MAO:288/12

ASIAN TAUSTA

Lahden tilakeskus on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien investointien ja toimenpiteiden toteuttamisesta (ESCO-palvelu) enintään kymmenen vuoden sopimuskaudelle.

Lahden kaupunginhallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Siemens Osakeyhtiön tarjouksen.

Lahden kaupunginhallitus on päätöksellään 5.9.2011 § 404 hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Markkinaoikeus on 8.9.2011 antamallaan päätöksellä kieltänyt Lahden kaupunkia (jäljempänä myös hankintayksikkö) väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutenkaan täytäntöön.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 2–4 miljoonaa euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Schneider Electric Buildings Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 300.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille valituksen tekemisestä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.700 eurolla sekä hankintayksikön ja Siemens Osakeyhtiön yhteisvastuullisesti korvaamaan sille vastaselityksen ja lisävastaselityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 7.025 eurolla sekä asianosaiskulut 2.700 eurolla, kaikki määrät lisättyinä arvonlisäveron määrällä ja korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on käynyt tarjoajien kanssa neuvotteluja tarjousten jättämisen jälkeen, vaikka kysymyksessä ei ole ollut neuvottelumenettely. Tämä on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Selvitystä ei ole siitä, minkälaisia neuvotteluja kahden muun tarjoajan kanssa on käyty. Valittaja on tuonut hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle esiin huolensa siitä, että neuvottelut sekä asiassa pyydetyt täsmennykset vaarantavat menettelyn tasapuolisuuden ja hankintasäännösten mukaisuuden.

Voittanut tarjoaja on voinut tarjousten jättämisen jälkeen muuttaa tarjoustaan ja korottaa tarjoushintaansa 348.186 eurolla. Lisäksi se on voinut antaa hankintayksikölle toimintasuunnitelman vertailussa huomioon otettavan kohdekohtaisen erittelyn vasta tarjousten esittelytilaisuudessa eli tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen. Näissä tapauksissa ei ole voinut olla kysymys sallitusta tarjouksen täsmentämisestä, vaan oleellisesta tarjouksen muuttamisesta ja parantamisesta.

Hankintamenettelyssä on tapahtunut virheitä myös tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjousten vertailua tarjouspyynnössä ilmoittamiensa vertailuperusteiden mukaisesti, ja lisäksi se on käyttänyt toimintasuunnitelman arvioinnissa pisteytyslaskutapaa ja vertailuperusteita, joita ei ole ennakolta ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti muuttanut tarjousten vertailussa vertailuperusteiden painoarvoja. Jokaisesta toimintasuunnitelman kohdasta on ilmoitettu annettavan enintään kaksi pistettä. Vertailtavia ja pisteytettäviä kohtia on ollut viisi ja kullakin kohdalla kahdesta kuuteen alakohtaa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan ilmoittanut sitä, kuinka pisteytys tehdään kussakin alakohdassa, eikä sitä, kuinka enimmäispisteet jaetaan kunkin yksilöidyn alakohdan osalle.

Hankintayksikkö on toimintasuunnitelman vertailua tehdessään arvioinut kohtien 2 ja 3 alakohdat 2.3 ja 3.1 siten, että niiden vaikutus kyseisen kohdan kokonaispisteisiin on ollut suurempi kuin muilla kyseisten kohtien alakohdilla. Kohdan 2.3 vaikutus kohdan 2 enimmäispisteisiin on ollut 50 prosenttia ja kohtien 2.1 ja 2.2 vaikutus kummankin 25 prosenttia. Tarjouspyynnön tarkennuksessa kohdan 3 alakohtia oli vain kolme, mutta vertailu on kuitenkin tehty siten, että kohdassa 3.1 mainitut edellytykset on jaettu kahteen osaan. Näin ollen pisteytys on tarjouspyynnön tarkennusilmoituksesta poiketen tehty neljän alakohdan mukaisesti. Toimintasuunnitelman pisteytystä on korjattava siten, että sisällysluettelon kohta 3.1 on samanarvoinen kohtien 3.2 ja 3.3 kanssa.

Toimintasuunnitelman arvioinnin osalta myös tarjousten vertailun pisteytys on tehty virheellisesti. Toimintasuunnitelman kohdan 1 alakohdan 1.2 ”alihankkijat” osalta on valittaja saanut 1,5 pistettä täyden pistemäärän ollessa 2 pistettä. Hankintayksikkö on perustellut pisteiden vähentämistä sillä, että Suomen Asiakastieto Oy:ltä saadun tiedon mukaan urakoitsijoista yhden kertaluottosuosituksena suositellaan vain käteiskauppaa. Hankintayksikkö ei ole etukäteen ilmoittanut tarjouspyynnössään eikä lisäselvityksissään, että tällainen tieto vähentää kyseisen kohdan pisteitä. Mikäli tämä olisi ollut tiedossa, olisi alihankkijaksi voitu esittää joku toinen vaatimuksen täyttävä alihankkija. Kyseinen urakoitsija ei ole myöskään menettänyt luottotietojaan, vaan kyseessä on vain Suomen Asiakastieto Oy:n suositus. Lisäksi mahdollinen luottotappioriski ei ole kohdistunut hankintayksikköön vaan valittajaan. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että hankintayksikkö on sopimussuhteessa ainoastaan valittajan kanssa ja että kaikki suunnittelijat, aliurakoitsijat ja laitetoimittajat hyväksytetään hankintayksiköllä. Valittajalle tulee antaa tältä osin täydet 2 pistettä.

Valittaja on saanut perusteettomasti myös toimintasuunnitelman kohdan 2 alakohdasta 2.3 ”yhteenveto taulukkomuodossa” vain yhden pisteen. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan kaikki kyseisessä kohdassa tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot. Hankintayksikkö ei myöskään ole lainkaan tarkentanut tarjouspyynnössään kyseisessä kohdassa esittämäänsä määritelmää korjausvelkatoimenpiteille. Valittajalle tulee antaa tältä osin täydet 2 pistettä.

Valittaja on saanut liian vähän pisteitä myös toimintasuunnitelman kohdasta 3 ”toteutusvaihe”. Valittajan tarjouksessa jokainen toimenpide on erikseen hinnoiteltu ja niiden taattu säästövaikutus on samoin esitetty. Valittaja on ilmoittanut toimenpiteet kohdekohtaisesti ja kokonaistasolla tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Valittajalle tulee antaa tältä osin täydet 2 pistettä.

Tarjouspyynnössä tai sen täsmennyksissä ei ole ilmoitettu, että toimintasuunnitelman kohdan 5 ”seurantavaihe” alakohdassa 5.1 mainittu lähtötaso täytyy määritellä lukuja käyttäen. Vaatimuskohta on siten epäselvä ja tulkinnallinen. Hankintayksikkö on nimenomaan ilmoittanut tarjousten täsmennyspyynnössä, että kaikkien tarjoajien tulee käyttää annettuja lähtötasoja. Valittaja on tarjouksensa täsmennyksessä ilmoittanut käyttäneensä annettuja lähtötasoja ja korjannut säästöt tämän mukaisesti. Valittajalle tulee antaa kyseisestä kohdasta täydet kaksi pistettä kuten muillekin tarjoajille. Vaihtoehtoisesti koko kohta 5.1 tulee tarpeettomana jättää ottamatta huomioon.

Vastine

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.805 eurolla korkoineen.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu rakennusurakkaa koskevan hankinnan ennakoiduksi arvoksi 2–4 miljoonaa euroa. Arvonmäärityksessä on huomioitu TAC Finland Oy:n (nykyisin Schneider Electric Buildings Finland Oy) vuonna 2007 laatima kannattavuusselvitys sekä ennen hankintamenettelyn käynnistämistä tehdyn markkinakartoituksen yhteydessä saadut tarjoajien arviot hankkeen koosta. Kannattavuusselvityksessä on tarkasteltu hankinnan kohteena olevasta kymmenestä kiinteistöstä viittä. Näiden kiinteistöjen energiankulutus kattaa 60 prosenttia hankintaan sisältyvien kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta ja myös säästöpotentiaali on muita kohteita suurempi. Kyseisessä selvityksessä hankkeen arvoksi on saatu 2,1 miljoonaa euroa. Ennen hankintamenettelyn käynnistämistä tehty markkinakartoitus on perustunut kaikkiin hankinnan kohdekiinteistöihin ja arviot hankkeen koosta ovat olleet kohdekiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksella ja vuoden 2011 energianhinnoilla noin 4 miljoonaa euroa. Kun kohdekiinteistöjen vuotuiset energiakustannukset ovat nykyisillä energianhinnoilla olleet keskimäärin vajaat 1 miljoonaa euroa vuodessa ja keskimääräinen säästöpotentiaali hankintayksikön arvion mukaan 20–40 prosenttia eli 200–400 miljoonaa euroa vuodessa, on 10 vuoden hankkeen arvoksi muodostunut 2–4 miljoonaa euroa.

