun tuotannon jatkuminen hankintayksikön tiloissa, mikä sekin on suosinut IBM:ää.

Keskuskoneiden uusintaa on voitu käyttää myös mahdollisessa hintakeinottelussa. Hankintayksiköllä ei ole ollut vielä tarjouspyyntövaiheessa luotettavaa tietoa kapasiteettitarpeensa kehittymisestä. Hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjoajat antavat hinnat hankintayksikön ilmoittamien vanhojen kapasiteettiarvojen mukaan. Edellytyksenä on ollut, että mahdollinen kapasiteettitarpeen vähentyminen otetaan huomioon tarkistamalla hankintayksikön ilmoittamaa laskutuksen perusteena olevaa MSU-kertymää. Hankintayksikkö on täsmentänyt 11.11.2011 tarjouspyyntöään tältä osin. Valittaja on antanut tarjouksensa pyydetysti vanhoihin kapasiteettiarvoihin perustuen ja toimittanut vaaditun hintamuutoksen laskentakaavan tarjouksensa liitteenä.

Kapasiteettitarpeen vähennys on vaikuttanut käytännössä suoraan lisenssikustannusten osuuteen, joka puolestaan muodostaa valtaosan kilpailutetusta kokonaiskustannuksesta. Uudesta keskuskonehankinnasta aiheutunut kapasiteettitarpeen muutos on käytännössä antanut IBM:lle mahdollisuuden ottaa todellinen laitteiston uusimisesta johtuva kapasiteetin tarpeen vähennys huomioon tarjoushinnassaan. IBM:llä on laitteiston toimittajana ollut tarkka käsitys siitä, minkälainen kapasiteettitarpeen vähennys uusien laitteiden avulla todellisuudessa saadaan aikaan. Valittaja ei ole saanut tietoa IBM:n hintamuutoksen laskentakaavasta.

On mahdollista, että IBM on ilmoittanut hankintayksikölle, että pakettiratkaisun yhteydessä kapasiteettitarpeen kulutuksen lasku ei vaikuta tarjoushintaan tai että se joka tapauksessa vaikuttaa vähemmän kuin mitä se suoraan lisenssikustannusten pro rata -vähennyksenä tarkoittaisi. On myös erikoista, että hankintayksikkö ei ole sisällyttänyt mainittua hintamuutosta koskevaa osiota osaksi tarjousten vertailua, vaikka se on tiennyt, että kapasiteettitarve on uusien keskuskoneiden myötä muuttunut olennaisesti.

Uusien koneiden hankinta on mahdollistanut IBM:lle myös toisenlaisen hintakeinottelun. Tarjouspyynnössä on ollut ajatuksena, että uusien keskuskoneiden leasingsopimus siirretään valittavalle toimittajalle. Jos sopimus siirtyy IBM:lle, se voi käytännössä jaksottaa sopimuksen molempien osapuolien edustajana leasingkustannukset sopimuksessa sovittua pidemmälle ajalle. Leasingkustannus on käsillä olevassa asiassa käytännössä jaksotettu neljän vuoden ajalle, mikä vastaa laitteen odotettavissa olevaa käyttöikää. Vastaavan kustannuksen jaksottaminen esimerkiksi kuudelle vuodelle alentaa vuosittaista kustannusta merkittävästi.

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnan kohteen määrittelyssä valittajaa syrjivästi myös ohjelmistolisenssien osalta. Hankinnan kohteeseen on alun perin ilmoitettu kuuluvan kaikki avoimen palvelinympäristön ohjelmistolisenssit. Lopullisessa tarjouspyynnössä kuitenkin ainoastaan IBM:n PA-ohjelmistolisenssit on sisällytetty hintavertailuun. Muut kuin IBM:n avoimen palvelinympäristön ohjelmistolisenssit ovat lopullisessa tarjouspyynnössä merkitty optioiksi, joita ei ole käytetty hintavertailussa. Ohjelmistolisenssien erilaiselle kohtelulle ei ole esitetty mitään syytä, ja menettelyllä on suosittu IBM:ää. Avoimen palvelinympäristön lisenssit eivät liity keskuskoneympäristöön, joten pelkästään PA-ohjelmistolisenssien ottaminen mukaan hintavertailuun on ollut kyseenalaista. Edellä kuvatulla menettelyllä on ollut hintavertailun lisäksi merkitystä laatuvertailussa. IBM olisi tuskin saanut kovin hyviä laatupisteitä muiden tahojen ohjelmistojen sekä niiden tuen ja ylläpidon tarjoajana, kun taas valittajan asema laaja-alaisena palveluntarjoajana olisi parantunut.

