MAO:274/12

ASIAN TAUSTA

Mustasaaren kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt rajoitettua menettelyä koskevalla 16.5.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Solgårdin keittiön keittiölaitteita koskevaan tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Mustasaaren kunnan tekninen lautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Solgårdin keittiön keittiölaitetoimittajaksi Metos Oy:n.

Mustasaaren kunnan tekninen lautakunta on hankintaoikaisupäätöksellään 25.10.2011 § 139 hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan keittiörakennusurakkaa koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 2.100.000 euroa, josta keittiölaitteiden osuuden arvo on ollut noin 370.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnasta ei ole tehty erillistä hankintasopimusta. Voittanut tarjoaja on tilausvahvistuksellaan 11.10.2011 vahvistanut laitteiden tilauksen ja asennustyön. Keittiölaitteet on asennettu joulukuussa 2011.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 79.261,50 euroa ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.701 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintapäätöksen tiedoksianto on ollut puutteellinen. Pöytäkirjanote muutoksenhaun kohteena olevasta hankintapäätöksestä on lähetetty valittajalle tavallisena kirjeenä 1.7.2011. Tiedoksianto ei ole sisältänyt julkisista hankinnoista annetun lain 74 §:ssä tarkoitettua valitusosoitusta ja oikaisuohjetta. Tiedoksianto on sisältänyt virheellisesti vain kuntalain 94 §:n mukaisen oikaisuvaatimusohjeen, jonka mukaisesti valittaja on toiminut. Koska tiedoksianto on valitusosoituksen osalta ollut olennaisesti puutteellinen, valitusaika päättyy 21.12.2011.

Hankinnan kohde on määritelty tarjouspyynnössä ja sen täsmennyksessä yksiselitteisesti viittaamalla esimerkkeinä valittajan markkinoimien suurkeittiölaitteiden tuotenimiin ja tuomalla esiin kunkin laitteen osalta keskeiset mitat, kapasiteetti, teho ja toiminnalliset ominaisuudet. Tarjouspyynnön täsmennyksessä on selvennetty, että huomioon otetaan kunkin tarjoajan omat vastaavat ja vertailukelpoiset laitteet ja varusteet, joilla on vastaava kapasiteetti, teho ja toiminta.

Tarjouskilpailun voittaneen ja siinä toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia, ja ne olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjous on poikennut tarjouspyynnöstä yhdentoista ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjous kymmenen position osalta siten, että niiden tarjoamat tuotteet ovat olleet kapasiteetiltaan tai teholtaan heikompia kuin tarjouspyynnössä on edellytetty taikka niiden tarjoamat tuotteet eivät ole sisältäneet tarjouspyynnössä edellytettyjä toimintoja. Puutteet ovat olleet olennaisia ja vaikuttaneet suoraan tarjousten hintaan ja siten tarjousten vertailuun. Puutteet eivät ole olleet pieniä ja satunnaisia eroavaisuuksia, jotka johtuisivat eri toimittajien hieman erilaisesta tuotevalikoimasta, vaan seurausta tarjoajien tietoisesta pyrkimyksestä tarjota hinnaltaan mahdollisimman edullisia tuotteita varmistaakseen tarjouskilpailun voiton. Kummallakin tarjoajalla olisi ollut mahdollisuus tarjota tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttäviä tuotteita. Tarjouspyynnön vastaisten tarjousten hyväksyminen mukaan tarjousvertailuun on ollut ristiriidassa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen kanssa.

Tarjousten vertailuhintoina on käytetty muita kuin tarjouksista ilmeneviä tarjousten kokonaishintoja. Mainittuja vertailuhintoja tai niiden laskentaperusteita ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, eivätkä ne ilmene myöskään hankintapäätöksestä.

Hankintayksikkö on mahdollisesti määritellyt hankinnan virheellisesti rakennusurakaksi ja sen seurauksena laiminlyönyt EU-hankintailmoituksen julkaisemisen. EU-hankintailmoituksen julkaiseminen ei kuitenkaan olisi muuttanut tilannetta, sillä kaikki Suomessa vakiintuneesti keittiöalan laitteiden julkisiin hankintoihin osallistuvat neljä yritystä ovat olleet tietoisia hankinnasta ja saaneet tarjouspyyntöasiakirjat. Ulkomaiset keittiölaitetoimittajat eivät ole aikaisemmin osallistuneet Suomessa EU-kynnysarvon ylittäviin keittiölaitteiden julkisiin hankintoihin.

