MAO:355/12

ASIAN TAUSTA

Hermia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia asiantuntijapalveluista startup-yrityksille ajalle 23.4.2012–31.12.2013.

Hermia Oy on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Fondon Oy:n, Nice & Pretty Oy:n ja Helsinki Point Oy:n tarjoukset graafisen suunnittelun osa-alueelle.

Hankinnan ennakoitu arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut graafisen suunnittelun osa-alueen osalta 27.000–29.000 euroa ja kilpailutettavan kokonaishankkeen osalta 66.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön muutoksenhaun kohteena olevan osa-alueen osalta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Idus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.230 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valittajan referenssejä on arvioitu virheellisillä perusteilla. Valittaja on toiminut vuodesta 1995 lähtien startup-yritysten graafisen yrityskuvan kehittämistehtävissä. Valittaja on toteuttanut useita satoja alkavien yritysten graafisia yrityskuvia muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten DesignStart- ja ProStart-ohjelmien sertifioituna asiantuntijayrityksenä. Kilpailevilla yrityksillä ei ole vastaavaa kokemusta startup-yritysten kehittämistehtävissä.

Nice & Pretty Oy:n tarjous, joka on yksi kolmesta valitusta tarjouksesta, on saapunut myöhässä ja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine

Hermia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.250 eurolla korkoineen.

Hankinta ei ole kuulunut hankintalain soveltamisalaan, vaikka hankintayksikkö on noudattanut hankintalain määräyksiä hankintaa toteutettaessa. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 27.000–29.000 euroa. Arvio on perustunut vastaavantyyppisistä hankkeista saatuihin kokemuksiin. Kysymyksessä on ollut graafista suunnittelua koskenut itsenäinen hankinta. Hankintayksikkö on kilpailuttanut eri toimialat itsenäisesti ja erillisinä, vaikka kilpailutus on toteutettu samanaikaisesti.

Tarjousten arviointi on suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjousten soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitu tarjousasiakirjojen perusteella. Tarjousten arvioijat ovat itsenäisesti arvioineet kaikki vertailuun hyväksytyt tarjoukset, minkä jälkeen arvioinnista on tehty yhteenveto.

Vertailuperusteina on käytetty tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla toimialatuntemusta, jota on arvioitu toimialaa koskevan osaamisen ja kokemuksen, referenssien ja henkilökohtaisen ansioluettelon avulla, sekä palvelun aiottua sisältöä ja toteutusta, esimerkkejä ja tarjousten muuta sisältöä. Tarjousten perusteella on selvitetty tarjousten tyypillinen taso, joka on vastannut pistearvoa kolme. Tarjouksia on verrattu tähän tasoon, ja niille on annettu korottavia tai vähentäviä pisteitä.

Hankintapäätöksessä on virheellisesti todettu Nice & Pretty Oy:n tarjouksen saapuneen myöhässä. Nice & Pretty Oy:n tarjous on saapunut määräajassa, ja myöhässä saapunut tarjous on ollut toisen tarjoajan. Hankintayksikkö on korjannut virheellisen hankintapäätöksen ja toimittanut korjatun päätöksen sekä todellisen tilanteen tiedoksi tarjoajille saman päivän aikana. Valittajan olisi pitänyt tarkastaa hankintapäätös ja perehtyä hankintayksikön lähettämään korjattuun hankintapäätökseen.

Kuultavien lausunnot

Nice & Pretty Oy on lausunnossaan todennut, että sen tarjous on saapunut hankintayksikölle määräajassa.

Fondon Oy ja Helsinki Point Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään todennut, että tarjouspyynnössä ei ollut määritelty niitä toimialoja, joita edustaviin yrityksiin suunnittelutoimenpiteiden on täytynyt kohdistua. Valittajan referenssit on valittu siten, että ne ovat kuvanneet erilaisiin teknologiayrityksiin tehtyä graafista suunnittelua. Valittajan tarjoama konsepti on ollut kestoltaan ja toteutukseltaan edullisempi kuin voittaneen tarjoajan esittämä malli.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kynnysarvon ylittyminen

Hankintayksikön mukaan valituksen kohteena olevan toimialueen arvo ei ole ylittänyt kansallista kynnysarvoa eikä hankinta ole kuulunut hankintalain soveltamisalaan, vaikka kilpailuttaminen on toteutettu hankintalain mukaisena tarjouskilpailuna.

