MAO:251/12

ASIAN TAUSTA

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 18.2.2011 julkaistulla EU-hankintailmoituksella tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta teknistä IT-konsultointia koskevasta hankinnasta. Hankinnan kohteena olevat IT-asiantuntijapalvelut on jaettu hankintailmoituksessa yhdeksään osa-alueeseen (a–i). Puitejärjestelyn kestoksi on hankintailmoituksessa ilmoitettu neljä vuotta.

Hansel Oy on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut osa-alueen i (yhdistelmäosa-alue) puitesopimustoimittajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 160–200 miljoonaa euroa, josta yhdistelmäosa-alueen osuus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 60 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 22.12.2011 antamallaan päätöksellä sallinut hankinnan täytäntöönpanon yhdistelmäosa-alueen osalta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Accenture Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää puitejärjestelyä koskevien hankintasopimusten sopimuskauden päättymään 30.9.2012. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 20.625 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan jokaiselle osa-alueelle on tullut tehdä erillinen tarjous. Valituksen kohteena oleva yhdistelmäosa-alue on sisältänyt hanke- ja projektinhallintapalveluja, määrittely- ja arkkitehtuuripalveluja, sovelluskehityspalveluja sekä tietokanta- ja integraatiopalveluja. Yhdistelmäosa-alue on siten muodostunut neljästä sisäisestä osa-alueesta, jotka ovat vastanneet osa-alueiden a–d mukaisia palveluja.

Tarjouspyynnön kohdan 6.2.1 mukaan samaa asiantuntijaa on saanut lähtökohtaisesti tarjota vain yhdelle osa-alueelle ja osa-alueen sisällä vain yhdelle osaamistasolle. Poikkeuksen tästä on muodostanut yhdistelmäosa-alue, jolle tarjottua asiantuntijaa on tarjouspyynnön kohtien 6.2.1 ja 6.2.2 perusteella saanut tarjota myös yhdelle osa-alueista a–h.

Tarjouspyynnön kohdan 6.2.1 mukaan kullekin osa-alueelle a–h on pitänyt tarjota vähintään 10 ja enintään 15 asiantuntijaa siten, että asiantuntijoita myös sijoitetaan eri osaamistasoille tarjouspyynnössä vaadituin tavoin. Tarjouspyynnön kohdan 6.2.2 mukaan kullekin yhdistelmäosa-alueen sisäiselle osa-alueelle on pitänyt tarjota vähintään 10 ja enintään 15 asiantuntijaa siten, että asiantuntijoita myös sijoitetaan eri osaamistasoille tarjouspyynnössä vaadituin tavoin. Jos nämä vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet, tarjous on tarjouspyynnön mukaan pitänyt sulkea tarjouskilpailusta. Yhdistelmäosa-alueelle tehtävän tarjouksen on edellä mainittujen tarjouspyynnön vaatimusten perusteella pitänyt sisältää vähintään 40 ja enintään 60 asiantuntijaa.

Tarjouspyynnön vaatimukset ovat merkinneet sitä, että tarjoajalla on pitänyt olla käytettävissään suuri määrä asiantuntijoita, jotta se on voinut tehdä tarjouksen. Osalla tarjoajista ja tarjoajaryhmittymistä ei ole itsellään ollut sellaisia asiantuntijaresursseja, että ne olisivat voineet tehdä tarjouksen ilman huomattavaa turvautumista alihankkijoiden voimavaroihin. Tarjousten laatuarvioinnista saamat pisteet ovat myös osalla tarjoajista perustuneet pääosin niiden alihankkijoiden asiantuntijoiden kokemukseen, koulutukseen, käyttöasteeseen ja kielitaitoon. Näin ollen asiassa on sekä tarjoajien soveltuvuusarvioinnin että tarjousvertailun osalta tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta ratkaisevaa, miten tarjouspyynnössä olleita vaatimuksia alihankintasuhteista tulkitaan.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajien soveltuvuutta koskevana ehdottomana vaatimuksena, että tarjoajalla on käytettävissään tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen vastaisesti hankintayksikkö on 25.3.2011 päivätyssä tarjoajien lisäkysymyksiin annettujen vastausten yhteenvedossa ilmoittanut sallivansa saman asiantuntijan sisällyttämisen useamman eri tarjoajan tarjouksiin sekä samalla osa-alueella että myös eri osa-alueilla. Tämä on tarkoittanut sitä, että sama asiantuntija on voinut tulla valituksi kahden tai jopa useamman toimittajan alihankkijaresurssiksi. Käytännössä tämä johtaa siihen, että kyseinen alihankkijaresurssi ei voi olla samanaikaisesti jokaisen toimittajan käytettävissä.

