MAO:266/12

ASIAN TAUSTA

Seutukeskus Oy Häme on pyytänyt 16.3.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n (jäljempänä myös Verkatehdas tai yhtiö) aula- ja turvallisuuspalveluista ajalle 9.7.2012–31.7.2015 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.8.2015–31.7.2017.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n hallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään valinnut Securitas Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Verkatehtaan ilmoituksen mukaan ollut noin 700.000–800.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Local Crew Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Local Crew Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Perusteet

Turvallisuus- ja aulapalvelualan työntekijöihin sovelletaan yleissitovaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaa työehtosopimusta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut, ettei se noudata kyseistä työehtosopimusta, vaikka suurin osa sen työntekijöistä kuuluu kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaan. Voittanut tarjoaja ei ole siten täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine ja lisäselvitys

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 957 eurolla.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on Hämeenlinnan kaupungin 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö. Tämän perusteella yhtiö on noudattanut hankintalakia.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:llä ei ole yleishyödyllistä asemaa, vaan se toimii normaalin osakeyhtiön tavoin liiketoiminnallisin periaattein avoimilla markkinoilla ja sen toiminta kohdistuu rajoittamattomaan asiakas- ja kuluttajakuntaan. Omistajalla tai Hämeenlinnan kaupunkikonsernilla ei ole erityishinnoittelua tai muita muista asiakkaista poikkeavia järjestelyjä. Yhtiö maksaa käytössään olevista Hämeenlinnan kaupungin omistamista tiloista vuokraa Hämeenlinnan kaupungille. Yhtiö omistaa osan alueen rakennuksista.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on saanut vuosina 2008–2012 Hämeenlinnan kaupungilta avustusta vuosittain runsaat 20 prosenttia. Avustukset ovat suuruudeltaan noin neljännes yhtiön muista tuotoista. Yhtiö käyttää Hämeenlinnan kaupungilta saamansa avustukset pääosin kiinteistökustannusten, hallinnon ja markkinoinnin kuluihin.

Hankittavat aula- ja turvallisuuspalvelut liittyvät Verkatehtaan eri tapahtumajärjestäjille tilavuokrauksen osana myytäviin palveluihin. Tilavuokraus on kaupallista toimintaa. Aula- ja turvallisuuspalvelut katetaan kokonaan liiketoiminnan tuotoilla, eikä julkisella avustuksella ole merkitystä niiden kustannusten kattamisessa. Hankinnasta 75 prosenttia eli järjestyksen valvonta, naulakkopalvelut, tapahtuma-avustaminen ja roudaus kohdistuvat yksinomaan tällaisiin tapahtumiin. Tällaista työvoimaa käytetään vain silloin, kun tiloja on vuokrattu tapahtumiin, ja niiden kustannukset on huomioitu vuokrauksen ja siihen liittyvien palveluiden hinnoittelussa. Vahtimestarityöhön, jonka osuus hankinnasta on 25 prosenttia, kuuluu myös yleisiä tilojen aukipitämiseen ja turvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä, mutta myös runsaasti tapahtumiin liittyviä palveluita.

Hämeenlinnan kaupunki on taannut Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n investointeihin ottamat lainat. Lainojen hoitokulut ja kuoletus hoidetaan yhtiön liiketuloilla. Yhtiö ei saa omistajaltaan investointiavustuksia tai muuta vastaavaa rahoitusta.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tietyn työehtosopimuksen noudattamista. Tarjoajia on ainoastaan pyydetty toimittamaan selvitys työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Yhtiö on voinut luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Voittanut tarjoaja on myöhemmin ilmoittanut yhtiölle kirjallisesti, ettei sen eikä sen alihankkijan tarvitse noudattaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaa työehtosopimusta.

Vastaselitys

Local Crew Oy on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin ratkaistava se, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valitusta. Näin ollen asiassa on ratkaistava kysymys siitä, onko Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;
3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset;
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Sitä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n antaman selvityksen mukaan se kattaa hankinnan kohteena olevien aula- ja turvallisuuspalvelujen kustannukset kokonaan liiketoiminnan tuotoilla eikä yhtiön saamilla julkisilla avustuksilla ole merkitystä kyseisten kustannusten kattamisessa. Selvityksen mukaan Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy ei ole siten saanut nyt kyseessä olevaa hankintaa varten julkista tukea, joten sitä ei ole pidettävä myöskään hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Asiassa on vielä arvioitava, onko Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos.

Mainitun säännöksen mukaan julkisoikeudellisen laitoksen tulee ensinnäkin olla oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on osakeyhtiö ja siten oikeushenkilö. Tältä osin se täyttää julkisoikeudelliselta laitokselta edellytetyn vaatimuksen. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-18/01, Korhonen ym., 22.5.2003 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-5321). Yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita ovat yleensä tarpeet, jotka tyydytetään muulla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka valtio yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan (tuomion 47 kohta). Sitä, onko tällainen yleisen edun mukainen tarve olemassa vai ei, on unionin tuomioistuimen mukaan arvioitava ottaen huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa. Tältä osin on erityisesti tarkastettava, harjoittaako kyseessä oleva laitos toimintaansa kilpailutilanteessa, koska tällaisen kilpailun olemassaolo voi olla merkkinä siitä, että yleisen edun mukainen tarve on luonteeltaan teollinen tai kaupallinen (tuomion 48 ja 49 kohta).