Hankintamenettelyssä ei ole käyty neuvotteluja vaan ainoastaan täsmennetty epäselviksi jääneitä yksityiskohtia. Tämä ei ole merkinnyt tarjoajille annettua tilaisuutta tarjousten parantamiseen. Kysymyksessä on ollut monimutkainen hankinta, jonka kilpailutuksesta hankintayksiköllä ei ole ollut aiempaa kokemusta, ja myös tarjouspyynnön epätarkkuuksilla on ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen. Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus saattaa tarjoukset keskenään vertailukelpoisiksi ja yhteismitallisiksi, mikäli tarjousten vertailukelvottomuus on johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä.

Kaikille tarjoajille on lähetetty samanaikainen ja samansisältöinen tarjousten täsmennyspyyntö. Valittajalle on annettu mahdollisuus täsmentää tarjoustaan myös siltä osin kuin kysymys on ollut vain valittajaa koskeneesta virheellisestä tarjouspyynnön tulkinnasta tai tarjouksen epätarkkuudesta.

Voittanut tarjoaja ei ole parantanut tarjoustaan hinnan osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on noussut tarjousten täsmennyspyynnön vuoksi. Korkeammalla hinnalla se on saanut huonommat hintapisteet. Voittanut tarjoaja ei ole myöskään saanut pisteitä esittelytilaisuudessa antamastaan kohdekohtaisesta erittelystä. Sen tarjouksen liitteenä on ollut 6-sivuinen esitys toteutusvaiheesta, josta se on saanut yhden pisteen. Tarjousvertailuasiakirjan alussa on ilmoitettu, että kohdat, joista tarjoaja ei ole saanut täysiä pisteitä, on eritelty taulukon alla.

Hankintayksikkö on tarjousesittelyn yhteydessä todennut valittajan tulkinneen tarjouspyyntöä takuun sekä tarjouspyynnön kohteen, eli kymmenen ESCO-kiinteistön, osalta virheellisesti ja lähettänyt valittajalle tältä osin täsmennyspyynnön. Valittajan antamien vastausten perusteella on tarkasteltu myös mahdollisuutta, että valittajan tarjous poikkeaisi niin olennaisesti tarjouspyynnöstä, että se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Toimintasuunnitelman osalta tarjousvertailu on tehty käyttäen niitä vertailuperusteita, jotka hankintayksikkö on tarjouspyynnön tarkennuksessa 15.4.2011 ilmoittanut. Tarjousvertailussa enimmäispisteet toimintasuunnitelman kaikissa kohdissa ovat olleet 2 pistettä. Tarjoajan on ollut mahdollista saavuttaa tarjousten vertailussa enintään juuri se pistemäärä, joka on ilmoitettu tarjouspyynnön tarkennuksessa.

Laatuvertailun osalta toimintasuunnitelman kohdan 1 alakohdan 1.2 ”alihankkijat” osalta ei ole arvioitu tarjoajan soveltuvuutta, vaan toimintasuunnitelman sisältöä. Menettely on ollut tarjouspyyntöaineiston mukaista.

Toimintasuunnitelman kohdan 2 alakohdan 2.3 osalta korjausvelka- ja energiansäästöinvestointien esittämisestä eriteltyinä on saanut täydet 2 pistettä ja erittelemättöminä 1 pisteen. Mikäli korjausvelan laskentatapa tai määritelmä on ollut valittajalle epäselvä, valittajalla olisi ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle tarjouspyyntöä koskeva lisäselvityspyyntö.

Toimintasuunnitelman kohdan 3 osalta valittajan tarjouksessa on sekä kohde- että kokonaistasolla nimetty erillinen toimenpidelaji ”etäkäyttö ja optimointi”, jota ei ole tarjouksessa eritelty lainkaan. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoustaan vielä 6.6.2011 tarkoituksenaan saada selvitys kyseiseen toimenpidelajiin. Annetusta täsmennysmahdollisuudesta huolimatta ei pyydettyä kattavaa kohdekohtaista selvitystä ole saatu. Toimenpidettä ja sen sisältöä ei ole siten selvitetty tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittaneelle tarjoajalle ei toimintasuunnitelman kohdan 3 osalta ole annettu pisteitä sen tarjouksen esittelytilaisuudessa esittämän vaan itse tarjouksen perusteella.

Toimintasuunnitelman kohdan 5 osalta hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa pisteyttää kyseisen alakohdan siten, että 2 pistettä saa, mikäli lähtötason käyttö tarjouslaskennassa on esitetty selkeästi. Pisteiden määräytymisperusteista on ilmennyt, että lähtötasolaskennan sanallisesta esittämisestä saa yhden pisteen. Ei-sanallinen esitystapa perustuu tarjouslaskennassa vakiintuneen käsityksen mukaan lukuihin. Jotta 2 pistettä on saanut lähtötasolaskennan selkeästä esittämisestä, ei-sanallisen eli lukuihin perustuvan esityksen on tullut olla selkeä. Valittajan tarjouksen toimintasuunnitelmassa on annettu kattava selvitys IPMVP-menetelmästä, mutta tarjouspyynnössä mainittuihin kiinteistöihin liittyvää tarjouskohtaista esimerkkiä laskentatavasta ei ole esitetty. Tarjouksesta ei ole ilmennyt, onko lähtötasona käytetty keskiarvoja vai ehdotetun IPMVP-menetelmän mukaisia arvoja.

Kuultavan lausunto

Siemens Osakeyhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.840 eurolla ja asianosaiskulut 3.000 eurolla, korkoineen.

Hankinnassa on kysymys rakennusurakasta. Tarjousten esittelytilaisuudessa on käynyt ilmi, että tarjousten lähtötiedoissa on ollut tulkintamahdollisuuksia esimerkiksi energiankulutuksen lähtötason suhteen. Tästä syystä hankintayksikkö on lähettänyt uudet energiankulutuksen lähtötasot sähköpostilla sekä pyynnön, että kuultava toimittaa täsmennetyn tarjouksen käyttäen uusia energiankulutuksen lähtötasoja. Alkuperäisessä tarjouksessa on käytetty tarjouspyynnössä ensin annettuja lähtötasoja. Kaikille tarjoajille on lähetetty samanlainen täsmennyspyyntö sähköpostitse. Kaikki kolme tarjoajaa ovat muuttuneiden lähtötasojen johdosta tehneet uudet tarjoukset. Hankintayksikkö on joutunut pyytämään täydennyksiä, koska tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia eivätkä yhteismitallisia.

Valittajalle lähetetyn erillisen täsmennyspyynnön ja siihen annetun vastauksen perusteella näyttää siltä, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksen takuuaika on poikennut tarjouspyynnössä edellytetystä.

Vastaselitys

Schneider Electric Buildings Finland Oy on todennut vastaselityksessään, ettei tarjousten kahdessa täsmennyspyynnössä 11.5.2011 eikä neuvottelussa 6.6.2011 ole esitetty, että tarve tarjousten täsmentämiseen johtuisi tarjouspyynnön epäselvyydestä. Täsmennyspyynnössä on ilmoitettu muun ohella, että hankkeen suora takaisinmaksuaika ilman mahdollisia tukia on enintään 10 vuotta. Pelkällä takaisinmaksuajan enimmäispituuden määrityksellä ei ole kuitenkaan vaikutusta tarjousten yhdenvertaiseksi saattamiseen. Päinvastoin, se tekee vertailun mahdottomaksi, jos joku tarjoaa lyhyemmän ajan kuin enimmäisajan. Tarjousten täsmentäminen on ollut hankintasäännösten vastaista ja suosinut voittanutta tarjoajaa.