Virheettömässä menettelyssä ainoan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättänyt valittaja olisi tullut katsoa tarjouskilpailun voittajaksi. Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan kärsimä vahinko sekä hankintayksikön menettelyn erityinen moitittavuus huomioon ottaen on olemassa erityisiä syitä määrätä hyvitysmaksun määräksi valittajan kärsimät vahingot kokonaisuudessaan.

Vastine

Mustasaaren kunta on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.657,50 eurolla korkoineen.

Hankintapäätöksen tiedoksianto on sisältänyt asianmukaisen valitusosoituksen asian saattamisesta markkinaoikeuteen sekä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Tiedoksianto on lisäksi sisältänyt ohjeet kunnallisen oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Hankintapäätöksen lähettänyt kunnan toimihenkilö on vahvistanut valitusosoituksen olleen liitetty hankintapäätöksen tiedoksiantoon.

Valittajalle lähetetyssä valitusosoituksessa on virheellisesti viitattu jo kumotun julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiin, mutta se on kuitenkin sisältänyt voimassa olevan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 74 §:ssä vaaditut tiedot. Valitusosoituksessa olleella markkinaoikeuden virheellisellä osoitteella ei ole ollut merkitystä, koska valittaja ei ole edes väittänyt yrittäneensä tehdä valitusta markkinaoikeuteen valitusajan kuluessa.

Valittajalla on ollut riittävät tiedot markkinaoikeutta koskevien hankintalain mukaisten oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten. Hankintalain 87 §:n 3 momentin edellytykset muutoksenhakuajan pidentämiseksi kuudeksi kuukaudeksi eivät täyty. Virheellinen ohjeistus kunnallisen oikaisuvaatimuksen tekemiseksi ei siirrä määräaikaa, jossa valitus markkinaoikeudelle on tehtävä. Määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeudelle on päättynyt 22.7.2011.

Hankinta on ollut osa Solgårdin keittiön muutos- ja laajennusurakkaa. Keittiöurakka on valmistunut loppuvuonna 2011. Rakennusurakan aikataulujen johdosta ja kunnan ruokapalvelutarpeiden vuoksi suurkeittiölaitteiden hankinta on pantu täytäntöön. Suurkeittiölaitteet on asennettu joulukuussa 2011, ja keittiö on välittömästi valmistumisen jälkeen otettu käyttöön.

Alkuperäisen tarjouspyynnön teknisten eritelmien pohjana on käytetty valittajan laatimaa laiteluetteloa. Valittaja on Solgårdin keittiön laajennusurakasta kuultuaan tarjoutunut oma-aloitteisesti vuonna 2010 laatimaan veloituksetta keittiösuunnitelman ja siihen kuuluvan laiteluettelon. Keittiö on toteutettu pitkälti valittajan suunnitelman mukaan, joten valittajalla on täten ollut muihin tarjoajiin nähden huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa keittiön mitoista ja muista yksityiskohdista.

Valittaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa asetettua tarjoajan soveltuvuusvaatimusta huoltovalmiudesta paikkakunnalla viikon jokaisena päivänä. Valittajan tarjouksen mukaan sen huollon vasteaika on 24 tuntia, mikä tarkoittaa sitä, ettei huoltoa ole saatavissa saman vuorokauden aikana.

Voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Kilpailijoiden valmistamissa laitteissa on aina eroavaisuuksia, joista huolimatta laitteet voivat kuitenkin olla keskenään vastaavia ja vertailukelpoisia. Kolmen eri valmistajan tarjoamat suurkeittiölaitteet ovat eronneet toisistaan vähäisessä määrin, mutta ne ovat kuitenkin olleet tarjouspyynnön teknisten eritelmien mukaisia tai niitä vastaavia. Vastaavana ja vertailukelpoisena laitteena on pidettävä toisen valmistajan teholtaan, kapasiteetiltaan ja toiminnoiltaan olennaisesti samankaltaista laitetta. Voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan laitteet ovat olleet olennaisilta ja merkityksellisiltä käyttöominaisuuksiltaan tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla valittajan laitteita vastaavia ja vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen laiteluettelon tiedoilla ei kaikilta osin ole ollut olennaista merkitystä hankinnan kannalta, mikä alalla vakiintuneesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää. Laiteluettelo ei tällä yksityiskohtaisuuden tasolla ole voinut olla kuvaus tarjouspyynnön ehdottomista vaatimuksista, vaan se on ollut suuntaa-antava tekninen eritelmä. Laitteiden hinnanerot ovat johtuneet muista kuin valittajan esille nostamista seikoista.