Hankintayksikkö on suosinut IBM:ää myös muuttamalla kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden keskinäistä suhdetta. Hankintailmoituksen yhteydessä julkaistussa hankekuvauksessa on ilmoitettu hinnan painoarvoksi 40 prosenttia ja laadun painoarvoksi 60 prosenttia. Hankintamenettelyn kuluessa hinnan painoarvoksi on kuitenkin muutettu 50 prosenttia ja laadun painoarvoksi 50 prosenttia. Vähentämällä laadun merkitystä, jossa valittaja olisi ollut vahvempi, ja korostamalla hinnoittelun merkitystä, jossa IBM on puolestaan ollut vahvoilla keskuskoneiden ja keskuskoneohjelmistojen alkuperäistarjoajana, hankintayksikkö on pyrkinyt suosimaan IBM:ää. Valittaja on saanut laatuvertailussa vain yhden pisteen vähemmän kuin IBM. Mikäli muutoksia ei olisi tehty avoimen palvelinympäristön lisenssien osalta jättämällä muiden kuin IBM:n tarjoamat avoimen palvelinympäristön lisenssit hintavertailun ulkopuolelle, valittaja olisi laaja-alaisena palveluntarjoajana todennäköisesti saanut paremmat laatupisteet kuin IBM.

Tarjouspyynnön mukaan hinnat on tullut ilmoittaa erikseen zOS-palvelulle sekä sen yhteydessä käytettäville lisensseille. Lisenssien hinnat on voinut ilmoittaa pakettina, joka sisältää useampia yksittäisiä lisenssejä, sekä myös zOS-palvelun kokonaishinnassa. IBM on omassa tarjouksessaan sisällyttänyt zOS-palvelun lisenssejä koskevan paketin zOS-palvelun kokonaishintaan. Tämän lisäksi IBM:n olisi tullut ilmoittaa erikseen hintaliitteellä 2.2, mikä on zOS-palvelun lisenssejä koskevan paketin hinta.

On mahdollista, että valittaja ja IBM ovat antaneet tarjouksensa eri tarjouskokonaisuuksista tai että zOS-palvelun ja siihen liittyvien lisenssien hintojen yhdistäminen on mahdollistanut IBM:lle lisenssihinnoilla keinottelun, mikä on johtanut hintaeroihin. Näin on ainakin, jos IBM ei ole ilmoittanut hintaliitteessä 2.2 zOS-palvelujen lisenssien pakettihintaa. Tällöin IBM:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Lisävastine

Hankintayksikkö on esittänyt, että IBM:n tarjouksesta ei ole tullut ilmi sellaisia asioita, jotka osoittaisivat, että tarjous ei kata vaadittua tarjouskokonaisuutta. Sekä valittajan että IBM:n tarjoukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä ja niiden hinnat on esitetty tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyssä. Hankinnan kohde on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa määritelty hankintayksikön tarpeista lähtien, eikä hankintayksikkö ole kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti. Tarjouspyynnön laatimisessa on otettu tasapuolisesti huomioon molempien tarjoajien neuvotteluprosessissa esittämiä näkökulmia pitäen kuitenkin mielessä, että tavoitteena on saavuttaa hankintayksikön kannalta paras ja tarkoituksenmukaisin lopputulos.

