MAO:267/12

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 26.5.2011 julkaistulla EU-suunnittelukilpailua koskeneella ilmoituksella osallistumishakemuksia Kruunusillat-suunnittelukilpailuun.

Kruunusillat-suunnittelukilpailun tuomaristo on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään valinnut suunnittelukilpailuun 10 osallistujaa.

Kruunusillat-suunnittelukilpailun tuomaristo on 30.9.2011 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan päätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Leonhardt, Andrä und Partner Consulting Engineers VBI, GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä keskeyttää hankintamenettelyn väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole noudattanut ennalta ilmoitettuja syrjimättömiä perusteita rajoittaessaan suunnittelukilpailun osallistujien määrää. Kun verrataan valintaperusteen ”Bridge (structural) designer’s references 2A” osalta valittajan osallistumishakemuksen sanallista arviointia valittujen ehdokkaiden arviointeihin, voidaan havaita, että valittajan osalta arvioinnissa ei ole käytetty termejä ”innovatively” (innovatiivisesti) ja ”aesthetically” (esteettisesti). Täydet pisteet on voinut saada, vaikka arvioinnissa on käytetty vain termejä ”innovatively” ja ”good”, tai vaikka kumpaakaan ratkaisevana pidettävää termiä ”innovatively” ja ”aesthetically” ei ole arvioinnissa mainittu. Eräs ehdokas on saanut samat pisteet kuin valittaja, vaikka sen sanallinen arviointi on ollut selvästi heikompi ja kriittisempi. Siten hankintayksikön suorittama arviointi ei ole ollut johdonmukaista. Edellä esitetty osoittaa myös, että hankintayksikkö ei ole kyennyt laatimaan valintaperusteita, jotka olisivat olleet selvät ja objektiiviset, eikä se ole myöskään soveltanut käyttämiään perusteita johdonmukaisesti, syrjimättömästi ja avoimesti.

Valittajan olisi tullut saada täydet pisteet kyseisen arviointiperusteen 2 A osalta. Valittajan referenssit ovat selvästi osoittaneet, että se on ratkaissut ongelmia innovatiivisesti ja että se kykenee yhdistämään rakenteen ja estetiikan kuten arviointikriteereissä on edellytetty. Tämän ovat osoittaneet myös valittajan referenssitöiden saamat lukuisat kansalliset ja kansainväliset palkinnot. Valittajan arvioinnista on puuttunut perusteettomasti myös maininta ”The team has strong experience in responsible overall planning of broad and diverse projects”, vaikka sen referenssit ovat osoittaneet, että sillä on vahva kokemus laajojen ja monipuolisten hankkeiden kokonaissuunnittelusta. Hankintayksikkö ei ole osoittanut perusteita sille, miksi valittaja ei ole saanut täysiä pisteitä.

Toisena valintaperusteena olleen ”Bridge (aesthetics) designer’s references 2B” osalta valittajan pisteytyksen sanallisissa perusteluissa on kielteisinä seikkoina mainittu ”colouring” (väritys) ja ”old-fashioned” (vanhanaikainen). Kyseisiä arviointikriteereitä ei ollut kuitenkaan etukäteen mainittu. Tästä syystä hankintayksikkö on kohdellut valittajaa syrjivästi, eikä se ole toiminut myöskään avoimesti.

Hankintayksikön ehdokkaista suorittama arviointi ei ole ollut myöskään tämän valintaperusteen osalta johdonmukaista. Useat ehdokkaat ovat saaneet valittajaa enemmän pisteitä, vaikka niiden sanallinen arviointi on ollut valittajaa heikompi.

Päätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Päätöksestä ei ole ilmennyt ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.

Vastine

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 17.168,52 eurolla korkoineen.

Osallistujien valinnassa käytetyt valintaperusteet ovat olleet avoimesti kaikkien saatavilla, ja ne ovat olleet tasapuolisia ja syrjimättömiä. Ehdokkaiden vertailu on perustunut suunnittelukilpailua koskeneessa ilmoituksessa ja osallistumisohjeissa ilmoitettuihin valintaperusteisiin.

