MAO:299-300/12

ASIAN TAUSTA

Tuusulan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 31.3.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia kriisipäivystystä ja tapaamisia sekä jälkipuinti-istuntoja akuuteissa kriisitilanteissa koskevien palveluiden järjestämisestä ajalle 1.7.2011–30.6.2014 sekä mahdolliselle yhden tai kahden vuoden optiokaudelle.

Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan Tuusulan kunnan osalta noin 175.000 euroa.

X on tehnyt edellä mainitusta hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitukset

Vaatimukset

X on asioissa 180/11/JH ja 261/11/JH vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna tai ansionmenetyskorvauksena 36.000 euroa ja mahdollisen optiokauden osalta 1.100 euroa kuukaudessa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan asiassa aiheutuvan oikeudenkäyntimaksun sekä valittajalle mahdollisissa ylemmissä oikeusasteissa aiheutuvat kulut.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti suosiessaan yhtä palveluntarjoajaa velvoittamalla kaikki tarjoajat noudattamaan aiemman toimijan eettisiä periaatteita. Tarjouspyynnön liitteenä 4 olevan sopimusluonnoksen mukaan palveluntuottajan tulee noudattaa Suomen Mielenterveysseuran hyväksymiä eettisiä periaatteita. Edellä mainittu vaatimus antaa voittaneelle tarjoajalle etulyöntiaseman ja hankintayksikkö on siten jo tarjouspyyntöä laatiessaan vääristänyt kilpailutusta suosimalla yhtä tarjoajaa.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut kilpailua vääristävän rahoituksen ja vapaaehtoistyön käytön perusteella sulkea tarjouskilpailusta, sillä voittanut tarjoaja on veroetuja nauttiva, julkisia varoja ja osin palkatonta työvoimaa käyttävä yhdistys. Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry:n toimintaa rahoitetaan lähinnä Raha-automaattiyhdistykseltä saaduilla avustuksilla. Muut tarjoajat ovat joutuneet osallistumaan tarjouskilpailuun laskemalla toiminnasta aiheutuneet menot ja kokonaiskustannukset, joiden pohjalta tarjoukset on annettu. Avustuksilla on siten ollut ratkaiseva vaikutus hintavertailuun.

Tarjousten jättämisen ja tarjousten käsittelyn välinen aika suhteutettuna toiminnan käynnistämiseen on ollut liian lyhyt. Kilpailutus olisi tullut järjestää jo kaksi kuukautta aikaisemmin ja kuntien olisi tullut kuntayhteistyönä päättää edes takaraja tarjousten käsittelylle. Toiminnan käynnistäminen asetetuissa määräajoissa on kuntakohtaisten päätösten vuoksi tehty mahdottomaksi muille kuin aiemmalle toimittajalle ja päätöksenteon viivyttelyllä on näin suosittu voittanutta tarjoajaa. Palvelun säilyttäminen samalla valtakunnallisella toimittajalla ei takaa palvelun saatavuutta.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastineet

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asioissa 180/11/JH ja 261/11/JH yhteensä 3.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on käsitellyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen, joka hylättiin eikä hankintapäätöstä muutettu. Valittajalla ei näin ollen ole enää muutoksenhakuoikeutta Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan 24.8.2011 tekemästä päätöksestä.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on lueteltu sekä palvelun että palveluntuottajan ehdottomat vaatimukset. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset on esitetty kohdassa 1 "taloudelliset edellytykset". Saman liitteen kohdassa 2 on sen sijaan esitetty vaatimukset koskien palveluntuottamista. Kohdassa 2 "muut edellytykset" on ehdottomana vaatimuksena ollut, että palveluntuottaja noudattaa toiminnassaan eettisiä periaatteita. Ehdottomana vaatimuksena ei ole mainittu, että kyseisten periaatteiden tulisi olla Suomen Mielenterveysseuran hyväksymiä, vaikka liitteenä olleeseen sopimuspohjaan on tämän sisältöinen maininta vahingossa jäänytkin. Tässä tapauksessa kyse on ollut sopimusluonnoksen virheellisyydestä. Tarjouspyynnön liitteessä 1 esitettyjen ehdottomien vaatimusten mukaan toiminnalla on oltava eettiset periaatteet. Kaikkien tarjoajien tarjoukset ovat tältä osin olleet tarjouspyynnön mukaisia. Siten valittajan väite syrjinnästä on virheellinen.