Tarjoajien omilla ilmoituksilla siitä, että alihankkijoiden voimavarat olisivat niiden käytettävissä, ei tässä yhteydessä ole merkitystä, sillä ilmoitukset on annettu hankintayksikön virheellisen linjauksen perusteella, jonka mukaan sama henkilö voidaan esittää alihankkijaksi useammassa tarjouksessa yhdelle tai useammalle osa-alueelle. Hankintayksikön mainittu linjaus ei kuitenkaan ole voinut muuttaa hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä asetettuja ehdottomia vaatimuksia varsinkaan, kun hankintayksikkö ei ole vastauksellaan ilmoittanut korjaavansa tai tarkentavansa tarjouspyyntöä.

Hankintayksikön edellä kuvattu menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun, koska osa tarjoajista on luonnollisesti pitänyt kiinni alihankkijan voimavarojen käytettävyydestä kaikissa tilanteissa eikä ole sisällyttänyt tarjoukseensa sellaisia henkilöitä, jotka sisältyvät myös toisen tarjoajan tarjoukseen. Lisäksi kyseinen tarjouspyynnön ehdoton vaatimus on saattanut estää potentiaalisia tarjoajia jättämästä tarjousta.

Vaatimusta siitä, että tarjoajalla on käytettävissään tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat, voi myös pitää epäselvänä, ottaen huomioon, että hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei ilmene, mitä alihankintaresurssin käytettävissä olemisella tarkoitetaan. Hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei esimerkiksi ilmene, täyttyykö käytettävissä olemista koskeva vaatimus, jos alihankkija on käytettävissä ainoastaan joitakin päiviä tai viikkoja vuodessa. Mistään ei myöskään ilmene, täyttyykö vaatimus sillä, että alihankkijan asiantuntija sitoutuu olemaan käytettävissä kokopäiväisesti puitesopimuksen alla toteutettavaa hanketta varten, vai onko osa-aikainen käytettävissä oleminen riittävää. Samoin on epäselvää, tulisiko alihankkijan voimavarojen olla käytettävissä jokaisessa puitesopimuksen alla tehtävässä hankinnassa, vai riittääkö, että alihankkijan voimavara on käytettävissä vain yhdessä tai muutamassa hankinnassa.

Kukin tarjoaja on voinut tulkita epäselvää vaatimusta haluamallaan tavalla, minkä lisäksi epäselvä vaatimus on antanut hankintayksikölle rajattoman harkintavallan. Epäselvyys on johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet keskenään yhteismitallisia tai vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnön kohdan 6.7 mukaan alihankintasuhteisiin liittyviä ehtoja on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevien sopimusehtojen kohdassa 7. Sopimusehtojen kohdassa 7.2 on edellytetty, että alihankintaluettelo ilmentää kiinteitä alihankintasuhteita. Vaatimus kiinteistä alihankintasuhteista on ollut tarjouspyynnön ehdoton vaatimus ottaen huomioon, että tarjouspyynnön kohdassa 9 on ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimusehdot ovat tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia.

Koska tarjousten vertailu on tullut suorittaa tarjouksissa ilmoitettujen asiantuntijoiden kokemusta, koulutusta, käyttöastetta ja kielitaitoa koskevien vertailutekijöiden perusteella, ainoa looginen näkemys on, että kiinteitä alihankintasuhteita koskevan vaatimuksen on tullut täyttyä jo tarjouksen tekohetkellä. On selvää, että tarjousvertailu on haluttu tehdä nimenomaan niiden asiantuntijoiden kesken, jotka tulisivat puitesopimuskauden aikana palveluja tuottamaan. Jos tarjoajien olisi sallittua esittää tarjouksessaan tarjousvertailuun sellaisia alihankkijan asiantuntijoita, jotka eivät todellisuudessa ole tarjoajan käytettävissä kiinteän alihankintasuhteen perusteella, tämä vääristäisi tarjousvertailun. Koska hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole määritelty, mitä alihankintasuhteen kiinteydellä tarkoitetaan, vaatimusta on toissijaisesti pidettävä epäselvänä.