Ehdokkaiden arvioinnit on tehty kyseessä olevan suunnittelukilpailun tavoitteiden näkökulmasta. Vertailun on suorittanut asiantuntijoista koostunut tuomaristo. Ehdokkaiden sanallisen arvioinnin vertaaminen keskenään siten, että jokaiselle adjektiiville annetaan aivan erityinen painoarvo, ei ole mielekästä. Päätöksen sanallisten arviointien sanamuotoja ei ole tarkoitettu näin ollen luettavaksi siten, että esimerkiksi sanat ”innovatiivinen”, ”esteettinen”, ”hyvä” tai ”erinomainen” olisivat kukin muutettavissa suoraan matemaattisiksi pisteiksi. Kyseisiä adjektiiveja on käytetty kuvailemaan tuomariston näkemystä referenssien olennaisista ominaisuuksista. Osallistumishakemukset on varsinaisesti järjestetty paremmuusjärjestykseen pisteiden perusteella. Sanalliset arvioinnit on ensin kirjoitettu suomen kielellä. Kun arvioinnit on käännetty englannin kielelle, on osa perusteluista jäänyt erehdyksessä kääntämättä. Näin ollen englanninkieliset perustelut ovat joiltain osin olleet suomenkielisiä suppeampia.

Valittajan näkemys siitä, että sen olisi tullut saada täydet pisteet valintaperusteen ”rakenteelliset referenssit 2 A” osalta, on virheellinen. Valittaja on esittänyt suunnittelemiensa siltojen rakenneratkaisut kaukaa otetuilla kuvilla. Valittajan kilpailuehdotuksen referenssit ovat olleet teknisesti taitavia, mutta valittaja ei ole referenssein esittänyt detaljiratkaisuja, joita edellytetään taajamassa sijaitsevalta sillalta. Lisäksi ne ovat jääneet kilpaileviin hakemuksiin nähden estetiikan ja rakenteiden yhdistämismielessä heikommin hallituksi.

Valintaperusteen 2 A osalta on haluttu arvioida hankkeessa käytettävien rakennussuunnittelijoiden kykyä laajoissa ja monialaisissa hankkeissa. Ohjeistuksessa on edellytetty esittämään sellaisia referenssejä, joissa suunnittelija on toiminut avainroolissa omalla suunnittelualueellaan. Epäselvää ei pitäisi olla sen, että avainroolilla on tarkoitettu pääsuunnittelijoita tai muuten merkittävässä vastuuasemassa olevaa suunnittelijaa.

Referenssien arvioinnissa on ollut ongelmana, että kilpailussa on nimetty referenssejä, joissa henkilöt eivät ole olleet pääroolissa. Rooli ja suunnittelijan osuus projektissa on pyydetty kuvaamaan referenssilomakkeessa. Valittajan esittämien suunnittelijoiden rooli on kuvattu niin suppeasti, että tuomaristo ei ole päässyt selvään käsitykseen siitä, mitä esitetty henkilö on tehnyt referenssihankkeessa. Valittajan suunnittelijoista on esitetty vain sen suunnittelutehtävän laatu, johon suunnittelija on osallistunut. Tällöin ei ole voitu todeta suunnittelijan työpanoksen tai vastuun laajuutta.

Sillan suunnitteleminen on usean suunnittelijan yhteistyötä, jolloin pelkkä referenssi kertoo ainoastaan ryhmän taidosta. Jotta valintaperusteessa esitetystä kuudesta arviointikriteeristä kolme, eli ”kohteista ilmenevä yleinen suunnittelijan taitavuus (designer’s general proficiency)”, ”monialaisen kokonaisuuden hallinnan kyky (ability to manage multidisciplinary entity)” sekä ”rakenteiden ja estetiikan yhdistämisen taito (ability to integrate structures and aethetics)” voitaisiin todeta kunkin suunnittelijan kohdalla, on suunnittelijoiden rooli referenssikohteessa tullut ottaa huomioon. Suunnittelijoiden, jotka ovat selvästi ja yksiselitteisesti esittäneet roolinaan pääsuunnittelijan roolin, on katsottu pystyneen paremmin esittämään kyvykkyytensä näihin kolmeen valintaperusteen osaan.