Kunnat ovat sidottuja palveluita ostaessaan sekä lainsäädäntöön että hallinto- ja johtosääntöihinsä. Vaikka palveluiden kilpailutus on tehty yhteistyönä usean kunnan toimesta, tekee jokainen kunta itsenäisesti lopullisen hankintapäätöksen, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa myös asioiden käsittelynopeuteen. Kuntien päätökset ja erilliset sopimukset yhteiskilpailutuksissa on yleisesti käytössä ollut ja käytännössä hyväksi koettu tapa hankintojen toteuttamiseen. Sopimukset voittaneen tarjoajan kanssa allekirjoitetaan aikaisintaan kunkin hankintapäätöksen saatua lainvoiman. Aloittamisajankohdista on käytännössä täytynyt jonkin verran sopia etukäteen ottaen huomion mahdolliset viivästykset sekä aiemman sopimuskauden päättymisajankohta. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus pyytää muun muassa näistä seikoista lisätietoja hankintayksiköltä.

Tarjousten arviointi ja vertailu on toteutettu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti kolmivaiheisesti. Tarjouspyynnössä on myös selvästi kerrottu hinnoittelun perusteet ja laskutapa. Hinnat on tullut merkitä erilliselle tarjouslomakkeelle. Hankintayksikkö on valinnut tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista hinnaltaan halvimman palveluntuottajan.

Valittaja on tuonut esiin, että voittanut tarjoaja olisi saanut toimintaansa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Tässä tapauksessa kyseessä ei kuitenkaan ole julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 64 §:n mukainen avustus hankintayksiköltä, joka olisi tullut ottaa tarjousvertailussa huomioon. Ulkopuoliselta taholta mahdollisesti saadut avustukset eivät siten vaikuta tarjouskilpailuun tai sen lopputulokseen.

Kuultavan lausunto

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry on lausunnossaan asiassa 180/11/JH esittänyt, että valittaja on sekoittanut Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry:n valtakunnalliseen keskusjärjestöön Suomen Mielenterveysseura ry:hyn. Mainituilla yhdistyksillä on täysin toisistaan erilliset taloutensa.

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry ei saa ulkopuolista tukea tarjoamiensa palveluiden tuottamiseen. Yhdistys on saanut jossain määrin tukea järjestötoimintaan, joka on kuitenkin kriisikeskustoiminnasta erillistä. Tämä ilmenee muun muassa kriisikeskuksen eriytetystä kirjanpidosta.

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry:n tarjous on ollut tarjouksista selkeästi edullisin, koska se on tarjonnut palvelua vain tarjouspyynnössä edellytetyssä laajuudessa eikä yhdistys tavoittele toiminnalla merkittäviä tuottoja. Kriisikeskuksen kriisipäivystyksessä ei työskentele vapaaehtoisia, vaan tarjottu palvelu toteutetaan palkatuin ammattilaisvoimin. Se, että yhdistys on toimialueellaan kokenut ja luotettava alan toimija, ei voi olla haittaava tekijä sen osallistuessa tarjouskilpailuun. On tärkeää, että hankintayksikkö edellyttää palvelun tarjoajilta alan eettisten periaatteiden noudattamista.

Vastaselitys ja lisäkirjelmä

Valittaja on vastaselityksessä ja lisäkirjelmässä muun ohella esittänyt, että hankintayksikkö on lisännyt virheellisesti 20.000 euroa valittajan tarjoushintaan, joten tarjousten vertailussa on käytetty virheellistä hankintahintaa. Virhe olisi ollut vältettävissä, mikäli hankintayksikkö olisi lukenut valittajan lähettämän allekirjoitetun sopimusluonnoksen.

Viivyttely päätöksenteossa sekä tarjouspyynnön viittaus eettisiin periaatteisiin antaa aiheen epäillä, että tarjouksen liitteenä on tosiasiallisesti ollut hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välinen aiesopimus. Voittaneen tarjoajan toiminnanjohtaja on Tuusulan kunnanvaltuuston jäsen, sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen.