Valittaja ei ole täsmennyspyynnön johdosta muuttanut omaa tarjoustaan. Se on ilmoittanut tarjouksensa täsmennyksessä, että se pidättäytyy laskelmien osalta alkuperäisessä tarjouksessa. Sen sijaan hankintayksikkö on omavaltaisesti muuttanut valittajan alkuperäisen tarjouksen tietoja hinnan sekä lämpö- ja sähkösäästöjen osalta. Mainittu menettely rikkoo tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Valittajan tarjous ei ole poikennut vaaditusta takuusta. Valittaja on pyytänyt tarjouksen esittelytilaisuudessa tarkempaa määrittelyä termille takuu. ESCO-hankkeissa sanalla takuu viitataan tavallisesti säästötakuuseen. Tuotetakuuta vaadittaessa takuun kattavuus määritellään yleensä tarkemmin. Hankintayksikön valittajalle lähettämässä tarjouksen täsmennyspyynnössä takuulle ei ole kuitenkaan annettu tarkempaa määrittelyä. Valittajan tarjous ei ole myöskään poikennut tarjouspyynnn kohteesta eli ilmoitetusta kymmenestä kiinteistöstä, vaan sen tarjouksessa on ilmoitettu, että toimenpiteet, säästöt ja investoinnit on ilmoitettu kysymyksessä oleville kohdekiinteistöille.

Alihankkijaa koskeneessa toimintasuunnitelman kohdan 1 alakohdassa 1.2 on ollut kysymys alihankkijan soveltuvuutta koskeneesta seikasta. Alihankkijan luottotiedot eivät liity toimintasuunnitelman sisältöön.

Toimintasuunnitelman kohdan 2 alakohdan 2.3 osalta hankintayksikkö on ilmoittanut nimenomaisesti vertailevansa yhteenvetotaulukkoa. Kuitenkin tarjousvertailussa hankintayksikkö on esittänyt pisteytysperusteluina seuraavaa: ”säästöjen ja kustannusten laskentaperusteet esitetty yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi = 2p”. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tarjouspyynnössä pyytänyt esittämään säästöjen ja kustannusten laskentaperusteita. Erityisesti kohta 2.3 on muodoltaan rajattu taulukkoesitykseksi. Mainittua pisteytysperustelua ei ole voitu ottaa käyttöön vasta tarjousten avaamisen jälkeen.

Toimintasuunnitelman kohdan 3 osalta valittajan tarjouksessa on esitetty toimenpiteiden jakautuminen kohdekohtaisesti ja kokonaistasolla. Valittajan energiatehokkuustoimenpiteen ”etäkäyttö- ja optimointi” kautta saavutettavat säästöt ja toimenpiteen investointihinta on ilmoitettu tarjouksessa kohdekohtaisesti ja kokonaistasolla, kuten tarjouspyynnössä on edellytetty.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty toimenpiteiden paremmuusjärjestystä. Vertailuperusteissa ei ole ilmoitettu pisteytettävän toimenpiteitä sen perusteella, mihin osajärjestelmään toimenpiteet liittyvät. Hankintayksikön edustajat eivät ole esittäneet täsmennyspyyntöjä minkään toimenpiteen osalta tarjousten esittelyn yhteydessä.

Valittaja on tarjouksensa täsmennyksessä ilmoittanut, että sen säästöt perustuvat toimenpiteiden säästövaikutukseen, ei lähtötason muokkaamisella saavutettaviin näennäissäästöihin.

Lisävastine

Lahden kaupunki on lisävastineessaan todennut, että enimmäistakaisinmaksuajalla on ollut merkitystä tarjousten yhdenvertaiseksi saattamisessa. Tarjouspyynnössä on edellytetty enimmillään sopimusajan pituista takaisinmaksuaikaa, mutta tarjouksista ilmeni, että takaisinmaksuaikaa koskevaa edellytystä oli tulkittu ilmeisesti tarjouspyynnön puutteellisuuden vuoksi eri tavoin. Tarjoukset on saatettu täsmennyspyynnöllä tältä osin yhteismitallisiksi. Täsmennyspyynnön puitteissa mahdollinen takaisinmaksuajan enimmäisrajan alitus on tilaajalle edullista, mutta sitä ei ole kuitenkaan otettu pisteytyksessä huomioon. Takaisinmaksuaika on alittanut enimmäisajan vain voittaneen tarjoajan tarjouksessa, mutta tällä ei ole ollut sen pisteitä korottavaa vaikutusta.

Hankintayksikkö ei ole omavaltaisesti muuttanut valittajan tarjousta. Tarkennettu energiankulutuksen lähtötaso on vaikuttanut myös valittajan täsmennetyn tarjouksen tarjouslaskentaan. Myös valittaja on antanut täsmennyspyynnön jälkeen täsmennetyn tarjouksen, jossa tarjoushinta oli laskenut ja lämpösäästöt kasvaneet. Valittaja on täsmennetyssä tarjouksessaan esittänyt täsmennyspyynnön mukaisen hankkeen, jonka hankintayksikkö on tarjousvertailussaan pisteyttänyt.

Takuun käsite sekä tuotetakuuna että säästötakuuna lienee itsestään selvä. Säästöt eliminoituisivat, jos tuotetakuulla ei olisi vastaavaa kattavuutta.

Toimintasuunnitelman kohdan 1 alakohta ”alihankkijat” on pisteytetty hankintasäännösten mukaisesti. Se, että alihankkija ei mahdollisesti tule täyttämään tilaajan hyväksymiskriteereitä, ei ole tarjoajan soveltuvuutta koskeva poissulkemisperuste, vaan tarjoaja voi esittää tilalle toista alihankkijaa. Toimintasuunnitelman laadun kannalta alihankkijoiden mahdollisilla vaihdoilla on kuitenkin merkitystä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty esittämään säästöjen ja kustannusten laskentaperusteet. Hankinnan luonteesta johtuen on perusteltua edellyttää, että tarjoajan esittämä tarjouslaskenta on selkeää ja läpinäkyvää myös lähtötason osalta.

Lisälausunto

Siemens Osakeyhtiö on lisälausunnossaan todennut, että sen tarjouksen hinnannousu on johtunut hankintayksikön ilmoittamasta energiankulutuksen lähtötasojen muutoksesta. Lähtötaso kertoo kiinteistön energiankulutuksen, ja siitä voidaan päätellä, onko kiinteistössä energiansäästöpotentiaalia vai ei.

Lisäkirjelmät

Valittaja on lisävastaselityksessään todennut, että hankinta on kilpailutettu niin sanottuna kansallisena hankintana. Hankintailmoituksessa on ollut maininta, jonka mukaan hankinta ylittää julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n mukaisen kynnysarvon. Tarjouspyynnössä on kuitenkin alun perin ilmoitettu, että kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankintayksikkö on sittemmin 16.2.2011 järjestetystä informaatiotilaisuudesta laaditussa 25.2.2011 päivätyssä muistiossa todennut, että kysymyksessä on EU-kynnysarvon alittava hankinta. Hankintayksikkö on näin ollen alun perin arvioinut, että EU-kynnysarvo hankinnassa ylittyy. Valittajan tarjous on ollut 4.840.000 euroa, eli hyvin lähellä rakennusrakoille säädettyä EU-kynnysarvoa. Yksi tarjouskilpailussa saatu tarjous on ollut 4.888.000 euroa, eli yli EU-kynnysarvon. Hankintayksikön olisi tullut tämänkaltaisessa kynnysarvon rajamailla olevassa hankkeessa ilmoittaa ja kilpailuttaa hanke EU-kynnysarvon ylittävänä hankintana.

Hankintayksikkö on tarjoajille lähettämässään tarjousten täsmennyspyynnössä muuttanut hankinnan kohteena olevien kiinteistöjen energiankulutuksen lähtötasoja. Kyseinen muutos on ollut hankinnan kohteen kannalta niin merkittävä, että tämän johdosta olisi tullut julkaista uusi tai korjattu hankintailmoitus.

Avoin menettely ei sovellu tällaisen energiasäästöhankkeen asianmukaiseen kilpailuttamiseen.