Tuomaristo on katsonut, että jos rooli esitetyissä referensseissä on kerrottu ja se on ollut selvästi toissijainen, on suunnittelijan edellä mainittujen kriteereiden mukainen osaaminen arvioitu selvästi heikoksi verrattuna muihin. Jos roolia ei ole voitu suoraan todeta toissijaiseksi, mutta ei ole myöskään voitu todeta roolin laajuutta, on osaamisen arvioitu vastaavasti olevan keskitasoa. Jos rooli on osoitettu selvästi ja se on ollut vastuullisen suunnittelijan tai pääsuunnittelijan rooli, on edellä mainittujen kriteerien osalta arvioitu osaaminen kärkipäähän. Kaikkia ehdokkaita on kohdeltu tämän saman tasapuolisen ja syrjimättömän periaatteen mukaan. Valittajan roolia ei ole pystytty todentamaan vastuulliseksi, vaan kyseinen suunnittelija on ainoastaan näyttänyt osallistuneensa tiettyyn suunnittelukokonaisuuteen. Useilla hyvät pisteet saaneet ehdokkailla on arvostelussa käytetty lausetta ”The team has strong experience in responsible overall planning of broad and diverse projects”, millä on viitattu siihen, että suunnittelijoiden vastuullinen asema on tuotu hakemuksessa esiin.

Valintaperusteen ”esteettiset referenssit 2 B” osalta pyydetyn aineiston tarkoituksena on ollut osoittaa suunnittelijan ammatillinen kompetenssi idearikkauden ja yleisen ammattipätevyyden alueelta. Koska sillat ovat hyvin monimuotoinen käsite ja koska ammatillinen taitavuus on näytettävissä hyvin erityyppisin hankkein, ei etukäteen ole ollut mielekästä rajata siltatyyppejä tai hankkeiden kokoja. Kriteerit on jouduttu kirjoittamaan yleispäteviksi ja siten väistämättä sisältävät lukuisia erilaisia alakäsitteitä kuten värien käyttö, muotoilu ja sommittelu. Vasta ehdokkaiden esittämät referenssikohteet ovat lopullisesti määrittäneet, mitä edellä mainitun yläkäsitteen alla on voitu käsitellä. Tämä on tämänkaltaisten laadullisten arvosteluperusteiden perusominaisuus. Asiantuntija-arvioinnissa on luontevaa ja perusteltua reagoida kohteen merkittävimpiin ominaisuuksiin ottaen huomioon liittymä suunnittelukilpailuun.

Esimerkiksi värityksen onnistuneisuus on kuulunut selvästi ”yleisen esteettisen vaikutelman” piiriin. Samoin perusteella vanhanaikaisuus ei ole viitattu etukäteen mainittujen kriteerien ulkopuolella oleviin seikkoihin, vaan nimenomaan hakemuksesta syntyvään ”yleiseen esteettiseen vaikutelmaan (overall aesthetic impression)”. Vastaavasti valittajan arvioinnissa esitetty lause ”Bright and contrasting colours do not help to fit the structures to the surroundings” on sisältänyt ajatuksen, että referenssikohteiden suhde ympäristöönsä ei ole ollut paras mahdollinen. Kyse ei ole siis ollut pelkästään sillan värityksestä, vaan referenssikohteen ympäristösuhteesta laajemmin.

Hankintayksikkö on suorittanut osallistumishakemusten vertailun tasapuolisesti ja ennalta ilmoitettuja syrjimättömiä perusteita noudattaen valinnut ne ehdokkaat, jotka on hyväksytty mukaan suunnittelukilpailun seuraavaan vaiheeseen.