Konesaliratkaisujen osalta molemmat tarjoajat ovat olleet samassa asemassa, eikä missään vaiheessa ole edellytetty toimittajien kantavan vastuuta hankintayksikön konesalien ylläpidosta. Hankintayksikkö on perustellut neuvotteluissa sitä, miksi kyseinen vaihtoehto on rajattu pois. Kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa tarjoajilla on ollut samat lähtökohdat.

Hankintayksikön keskuskoneiden uusiminen kesken neuvottelujen on johtunut hankintayksikön liiketoimintatarpeista eikä vanhan koneen teknisen eliniän loppumisesta. Hankintayksikössä on rakennettu uusi etuuksien ratkaisutyötä laajasti ohjaava tietojärjestelmä, joka on otettu käyttöön 8.11.2011. Tietokannan etäkäsittelyn kuormittavuudesta ei ole ollut varmaa ennustetta, ja kun käytössä olleen z10-koneen kapasiteetti on jo aikaisemmin ollut ruuhka-aikoina hetkellisesti ylärajoilla, hankintayksikön on ollut pakko lisätä keskuskoneen kapasiteettia.

Kun kone siirtyy valittavalle toimittajalle, ovat toimittajat tämän jälkeen tasavertaisessa asemassa. Hankintayksikön neljän vuoden mittainen leasing-sopimus koneesta ei olisi estänyt millään tavalla valittajaa käyttämästä konetta harkitsemansa teknisen eliniän lunastamalla kone ja tekemällä siitä pidemmän rahoitussopimuksen.

Valittajan esittämät oletukset IBM:n motiiveista edullisen tarjouksen tekemisen perusteena ovat pelkkää spekulaatiota, eikä niillä ole hankintajuridista merkitystä. Hankintalaissa ei säädellä millään tavoin sitä, millä periaatteilla tarjoaja saa hinnoitella tarjouksensa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut keskuskoneiden uusinnasta ja sen vaikutuksista, jotta tarjoajat osaisivat ottaa tämän huomioon. Hinnoittelu on vaadittu vanhan koneen MSU-kulutuksen mukaisena, koska vakiintunutta tietoa uudesta ei ole ollut saatavissa tarjouspyynnön julkaisun tapahduttua välittömästi uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Hinnoittelussa on vaadittu lisäksi laskentamalli hinnan nousulle tai laskulle kapasiteettitarpeen muuttuessa. Kaikilla osapuolilla on ollut käytössään samat tiedot MSU-kulutuksen muuttumisesta. Valittajan hintakeinottelumahdollisuutena esittämä laitteiston kuoletusajan pidentäminen olisi ollut myös valittajan käytettävissä oleva toimintatapa.

Varusohjelmistojen osalta isojen yritysten yleinen hankintatapa on hankkia yhden toimittajan kaikki ohjelmistot yhdellä sopimuksella. IBM:n osalta kysymyksessä on niin sanottu Esso-sopimus, joka sisältää sekä keskuslaiteympäristön että avoimen palvelinympäristön ohjelmistoja. Hankintayksikön Esso-sopimus on ollut voimassa 31.3.2012 saakka, jolloin myös avoimen palvelinympäristön ohjelmat ovat jääneet sopimuksettomaan tilaan. Tästä syystä kilpailutukseen on sisällytetty myös mahdollisuus tarjota kyseisiä ohjelmistoja. Toimittajalla on ollut myös mahdollisuus jättää tarjous tältä osin tekemättä, jolloin hankintayksikkö olisi tarjouspyynnön mukaisesti käyttänyt tarjousten vertailussa omakustannushintaa. PA-lisenssien sisällyttäminen hintavertailuun on ollut selvää menettelyn alusta lähtien.

Neuvottelujen aikana on käynyt ilmeiseksi, että avoimen palvelinympäristön palvelinten sisällyttäminen varsinaiseen tarjouspyyntöön ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Kolmansien osapuolten ohjelmistoja koskevat Kelan sopimuskaudet ovat vaihtelevia, eikä tarjouspyyntöä varten ole kyetty tekemään hintavertailun edellyttämää riittävän kattavaa luetteloa. Käytyjen neuvotteluiden perusteella on ollut ilmeistä, että kyseiset osuudet kannattaa jättää optioiksi. Kumpikaan tarjoajista ei ole ilmoittanut tarjouksessaan hintoja näille lisensseille. Valittajan oletukset siitä, että se olisi menestynyt eri sisältöisen tarjouspyynnön laatuvertailussa kilpailijaansa paremmin, ovat perusteettomia.