Hankintayksikkö on tehnyt kilpailutuksessa useita virheitä. Hankintayksikkö on virheellisesti hyväksynyt tarjouskilpailuun sellaisia tarjoajia, jotka eivät ole täyttäneet tarjoajan soveltuvuudelle asetettua ehdotonta vaatimusta, jonka mukaan tarjoajalla pitää olla tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat käytettävissään. Vaikuttaa myös ilmeiseltä, että osa tarjouksista on ollut siten tarjouspyynnön vastaisia, että niissä on tarjottu samoja asiantuntijoita useammalle osa-alueelle kuin tarjouspyynnön mukaan on ollut sallittua tai että kaikki tarjotut asiantuntijat eivät ole täyttäneet sen tason osaamistasovaatimusta, jolle heidät on tarjouksessa sijoitettu.

Vastine

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.625 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ja tarjouspyyntöä koskeviin lisäkysymyksiin antamissaan vastauksissa kertonut asiantuntijoiden tarjoamista koskevat säännöt yksiselitteisesti. Säännöt ovat olleet selvät ja ne ovat olleet kaikkien tarjoajien tiedossa. Tarjouspyyntö on näin ollen tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Puitejärjestelyn luonne huomioon ottaen alihankkijoiden käytettävissä oloa koskevaa vaatimusta ei ole voitu ymmärtää valittajan esittämällä tavalla siten, että tarjotun alihankkijan henkilön tulee olla koko puitejärjestelyn voimassaoloajan valmiudessa valtionhallinnon toimeksiantoihin. Tällaista vaatimusta ei myöskään ole tarjouspyynnössä esitetty. Puitejärjestelyllä ei vielä sidota toimittajan resursseja mihinkään tiettyyn projektiin, joten on selvää, että käytettävissä oloa koskevalla vaatimuksella on viitattu siihen, että tarjoajan ja alihankkijan välillä on voimassa oleva alihankintaa koskeva sopimus tai muu sitoumus, jonka perusteella alihankkijan resurssit ovat tarjoajan käytettävissä sopimuskaudella.

Alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää, että asiantuntijalla voi olla samanaikaisesti useita eri toimeksiantoja ja että usein toimeksianto ei sido asiantuntijaa täysipäiväisesti. Tarjouspyyntö on ollut mainitulta osin tarjoajille selvä jo ennen kuin hankintayksikkö on vastannut tarjoajien lisäkysymyksiin, mutta viimeistään hankintayksikön kysymyksiin antamien vastausten perusteella tarjoajille ei ole voinut jäädä epäselvyyttä siitä, että eri tarjoajat ovat tarjouksissaan voineet tarjota samoja asiantuntijoita. Hankintayksikkö ei ole voinut kieltää tarjoajien ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottamisesta eikä puuttua tältä osin tarjousten sisältöön.

Vaatimus kiinteistä alihankintasuhteista on liittynyt sopimuskauden aikaiseen toimintaan. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että alihankintasuhteen tulisi olla kiinteä jo tarjoushetkellä. Tarjousvaiheessa tarjoajan on vain tullut hyväksyä se, että hankintasopimus tehdään tarjouspyynnön liitteenä olevan puitesopimusmallin mukaisilla ehdoilla. Puitesopimuksen alihankintaa koskevan ehdon tarkoituksena on ollut estää tapauskohtainen alihankkijoiden käyttäminen sopimuskaudella.

Kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien antamien tarjousten sisältöön. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan niiden sisällön perusteella. Tarjoajalla on oikeus hyödyntää tarjouksessaan myös muiden tahojen resursseja. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä tarjoajien tarjouksissaan esittämiä alihankintaa tai asiantuntijoita koskevia tietoja. Tarjoajat ovat toimittaneet alihankkijoistaan pyydetyt selvitykset, joiden tietojen perusteella hankintayksikkö on todennut alihankintajärjestelyiden olevan uskottavia ja tarjoajilla alihankkijoineen olevan edellytykset palvelujen tuottamiseen sopimuskaudella. Valittajan esittämät väitteet tarjousten tarjouspyynnön vastaisuudesta ovat perusteettomia.