Vastaselitys

Valittaja on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavan. Hankintayksikkö ei ole etukäteen esittänyt sitä, että referenssikuvien tulee olla läheltä otettuja tai että niiden tulee sisältää detaljiratkaisuja. Valittaja on esittänyt 20 projektista referenssikuvia, joissa on kauttaaltaan esitelty valittajan tekemiä rakenteellisia ratkaisuja. Kuvista ovat käyneet ilmi tarpeellisessa määrin myös yksityiskohdat. Samoin referensseistä on käynyt ilmi valittajan kyky ratkaista innovatiivisesti suunnitteluongelmia. Referensseissä on ollut kyse myös rakenteiden ja estetiikan yhdistämisestä. Hankintayksikön käyttämä arviointiperuste, että valittaja ei olisi osoittanut osaamistaan riittävän laajasti, on epämääräinen.

Valittaja on ilmoittanut referenssit, joissa sen suunnittelijat ovat olleet hankintayksikön tarkoittamalla tavalla avainroolissa. Tämän valittaja on myös ilmoittanut referenssikuvissa niille varatussa kohdassa. Valittaja on pitänyt itsestään selvyytenä, että kun referenssien on tullut nimenomaan koskea vain niitä projekteja, joissa ehdokkaalla on ollut avainrooli tai pääsuunnittelijan asema, niin tätä ei ole ollut tarpeen erikseen kuvata. Tätä hankintayksikkö ei ollut myöskään edellyttänyt. Näin ollen hankintayksikkö on perusteettomasti luokitellut valittajan osaamisen keskitasolle. Hankintayksikön esittämän jaottelun perusteella valittajan olisi tullut kuulua kärkiryhmään.

Hankintayksikön suorittama jaottelu kolmeen eri luokkaan ja siihen liittyvät perustelut eivät ole perustuneet sen hankintamenettelyssä etukäteen esittämiin seikkoihin, vaan ne ovat jälkikäteen rakennettuja.

Esteettisten referenssien osalta hankintayksikkö on vasta jälkeenpäin referenssejä tarkastellessaan täsmentänyt, mitä eri alakäsitteitä nostetaan arvioinnissa ja vertailussa esille. Eri alakriteereitä on sovellettu ehdokkaiden referenssistä riippuen.

Lisävastine

Hankintayksikkö on lisävastineessaan todennut muun ohella, että kilpailuasiakirjassa on selvästi edellytetty tietojen antamista suunnittelijoiden roolista kunkin referenssikohteen osalta. Valittajan rakennesuunnittelijat eivät ole ilmoittaneet rooliaan siinä laajuudessa kuin on edellytetty.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Oikeusohjeet

Hankintalain 22 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan suunnittelukilpailuun, joka järjestetään palveluhankintasopimukseen johtavan menettelyn osana, sekä suunnittelukilpailuun, jossa osallistujille maksetaan osallistumispalkkioita tai osallistumismaksuja. Pykälän 2 momentin mukaan suunnittelukilpailuihin sovelletaan, mitä I ja IV osassa säädetään. Suunnittelukilpailuihin sovelletaan lisäksi, mitä suunnittelukilpailun tuomaristosta ja sen päätöksenteosta 33 ja 34 §:ssä, ehdokkaan ja tarjoajan oikeudellisesta muodosta 60 §:ssä, tarjouskilpailuun osallistumisesta ryhmittymänä 61 §:ssä, poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista 63 §:ssä sekä hankintayksikön antaman tuen huomioimisesta tarjousten vertailussa 64 §:ssä säädetään. Suunnittelukilpailuista, jotka ylittävät 16 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun EU-kynnysarvon, on ilmoitettava 35 §:n mukaisesti, ja suunnittelukilpailuista, jotka alittavat EU-kynnysarvon, on ilmoitettava 68 §:n mukaisesti.

Hankintalain 33 §:n 1 momentin mukaan suunnittelukilpailun sääntöjen on oltava suunnittelukilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saatavilla. Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa alueellisella perusteella tai sillä perusteella, että osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Pykälän 2 momentin mukaan suunnittelukilpailun osallistujien määrää voidaan rajoittaa noudattamalla ennalta ilmoitettuja syrjimättömiä perusteita. Suunnittelukilpailuun on kuitenkin aina kutsuttava riittävä määrä osallistujia todellisen kilpailun varmistamiseksi.