Alkuperäisen hankeilmoituksen ja lopullisen tarjouspyynnön rajaukset ovat olleet erilaisia, minkä vuoksi vertailuperusteiden painoarvojen vastaavanlainen mukauttaminen on ollut perusteltua. Muutoksen perusteet on käsitelty neuvotteluissa. Palvelualueen supistamisen lisäksi suuri osa laatuvertailuun alun perin ajatelluista tekijöistä on siirretty osaksi pakollisia vaatimuksia. Laatuvertailussa arvioitavien seikkojen osuus olisi niiden määrän vähennettyä ylipainottunut, mikäli laadun painoarvoa ei olisi vastaavasti muutettu. Lisäksi tarjouskilpailun lopputulos olisi sama, vaikka tarjousvertailu tehtäisiin alkuperäisillä vertailuperusteiden painoarvoilla, koska IBM on saanut sekä hinnasta että laadusta valittajaa enemmän pisteitä.

IBM on esittänyt hinnat tarkennetun tarjouspyynnön mukaisesti, ja hintavertailussa ovat olleet mukana kummankin tarjoajan osalta kaikki osatekijät.

Lisävastaselitys

Valittaja on esittänyt muun muassa, että volyymisidonnaisten hintamuutosten laskentakaava ei voi olla liikesalaisuus. Kysymys on teknisestä laskukaavasta, joka on annettu yksittäistapauksessa vain käsillä olevaa tarjouskilpailua varten. Se ei paljasta sitä, minkälaisia volyymimuutoslaskentakaavoja voittanut tarjoaja yleisesti muissa tarjouksissaan mahdollisesti käyttää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon IBM:n tarjouksen hintaliitteestä 2.2 kokonaisuudessaan sekä tarjouksen siitä osiosta, jossa kuvataan tarjottujen keskuskoneympäristön ohjelmistolisenssien volyymisidonnaisuuden hintamuutoksen laskentakaava.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle vastineensa liitteenä IBM:n tarjouksen kokonaisuudessaan sisältäen edellä mainitut asiakirjat. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että valittajan vaatimat asiakirjat sisältävät IBM:n liikesalaisuuksia.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 182/2010 vp) mukaan hinnan määräytymisperuste tai muu tarkempi määrittelytapa, jota ei ole suoraan käytetty vertailuperusteena, voi olla tarjoajan salassa pidettävä tieto liike- ja ammattisalaisuutena.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mainitun lainkohdan mukaan myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle sellaisenaan tai osittain oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus katsoo, että IBM:n tarjouksen hintaliite 2.2 sekä tarjouksen kohta, jossa kuvataan tarjottujen keskuskoneympäristön ohjelmistolisenssien volyymisidonnaisuuden hintamuutoksen laskentakaava, ovat sisällöltään sellaisia, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan näihin tietoihin objektiivisesti arvioiden salassapitointressi sen vuoksi, että sanotut asiakirjat sisältävät yhtiön tarkempia hinnoitteluun ja tuotteiden kustannusrakenteeseen liittyviä tietoja. Näiden tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon voisi antaa näille kilpailuetua. Myös valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut vastaavien tietojen olevan sen liikesalaisuuksia.