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry on saanut muun muassa Suomen Raha-automaattiyhdistykseltä merkittäviä taloudellisia tukia. Tällaiset tuet eivät ole yritysten käytössä, joten ne vääristävät kilpailua. Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, ettei avustuksen myöntämisen arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Voittanut tarjoaja on kilpailua vääristävien avustusten vuoksi pystynyt tarjoamaan palvelua halvemmalla. On lisäksi aihetta epäillä, että yhdistys käyttää palveluntuottamiseen osin vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomen Mielenterveysseura ry ja Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry muodostavat yhdessä kriisikeskusverkoston, jolla on siten merkittävä määräävä markkina-asema.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeuden toimivalta ja vaatimusten tutkiminen

Valittaja on esittänyt, että voittaneella tarjoajalla olisi yhdessä Suomen Mielenterveysseura ry:n kanssa kilpailua vääristävä merkittävä määräävä markkina-asema.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei se ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä tässä yhteydessä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan sitä, onko asiassa menetelty kilpailulain säännösten vastaisesti. Näin ollen markkinaoikeus jättää valituksen voittaneen tarjoajan väitettyä määräävää markkina-asemaa koskevalta osin tutkimatta.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille ansionmenetyksestä 36.000 euroa sekä mahdollisen optiokauden osalta 1.100 euroa kuukaudessa, viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan ansionmenetyksenä vaatiman korvauksen osalta kysymys on vahingonkorvauslakiin perustuvasta taloudellisen vahingon korvaamista koskevasta vaatimuksesta. Hankintalain 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.8.2011 tekemällään päätöksellä (§ 86) hylännyt valittajan hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen ja pysyttänyt 17.5.2011 tekemänsä hankintapäätöksen (§ 60).

Koska hankintayksikön 24.8.2011 tekemä hankintaoikaisupäätös ei ole sisältänyt muutosta hankintapäätökseen, eikä siten ratkaisua, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan, valittajalla ei ole katsottava olevan oikeussuojan tarvetta kyseisen hankintaoikaisuvaatimusta koskevan päätöksen osalta. Tämän vuoksi hankintayksikön 24.8.2011 tekemään päätökseen kohdistuva valitus asiassa 261/11/JH on jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset

Hankinnan kohteena oleva kriisipäivystys ja tapaamisia akuuteissa kriisitilanteissa koskeva hankinta kuuluu hankintalain liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 25, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut.

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan kysymyksessä olevaan toissijaiseen palveluhankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain III osan kansallisia menettelyjä koskevat säännökset hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa esitetyin täsmennyksin.

Tarjouspyyntö

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt epätasapuolisesti kun se on tarjouspyynnössään edellyttänyt tarjoajilta aiemman palveluntuottajan eettisten periaatteiden noudattamista toiminnassa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Säännöksen 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde, ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava sekä tarjouksen valintaperuste.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien asukkaille järjestettävästä kriisipäivystystä ja tapaamisia akuuteissa kriisitilanteissa koskevasta hankinnasta.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 "Tarjoajien kelpoisuuden arviointi" on ilmoitettu muun ohella, että tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois ennen tarjousten vertailua ehdokkaat, joilla ei ole teknisiä, taloudellisia, toiminnallisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Edellytykset on ilmoitettu arvioitavan liitteessä 1 mainituin perustein. Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 4.3 "Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen" on ilmoitettu muun ohella, että arviointi- ja valintaprosessin toisessa vaiheessa arvioidaan ensimmäisen vaiheen läpäisseiden tarjoajien tarjoukset. Tässä vaiheessa tarjouksia on ilmoitettu arvioitavan suhteessa niihin vaatimuksiin (liite 1), joita ostettavilta palveluilta vaaditaan.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjoajalle ja hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset, ja tarjoajan on pitänyt liittää tarjoukseensa tarjouspyynnössä vaaditut selvitykset. Tarjouspyynnön liitteessä 1 on lueteltu sekä palvelun että palveluntuottajan ehdottomat vaatimukset. Liitteen 1 kohdassa 2 "muut edellytykset" on edellytetty muun ohella, että palveluntuottajalla on laadittuna kirjalliset eettiset periaatteet.

Tarjouspyynnön liitteenä on lisäksi ollut sopimusluonnos. Tarjouspyynnön liitteenä 4 olevan sopimusluonnoksen kohdan 5 "palveluntuottajan velvollisuudet" mukaan palveluntuottaja noudattaa Suomen Mielenterveysseuran hyväksymiä eettisiä periaatteita.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteet 1 ja 4 ovat olleet sanamuodoiltaan toisistaan poikkeavat. Ottaen kuitenkin huomioon tarjouspyynnön kohdissa 4.2 ja 4.3 olevat viittaukset soveltuvuuden arvioinnin osalta tarjouspyynnön liitteeseen 1, tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen on katsottava tältä osin olleen, että tarjoaja on laatinut kirjalliset eettiset periaatteet toiminnalleen.