Hankintayksikkö on asettanut kielletyn syrjivän teknisen eritelmän. Hankintayksikkö on ennen tarjousten jättämistä järjestänyt 16.2.2011 informaatiotilaisuuden, jossa on ollut läsnä viisi potentiaalista tarjoajaa. Hankintayksikkö on informaatiotilaisuudesta laaditussa muistiossaan ilmoittanut, että kohteiden kiinteistöautomaatiojärjestelmänä on joko Atmostech (Schneider) tai Desigo (Siemens). Muistiossa on edelleen todettu, että muita järjestelmiä ei hyväksytä. Kyseinen ehto on ollut muita tarjoajia kuin voittanutta tarjoajaa ja valittajaa syrjivä. Vaatimus on myös konkreettisesti rajoittanut kilpailua, sillä kaksi informaatiotilaisuuteen osallistunutta potentiaalista tarjoajaa ei ole jättänyt tarjousta.

Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Asiassa tulisi myös selvittää, onko voittaneen tarjoajan säästötakuu annettu tarjouspyynnön kohdan 13 mukaisesti ja siinä edellytetyllä tavalla lämmön ja sähkön säästön osalta ja onko voittaneen tarjoajan tarjous tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineessaan, että tarjouspyynnössä ollut virheellinen maininta EU-kynnysarvon ylittymisestä on korjattu informaatiotilaisuudessa.

Hankintayksikkö ei ole asettanut syrjivää teknistä eritelmää. Kiinteistöautomaatiojärjestelmät eivät ole olleet hankinnan kohteena. Kyseiset järjestelmät ovat jo käytössä tarjouspyynnössä mainituissa kohteissa, joten niiden vaihtaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Valittajaa ei ole syrjitty, sillä kilpailutetuissa kohteissa on ollut pääasiassa sen kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Kaksi muuta yritystä eivät ole jättäneet tarjousta, koska ne eivät ole täyttäneet soveltuvuusedellytyksiä. Informaatiotilaisuudesta laadittuun muistioon on kirjattu kaikki tilaisuudessa esille tulleet seikat.

Hankintailmoituksessa on annettu energiankulutukset vuodelta 2009 hankkeen suuruusluokkaa kuvaavina, suuntaa-antavina arvioina. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti hankintailmoituksen julkaisuvaiheessa puuttuneet tiedot tarkennettiin informaatiotilaisuudessa. Lisäkysymykset-muistiossa on määritetty energiankulutuksen lähtötason laskentatapa. Annetusta laskentaperusteesta huolimatta lähtötaso ei ollut kaikissa tarjouksissa sama, eivätkä saadut tarjoukset olleet säästölaskennan osalta vertailukelpoisia, minkä vuoksi hankintayksikkö on pyytänyt täsmentämään tarjouksia määrittämillään lähtötasoarvoilla. Tarjousten täsmennyspyynnön yhteydessä toimitettuja energiankulutuksen lähtötasoarvoja ei voida suoraan verrata aiemmin esitettyihin kulutustietoihin vuositasolla.

Kuultava on esittänyt lisälausunnossaan, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty liityntää olemassa olevaan hankintayksikön keskitettyyn kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Hankintaan liittyvissä kiinteistöissä seitsemässä on kiinteistöautomaatiojärjestelmänä valittajan Atmostech, kahdessa on kuultavan Desigo ja yhdessä ei ole lainkaan järjestelmää. Kiinteistöautomaatiojärjestelmät eivät ole olleet hankinnan kohteena, eikä esitetty liityntävaatimus ole ollut syrjivä. Kuultava on tarjouksessaan sitoutunut siinä esittämiinsä energiansäästöihin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettelyn kulku

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintamenettely on edennyt seuraavasti.

Hankinnasta on 9.2.2011 julkaistu kansallinen hankintailmoitus, jossa hankintamenettelyn on ilmoitettu olevan avoin menettely ja hankintalajin rakennusurakka.

Hankintayksikkö on pyytänyt 8.2.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia avoimena menettelynä toteutettavassa hankintamenettelyssä omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien investointien ja toimenpiteiden toteuttamisesta (ESCO-palvelu) enintään kymmenen vuoden sopimuskaudelle. Tarjouspyynnön mukaan siihen liittyvät kysymykset on tullut toimittaa hankintayksikölle 18.3.2011 mennessä. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin on ilmoitettu toimitettavan tiedoksi ehdokkaille sähköpostitse 1.4.2011 mennessä. Tarjoukset on tarjouspyynnön mukaan tullut toimittaa hankintayksikölle viimeistään 29.4.2011. Tarjouspyynnön liitteenä on toimitettu kiinteistöluettelo sekä energiaselvityksen ja toimintasuunnitelman sisällysluettelot.

Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla järjestänyt 16.2.2011 tarjouskilpailusta informaatiotilaisuuden, johon on osallistunut viiden yrityksen edustajia. Tilaisuudesta on laadittu 25.2.2011 päivätty muistio, jossa on korjattu tarjouspyynnössä annettu tieto EU-kynnysarvon ylittymisestä sekä tarkennettu tarjouspyynnössä annettuja tietoja hankinnan kohdekiinteistöistä Kunnaksen koulun, kaupungintalon ja maauimalan osalta sekä kohteiden kiinteistöautomaatiojärjestelmien ja kokonaisinvestoinnin määrittelyn osalta.

Tarjouspyynnöstä esitetyistä kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista hankintayksikkö on toimittanut edellä viitatuille viidelle yritykselle 31.3.2011 päivätyn muistion.

Hankintayksikkö on tarkentanut tarjouspyyntöä 15.4.2011 päivätyllä tarjoajille toimitetulla muistiolla. Tarkennukset ovat liittyneet yhden kiinteistön ilmankuivaustavan muutokseen sekä toimintasuunnitelman pisteyttämiseen ja päivitettyyn sisällysluetteloon.

Hankintayksikkö on tarjousten avauspöytäkirjan mukaan saanut kolme tarjousta.

Tarjoajien toimitettua tarjouksensa hankintayksikkö on 10.5.2011 järjestänyt tarjousten esittelytilaisuuden, jossa kullekin tarjoajalle on annettu rajattu aika esitellä tarjouksensa pääkohdat. Hankintayksikkö on 11.5.2011 toimittanut kaikille kolmelle tarjoajalle tarjousten täsmennyspyynnön, jossa on ilmoitettu, että tarjousvertailu tehdään ilman mahdollisia tukia, ja pyydetty täsmentämään tarjouksia siten, että hankkeen suora takaisinmaksuaika ilman mahdollisia tukia on korkeintaan kymmenen vuotta. Lisäksi täsmennyspyynnössä on ilmoitettu uudet energiankulutuksen lähtötasot kohteittain ja pyydetty säästölaskennan täsmentämistä näillä lähtöarvoilla. Valittajalle on 11.5.2011 lähetetty myös yksilöity tarjouksen täsmennyspyyntö liittyen takuuaikaan. Valittaja ja muut tarjoajat ovat toimittaneet hankintayksikölle täsmennetyn tarjouksen.

Hankintayksikkö on vielä 6.6.2011 järjestänyt valittajan osalta tarjouksen täsmentämistilaisuuden, jossa on ollut läsnä valittajan ja hankintayksikön edustajat. Tilaisuudesta on laadittu 6.6.2011 päivätty muistio, jonka mukaan ”– – tilaisuuden tarkoituksena on vahvistaa Schneiderin tarjouksen täsmennys epäselvältä osaltaan. Yksi täsmennyskierros on jo suoritettu muidenkin tarjoajien kanssa. – – Tavoitteena on kilpailutuksen onnistunut lopputulos huomioiden tarjoajien tasapuolinen kohtelu.” Muistiossa on vielä todettu muun muassa, että ”Schneider esitteli tarjouksensa teknisiä ominaisuuksia ja mahdollisia ratkaisuja etäkäytön ja optimoinnin suhteen.”

Hankintayksikkö on tehnyt erillisen tarjousten vertailun toimintasuunnitelman osalta. Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle 9.6.2011 päivätyn ja hankintayksikkö 10.6.2011 päivätyn toimintasuunnitelma-vertailuasiakirjan, joiden sanamuodoissa on pieniä eroja. Valittajalle on lisäksi toimitettu 6.6.2011 päivätty tarjousten pisteytystaulukko, joka on voittaneen tarjoajan hinnan osalta poikennut muissa vertailuasiakirjoissa esitetystä. Tarjousten pisteytyksestä ja vertailusta on 14.6.2011 laadittu tarjousvertailu-niminen asiakirja, jota ei kuitenkaan ole lähetetty tarjoajille. Hankintapäätös on tehty 8.8.2011.