Valittajan vaatimissa tiedoissa on edellä lausutun perusteella ollut kysymys julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Kyseisiä tietoja ei ole suoraan käytetty tarjousten vertailuperusteina.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjouksen liike- tai ammattisalaisuutena salassa pidettävillä tiedoilla ei ole valittajan jo saamat tiedot ja jäljempänä IBM:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta lausuttu huomioon ottaen sillä tavoin merkitystä asian ratkaisemisessa, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan tiedon antamista koskeva vaatimus on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettelyn kulusta

Kansaneläkelaitos on 12.5.2011 julkaissut kysymyksessä olevasta hankinnasta kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevan EU-hankintailmoituksen, jossa on ilmoitettu hankinnan kohteeksi Kansaneläkelaitoksen keskuskonepalvelun hankkiminen. Hankinnan tarkempi kuvaus on hankintailmoituksessa ilmoitetun mukaisesti ilmennyt hankintailmoitukseen liitetystä hankekuvauksesta. Hankintailmoituksen mukaan kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn hyväksyttävät toimittajat voivat esittää neuvotteluissa erilaisia ratkaisumalleja hankekuvauksessa määriteltyjen palvelujen tuottamiseksi. Lisäksi hankintailmoituksesta on muun muassa ilmoitettu, että lopullinen tarjouspyyntö esitetään kaikille tarjoajille samanlaisena ja että tarjousten tulee olla tarjouspyynnön mukaisia eikä vaihtoehtoisia tarjouksia hyväksytä.

Hankekuvauksessa on ilmoitettu hankinnan kohteesta muun ohella seuraavaa:

”Yleistä

Kelan tarkoituksena on löytää toimintaan parhaiten sopiva ratkaisumalli tässä hankekuvauksessa määriteltyjen palvelujen tuottamiseksi. Kysymykseen tulevat ratkaisuvaihtoehdot voivat vaihdella asiantuntijapalveluiden hankinnasta jäljempänä kuvattujen palveluiden tuottamiseen palveluntuottajien toimesta. Tähän voi sisältyä Kelan omien resurssien siirto toimittajalle osana hankintakokonaisuutta.

Tässä kilpailutuksessa keskeisiä hankinnan kohteita ovat alla luetellut palvelut. Yksi valittava toimittaja tuottaa kokonaan tai neuvottelumenettelyssä syntyvin rajauksin yhden tai useamman seuraavista palveluista.

– Kelan kaikkien käyttöympäristöjen ja palvelujen kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita
– Palvelujen tuotanto neuvotteluissa määrittyvissä palveluissa
– Kelan kaikissa x86/64-palvelinympäristössä käytettävät lisenssit, niiden tuki ja ylläpito.”

Hankekuvaus on sisältänyt hankinnan kohteen tarkemman kuvauksen kilpailutuksen kohteeseen liittyvine rajauksineen ja vaatimuksineen. Hankekuvauksessa on myös ilmoitettu, että Kela varaa itselleen oikeuden rajata miltä tahansa osin uudelleen tarjouskilpailun kohdetta tai ehtoja hankintamenettelyn aikana. Lisäksi hankekuvauksesta ovat muun muassa ilmenneet kuvaukset hankintamenettelyn vaiheistuksesta ja neuvottelujen sisällöstä sekä tiedot ehdokkaita koskevista vaatimuksista ja tarjouksen valintaperusteista.

Hankintapäätöksen 30.11.2011 mukaan Kela on 15.6.2011 hyväksynyt osallistumishakemusten perusteella kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn mukaan IBM:n, valittajan sekä erään kolmannen yhtiön, joka on neuvotteluvaiheen aikana vetäytynyt tarjouskilpailusta. Kela on hankintapäätöksen mukaan käynyt tarjoajien kanssa neuvotteluja ja pyytänyt alustavan tarjouksen kilpailutuksen laajuuden määrittelemiseksi. Alustava tarjouspyyntö on hankintapäätöksen mukaan julkaistu 8.7.2011, päätös kilpailutuksen rajauksista tehty 30.8.2011 ja lopullinen tarjouspyyntö julkaistu 3.11.2011.