Hankintayksikkö ei ole hylännyt yhtään tarjousta eettisiä periaatteita koskevilta osin. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut eettisten periaatteiden laatimisesta riittävän selvästi eikä tarjouspyyntö ole ollut tältä osin omiaan johtamaan tarjoajia syrjivään lopputulokseen.

Voittaneen tarjoajan saama taloudellinen tuki

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hyväksyessään tarjouskilpailuun mukaan tarjoajan, joka on saanut kilpailua vääristäviä avustuksia muun ohella Raha-automaattiyhdistykseltä.

Hankintalain 64 §:n mukaan jos tarjoajana on hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö taikka, jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon sille aiheutuvat todelliset tarjoushintaan vaikuttavat seikat, kuten edellä mainittu taloudellinen tuki.

Mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 109) mukaan julkisten yksiköiden osallistumisella tarjoajana hankintamenettelyihin ei tule aiheuttaa kilpailun vääristymistä yksityisiin tarjoajiin nähden. Siten hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluvan yksikön tarjouksen tulee olla vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa, minkä on oikeuskäytännössä katsottu edellyttävän kaikkien asiaankuuluvien kustannusten huomioon ottamista tarjousvertailussa. Muussa tapauksessa hankintayksikön tarjoajalle antama tuki voi merkitä sitä, ettei tarjoushinta kuvaa hankintayksikölle aiheutuvaa tosiasiallista kustannusta. Jos hankintayksikkö tukee muuta kuin omaan organisaatioonsa kuuluvaa tarjoukseen tekijää, tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että niin ikään tällainen tuki tulisi ottaa tarjousvertailussa huomioon.

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry ei kuulu hankintayksikön organisaatioon. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä tukea yhdistystoiminnan kehittämiseen ja muuhun järjestötoimintaan. Ulkopuolista tukea ei ole kuitenkaan myönnetty kysymyksessä olevaan kriisikeskustoimintaan. Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry:n ilmoittaman mukaan sen järjestötoiminta ja kriisikeskustoiminta ovat olleet taloudellisesti erillisiä jo vuodesta 2008 lähtien. Kriisikeskuksella on eriytetty kirjanpito, eikä toimintaan ole käytetty ulkopuolista rahoitusta.

Esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, että Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry olisi saanut tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea tai avustusta hankintayksiköltä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut tarjousten vertailussa huomioon tarjoajien kolmansilta tahoilta mahdollisesti saamaa rahoitusta.

Hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevat muut väitteet

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan toiminnanjohtajalla on sidonnaisuuksia Tuusulan kuntaan.

Kuten edellä on todettu, markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla ratkaista, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeudella ei sen sijaan ole toimivaltaa tutkia sitä, onko päätöksenteko hankintayksikössä tapahtunut muutoin sitä koskevien säännösten, kuten esimerkiksi esteellisyyssäännösten, mukaisesti.

Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 76) on 102 §:n kohdalla todettu, että pykälässä säädetty muutoksenhakukielto ei supista mahdollisuuksia vedota hankintamenettelyssä tapahtuneisiin muihin kuin hankintalakiin perustuviin päätöksenteon virheellisyyksiin ja että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankinta-asiassakin esikysymyksenä ottaa kantaa väitteisiin siitä, että hankinta-asiassa tehty päätös on muullakin perusteella lainvastainen. Hankintayksikön menettelyä on siten esteellisyyttä koskevien väitteiden osalta arvioitava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen pohjalta.

Markkinaoikeus katsoo, etteivät kunnalliset luottamustoimet lähtökohtaisesti tee tarjoajan toiminnanjohtajasta esteellistä. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että kysymyksessä oleva henkilö olisi osallistunut nyt puheena olevan hankintamenettelyn päätöksentekoon. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole edellä tarkoitetussa suhteessa katsottava menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö on lisännyt virheellisesti 20.000 euroa valittajan tarjoushintaan, joten hintavertailu olisi ollut tältä osin virheellinen.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut tarjouslomake hintatietojen esittämistä varten. Hinnat on tullut esittää kuntakohtaisesti joko erikseen tai kaikille yhteisesti seuraavasti:

"Päivystyksen ylläpito- ja organisointikustannukset euroa/vuosi
Kriisipuhelinpäivystyksen kustannukset euroa/puhelu
Kriisitapaaminen ja jälkipuinti-istunto euroa/tunti/työntekijä"

Tarjouspyynnön kohdassa 5 on ilmoitettu, että "vertailtava hinta lasketaan siten, että ylläpito- ja organisointikustannukset vuodessa ovat yksi hinta, ja siihen lisätään puhelukustannukset, jotka lasketaan euroa/puhelu x 100 tuntia sekä kriisitapaaminen ja jälkipuinti-istunnot euroa/tunti/työntekijä x 200 tuntia ja näin saadaan arvioitu vuosikustannus tarjoajaa kohti."