Hankintailmoitus

Valittaja on esittänyt, että hankinnasta olisi tullut julkaista EU-hankintailmoitus.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintayksikön mukaan hankinnan ennakoidun kokonaisarvon määrityksessä on käytetty pohjana TAC Finland Oy:n (nykyisin Schneider Electric Buildings Finland Oy) vuonna 2007 laatimaa kannattavuusselvitystä sekä ennen hankintamenettelyn käynnistämistä tehdyn markkinakartoituksen yhteydessä saatuja tarjoajien arvioita hankkeen koosta. Kannattavuusselvityksessä on tarkasteltu hankinnan kohteena olevasta kymmenestä kiinteistöstä viittä. Näiden kiinteistöjen energiankulutus kattaa hankintayksikön ilmoituksen mukaan 60 prosenttia hankintaan sisältyvien kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta ja myös säästöpotentiaali on muita kohteita suurempi. Kyseisessä selvityksessä hankkeen arvoksi on saatu 2,1 miljoonaa euroa. Hankintayksikön mukaan ennen hankintamenettelyn käynnistämistä tehty markkinakartoitus on perustunut kaikkiin hankinnan kohdekiinteistöihin ja arviot hankkeen koosta ovat olleet kohdekiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksella ja vuoden 2011 energianhinnoilla noin 4 miljoonaa euroa. Hankintayksikkö on ilmoittanut myös, että kun kohdekiinteistöjen vuotuiset energiakustannukset ovat nykyisillä energianhinnoilla olleet keskimäärin vajaat 1 miljoonaa euroa vuodessa ja keskimääräinen säästöpotentiaali hankintayksikön arvion mukaan 20–40 prosenttia eli 200–400 miljoonaa euroa vuodessa, on 10 vuoden hankkeen arvoksi muodostunut 2–4 miljoonaa euroa.

Hankintamenettelyssä saadut tarjoukset ovat alkuperäisten tarjouspyynnössä annettujen energiankulutuksen lähtöarvojen perusteella laskettuna vaihdelleet siten, että halvin tarjous on ollut 2.767.500 euroa ja kallein 4.888.000 euroa. Kolmas saaduista tarjouksista on ollut hinnaltaan 4.840.000 euroa.

Hankintalain 16 §:n 1 momentin mukainen rakennusurakoiden EU-kynnysarvo on hankintailmoituksen julkaisuhetkellä ollut 4.845.000 euroa. Markkinaoikeus katsoo edellä todettujen seikkojen perusteella, että hankintayksikkö on hankintailmoitusta julkaistessaan voinut lähteä siitä, että kyseessä olevan hankinnan arvo ei ylitä mainittua EU-kynnysarvoa. Hankinnasta on julkaistu hankintalain 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus. Hankintamenettely ei ole siten tältä osin ollut virheellistä.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on tarjoajille lähettämässään tarjousten täsmennyspyynnössä muuttanut hankinnan kohteena olevien kiinteistöjen energiankulutuksen lähtötasoja. Kyseinen muutos on ollut valittajan mukaan hankinnan kohteen kannalta niin merkittävä, että tämän johdosta olisi tullut julkaista uusi tai korjattu hankintailmoitus.

Hankinnasta 9.2.2011 julkaistussa hankintailmoituksessa on hankinnan kuvauksen lisäksi ilmoitettu muun ohella, että 16.2.2011 pidettävässä informaatiotilaisuudessa tarkennetaan kohdekohtaisia lähtötietoja, sekä sopimusaika ja tarjouksen valintaperuste vertailuperusteineen. Hankintayksikön 8.2.2011 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 1 ”Yleistä” on määritelty hankinnan kohteena olevan ESCO-palvelun keskeinen sisältö. Tarjouspyynnön kohdassa 6 on määritelty hankinnan kohde sisältäen tarjoajan yleiset velvoitteet ja tiedot kohdekiinteistöistä. Tarjouspyynnön kohdassa 8 ”Kohdekiinteistöjen energiaselvitykset” on määritelty kohdekohtaisille energiaselvityksille asetetut vaatimukset ja viitattu niitä koskevaan yksityiskohtaiseen mallisisällysluetteloon. Tarjouspyynnössä on vielä määritelty ne seikat, jotka tarjoajan tulee tarjouksessaan ilmoittaa, hankkeen rahoitusmalli, sopimusaika, tarjoajien soveltuvuuden arviointiin vaikuttavat tekijät ja tarjouksen valintaperusteet.

Tarjouspyynnön 8.2.2011 liitteellä 1 on alun perin ilmoitettu sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot kohdekiinteistöjen osalta. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajille lisäkysymykset-muistiossa 31.3.2011, että kiinteistöjen kulutuksen lähtötaso määritellään käytettävissä olevien energiankulutustietojen perusteella eli kahden tai kolmen vuoden keskiarvona. Hankintayksikön tarjoajille 11.5.2011 lähettämässä tarjousten täsmennyspyynnössä on ilmoitettu energiankulutuksen lähtötasot kohteittain ja pyydetty säästölaskennan täsmentämistä näillä lähtöarvoilla.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ilmoittama hankinnan kohdekiinteistöjen energiankulutuksen lähtötasoja koskeva tarjouspyynnön tarkennus ole muuttanut hankinnan kohdetta sillä tavoin, että hankinnasta olisi tullut julkaista korjattu hankintailmoitus tai järjestää kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Asiassa ei ole myöskään ilmennyt perusteita katsoa, ettei hankintaa ole voitu kilpailuttaa hankintalaissa ensisijaiseksi säädettynä avoimena menettelynä.

Tarjousten täsmennyttäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintamenettelyssä on tarjouspyyntöä muuttamalla annettu mahdollisuus parantaa tai täsmentää tarjouksia hankintasäännösten vastaisesti ja siten, että mahdollisuus tarjousten muuttamiseen on suosinut erityisesti voittanutta tarjoajaa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjouskilpailussa menettelyn perustana on, että tarjoajat antavat tarjouksensa ja hinnoittelevat sen toisista tarjoajista riippumatta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei kenellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa saamansa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta tarjousten vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tilaisuus tarjousten täsmentämiseen on tällöin varattava kaikille tarjoajille. Menettely ei saa tähdätä aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouksia on pitänyt täsmentää, koska tarjouksissa oli tulkittu takaisinmaksuaikaa ilmeisesti tarjouspyynnön puutteellisuuden vuoksi eri tavoin ja koska energiankulutuksen lähtötaso ei annetusta laskentaperusteesta huolimatta ole ollut saaduissa tarjouksissa sama.

Hankintayksikön tarjoajille 11.5.2011 lähettämässä tarjousten täsmennyspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousvertailu tehdään ilman mahdollisia tukia, ja pyydetty täsmentämään tarjouksia siten, että hankkeen suora takaisinmaksuaika ilman mahdollisia tukia on korkeintaan 10 vuotta. Tämän lisäksi täsmennyspyynnössä on ilmoitettu energiankulutuksen lähtötasot kohteittain ja pyydetty säästölaskennan täsmentämistä näillä lähtöarvoilla.

Tarjouspyynnön 8.2.2011 liitteellä 1 on alun perin ilmoitettu sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot kohdekiinteistöjen osalta. Saadun selvityksen mukaan annetut arvot ovat kuitenkin vaihdelleet kohdekiinteistöstä riippuen ja perustuneet yhden, kahden tai kolmen vuoden kulutukseen. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajille lisäkysymykset-muistiossa 31.3.2011, että kiinteistöjen kulutuksen lähtötaso määritellään käytettävissä olevien energiankulutustietojen perusteella eli kahden tai kolmen vuoden keskiarvona.