Kela on saanut lopullisen tarjouspyynnön perusteella tarjoukset IBM:ltä sekä valittajalta ja se on hyväksynyt molemmat tarjoukset mukaan tarjousvertailuun. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sekä hinnalla että laadulla on ollut 50 prosentin painoarvo. Kela on tarjousten vertailun perusteella valinnut IBM:n tarjouksen, joka on saanut tarjousvertailussa täydet 100 pistettä. Valittaja on saanut tarjousvertailussa hinnasta 35 ja laadusta 48 pistettä eli yhteensä 83 pistettä.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 29 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä erityisen monimutkaisessa hankinnassa, jossa hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti ennakolta määrittelemään hankinnan oikeudellisia tai taloudellisia ehtoja taikka teknisiä keinoja tarpeidensa tai tavoitteidensa toteuttamiseksi hankintalain 44 §:n 2 momentin 2–4 kohdan mukaisesti, sekä, jossa tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia menettelyssä tasapuolisesti eikä hankintayksikkö saa antaa menettelyssä tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun.

Hankintalain 30 § koskee kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulkua. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön on määriteltävä hankintailmoituksessa hankintaa koskevat tarpeensa ja vaatimuksensa. Hankintayksikkö voi laatia lisäksi hankinnan tavoitteita ja sisältöä tarkentavan hankekuvauksen. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö aloittaa hankintalain 52–59 §:n mukaisesti valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoituksena on määritellä hankinnan toteuttamista koskeva yksi tai useampi ratkaisuvaihtoehto. Hankintayksikkö voi neuvotella ehdokkaiden kanssa kaikista hankintasopimukseen liittyvistä näkökohdista. Pykälän 3 momentin mukaan neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien ratkaisujen määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla tarjouksen vertailuperusteita. Neuvottelujen vaiheittaisuudesta ja noudatettavista perusteista on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on päätettävä neuvottelut, kun se on valinnut ne ratkaisuvaihtoehdot, joilla hankinta voidaan toteuttaa. Neuvottelujen päättymisestä on ilmoitettava osallistujille. Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä ehdokkailta neuvotteluissa esitettyihin ja määritettyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava tarjouspyynnössä esitettyjen hankkeen kohteen edellyttämien vaatimusten mukainen.

Hankintalain 30 §:n 6 momentin mukaan tarjouksen valinnassa on sovellettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettuja vertailuperusteita. Vertailuperusteiden asettamisessa sekä tarjouksen valinnassa on noudatettava, mitä hankintalain 62 §:ssä säädetään. Hankintalain 30 §:n 7 momentin mukaan tarjouksia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjousten tai tarjouspyynnön olennaisten tekijöiden muuttumiseen syrjivällä tai kilpailua vääristävällä tavalla. Samoin edellytyksin myös tarjouskilpailun voittanutta tarjousta voidaan täsmentää tai selkeyttää taikka vahvistaa siinä olevia sitoumuksia.

Hankintalain esitöissä on hankintalain 30 §:n (HE 50/2006 vp s. 80) osalta todettu, että kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ehdokkaiden kanssa käytävät neuvottelut voivat koskea kaikkia sopimukseen liittyviä näkökohtia. Hankintayksikkö on siten vapaa käymään ehdokkaiden kanssa läpi erilaisiin teknisiin, oikeudellisiin tai rahoituksellisiin tekijöihin liittyviä vaihtoehtoja. Neuvottelujen vaiheittaisuudella voidaan keventää hankintamenettelyä valitsemalla jatkoneuvotteluihin sellaiset ehdokkaat, joiden esittämät ratkaisut vastaavat parhaiten hankintayksikön tarpeita. Neuvotteluja voidaan jatkaa siihen saakka, kunnes hankintayksikkö pystyy tekemään päätöksen hankinnan toteuttamista koskevasta yhdestä tai useammasta ratkaisumallista. Tarjoukset pyydetään kaikilta menettelyn tässä vaiheessa mukana olevilta ehdokkailta.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankinnan kohteen määrittely

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnan kohteen määrittelyssä valittajaa syrjivästi ja IBM:ää suosivasti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja millaisia ominaisuuksia se hankinnan kohteelta edellyttää. Hankinnan kohdetta ei kuitenkaan saa määritellä mahdollisia tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti tai siten, että kilpailun syntyminen estyisi.