Toisaalta unionin tuomioistuin on mainitussa asiassa antamassaan tuomiossa todennut, että pelkästään kehittyneen kilpailun olemassaolon perusteella ei voida katsoa, että toiminnalla ei tyydytetä yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Jos kuitenkin laitos toimii normaaleilla markkinaedellytyksillä, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, unionin tuomioistuimen mukaan ei ole todennäköistä, että sen tyydyttämät tarpeet olisivat luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia (tuomion 50 ja 51 kohta).

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitettä erityisesti messujen ja vastaavien tapahtumien järjestämistä koskevalla toimialalla on käsitelty unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-223/99 ja C-260/99, Agorà ja Excelsior, 10.5.2001 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-3605). Tuomiossa on todettu, että messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita. Sen lisäksi, että tällaisten tilaisuuksien järjestäjä kokoaa samalle alueelle tuottajia ja kauppiaita, joiden erityisiä etuja järjestäjä palvelee tarjoamalla tuotteiden myynninedistämiseen soveltuvan paikan, tilaisuuksien järjestäjä antaa myös paikalle saapuville kuluttajille mahdollisuuden saada tietoa, jonka avulla nämä voivat päätyä parhaisiin mahdollisiin valintoihin. Messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita ja tilaisuuksien johdosta syntyvää kaupankäyntiä voidaan näin ollen pitää yleisen edun mukaisena (tuomion 33 ja 34 kohta).

Unionin tuomioistuin on arvioidessaan, ovatko kyseiset tarpeet muita kuin teollisia tai kaupallisia, todennut, että messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen on taloudellista toimintaa, johon kuuluu palvelujen tarjoaminen markkinoilla. Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olleessa asiassa toimintayksikkö oli tarjonnut palvelujaan näytteilleasettajille vastikkeellisesti. Toiminnallaan se oli tyydyttänyt toisaalta näytteilleasettajien tarpeita, joihin kuuluu esiteltyjen tuotteiden tai palvelujen myynninedistäminen, ja toisaalta vierailijoiden tarpeita saada tietoa mahdollisia ostopäätöksiään varten (tuomion 39 kohta). Unionin tuomioistuin totesi, että toimintayksikkö, jonka toiminnan tarkoituksena on messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen, joka ei tavoittele voittoa mutta jonka toimintaperiaatteita ovat tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ja joka toimii kilpailuolosuhteissa, ei ole julkisoikeudellinen laitos (tuomion 43 kohta).

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n antaman selvityksen mukaan yhtiö on kokonaan Hämeenlinnan kaupungin omistama ja Hämeenlinnan kaupungilla on 100 prosenttia yhtiökokouksen äänivallasta. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialana on kulttuuri- ja kongressikiinteistöjen ja -tilojen omistus, hallinta, vuokraus, rakennuttaminen, kunnossapito ja hoito sekä tietoliikenne-, viestintä-, ohjelma-, ravintola- ja yleisöpalvelut sekä edellä mainittujen toimialojen tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja konsultointitoiminta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita kiinteistöjä ja hankkia sekä luovuttaa arvopapereita.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n antamassa selvityksessä on todettu, ettei sillä ole yleishyödyllistä asemaa vaan se toimii normaalin osakeyhtiön tavoin liiketoiminnallisin periaattein avoimilla markkinoilla sen toiminnan kohdistuessa rajoittamattomaan asiakas- ja kuluttajakuntaan. Hämeenlinnan kaupungilla tai Hämeenlinnan kaupunkikonsernilla ei ole erityishinnoittelua tai muita muista asiakkaista poikkeavia järjestelyjä.

Selvityksessä on vielä todettu, että Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n saamat avustukset Hämeenlinnan kaupungilta ovat olleet yhtiön tuotoista 24,6 prosenttia vuonna 2008, 22,1 prosenttia vuonna 2009, 22 prosenttia vuonna 2010, 21,8 prosenttia vuonna 2011 ja talousarvion mukaan 21,3 prosenttia vuonna 2012. Selvityksen mukaan avustukset käytetään pääosin kiinteistökustannusten, hallinnon ja markkinoinnin kuluihin. Yhtiö maksaa käytössään olevista Hämeenlinnan kaupungin omistamista tiloista vuokraa Hämeenlinnan kaupungille yhtiön omistaessa osan alueen rakennuksista.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida pitää täysin poissuljettuna, että yhtiö toteuttaa myös yleisen edun mukaisia tarpeita unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla. Asiassa annetun selvityksen mukaan yhtiö kuitenkin toimii normaalin osakeyhtiön tavoin liiketoiminnallisin periaattein avoimilla markkinoilla, sen toiminta kohdistuu rajoittamattomaan asiakas- ja kuluttajakuntaan ja sen toiminnan rahoitus perustuu pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen. Yhtiön omistaja Hämeenlinnan kaupunki tai sen kaupunkikonserni ei saa yhtiöltä erityishinnoittelua tai muita muista asiakkaista poikkeavia järjestelyjä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n toiminnan tarkoituksena on katsottava olevan voiton tavoittelu ja sen toiminnan olevan luonteeltaan kaupallista. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:tä ei siten ole perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy ei ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:tä ei ole kysymyksessä olevan hankinnan osalta pidettävä hankintalain 6 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei siten ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, eikä markkinaoikeudella tämän vuoksi ole toimivaltaa tutkia valitusta. Valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Koska Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on liittänyt päätökseensä valitusosoituksen markkinaoikeuteen, ei asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta ole kohtuutonta, että myös Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Local Crew Oy:n ja Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n vaatimukset oikeudenkäynti-kulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Saija Laitinen.