Hankintalain 33 §:n 2 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 50/2006 vp, s. 82 ja 83) mukaan suunnittelukilpailun osallistujien määrää voitaisiin rajoittaa. Suunnittelukilpailun osallistujien määrän rajoittaminen olisi tehtävä selvien ja syrjimättömien sääntöjen perusteella ottaen huomioon riittävän kilpailun syntyminen. Osallistujien valinnassa olisi noudatettava niitä periaatteita, joista suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettu. Kilpailuilmoituksessa voidaan ilmoittaa kilpailuun kutsuttavien osallistujien vähimmäismääristä sekä osallistujien ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä vaatimuksista. Käytännössä sovellettaviksi osallistujien valinnassa voisivat tulla suunnittelupalvelujen hankintaan tarkoitetut eri alojen kilpailusäännöt, kuten arkkitehtuurikilpailujen ja insinööritaitokilpailujen säännöt. Kilpailusääntöjä sovellettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon hankintalainsäädännön menettelytapavelvoitteiden ensisijaisuus.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp, s. 47) hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita.

Suunnittelukilpailun osallistujien määrän rajoittaminen

Suunnittelukilpailua koskeneella ilmoituksella on pyydetty osallistumishakemuksia Kruunusillat-suunnittelukilpailuun. Ilmoituksessa on todettu, että osallistujia valitaan vähintään viisi ja korkeintaan kymmenen. Ilmoituksen mukaan suunnittelukilpailuun osallistuviksi valituille maksetaan osallistumispalkkio. Osallistujilta vaadittavien vähimmäisedellytysten ja osallistujien rajaamiseen käytettävien valintaperusteiden osalta ilmoituksessa on viitattu asiakirjoihin ”Instructions for Filling Out the Application and Reference Document” ja ”Application and Reference Document”, jotka kummatkin ovat olleet saatavilla suunnittelukilpailun internetsivuilta.

Asiakirjassa ”Instructions for Filling Out the Application and Reference Document” on todettu valintaperusteiden arvioinnista muun ohella seuraavaa:

”The Competition Jury will assess the references according to the following criteria. The specific criteria will be applied depending on the projects or objects presented as references.

BRIDGE (STRUCTURAL) DESIGNER’S REFERENCES 2A
– Overall structural engineering impression, designer’s general proficiency demonstrated in connection with the bridge reference.
– Relative difficulty of bridge references’ structural engineering task and
innovative ability, expressed by the solution, to solve design problems.
– Ability to manage multidisciplinary entity, as expressed in connection with the bridge references, and particularly the ability to integrate structures and aesthetics.
– The Jury will grade the designer based on the references. The grading principle is presented on tab 3. ”Instructions and tracking” of the ”Application and Reference Document”.

BRIDGE (AESTHETICS) DESIGNER’S REFERENCES 2B
– Overall aesthetic impression, designer’s general proficiency demonstrated in connection with the reference projects or objects.
– Mutual harmony between aesthetics and structures.
– Reference projects’ or objects’ relationship to the urban structure and landscape, or other relevant context.
– The Jury will grade the designer based on the references. The grading principle is presented on tab “3. Instructions and tracking” of the ”Application and Reference Document”.”

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön suorittamaa suunnittelukilpailun osallistujien määrän rajoittamista on arvioitava sekä valitun menettelyn että suunnittelukilpailun luonteen ja kohteen näkökulmasta käsin. Kysymyksessä olevan suunnittelukilpailun eräs tunnusomainen piirre on tietynlainen vapaus valintaperusteiden tai muiden perusteiden, joilla itse varsinaiseen kilpailuun osallistuvien määrää rajataan, valinnassa ja niiden soveltamisessa, kunhan otetaan huomioon hankintalainsädännön menettelytapavelvoitteiden ensisijaisuus eli ehdokkaiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate. Lisäksi nyt kysymyksessä olevien valintaperusteiden arvioimiseen liittyy niiden luonteesta johtuen arvostuksenvaraisia elementtejä. Tämä ei kuitenkaan vielä tee niiden käyttämisestä hankintasäännösten vastaista, jos niiden perusteella tehtävä arviointi on toteutettu ja perusteltu edellä todetusti hankintalainsäädännön menettelytapavelvoitteiden mukaisesti.