Valittajalla ei ole ollut todellisia mahdollisuuksia tulla valituksi yhdistelmäosa-alueen puitesopimustoimittajaksi. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjousten vertailussa sijalle 16, kun 10 eniten pisteitä saanutta tarjousta on tullut valituksi.

Kuultavien lausunnot

Codento Oy, Cybercom Plenware Oy, Midagon Oy, MSG Software Oy, Priorite Oy, Proactum Oy ja Solita Oy ovat antaneet lausunnon.

BDO Consulting Oy, Citrus Solutions Oy, Digia Oyj, Logica Suomi Oy, Reaktor Innovations Oy, Tieto Czech s.r.o. ja Tieto Finland Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä muun muassa selvityksellä siitä, miltä osin tarjoaja aikoo antaa sopimuksen alihankkijoiden toteutettavaksi.

Hankintalain 61 §:n 1 momentin mukaan toimittajat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaaksi ryhmittymänä. Hankintayksikkö ei saa edellyttää ehdokkaiden tai tarjoajien ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumispyynnön tekemistä varten. Ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana, jos se on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen ryhmittymään kuuluvien tai muiden tahojen voimavaroja. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä.

Asian arviointi

Tarjouskilpailu on koskenut avoimella menettelyllä toteutettavaa teknisen IT-konsultoinnin puitejärjestelyä. Hankintailmoituksen mukaan puitejärjestelyn kohteena on ollut teknisten IT-asiantuntijapalvelujen tuottaminen valtionhallinnon asiakkaille. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että kysymyksessä olevat asiantuntijapalvelut liittyvät erilaisten tietojärjestelmien määrittelyyn, kehittämiseen, toteuttamiseen, jatkokehittämiseen, ylläpitoon sekä laadun- ja tietoturvallisuuden varmistamiseen ja että palvelut voivat kohdistua määrämittaisiin projekteihin tai toistaiseksi jatkuvaan palvelutarpeeseen.

Hankinnan kohteena olevat palvelut on jaettu hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä yhdeksään osa-alueeseen (a–i). Tarjoaja on voinut tehdä tarjouksen yhdelle tai useammalle puitejärjestelyn osa-alueelle. Valitus on kohdistunut osa-alueeseen i, joka on ollut yhdistelmä osa-alueiden a–d palveluista eli hanke- ja projektinhallintapalveluista, määrittely- ja arkkitehtuuripalveluista, sovelluskehityspalveluista sekä tietokanta- ja integraatiopalveluista.

Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut laatia tarjouspyynnön suorittamallaan tavalla alihankintaa koskevien vaatimusten ja määrittelyjen osalta. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö valittajan esittämän mukaisesti virheellisesti hyväksynyt tarjouskilpailuun sellaisia tarjoajia, jotka eivät ole täyttäneet tarjoajan soveltuvuudelle asetettua ehdotonta vaatimusta, jonka mukaan tarjoajalla pitää olla tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat käytettävissään, ja siitä, onko tarjousvertailuun hyväksytty tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia.

Hankintailmoituksessa on asetettu teknisen suorituskyvyn osalta tarjoajan soveltuvuudelle seuraava vähimmäisvaatimus:

”Tarjoajalla on käytettävissään tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat hankinnan kohteen toteuttamisessa. Tarjouksessa ilmoitetut alihankkijat tullaan esittämään puitesopimuksessa. Alihankkijoiden muuttaminen ja vaihtaminen on vain rajoitetusti mahdollista.”

Tarjoajien on tullut soveltuvuusarviointia varten liittää tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä 4 ollut tarjouslomake, jolla tarjoajan on tullut ilmoittaa, täyttääkö se soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Lomakkeen vaatimus 2.3 on koskenut edellä mainittua hankintailmoituksessa esitettyä alihankkijoiden käyttöä koskevaa vaatimusta. Tarjoajan on lisäksi tullut esittää tarjouksessaan selvitys vaatimusten täyttymisestä. Kysymyksessä olevan vaatimuksen osalta tarjoajan on tullut liittää tarjouslomakkeeseen siinä määritellyllä tavalla tiedot alihankkijoista, joita tarjoaja käyttää tarjotun osa-alueen palvelujen tuottamisessa.