Markkinaoikeus katsoo, että mainittu tietojen esittämistapa tarjouspyynnössä on johtanut siihen, että tarjouspyyntö on ollut tulkinnanvarainen kiinteistöjen energiankulutuksen lähtötasojen suhteen ja tarjoajat ovat voineet käyttää tarjouksia antaessaan eri vuosien energiankulutustasoja tarjouslaskennan pohjana. Näin ollen annetuilla tarkennetuilla tiedoilla kiinteistöjen energiankulutuksen lähtötasoista on ollut merkitystä tarjouslaskennan kannalta. Kaikki tarjoajat ovat 11.5.2011 lähetetyn tarjousten täsmennyspyynnön johdosta antaneet täsmennetyn tarjouksen muutetuilla arvoilla. Täsmennyspyynnön johdosta hankintamenettelyssä saadun halvimman tarjouksen hinta on noussut. Markkinaoikeus katsoo, että täsmennyksen tarve on ollut todellinen eikä täsmennyksen tarkoituksena ole ollut tarjoushintojen tinkiminen.

Täsmennyspyyntö on lähetetty samansisältöisenä kaikille tarjoajille. Tarjoajat eivät myöskään täsmennettyjä tarjouksia antaessaan ole olleet tietoisia toistensa tarjouksista. Kun tarjouslaskennan perusteena olevat arvot ovat muuttuneet, ovat myös tarjoushinnat voineet muuttua. Voittanut tarjoaja on esittänyt markkinaoikeudessa selvityksen siitä, mihin sen muuttunut hinnoittelu on perustunut. Selvityksen perusteella hinnan korottaminen on perustunut nimenomaan muuttuneisiin lähtöarvoihin. Myös valittaja on muuttanut tarjoushintaansa. Asiassa ei ole edellä todetun perusteella tullut ilmi, että täsmennyspyyntö olisi suosinut voittanutta tarjoajaa.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön tekemää tarjouspyynnön tarkennusta ja tarjousten täsmennyttämistä ole pidettävä hankintasäännösten vastaisena. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen tarkentanut tarjouspyyntöaineistoa edellä todetulla tavalla ja pyrkinyt myös saattamaan tarjoajien tarjoukset vertailukelpoisiksi täsmennyttämällä niitä edellä kuvatulla tavalla. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjousten täsmennyttäminen ole ollut tarjoajia syrjivää eikä epätasapuolista ja ettei hankintayksikön voida näin menetellessään katsoa siirtyneen hankintalain 66 §:ssä säädettyjen edellytysten vastaisesti neuvottelumenettelyyn.

Tekniset eritelmät

Valittaja on esittänyt, että 16.2.2011 pidetystä informaatiotilaisuudesta laaditussa, 25.2.2011 päivätyssä muistiossa on hankinnan kohteen määrittämisen osalta viitattu kiinteistöautomaatiojärjestelmien osalta teknisiin eritelmiin hankintasäännösten vastaisesti ja tavalla, joka on omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Tarjouspyyntö on hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään.
Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä, ja hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta määritellä hankinnan kohde sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on kuitenkin noudatettava hankinnan kohteen määrittelyssä tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

Muistiossa 25.2.2011 on ilmoitettu tarjouspyyntöön eräitä tarkennuksia. Kyseisen muistion kohdan 5 ”Kiinteistöautomaatio” mukaan kohteiden kiinteistöautomaatiojärjestelmänä on joko Atmostech (Schneider) tai Desigo (Siemens). Muistiossa on edelleen todettu, että muita järjestelmiä ei hyväksytä.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että kiinteistöautomaatiojärjestelmät eivät ole olleet hankinnan kohteena. Kyseiset järjestelmät ovat jo käytössä kohteissa, eikä niiden vaihtaminen ole ollut tarkoituksenmukaista.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 ”Hankinnan kohde” on todettu muun ohella, että hankkeen kokonaisvastuusta poikkeuksena on liityntä olemassa olevaan Lahden kaupungin (Atmostech/Siemens) keskitettyyn kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Edelleen hankinnan kohteen määrittelyssä on todettu hanke-edellytyksistä, että ne ovat tilaajan esittämiä ehdottomia toimenpiteitä, jotka toimittajan tulee toteuttaa. Minkään kohteen osalta hanke-edellytyksenä ei ole esitetty kiinteistöautomaatiojärjestelmän rakentamista tai vaihtamista. Kiinteistöautomaatiojärjestelmistä todetaan kohteen ”kirjastotalo” osalta, että se on uusittu vuonna 2009. Kohteen ”Kunnaksen koulu” osalta on todettu, että kohteeseen rakennetaan kiinteistöautomaatiojärjestelmä kesällä 2011 toteutettavan remontin yhteydessä. Tätä ei ole kuitenkaan mainittu tarjoajan tekemänä hanke-edellytyksenä kyseisessä kohteessa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, etteivät kiinteistöautomaatiojärjestelmät ole olleet hankinnan kohteena, vaan kysymys on ollut hankinnan teknisestä ympäristöstä annetuista lisätiedoista ja sen määrittämisestä, mihin järjestelmiin hankinnan kohteeseen kuuluvat rakennustekniset järjestelmät on kyettävä liittämään. Näin ollen kysymyksessä ei ole ollut hankinnan kohteen rajaaminen kielletyllä tavalla tiettyjen valmistajien järjestelmiin.

Käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä on saatu kolme tarjousta. Yksi tarjoajista on ollut toimija, jota ei ole mainittu kiinteistöautomaatiojärjestelmän toimittajana. Sen tarjous on hyväksytty mukaan tarjousvertailuun. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että mahdolliset potentiaaliset tarjoajat olisivat jättäneet tarjouksen antamatta kiinteistöautomaatiojärjestelmien määrittelyjen vuoksi. Valittajan kiinteistöautomaatiojärjestelmä on ollut toinen mainituista järjestelmistä, ja valittaja on voinut osallistua tarjouskilpailuun. Edellä todettujen seikkojen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei kiinteistöautomaatiojärjestelmää koskenut hankinnan teknisen ympäristön määrittely ja vaatimus liityntämahdollisuudesta ole ollut tarjoajia syrjivä tai kilpailua rajoittava.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintayksikön mukaan se on pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoustaan takuun ja tarjouspyynnön kohteena olevien kymmenen ESCO-kiinteistön osalta ja tarkastellut myös mahdollisuutta sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä on takuun osalta todettu, että takuu on sopimusaika, ellei sopimusneuvotteluissa muuta päätetä. Sopimusajasta on tarjouspyynnössä todettu, että tarjous tehdään tilanteessa, jossa sopimusaika on 10 vuotta. Sopimusjakson todellisesta pituudesta neuvotellaan tarjouspyynnön mukaan tarvittaessa sopimuksentekovaiheessa siten, että sopimusaika on korkeintaan 10 vuotta.

Valittaja on esittänyt, ettei asiassa ole selvää, onko tarjouspyynnössä tarkoitettu käsitteellä takuu energiansäästöhankkeissa tyypillisiä säästötakuita vai tuotetakuita. Valittaja on esittänyt kysyneensä tarjousten esittelytilaisuudessa tarkempaa määrittelyä takuulle, mutta hankintayksikkö ei ole pyydettyä tarkennusta antanut. Valittajan mukaan sen tarjous ei ole poikennut tarjouspyynnön kohteesta, vaan tarjouksessa on ilmoitettu, että toimenpiteet, säästöt ja investoinnit on ilmoitettu kohdekiinteistöille.

Hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudessa yksilöinyt, miltä kohdin valittajan tarjous olisi takuun osalta poikennut tarjouspyynnössä edellytetystä. Valittaja on joka tapauksessa hankintayksikön täsmennyspyynnön jälkeen esittänyt takuunsa olevan sopimuskauden pituinen. Hankintayksikkö on hyväksynyt valittajan tarjouksen tarjousvertailuun. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita katsoa valittajan tarjousta tältä osin tarjouspyynnön vastaiseksi.

Myöskään hankinnan kohteen osalta hankintayksikkö ei ole yksilöinyt, miltä kohdin valittajan tarjous olisi poikennut tarjouspyynnöstä. Valittaja on tarjouksestaan ilmenevällä tavalla sitoutunut toimenpiteisiin, säästöihin ja investointeihin pyydettyjen kohdekiinteistöjen osalta. Hankintayksikkö on hyväksynyt valittajan tarjouksen tarjousvertailuun. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita katsoa valittajan tarjousta myöskään tältä osin tarjouspyynnön vastaiseksi.

Valittaja on esittänyt, että asiassa tulisi selvittää, onko voittaneen tarjoajan säästötakuu annettu tarjouspyynnön kohdan 13 mukaisesti ja siinä edellytetyllä tavalla lämmön ja sähkön säästön osalta ja onko voittaneen tarjoajan tarjous tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön kohdassa 13 on edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan lämpö- ja sähköenergian osalta energiansäästötoimenpiteiden avulla syntyvän energiansäästön ja sitoutuu takaamaan kyseisen säästön toteutumisen.

