MAO:260/12

ASIAN TAUSTA

Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta Rovaniemen ja sen lähiympäristön kiinteistöjen kunnossapidon rakennus-, LVI- ja sähköteknisten töiden urakoinnista vuosille 2012 ja 2013 sekä mahdollisille optiovuosille 2014 ja 2015.

Senaatti-kiinteistöjen johtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut sähköteknisten töiden urakoinnin puitesopimustoimittajiksi Are Oy:n, EMC Talotekniikka Suomi Oy:n (EMC Sähköurakointi Oy) ja Lapin Sähköasennus Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 2.800.000–3.200.000 euroa, josta sähköteknisten töiden osuus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 400.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sähkötapio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Hankintapäätöstä on korjattava siten, että laatupisteet eivät ole urakoitsijavalinnassa määräävässä asemassa. Valittaja olisi tullut valituksi, mikäli valinta olisi tehty hinnan perusteella.

Valittaja on toteuttanut kysymyksessä olevia töitä edellisten kilpailutusten perusteella kuuden vuoden ajan, joten valittaja tuntee kilpailutuksen kohteena olevat kiinteistöt hyvin. Valittaja ei ole saanut tekemistään töistä tilaajalta reklamaatioita. Koska valittajan yhteistyö tilaajan kanssa on jatkunut pitkään, valittaja on olettanut tilaajan tuntevan valittajan toiminnan, eikä valittaja ole kirjannut tarjoukseensa referenssejään.

Vastine

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaaman sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Hankintayksikkö on 9.12.2011 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut sähköteknisten töiden puitesopimuskumppaneiksi kolme eniten pisteitä saanutta tarjoajaa. Valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa viidenneksi.

Tarjouspyynnöstä on yksiselitteisesti ilmennyt, että tarjousten valinnassa hinnalla on ollut 70 prosentin ja tarjoajan vähimmäisvaatimukset ylittävällä kokemuksella ja ammattitaidolla toimitilojen korjausrakentamisesta 30 prosentin painoarvo. Tarjousten valinnassa ei siten ole ollut määräävässä asemassa laatu vaan hinta.

Tarjousten vertailussa on noudatettava tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja painoarvoja. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailussa voidaan ottaa huomioon ainoastaan tarjousasiakirjoista ilmenevät tiedot. Valittaja on saanut tarjousten laatuvertailussa 4 pistettä, kun enimmäispistemäärä on ollut 5 pistettä. Valittajan kokemus ja ammattitaito on näin ollen arvioitu hyväksi. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää valittajan tarjouksen suorittamallaan tavalla.

Kuultavien lausunnot

Are Oy, EMC Talotekniikka Suomi Oy ja Lapin Sähköasennus Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Usean toimittajan kanssa tehtävään puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa, jollei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Kysymyksessä oleva sähköteknisten töiden urakointia koskeva puitejärjestely on toteutettu avointa menettelyä käyttäen. Sähköteknisten töiden urakoinnin puitejärjestelyyn on valittu kolme toimittajaa.

Tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 70 prosentin sekä vähimmäisvaatimukset ylittävä kokemus ja ammattitaito toimitilojen korjausrakentamisesta 30 prosentin painoarvolla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden asettamisessa ja soveltamisessa, kunhan menettely on tarjoajien kannalta tasapuolista ja syrjimätöntä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa paitsi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden myös niiden painotuksen määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa. Tarjousten vertailun tulee perustua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja vertailu tulee suorittaa tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailu on lähtökohtaisesti tehtävä tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa kokonaistaloudelliselle edullisuudelle edellä mainitut vertailuperusteet ja painoarvot.

Hankintapäätös on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden mukaisesti tehtyyn tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut esittää tarjouksessaan tarjousten laatuarviointia varten selvitys kokemuksestaan ja ammattitaidostaan korjausrakentamisesta vaativissa toimitilakohteissa. Valittaja ei ole esittänyt tarjouksessaan kokemuksestaan ja ammattitaidostaan muuta selvitystä kuin pelkän toteamuksen, jonka mukaan yrityksell on käynnistymässä kymmenes toimintavuosi ja se tekee jatkuvasti vastaavia töitä. Kun valittaja on selvityksensä puutteellisuudesta huolimatta saanut tarjousten laatuvertailussa 4 pistettä enimmäispistemäärän ollessa 5 pistettä, asiassa ei ole perusteita pitää tarjousten vertailua valittajaa syrjivänä.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sähkötapio Oy:n korvaamaan Senaatti-kiinteistöjen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus ja Pasi Yli-Ikkelä.