Hankinnan eri osa-alueita koskevien palvelujen sisältö on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Osa-alueet ja osaamistasot”, josta ovat osa-alueittain ja osaamistasoittain ilmenneet myös tarjottaville asiantuntijoille asetetut vähimmäisvaatimukset. Osaamistasoihin liittyneet sisällölliset vaatimukset ovat osa-alueiden erilaisten sisältövaatimusten vuoksi vaihdelleet osa-alueittain.

Yhdistelmäosa-alueen osalta tarjoajien on tullut tarjouspyynnön kohdan 6.2.2 mukaan ottaa asiantuntijoiden tarjoamisessa muun ohella huomioon, että tarjottujen asiantuntijoiden on tullut täyttää liitteen 2 sen osaamistason vähimmäisvaatimukset, jolle asiantuntijaa tarjotaan. Samaa asiantuntijaa on saanut tarjota ainoastaan yhdelle yhdistelmäosa-alueen sisäiselle osa-alueelle ja sisäisellä osa-alueella vain yhdelle osaamistasolle. Mikäli samaa asiantuntijaa on tarjottu usealle yhdistelmäosa-alueen sisäiselle osa-alueelle tai osaamistasolle, asiantuntija on ilmoitettu jätettävän huomioimatta tarjousvertailussa kaikilla niillä yhdistelmäosa-alueen sisäisillä osa-alueilla, joille häntä on tarjottu. Yhdistelmäosa-alueelle on kuitenkin saanut kohdan 6.2.2 mukaan tarjota myös sellaista asiantuntijaa, jota on tarjottu erillisille osa-alueille a–h.

Yhdistelmäosa-alueen kullekin sisäiselle osa-alueelle on tarjouspyynnön edellä mainitun kohdan mukaan tullut tarjota vähintään 10 asiantuntijaa siten, että asiantuntijoista vähintään 3 sijoitetaan osaamistasolle 2 ja vähintään 3 osaamistasolle 3. Jos nämä vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet, tarjous on ilmoitettu suljettavan yhdistelmäosa-aluetta koskevasta tarjouskilpailusta. Yhdistelmäosa-alueen kullekin sisäiselle osa-alueelle on saanut tarjota enintään 15 asiantuntijaa.

Tarjouspyynnön kohta 6.7 on koskenut tarjouksen tekemistä ryhmittymänä ja alihankintasuhteita. Kohdassa on muun ohella ilmoitettu, että tarjouksen tehnyt palveluntoimittaja on vastuussa kaikista puitesopimuksen ja asiakaskohtaisten sopimusten mukaisista velvoitteista myös silloin, kun se käyttää alihankkijoita, ja että puitesopimuksen ja asiakaskohtaisten sopimusten tekeminen ryhmittymän kanssa edellyttää ryhmittymään kuuluvien yritysten yhteisvastuullista sitoutumista puitesopimuksen ja sen palvelun tuottamista koskevien asiakaskohtaisten sopimusten velvoitteisiin ja vastuisiin. Alihankintasuhteisiin liittyviä ehtoja ja ryhmittymän vastuisiin liittyviä ehtoja on esitetty tarjouspyynnön liitteenä 3 olevien sopimusehtojen kohdissa 7 ja 8. Ryhmittymällä ja toimittajalla alihankkijoineen on tarjouspyynnön kohdan 6.7 mukaan edellytetty olevan tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset puitesopimuksen mukaisten palvelujen tuottamiseen koko sopimuskauden ajan.

Tarjouspyynnön kohdassa 7 on ilmoitettu, että hankinnan jokaiselle osa-alueelle hyväksytään kymmenen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyttä toimittajaa. Tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnalla on ollut 40 prosentin ja tarjottujen asiantuntijoiden kokemuksella ja osaamisella 60 prosentin painoarvo. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että tarjousten laadullisessa arvioinnissa käytetään osa-alueiden osaamistasoille 2 ja 3 tarjottujen asiantuntijoiden kokemusta, koulutusta, käyttöastetta ja kielitaitoa. Tarjouspyynnössä on myös täsmennetty, miten tarjoukset vertailuperusteittain pisteytetään.