Mikäli hankintamenettelyn katsottaisiin olleen virheellistä, virheetön menettely olisi voitu saavuttaa vain kilpailuttamalla hankinta kokonaan uudelleen käyttäen eri tavalla laadittuja teknisiä eritelmiä.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ja ylimitoitettu.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään todennut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään näyttöä sen tueksi, että tiedoksianto olisi sisältänyt muutoksenhakuohjeistuksen. Hankintayksikön vastineen liitteistä ei käy ilmi, mitä asiakirjoja hankintayksikön valittajalle lähettämä kirje on sisältänyt, eivätkä ne osoita, että hankintapäätöksen tiedoksianto olisi sisältänyt valitusosoituksen. Valittaja on liittänyt valitukseensa vastaanottamansa hankintapäätöksen kokonaisuudessaan kaikkine liitteineen. Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus ei ole markkinaoikeusvalitukselle rinnakkainen oikeusturvakeino.

Valittajalla on huoltovalmius paikkakunnalla viikon jokaisena seitsemänä päivänä. Valittaja on siten täyttänyt hankintailmoituksessa asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei aseteta mitään vaatimuksia huollon vasteajalle. Valittaja on ilmoittanut huollon vasteajaksi 24 tuntia, mikä tarkoittaa sitä, että huoltomies on paikalla 24 tunnin kuluessa huoltokutsusta.

Hankintayksikön myöntämä menettely, jossa se on antanut tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden muuttaa tarjoustaan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen, on ollut selvästi hankintalain ja vakiintuneen oikeuskäytännön vastaista.

Voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoamien tuotteiden erot ovat olleet merkittäviä ja tietoisia poikkeamia tarjouspyynnössä edellytetyistä vähimmäisvaatimuksista. Tarjouspyynnössä esitetty hankinnan kohteen tekninen eritelmä on hankintayksikköä ja tarjoajia sitova eikä vain suuntaa-antava. Kun tarjouspyynnössä ei ole annettu esimerkiksi vaihteluväliä tietyn tehon tai kapasiteetin osalta, on edellytetty laitetta, joka täyttää vähintään mainitun tason. Poikkeamien hintavaikutus on ollut voittaneen tarjoajan osalta noin 54.000 euroa ja toiseksi tulleen tarjoajan osalta noin 42.000 euroa verrattuna valittajan samoihin positioihin tarjoamiin oikeasti kapasiteetiltaan, teholtaan ja toiminnaltaan tarjouspyyntöä vastaaviin tuotteisiin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöissä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu muun ohella, että muutoksenhakua koskeva enimmäismääräaika ei tule kuitenkaan sovellettavaksi tilanteessa, jossa hankintapäätöstä tai valitusosoitusta ei ole lainkaan annettu tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneelle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisen valitusaika ei tuolloiseen tapaan ala kulua.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 1.7.2011 lähettänyt valittajalle pöytäkirjanotteen 21.6.2011 tehdystä hankintapäätöksestä tavallisena kirjeenä. Mainitussa pöytäkirjanotteessa on muun ohella todettu, että halvimman tarjouksen tehnyt Metos Oy on valittu Solgårdin keittiön keittiölaitteiden toimittajaksi. Valittajan markkinaoikeudelle toimittaman pöytäkirjanotteen liitteenä on ollut anvisningar för rättelseyrkande otsikoitu asiakirja. Valittajan mukaan tiedoksianto on sisältänyt vain tämän kuntalain 94 §:n mukaisen oikaisuvaatimusohjeen.

Hankintayksikkö on toimittanut vastineensa yhteydessä markkinaoikeudelle otteen nyt käsiteltävänä olevaa hankintaa koskevista diaarimerkinnöistään sekä muutoksenhakuosoitus hankinta-asioissa otsikoidun asiakirjan. Hankintayksikön diaarimerkinnöistä ei käy ilmi, mitä asiakirjoja tarjoajille on hankintapäätöksen tiedoksiannon yhteydessä lähetetty. Muutoksenhakuosoitus hankinta-asioissa asiakirjassa on annettu ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi kunnan toimielimelle ja asian saattamiseksi markkinaoikeuden tutkittavaksi mutta siinä ei ole nyt käsiteltävänä olevaa hankintapäätöstä yksilöiviä tunnistemerkintöjä, kuten päivämäärä- tai pykälätietoja. Mainitussa asiakirjassa on viitattu julkisista hankinnoista annettuun lakiin (1505/1992), joka on kumottu 1.6.2007 voimaan tulleella julkisista hankinnoista annetulla lailla (348/2007), ja siinä ilmoitetut markkinaoikeuden yhteystiedot ovat postiosoitetta lukuun ottamatta virheelliset.