Kysymyksessä olevassa hankinnassa on noudatettu kilpailullista neuvottelumenettelyä, jonka käyttö on mahdollista hankintalain 29 §:n mukaisesti erityisen monimutkaisessa hankinnassa esimerkiksi, jos hankintayksikkö ei pysty ennalta määrittelemään hankinnan teknisiä yksityiskohtia ja jossa tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva hankinta on täyttänyt hankintasäännöksissä kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytölle asetetut edellytykset.

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn eräs tunnusomainen piirre on tietynlainen neuvotteluvapaus ja joustavuus. Hankintayksikkö voi menettelyyn valittujen ehdokkaiden ja tarjoajien kanssa neuvotella kaikista hankintasopimukseen liittyvistä yksityiskohdista.

Hankinnan kohde on Kelan mukaan määritelty hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa sen omien tarpeiden perusteella. Kelan mukaan valittajalla ja IBM:llä on ollut tasapuoliset mahdollisuudet kommentoida neuvottelujen aikana tarjouspyyntöä ennen kuin Kela on tehnyt päätöksen hankinnan kohteina olevien palveluiden sisällöstä.

Kela on esittänyt markkinaoikeudelle selvityksen niistä perusteista, joiden vuoksi se on määritellyt tarjouspyynnössä palveluja koskevat konesaliratkaisut suorittamallaan tavalla. Kelan esittämät perustelut ovat liittyneet muun muassa palveluiden jatkuvuuden turvaamiseen poikkeusoloissa. Markkinaoikeus katsoo Kelan esittämän selvityksen perusteella ja hankintayksiköllä hankinnan kohteen määrittelemisessä olevan harkintavallan huomioon ottaen, että Kela on voinut määritellä palvelua koskevat konesaliratkaisut suorittamallaan tavalla.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan molemmat tarjoajat ovat olleet tarjouksiaan antaessaan tietoisia Kelan konesalien keskuskoneiden uusimisesta. Kelan mukaan keskuskoneet on jouduttu uusimaan liiketoiminnallisten seikkojen vuoksi. Tarjoajilla on ollut tarjouksia antaessaan hankintayksikön antamat tiedot, ja tarjoukset on pyydetty hinnoittelemaan vanhan koneen kapasiteetin mukaisesti. Keskuskoneiden uusiminen ei ole estänyt valittajaa jättämästä tarjousta valituksenalaisessa hankintamenettelyssä, eikä asiassa ole ilmennyt, että mainittu seikka olisi merkinnyt sitä, että valittaja ja IBM olisivat olleet valituksenalaisessa hankintamenettelyssä toisiinsa nähden epätasapuolisessa asemassa.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnan kohteen määrittelyssä valittajaa syrjivästi ohjelmistolisenssien osalta, hankintayksikkö on esittänyt perustelut niiden osalta hintavertailussa soveltamalleen menettelylle, jossa lisenssien osuudet on jätetty optioiksi, koska niistä ei ole kyetty laatimaan riittävän kattavaa luetteloa. Hankintayksikön esittämän selvityksen huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnan kohteen määrittelyssä tältäkään osin sillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti tai valittajaa syrjivästi, että asiassa olisi harkittava seuraamuksen määräämistä.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintailmoituksen liitteenä olleessa hankekuvauksessa on ilmoitettu hankinnan valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta 40 prosentin ja laatu 60 prosentin painoarvolla. Hankekuvauksessa on ilmoitettu, että hinnan ja laadun osuus ovat sen hetken arvioita. Lopullisessa tarjouspyynnössä hinnalla ja laadulla on kummallakin ollut 50 prosentin painoarvo.