Voittaneen tarjoajan tarjous sisältää kohdekiinteistöittäin ilmoitetut sähkö- ja lämpöenergian säästöt ja ilmoituksen siitä, että tarjoaja sitoutuu esittämiensä energiansääntöjen toteutumiseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Tarjouspyyntö on hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 47) tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Valittajan tarjous

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tarjousten vertailuvaiheessa omavaltaisesti muuttanut valittajan antamaa alkuperäistä tarjousta. Hankintayksikkö on todennut, että valittaja on täsmennetyssä tarjouksessaan esitellyt hankintayksikön täsmennyspyynnön mukaisen hankkeen, jonka hankintayksikkö on tarjousvertailussaan pisteyttänyt.

Valittaja on tarjouksensa täsmennyksessä ensin ilmoittanut, että se täsmentää ainoastaan takuuaikaansa. Lisäksi se on ilmoittanut, että sen tarjous tulee huomioida sellaisenaan tarjouksia vertailtaessa. Toisaalta valittaja on edellä sanotun lisäksi hankintayksikön tarjousten täsmennyspyynnön johdosta antanut erillisen täsmennetyn tarjouksen sähkö- ja lämpösäästöistä sekä uuden energiansäästöinvestointihinnan. Hankintayksikkö on tarjousvertailussa käyttänyt kyseisiä lukuja. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on hankintalain 2 §:n 1 momentissa ilmaistu hankintamenettelyn osallistujien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus huomioon ottaen tullut käyttää tarjousvertailussa näitä valittajan tarjouksensa täsmennyksessä ilmoittamia lukuja, jotka valittaja on muiden tarjoajien tapaan ilmoittanut hankintayksikön tarkennettua tarjouspyyntöä energiankulutuksen lähtötasojen osalta tarjousten vertailukelpoiseksi saattamiseksi. Näin ollen hankintayksikön menettely ei ole tältä osin ollut hankintasäännösten vastaista.

Vertailuperusteiden soveltaminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti yhdeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi ilmoitetun toimintasuunnitelman pisteytyksen osalta tarjousten vertailuvaiheessa poikennut ennalta ilmoitetuista pisteytysperusteista.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnön kohdassa 13 on tarjouksen valintaperusteen osalta ilmoitettu, että tarjouksista tullaan hyväksymään kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi osoittautunut tarjous. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on mainittu neljä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperustetta, joista yksi on ollut toimintasuunnitelma 20 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on tältä osin todettu seuraavaa: ”Tarjoajan on kuvattava ESCO-palvelun toimintamalli liitteenä 3 olevan mallisisällysluettelon mukaisesti. Kuvausten tulee olla mahdollisimman kattavia ja selkeitä. Tarjousvertailussa paras toimintasuunnitelma saa maksimilaatupisteet (10). – –” Tarjouspyynnön liitteenä 3 on ollut mallisisällysluettelo, jossa toimintasuunnitelma on jaettu kohtiin tarjoajan esittely, tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe, toteutusvaihe, rahoitus ja seurantavaihe. Kukin kohta on edelleen jaettu alakohtiin.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnön tarkennuksessa 15.4.2011 toimintasuunnitelmasta ja sen pisteytyksestä seuraavaa:

”Toimintasuunnitelmassa pyydetään esittämään tarjouspyynnön liitteessä 3 esitetyn sisällysluettelon mukaisesti asiat, ja siitä saatavat maksimipisteet ovat 10 pistettä. Pisteiden jakautuminen tapahtuu tasaisesti esitettyjen otsikoiden kesken:

1. Tarjoajan esittely –-> max 2 pistettä
2. Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe –-> max 2 pistettä
3. Toteutusvaihe –-> max 2 pistettä
4. Rahoitus –-> max 2 pistettä
5. Seurantavaihe –-> max 2 pistettä”

Tämän lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnön tarkennuksessa ilmoittanut, että kohta 1.2.2 referenssit (alihankkijat) poistetaan sisällysluettelosta, ja esittänyt seuraavan päivitetyn toimintasuunnitelman sisällysluettelon:

”1. Tarjoajan esittely
1.1. Projektiorganisaatio
1.1.1. Vastuualueet projektin eri vaiheissa
1.1.2. Ansioluettelot (koulutus ja kokemus)
1.2. Alihankkijat/yhteistyökumppanit ja vastuualueet projektin eri vaiheissa

2. Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe
2.1. Sitoutuminen esitettyihin kokonaiskustannuksiin
2.2. Sitoutuminen esitettyyn energiansäästöön
2.3. Yhteenveto taulukkomuodossa energiaselvityksissä esitetyistä säästöistä ja kustannuksista kiinteistötasolla ja yhteensä: kokonaisinvestointi (€) – energian säästö investoinnin osuus (€) –korjausvelkainvestoinnin osuus (€) lämpöenergian säästö (MWh/a) – sähköenergian säästö (MWh/a) – säästö yhteensä (MWh/a)

3. Toteutusvaihe
3.1. Toteutettavat toimenpiteet ja niiden aikataulutus
3.2. Haittojen ja riskien minimointi, laadunvarmistus
3.3. Yhteydenpito ja viestintä

4. Rahoitus
4.1. Selvitys rahoituksen järjestämisestä, vaihtoehtojen vaikutus kokonaisinvestointiin
4.2. Maksuehdot
4.3. Annettavat/tarvittavat vakuudet
4.4. Avustus- ja tukimuodot sekä niihin liittyvät järjestelyt

5. Seurantavaihe
5.1. Energiankulutuksen lähtötason määritys
5.2. Säästöjen laskentamenetelmän kuvaus ja säästötakuu
5.3. Olemassa olevan rakennusautomaatiojärjestelmän hyödyntäminen ja sen mahdollinen etäkäyttö
5.4. Säästöjen todentaminen EnerKey-kulutusseurantajärjestelmää hyödyntäen
5.5. Tilankäyttäjien sitoutus ja koulutus
5.6. Toimintamalli, jos tilojen käyttöaste tai -tarkoitus muuttuu”

Hankintapäätöksessä 8.8.2011 on mainittu tarjouksen valintaperusteena olleen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet painoarvoineen sekä hyväksytty tarjous tarjoushintoineen. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten avauspöytäkirja, johon on merkitty saadut tarjoukset ja tarjoushinnat. Hankintapäätöksessä ei ole ollut päätöksen perusteluja.

Tarjousten vertailusta on laadittu 14.6.2011 päivätty ”Tarjousvertailu”-niminen asiakirja, jossa on mainittu tarjotut säästöt ja tarjoushinnat sekä niiden perusteella tarjousten vertailussa annetut pisteet. Asiakirjassa on lisäksi todettu, että kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi on osoittautunut Siemens Osakeyhtiön tarjous. Asiakirjassa ei ole esitetty vertailussa annettujen pisteiden sanallisia perusteluja, eikä sitä ole toimitettu tarjoajille.

Valittajan mukaan sille on hankintapäätöksen lisäksi myöhemmin toimitettu 9.6.2011 päivätty toimintasuunnitelma-vertailuasiakirja.

Hankintayksikkö on toimintasuunnitelma-vertailuasiakirjan mukaan tehnyt tarjousten vertailun toimintasuunnitelman osalta siten, että kunkin edellä todetun viiden kohdan osalta tarjoajille on annettu enintään 2 pistettä, kuten tarjouspyynnön tarkennuksessa 15.4.2011 on ilmoitettu. Tämä pisteytys on tapahtunut siten, että hankintayksikkö on vertailuasiakirjaan merkityn mukaan arvioinut kunkin viiden kohdan alakohtia ja antanut niille enintään 2 pistettä. Näiden alakohtien pisteytysten perusteella hankintayksikkö on määritellyt kullekin kohdalle annettavan pistemäärän.