Nyt kysymyksessä olevassa suunnittelukilpailussa on sinänsä ennalta ilmoitettu selvät perusteet, joiden mukaan osallistumishakemuksia tullaan arvioimaan. Nämä perusteet ovat myös suunnittelukilpailun kohde ja luonne huomioiden olleet syrjimättömiä ja lähtökohtaisesti mahdollistaneet osallistumishakemusten objektiivisen arvioinnin.

Valintaperusteen ”Bridge (structural) designer’s references, 2A” pisteytyksen arviointi

Päätöksessä on tämän valintaperusteen arvioinnissa todettu valittajan osalta seuraavaa:

”Very proficient structural designer who has solved the problems comprehensively. The overall structural engineering impression of the references is excellent, they are structurally very demanding and finished.”

Valittaja on saanut kyseisen valintaperusteen osalta 155 pistettä maksimipistemäärän ollessa 200 pistettä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön suorittama arviointi on ollut epäjohdonmukaista ja että se ei ole perustellut sitä, miksi valittajalle ei ole annettu täysiä pisteitä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei se, että perusteluissa ei ole kautta linjan käytetty täsmälleen samoja sanoja tai sanontoja vielä merkitse sitä, etteivätkö perustelut voisi olla johdonmukaisia. Oleellista on se, että päätöksessä on perusteltu annetut pisteet ja että päätöksen perusteella ehdokkaat tietävät, mihin konkreettisiin eroihin osallistumishakemuksissa pisteytys on perustunut.

Edellä sanotussa hankintayksikön sanallisessa arvioinnissa on valittajan osalta kerrottu suhteellisen suppeasti pisteytyksen perustelut. Valittajan arvostelussa on kuitenkin tuotu esiin sen referensseistä ilmeneviä seikkoja, joita hankintayksikkö on pitänyt hankinnan kohde huomioiden hyvinä. Tästä huolimatta esimerkiksi valittajaa korkeammat pistemäärät tämän valintaperusteen osalta saaneiden ehdokkaiden numerot 16, 25, 26, 31, 40 ja 49 arvostelupisteissä on tuotu sanallisesti esiin erilaisia osallistumishakemuksista ilmeneviä seikkoja, joita hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa pitää pistemäärään korottavasti vaikuttavina tekijöinä. Tällainen on ollut esimerkiksi referensseistä ilmenevä ehdokkaan innovatiivisuus.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa tuonut esiin myös sen, että valittajan toimittaman materiaalin perusteella ei ole voitu arvioida referenssien detaljiratkaisuja, joita edellytetään taajamassa sijaitsevalta sillalta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sinänsä voinut harkintavaltansa rajoissa ottaa edellä todetun seikan huomioon arvioinnissaan pisteytystä vähentävänä tekijänä. Alalla ammattimaisesti toimivan toimijan kannalta ei ole voinut olla yllättävää se, että referenssimateriaalin tulee olla sellaista, että sen avulla pystytään arvioimaan toteutettuja ratkaisuja kokonaisuudessaan, mukaan lukien ratkaisujen yksityiskohtien toteutustapa.

Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut, että arvioinnissa on pisteitä annettu myös sillä perusteella, miten se on pystynyt arvioimaan ehdokkaiden nimeämien suunnittelijoiden osallistumista referenssikohteeseen. Pisteytyksessä on arvostettu sitä, että referenssiaineistosta on ilmennyt nimetyn suunnittelijan vastuullinen rooli.

Valittaja on esittänyt, että sen nimeämä suunnittelija on ollut vastuuroolissa. Lisäksi se on esittänyt, että kilpailuasiakirjojen mukaan on ollut itsestään selvää, että ehdokkaan nimeämän suunnittelijan on tullut olla vastuuroolissa.