Valittajan mukaan vertailuperusteiden painoarvojen muuttaminen on ollut sitä syrjivää.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vertailuperusteiden painoarvoja on muutettu lopulliseen tarjouspyyntöön siitä syystä, että alkuperäisen hankeilmoituksen ja lopullisen tarjouspyynnön rajaukset ovat olleet erilaisia. Hankintayksikön mukaan sillä on ollut perusteltu syy vähentää laatuvertailun painoarvoa, koska suuri osa laatuvertailussa vertailtaviksi ajatelluista seikoista on muutettu neuvottelujen jälkeen pakollisiksi vaatimuksiksi. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, ettei menettely ole syrjinyt valittajaa siitäkään syystä, että se on saanut sekä hinnasta että laadusta voittanutta tarjoajaa vähemmän pisteitä.

Vertailuperusteiden painoarvojen muuttuminen on ollut kummankin tarjoajan tiedossa, kun ne ovat tehneet lopulliset tarjouksensa. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettelyä ole hankeilmoituksessa ilmoitettuun ja hankintayksikön menettelylleen esittämiin perusteluihin nähden pidettävä vertailuperusteiden osalta epätasapuolisena menettelynä, eikä se ole myöskään muodostunut valittajaa syrjiväksi.

IBM:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että IBM:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, mikäli tarjouksen hintaliitteellä 2.2 ei ole annettu erikseen hintaa lisensseille. Valittajan mukaan tarjouspyyntöä on tullut tulkita siten, että hinta on tullut antaa zOS-palvelulle ja siihen liittyville lisensseille erikseen.

Tarjouspyynnön 3.11.2011 kohdassa 6 ”Hinnoittelua koskevat vaatimukset, hintojen antaminen ja maksuehdot” on ilmoitettu, että tarjouksen hinnat on ilmoitettava tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla kahdessa tarjouspyynnön liitteenä olevassa hintaliitteessä. Lisäksi kyseisessä kohdassa on ilmoitettu, että hintaan on sisällytettävä kaikki kustannukset, joilla täytetään tarjouspyynnön vaatimukset, ja että tarjoaja sitoutuu antamillaan tarjoushinnoilla toimittamaan palvelukokonaisuuden kaikilta osin sen mukaisesti, mitä tarjouspyynnössä on vaadittu ja mitä tarjoaja on tarjouksessaan tarjonnut.

Tarjouspyynnön kohdassa 3.3 ”zOS-käyttöpalvelua koskevat vaatimukset” on muun ohella ilmoitettu, että palvelut tulee hinnoitella siten, että määritysten mukaisen zOS-palvelun tuottamisessa tarvittavat lisenssit ilmoitetaan omalla hintaliitteellä ja samoin muuhun käyttöpalvelun infrastruktuuriin liittyvät lisenssit sen mukaisesti, kuin toimittaja on ne lisenssejä koskevassa hintaliitteessä määritellyt palveluun sisältyviksi eli antanut lisensseille tarjoushinnan.

Tarjouspyynnön hinnoittelua koskevaa ohjeistusta on asiassa esitetyn selvityksen mukaan vielä tarkennettu tarjoajille lähetetyllä sähköpostilla. Tarkennuksessa on muun ohella ilmoitettu, että liitteen 2.2 tuotteiden hintatietoja ei tarvitse ilmoittaa tuotekohtaisesti yksilöitynä, jos toimittaja ilmoittaa korvaavana tuotteena paketin, joka sisältää useampia yksittäisiä lisenssejä. Edelleen tarkennuksessa on todettu, että zOS-palvelun ohjelmistoja koskevat paketit voi sisällyttää zOS-palvelun kokonaishintaan.

Hankintayksikkö ei ole edellä lausutun perusteella asettanut tarjouspyynnössään ehdottomaksi vaatimukseksi sitä, että tarjoajan tulee antaa hinta zOS-palvelulle ja siihen liittyville lisensseille erikseen, jos kokonaishinnassa on otettu huomioon kaikki kustannukset, joilla tarjoaja sitoutuu täyttämään tarjouspyynnön vaatimukset. Hintavertailun kannalta olennaisia ovat olleet tarjousten kokonaishinnat. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut IBM:n tarjousta, jossa on ilmoitettu vaaditut kokonaishinnat, tarjousvertailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Tieto Finland Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Saija Laitinen.