Hankintayksikkö on toimintasuunnitelma-vertailuasiakirjasta ilmenevän mukaan vertailua tehdessään muuttanut kohtien ”1. Tarjoajan esittely”, ”2. Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe” ja ”3. Toteutusvaihe” alakohtia. Kohdan ”1. Tarjoajan esittely” osalta hankintayksikkö on arvioinut alakohtaa 1.1 ”projektiorganisaatio” ja sen alakohtia 1.1.1 ”vastuualueet projektin eri vaiheissa” ja 1.1.2 ”ansioluettelot (koulutus ja kokemus)” siten, että näistä kustakin on voinut saada 2 pistettä eli yhtä paljon kuin kohdan 1 alakohdasta 1.2 ”alihankkijat/yhteistyökumppanit ja vastuualueet projektin eri vaiheissa”. Kohdan 2 osalta ennalta ilmoitettu alakohta 2.3 on vertailuvaiheessa jaettu alakohtiin ”kustannukset kiinteistötasolla ja yhteensä” sekä ”energiansäästö kiinteistötasolla ja yhteensä”. Kummastakin alakohdasta on voinut saada 2 pistettä, jotka ovat edellä kuvatulla tavalla vaikuttaneet kyseisen kohdan pisteiden muodostumiseen. Vastaavasti kohdan ”3. Toteutusvaihe” osalta ennalta ilmoitettu alakohta ”3.1 Toteutettavat toimenpiteet ja niiden aikataulutus” on vertailuvaiheessa jaettu kahteen osaan siten, että toteutettavat toimenpiteet ja toimenpiteiden aikataulutus on vertailtu omina erillisinä alakohtinaan, joista on kummastakin voinut saada 2 pistettä.

Toimintasuunnitelma-vertailuasiakirjassa on esitetty toimintasuunnitelman kohdille ja niiden alakohdille annetut pisteet. Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamassa, 10.6.2011 päivätyssä toimintasuunnitelma-vertailuasiakirjassa on lisäksi todettu, että kohdat, joista tarjoaja ei ole saanut täysiä pisteitä, on eritelty seuraavalla sivulla. Vertailuasiakirjassa olevassa erittelyssä on todettu seuraavaa:

”Pisteytysperusteet tapauksissa, joissa tarjoaja ei ole saanut täysiä pisteitä:

1. TARJOAJAN ESITTELY / Alihankkijat
– Schneider: Suunnitelmassa on esitetty neljä alihankinta-urakoitsijaa, joista Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan yhden kertaluottosuosituksena ”suositellaan vain käteiskauppaa”. Samalla yrityksellä ei myöskään ole liikevaihtoa 31.7.2010 päättyneellä tilikaudella. (0,75 * 2 p = 1,5 p)
2. TARJOUS- ELI HANKESUUNNITTELUVAIHE
– Kustannukset kiinteistötasolla ja yhteensä: korjausvelka- ja energiansäästöinvestoinnit eritelty = 2p; ei eritelty = 1 p
– Energiansäästö kiinteistötasolla ja yhteensä: yhteenveto säästöistä ja kustannuksista esitetty = 1p; säästöjen ja kustannuksien laskentaperusteet esitetty yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi = 2p
3. TOTEUTUSVAIHE/ Toteutettavat toimenpiteet
– Siemens: Toimenpiteet on esitetty suunnitelmassa yleisellä tasolla, kohdekohtainen erittely annettu esittelytilaisuudessa. (1 p)
– Schneider: Tarjouksessa on esitelty kohdekohtaiset toimenpiteet lämmitys-, vesi- ja viemäri-, IV-, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien osalta, mutta sekä kohde- että kokonaistasolla on nimetty erillinen ”toimenpidelaji”, jota ei ole esitelty tarjouksessa lainkaan. Ko. ”toimenpidelajin” osuus kokonaisinvestoinnista on 60 %, lämpösäästöistä 59 % ja sähkösäästöistä 61 %. Tarjoaja saa pisteet tarjouksessa esitetyistä toimenpiteistä. (40 % x 2 p = 0,8 p)
4. RAHOITUS
5. SEURANTAVAIHE/ Energiankulutuksen lähtötason määritys
– Lähtölaskenta esitetty sanallisesti = 1 p
– Lähtötason käyttö tarjouslaskennassa esitetty selkeästi = 2 p”

Hankintapäätöksessä tai muissa tarjousten vertailua koskevissa asiakirjoissa ei ole lainkaan esitetty tarjousten vertailun perusteluja toimintasuunnitelman rahoitusta koskevan kohdan osalta. Myös muiden kohtien osalta perustelut ovat erittäin niukat eikä niistä ole riittävällä tarkkuudella käynyt ilmi se, miten tarjouksia on arvioitu kunkin kohdan osalta, eikä se, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja piste-erot ovat kunkin kohdan osalta perustuneet. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintapäätöstä perustellessaan hankintalain 73 §:n vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että kansallinen lainsäädäntö ei sanamuotonsa mukaan edellytä EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa vertailuperusteiden painoarvot etukäteen. Markkinaoikeus katsoo viitaten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön esimerkiksi asioissa C-532/06, Lianakis ym., ja C-331/04, ATI EAC ym., että lähtökohtaisesti kaikki tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittäkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, kuten vertailuperusteiden osatekijöiden painoarvot tulisi ilmoittaa tarjouspyynnössä, jotta ne ovat tarjoajien tiedossa näiden laatiessa tarjouksiaan. Mikäli hankintaviranomainen kuitenkin jälkikäteen painottaa vertailuperusteiden osatekijöitä, tulee varmistaa, ettei menettely ole muuttanut etukäteen ilmoitettuja sopimuksentekoperusteita, ettei tieto sovellettavista painotuksista olisi saattanut vaikuttaa tarjousten valmisteluun ja ettei menettely ole saattanut olla syrjivää.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa hankintayksikkö ei ole ilmoittanut vertailuperusteen toimintasuunnitelma kohtien ”Tarjoajan esittely”, ”Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe” ja ”Toteutusvaihe” alakohtien painoarvoja tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Näin ollen tarjoajat eivät ole etukäteen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet tietää, että kyseisten kohtien alakohtia tullaan arvioimaan toisistaan poikkeavin painotuksin. Hankintayksikkö on kuitenkin tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä tehdessään määritellyt kysymyksessä olevan vertailuperusteen kohtien alakohdille toisistaan poikkeavia painotuksia ja tehnyt hankintapäätöksensä niiden mukaisesti. Hankintayksikön menettely on mahdollistanut jälkikäteisen puuttumisen tarjousten välisiin piste-eroihin vaarantaen näin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt vertailuperusteen toimintasuunnitelma kohtien ”Tarjoajan esittely”, ”Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe” ja ”Toteutusvaihe” osalta tarjouksia vertaillessaan toisistaan poikkeavia alakohtien painoarvoja, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa.

Koska vertailuperusteen kohtien ”Tarjoajan esittely”, ”Tarjousvaihe eli hankesuunnitteluvaihe” ja ”Toteutusvaihe” alakohdat on painotettu tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti ja kun hankintapäätös on puutteellisesti perusteltu, asiassa ei ole mahdollista lausua enemmälti tarjousten pisteytyksen virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeus on 8.9.2011 antamallaan päätöksellä kieltänyt Lahden kaupunkia väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutenkaan täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaisesti kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Lahden kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien investointien ja toimenpiteiden toteuttamisen (ESCO-palvelu) kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen tulee tehdä uusi tarjousten vertailu sekä uusi perusteltu hankintapäätös, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Oikeudenkäyntikulujen määrää harkitessaan markkinaoikeus on ottanut huomioon, ettei valittajan oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevien toimenpiteiden, jotka on tehty ennen hankintapäätöksen tekemistä tai jotka liittyvät hankintayksikölle tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen, voida muun selvityksen puuttuessa katsoa olevan tarpeellisia tämän asian käsittelylle.

Asian käsittely markkinaoikeudessa ei ole aiheutunut kuultavan toimenpiteistä vaan edellä todetuin tavoin hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on siten hylättävä siltä osin kuin se on kohdistettu kuultavaan.

Asianosaiskulut on tarkoitettu korvattaviksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että valittajalle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on sen vaatimus asianosaiskulujensa korvaamisesta hylättävä.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa ja kuultava oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupunginhallituksen hankintapäätöksen 8.8.2011 § 363. Markkinaoikeus kieltää Lahden kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 8.9.2011 asiassa määräämän väliaikaisen kiellon.

Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan Schneider Electric Buildings Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää muilta osin asiassa esitetyt vaatimukset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Saija Laitinen.