Asiakirjassa ”Instructions for Filling Out the Application and Reference Document” on todettu suunnittelijan osalta muun ohella seuraavaa: ”At least 10 implemented bridge projects, in which the designer or designers have played key roles in their design field are required.“ Edelleen asiakirjassa “Application and Reference Document” on esitetty malli siitä, miten referenssitiedot on tullut täyttää. Kultakin referenssikohteelta on edellytetty täytettävän kohta ”Designer’s role in project and share of design entity”.

Markkinaoikeus toteaa edellä sanotusta, että kilpailuasiakirjoissa on edellytetty nimetyn suunnittelijan olleen referenssihankkeissa avainroolissa. Kilpailuasiakirjoissa on lisäksi edellä todetulla tavalla pyydetty myös kuvaamaan suunnittelijan roolia tarkemmin.

Valittaja on osallistumishakemuksessaan rakenteellisen suunnittelijan osalta ilmoittanut tämän rooliksi referenssikohteissa ”schematic and structural design” tai ainoastaan ”structural design”. Asiakirja-aineistosta selviää, että paremmat pisteet kyseisestä kohdasta saaneet ehdokkaat ovat ilmoittaneet nimetyn suunnittelijan tai suunnittelijoiden roolit referenssikohteissa tarkemmin kuin valittaja. Mainittua perustetta roolin vastuullisuudesta on myös käytetty päätöksen perusteluissa valittajaa paremmat pisteet tässä osiossa saaneiden ehdokkaiden 16, 25, 26, 40 ja 45 osalta. Kunkin näiden ehdokkaiden perusteluissa on käytetty lausetta ”the team has strong experience in responsible overall planning of broad and diverse projects”. Pisteytys ja sen perustelut ovat näin ollen perustuneet tältä osin konkreettisiin osallistumishakemuksista ilmenneisiin eroihin.

Sen sijaan täydet pisteet kyseessä olevan valintaperusteen osalta saaneiden ehdokkaiden 31 ja 49 perusteluissa ei ole mainittu edellä sanottua lausetta. Hankintayksikön mukaan englanninkielisestä päätöksestä on jäänyt kääntämättä kyseisten ehdokkaiden osalta vastaava lause. Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa suomenkielisen perustelumuistion, jossa vastaava arvostelu on näiden ehdokkaiden osalta kirjoitettu. Markkinaoikeus toteaa asiakirja-aineiston perusteella, että myös kyseisten ehdokkaiden osallistumishakemuksissa on suunnittelijoiden osuus tuotu tarkemmin esiin kuin valittajalla. Osallistumishakemusten pisteytys on siten näidenkin ehdokkaiden osalta ollut objektiivista ja perustunut osallistumishakemuksista ilmenneisiin eroihin, eikä pisteytys ole ollut tässä mielessä syrjivää.

Edellä tarkoitetulla suunnittelijan roolin vastuullisuudella on hankinnan kohde huomioiden ollut merkitystä kyseisen valintaperusteen arvioinnin ja pisteyttämisen kannalta. Kun lisäksi kilpailuasiakirjoissa on nimenomaisesti pyydetty nimeämään vastaavan suunnittelijan rooli, ei hankintayksikön suorittamaa pisteytystä voida pitää ehdokkaiden kannalta yllättävänä tai syrjivänä.

Hankintayksikön mukaan ehdokkaan numero 45 osalta englanninkielisestä päätöksestä on jäänyt kääntämättä seuraava kappale: ”Erittäin taitava rakennesuunnittelija, joka on ratkaissut ongelmat kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti. Referenssien rakennetekninen kokonaisvaikutelma on erinomainen, ne ovat rakenteellisesti erittäin vaativia ja esteettisesti viimeisteltyjä.” Englanninkielisen päätöksen perustelu on siten kyseisen valintaperusteen pisteytyksen perustelujen osalta ollut puutteellinen.

Markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon, että kysymyksessä on ollut suunnittelukilpailun osallistujien karsinta, että vaikka valittajan pisteytyksen perustelut ovat sinänsä olleet niukat, päätöksestä on riittävällä tavalla ilmennyt se, mihin pisteytys on perustunut. Pisteytys on myös tehty tasapuolisesti osallistumishakemuksista ilmenneiden erojen perustella ja ennakolta ilmoitettuja perusteita soveltaen. Edellä sanotusta seuraa, että hankintayksikkö ei ole toiminut valittajan esittämäll tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön menettely on kuitenkin ollut siten virheellistä, että englanninkielisestä päätöksestä on joidenkin ehdokkaiden osalta puuttunut osia perusteluista. Tällä puutteellisuudella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta kilpailun lopputulokseen, eikä hankintayksikön voida katsoa kohdelleen ehdokkaita epätasapuolisesti.

Valintaperusteen ”Bridge (aesthetics) designer’s references 2B” pisteytys

Tämän valintaperusteen osalta valittajan pisteytystä on perusteltu päätöksessä seuraavasti:

”The application reference project show great variety of different types and sizes. Some clumsiness in the formgiving even if some projects show good understanding of structures. Bright and contrasting colours do not help to fit the structures to the surroundings. Somehow the projects look old-fashioned. More innovation would have been needed.”

Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota negatiivisina seikkoina siihen, että muotoilussa on ollut tiettyä kömpelyyttä ja että referenssitöiden värityksen kirkkaus ja värien kontrastit eivät ole tukeneet rakenteiden sulautumista ympäristöönsä parhaalla mahdollisella tavalla. Edelleen siinä on todettu töiden olevan jollakin tavalla vanhanaikaisen näköisiä ja kaivattu lisää innovatiivisuutta.

Valittaja on saanut tämän valintaperusteen osalta 50 pistettä täyden pistemäärän ollessa 100 pistettä.

Valittaja on esittänyt, ettei etukäteen ollut ilmoitettu, että väritykseen ja vanhanaikaisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota ja menettely on
näin ollen poikennut siitä, mitä kilpailuasiakirjoissa on ilmoitettu. Edelleen se on esittänyt, että menettely on ollut virheellistä, koska hankintayksikkö on vasta arviointivaiheessa päättänyt, mitä seikkoja se tulee arvioimaan referenssikohteesta, eikä arviointi ole ollut johdonmukaista.

Esteettisten referenssien arvioinnissa on ilmoitettu kiinnitettävän huomiota muun muassa esteettiseen kokonaisvaikutelmaan, estetiikan ja rakenteiden väliseen keskinäiseen harmoniaan sekä referenssikohteiden suhteeseen ympäröivään maisemaan. Lisäksi on todettu, että vertailtavat kriteerit muodostuvat tarkemmin riippuen siitä, minkälaisia referenssejä esitetään.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa suunnittelukilpailuun esittämiensä valintaperusteiden arvioimisessa. Seikat, joihin arvioinnissa on kiinnitetty huomiota, ovat liittyneet sen etukäteen ilmoittamien valintaperusteiden pohjalta suoritettuun osallistumishakemusten tarkasteluun, vaikka niitä ei ole nimenomaisesti mainittu. Näin ollen niissä ei ole ollut kysymys valittajan esittämällä tavalla uusista valintaperusteista. Markkinaoikeus katsoo myös, että päätöksen perusteluissa on riittävällä tavalla tuotu esiin se, millä perusteella valittajalle on kyseisen valintaperusteen osalta annettu pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa muiden ehdokkaiden saamien pisteiden johdosta, että niidenkin pisteytys on perustunut etukäteen ilmoitettuihin perusteisiin. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa menetellä myös muiden ehdokkaiden pisteytyksessä suorittamallaan tavalla. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hankintayksikkö olisi käyttänyt sille pisteytyksessä kuuluvaa harkintavaltaa väärin.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan siten julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalaissa säädetyn seuraamuksen määrääminen. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa tuonut esiin, että hankintayksikön ehdokkaille toimittaman englanninkielisen päätöksen perusteluista on jäänyt kääntämättä joitakin suomenkielisen päätöksen perusteluissa olleita kohtia. Näin ollen ei ole asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että myös hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Olli Wikberg.