Markkinaoikeus katsoo edellä selostetun perusteella, ettei hankintayksikön asiassa esittämästä selvityksestä ilmene, mitä asiakirjoja hankintayksikön valittajalle lähettämä hankintapäätöksen tiedoksiantoa koskeva kirje on kysymyksessä olevassa asiassa tosiasiassa sisältänyt, eikä hankintayksikön selvitys siten osoita, että hankintayksikkö on liittänyt kysymyksessä olevaan hankintapäätökseensä hankintalain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetun valitusosoituksen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Koska hankintayksikkö ei ole liittänyt valittajalle tiedoksi antamaansa hankintapäätökseen hankintalain 74 §:n 1 momentissa tarkoitettua valitusosoitusta asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi, ei hankintalain 87 §:n 1 momentissa säädetty määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen ole alkanut kulua. Valitus on näin ollen tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalaji ja hankinnasta ilmoittaminen

Hankintalain 5 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain 5 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta. Tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 5 momentin mukaan hankinnan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 21 §:n 1 momentin mukaan lain 16 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittäviin tavarahankintoihin, liitteen A palveluhankintoihin ja rakennusurakoihin on sovellettava, mitä hankintalaissa säädetään, lukuun ottamatta 9 luvun säännöksiä.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus.

Mustasaaren kunta on 16.5.2011 julkaissut käsiteltävänä olevasta keittiölaitehankinnasta rajoitettua menettelyä koskevan kansallisen hankintailmoituksen internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu hankintalajiksi rakennusurakka. Hankinnan kuvauksessa on ilmoitettu "Upphandling av köksmaskiner till Solgårds centralkök". Hankintaa koskevalla 30.5.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia suurkeittiövarusteista ja kalusteista asennettuina tarjouspyynnön liitteenä olleiden asiakirjojen mukaan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valituksen kohteena oleva keittiölaitteiden hankinta on ollut osa Solgårdin keittiön muutos- ja laajennusurakkaa. Markkinaoikeus katsoo, että keittiölaitteiden hankinnassa, joka on koskenut tavaroiden ostamista ja niiden asentamista, on ollut kysymys hankintalain 5 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta tavarahankinnasta eikä pykälän 2 kohdassa tarkoitetusta rakennusurakasta.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan ennen hankintailmoituksen julkaisemista keittiörakennusurakkahankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi oli arvioitu noin 2.100.000 euroa, josta keittiölaitteiden osuudeksi oli arvioitu noin 370.000 euroa. Kysymyksessä olevan keittiölaitteiden hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen vuodelle 2011 säädetyn tavara- ja palveluhankintojen EU-kynnysarvon 193.000 euroa.

Hankintalain 20 §:ssä säädetyn mukaan keittiölaitteita koskevaa tavarahankintaa ei ole voitu liittää keittiön muutos- ja laajennusurakkaa koskevaan rakennusurakkaan hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintalain 21 §:n 1 momentti huomioon ottaen keittiölaitehankinnasta olisi siten muun muassa tullut julkaista kansallisen hankintailmoituksen sijasta hankintalain 35 §:ssä tarkoitettu EU-hankintailmoitus.

Keittiölaitteiden toimittajat ja rakennusurakoiden toteuttajat toimivat lähtökohtaisesti eri toimialoilla. Markkinaoikeus katsoo, että EU-kynnysarvon ylittävää tavarahankintaa koskevan hankintailmoituksen julkaiseminen virheellisesti kansallisena rakennusurakkaa koskevana hankintailmoituksena ei ole turvannut hankinnasta mahdollisesti kiinnostuneiden toimittajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun muassa hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan. Pykälän 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Keittiölaitehankintaa koskevan 30.5.2011 päivätyn tarjouspyynnön liitteenä on ollut Dieta Oy:n laatima, 25.10.2010 päivätty ja viimeksi 18.5.2011 muutettu keittiön laiteluettelo (27780). Laiteluettelossa on esitetty yksityiskohtaiset tiedot hankinnan kohteina olleista laitteista ja varusteista sekä niitä koskevat tekniset tiedot kuten mitat, kapasiteetti, teho ja toiminnalliset ominaisuudet.