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan päivystyksen ylläpito- ja organisointikustannuksiksi 201.535 euroa vuodessa, kriisipuhelinpäivystyksen kustannuksiksi 80 euroa puhelulta ja kriisitapaamisien ja jälkipuinti-istuntojen hinnaksi 60 euroa tunnilta työntekijää kohden.

Hankintayksikkö on laskenut tarjouspyynnössä ilmoitetuilla laskentakaavoilla valittajan tarjouksen vertailuhinnan käyttämällä valittajan tarjouksessa ilmoittamia ja edellä todettuja hintatietoja. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti lisännyt valittajan tarjouksessa ilmoittamaan 201.535 euron päivystyksen ylläpito- ja organisointikustannuksiin kriisipäivystysten kustannukset 8.000 euroa sekä kriisitapaamisien ja jälkipuinti-istuntojen kustannukset 12.000 euroa saaden valittajan kokonaisvertailuhinnaksi yhteensä 221.535 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjoukseen liitetty allekirjoitettu sopimusluonnos ei ole antanut hankintayksikölle aihetta arvioida valittajan ilmoittamia hintatietoja toisin kuin tarjouslomakkeella on esitetty. Koska hankintayksikkö on laskiessaan tarjouksen vertailuhintaa käyttänyt valittajan antamia hintatietoja tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla, ei hankintayksikön voida tältäkään osin katsoa menetelleen virheellisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjousten jättäminen ja tarjousten käsittelyn välinen aika suhteutettuna toiminnan käynnistämiseen on ollut liian lyhyt ja suosinut voittanutta tarjoajaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus määritellä osallistumishakemuksen ja tarjousten tekemiselle varattava aika sekä muut ajankohdat muun muassa hankintapäätöksen tekemiselle tai hankintasopimuksen mukaisen toiminnan käynnistämiselle. Hankintailmoituksen julkaisemiselle sekä osallistumishakemuksen jättämiselle ja tarjousajalle on hankintalaissa säädetyt ehdottomasti noudatettavat määräajat koskevat lisäksi vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Koska kysymyksessä oleva hankinta kuuluu hankintalain liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään, hankintalaissa ilmoitetut hankintailmoituksen julkaisemista sekä osallistumishakemuksen jättämistä ja tarjousaikaa koskevat ehdottomat määräajat eivät tule sovellettaviksi.

Tarjoajien tasapuolinen kohtelu kuitenkin edellyttää, että tarjousten jättämistä varten tarjoajien käytössä oleva aika on pituudeltaan kohtuullinen. Kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä hankintailmoitus on julkaistu 31.3.2011 ja tarjoukset on tullut toimittaa 29.4.2011 mennessä. Tarjouksen on tullut olla tarjouspyynnön mukaan voimassa vähintään 31.8.2011 saakka, vaikka sopimuskauden on ilmoitettu alkavan jo 1.7.2011.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä esitetyt hankintamenettelyn etenemistä koskevat määräajat eivät ole olleet esteenä tarjousten tekemiselle tai muutoinkaan vaarantaneen tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö on myös voinut käyttää tarvitsemansa ajan tarjousten käsittelyyn. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön menettely päätöksenteon osalta osoittaisi jonkin tarjoajan suosimista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valittajan vaatimus mahdollisissa ylemmissä oikeusasteissa aiheutuvista kuluista ja niiden korvaamisesta on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla valittaja on maksuvelvollinen oikeudenkäyntimaksun osalta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää asiassa 261/11/JH Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hankintaoikaisupäätökseen 24.8.2011 § 86 kohdistuvan valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus jättää asiassa 180/11/JH valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on esitetty kilpailulakiin perustuva vaatimus, vaadittu vahingonkorvausta ja hankintayksikön velvoittamista korvaamaan mahdolliset muissa oikeusasteissa valittajalle aiheutuvat kulut sekä hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa X:n korvaamaan Tuusulan kunnan oikeudenkäyntikulut asioissa 180/11/JH ja 261/11/JH yhteensä 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 30.9.2014 taltionumero 2905.