Tarjouspyynnön kohdassa 9 on tarjouspyynnön liitteenä 3 olevien puitesopimusmallin sopimusehtojen osalta ilmoitettu muun ohella, että sopimusehdoilla varmistetaan tarjousten yhteismitallisuus ja vertailukelpoisuus ja että liitteessä 3 esitetyt sopimusehdot ovat tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia eikä tarjoajien ole sallittua tehdä niihin muutoksia. Sopimusehtojen kohdan 7.2 mukaan toimittajalla on oikeus käyttää nimettyjä alihankkijoita puitesopimuksessa tarkoitetun palvelun tuottamisessa. Kyseisessä kohdassa on vielä muun muassa todettu, että toimittajan alihankkijaluettelo ilmentää toimittajan kiinteitä alihankintasuhteita ja että muutokset alihankintasuhteissa eivät saa johtaa olennaiseen sopimusmuutokseen. Muutokset eivät kohdan mukaan ole mahdollisia esimerkiksi, jos muutos heikentää toimittajan taloudellisia, teknisiä tai muita edellytyksiä palvelun tuottamisessa, muutos heikentää tai muuttaa olennaisesti toimittajan kapasiteettia tai heikentää palvelun tasoa taikka jos muutoksella pyritään tyydyttämään tapauskohtainen tarve.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen sekä hankinnassa noudatettavien ehtojen määrittelemisessä. Hankintamenettelyn avoimuus sekä tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia tehdessään, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Hankinnassa on ollut kysymys puitejärjestelynä toteutettavasta hankinnasta, jossa on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella selvää, että tarjoajilla on ollut yhtäläinen mahdollisuus tehdä halutessaan tarjous ryhmittymänä ja ilmoittaa tarjouksessaan käyttävänsä alihankkijoita. Tarjoajat ovat soveltuvuusarviointia varten tarjouksiin liittämissään tarjouslomakkeissa sitoutuneet siihen, että niillä on käytettävissään tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat hankinnan kohteen toteuttamisessa ja että tarjouksessa esitetyt alihankkijat tullaan esittämään puitesopimuksessa. Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusmallin sopimusehto, jonka mukaan toimittajan alihankkijaluettelo ilmentää toimittajan kiinteitä alihankintasuhteita, on liittynyt edellä mainittuun tarjoajan tarjouslomakkeessa antamaan sitoumukseen ja siihen, että tarjoaja on vastuussa kaikista puitesopimuksen ja asiakaskohtaisten sopimusten mukaisista velvoitteista myös silloin, kun se käyttää alihankkijoita.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajille ole voinut jäädä kysymyksessä olevassa puitejärjestelynä toteutettavassa hankinnassa epäselväksi, mitä tarjoajan soveltuvuudelle asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla on käytettävissään tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden voimavarat, sekä puitesopimusmallin sopimusehtojen maininta alihankintasuhteiden kiinteydestä tarkoittavat, ja mihin tarjoajat tarjouksen antaessaan tältä osin sitoutuvat. Tarjouskilpailuun osallistuville ei ole myöskään voinut olla tarjouksia jätettäessä epäselvää, että eri tarjoajat ovat voineet tarjota tarjouksissaan samaa asiantuntijaa, ottaen huomioon, että hankintayksikkö on 25.3.2011 päivätyssä tarjoajien lisäkysymyksiin annettujen vastausten yhteenvedossa ilmoittanut saman asiantuntijahenkilön voivan esiintyä eri tarjoajien tarjouksissa. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön edellä mainittu vastaus ole merkinnyt tarjouspyyntöasiakirjoissa tältä osin esitettyjen vaatimusten muuttamista vaan vastauksella on ainoastaan selvennetty tältä osin jo esitettyjä vaatimuksia. Hankintayksikkö ei ole myöskään alihankintaa koskevien vaatimusten ja ehtojen määrittelemisessä ylittänyt sillä hankinnassa noudatettavien ehtojen määrittelemisessä olevaa harkintavaltaa eikä kohdellut tältä osin tarjoajia epätasapuolisesti.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa. Jos taas puitesopimustoimittajaksi valittu ei kykenisi noudattamaan hankintayksikköön nähden sitä, mihin se on tarjouksessaan sitoutunut, kysymys olisi markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomasta sopimusrikkomusasiasta.

Hankintayksikkö on edellä lausuttu huomioon ottaen voinut luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämien tietojen paikkansapitävyyteen. Asiassa ei mainittu seikka huomioon ottaen ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa tai tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan hankintasäännösten vastaisesti tai tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Accenture Oy:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.625 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Anita Linnakangas.