Hankintayksikkö on selventänyt edellä mainittua tarjouspyyntöään 9.6.2011 päivätyllä asiakirjalla, joka on otsikoitu "Kompletteringar till offertförfrågan för storköksutrustning och tidsförlängning" ja jossa on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Beroende på avvikelser mellan uppgifter i HILMA 16.5.2011 och URAKKATARJOUSPYYNTÖ 30.5.2011 rörande grunder för val av leverantör och andra orsaker så görs följande preciseringar:

– Som referens har använts Dietas köksmaskiner, apparater och utrustning. Detta betyder att anbudsgivarna kan använda egna motsvarande och jämförbara maskiner, apparater och utrustning vad beträffar kapacitet, effekt och funktion.

– – "

Hankinnan teknisessä määrittelyssä lähtökohtana on edellä todetun mukaisesti se, ettei teknisissä eritelmissä saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista muutoin kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Siinä tapauksessa, että edellä tarkoitettu viittaus on hankintalain 44 §:n 3 momentissa tarkoitetusta syystä sallittu, viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Asiassa saadun selvityksen mukaan keittiö on toteutettu pitkälti Dieta Oy:n laatiman keittiösuunnitelman mukaisesti ja tarjouspyynnön teknisten eritelmien pohjana on käytetty Dieta Oy:n laatimaa yksityiskohtaista laiteluetteloa. Hankintayksikkö on sittemmin ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä täsmentänyt tarjouspyyntöään ja muun ohella ilmoittanut, että tarjoajat voivat esimerkkeinä käytettyjen Dieta Oy:n tuotteiden lisäksi tarjota myös omia, kapasiteetin, tehon ja toiminnan osalta vastaavia ja vertailukelpoisia tuotteitaan.

Markkinaoikeus katsoo, että tässä hankinnassa hankinnan kohteena olevat suurkeittiövarusteet ja -laitteet ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että ne on ollut mahdollista kuvata mainitsematta tuotteen kuvauksessa yksittäisen valmistajan tiettyä tuotemerkkiä.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikön tekemästä tarjouspyynnön täsmennyksestä huolimatta tarjouspyynnön teknisten eritelmien perustaminen valittajan laatimaan yksityiskohtaiseen, merkkikohtaiseen laiteluetteloon ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa. Tarjouspyynnössä ja sen myöhemmässä täsmennyksessä ei ole myöskään ilmoitettu, mitkä tarjouspyynnön teknisistä eritelmistä ovat olleet ehdottomia vähimmäisvaatimuksia tarjousten hyväksymiselle ja missä määrin näistä teknisistä eritelmistä on ollut mahdollista poiketa täsmennyksen johdosta. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankinnan kohteen määrittelyssä hankintasäännösten vastaisesti, eikä tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä todettu hankintamenettelyn virhe sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan muista hankintamenettelyn virheellisyyksiä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankinnasta ei ole tehty erillistä hankintasopimusta, mutta voittanut tarjoaja on vahvistanut laitteiden tilauksen ja asennustyön 11.10.2011 päivätyllä tilausvahvistuksella. Keittiölaitteet on asennettu joulukuussa 2011, ja keittiö on välittömästi valmistumisensa jälkeen otettu käyttöön. Hankintapäätös on siten pantu täytäntöön.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi tullut julkaista kysymyksessä olevasta keittiölaitehankinnasta EU-kynnysarvon ylittävää tavarahankintaa koskeva hankintailmoitus ja laatia tarjouspyyntö hankinnan kohteen määrittelyn osalta siten, että hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät olisi esitetty hankintalain 44 §:ssä edellytetyllä tavalla ja että tarjouspyynnön perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintamenettelyn virheen luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten millä tavoin hankinnan kohde olisi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä määritelty sekä minkälaisia osallistumishakemuksia ja tarjouksia tällöin olisi saatu. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista hankintayksikön saamien tarjousten sisällön tai muutoin asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Mustasaaren kunnan korvaamaan Dieta Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Mustasaaren kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Saija Laitinen ja Olli Wikberg.

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 13.8.2014 taltionumero 2368.