Hankintalain 15 §:n 1-kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30.000 euroa.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 70 ja 71) on todettu, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksikön tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa olisi luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen.

Hankintalain 17 §:n 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena ovat olleet asiantuntijapalvelut startup-yrityksille. Hankintailmoituksen osiossa ”hankinnan kuvaus” on ilmoitettu, että asiantuntijapalveluita hankitaan kuudelta erityisosaamisalueelta, joita ovat olleet kansainvälistyminen, IPR- ja sopimusjuridiikka, graafinen suunnittelu, liiketoimintasuunnittelu, HR ja tiimin rakentaminen sekä markkinatutkimus. Hankintayksikkö on selvittänyt, että kilpailutettavat eri osaamisalueet ovat liittyneet samaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on ollut hankkia erilaisia asiantuntijapalveluita startup-yritysten käyttöön.

Markkinaoikeus katsoo, että julkaistessaan yhteisen hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön hankintayksikkö on lähtökohtaisesti pitänyt tarjouskilpailun kohdetta kokonaisuutena, jonka osat on ollut luontevaa kilpailuttaa samanaikaisesti. Kilpailutuksessa on lähdetty siitä, että samat tarjoajat ovat voineet antaa tarjouksen useampaan hankinnan eri osioon.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouskilpailu on graafisen suunnittelun osalta koskenut hankintalain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua osahankintaa, joka on liittynyt hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaiseen hankintakokonaisuuteen.

Hankintayksikön antaman selvityksen perusteella kaikkien samalla tarjouspyynnöllä kilpailutettujen osa-alueiden yhteenlaskettu ennakoitu arvo on ollut 66.000 euroa. Osahankintojen yhteenlaskettu arvo on siten ylittänyt hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Markkinaoikeus on näin ollen toimivaltainen tutkimaan valituksen.

Useamman toimittajan valinta

Hankintayksikkö on valinnut graafisen suunnittelun osa-alueelle kolme toimittajaa.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 81) on todettu, että hankinnat voidaan toteuttaa esimerkiksi tilauksin kyseisen tavaratyypin osalta parhaan tarjouksen tehneeltä toimittajalta. Jos osa puitejärjestelyn ehdoista on jätetty avoimeksi, hankintayksikön on kilpailutettava puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole ilmoittanut hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, että hankinnan eri osa-alueille on voitu valita useampi toimittaja tai että kysymyksessä on ollut puitejärjestely.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö olisi voinut valita useamman kuin yhden toimittajan ainoastaan siinä tapauksessa, että se olisi ilmoittanut hankintailmoituksessaan tai tarjouspyynnössään perusteet, joiden mukaan tilaukset valituilta tarjoajilta hankintakauden aikana tehdään. Koska tällaisia perusteita ei ole ilmoitettu, graafisen suunnittelun valinta hankintakaudella on jäänyt yksittäistapauksessa hankintayksikön vapaasti päätettäväksi. Menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Tarjouspyynnön mukaan valittavalta toimittajalta on edellytetty erityisosaamista vähintään yhdestä tarjouspyynnössä esitetystä pääerityisosaamisalueesta, joita ovat olleet kansainvälistyminen, IPR- ja sopimusjuridiikka, graafinen suunnittelu, liiketoimintasuunnittelu, HR ja tiimin rakentaminen sekä markkinatutkimus. Lisäksi toimittajalta on vaadittu ajankohtaista toimialatuntemusta ja toimivia yhteistyöverkkoja.

Tarjouspyynnön kohdassa 9 on ilmoitettu tarjouksen laatimisen ja hankintayksikön edellyttämien tarjouksen sisältämien tietojen osalta seuraavaa:

– ”Palveluntarjoajan nimi, osoite ja kansallisuus

– Y-tunnus ja verojäämätodistus

– Tarjoajaa koskeva yleinen esittely

– Henkilökohtainen ansioluettelo, jonka tulee sisältää

o hankkeen kannalta relevantti työhistoria

o hankkeen kannalta relevantit julkaisut ja referenssit

– Liitteenä kuvaus liittyen kohdassa 6 mainittuihin osa-alueisiin (yksi tai useampi alue)

o Nimetyt toteuttaja- ja vastuuhenkilöt sekä kyseistä osaamisalaa koskevat tarjoajan referenssit (max. 3 tärkeintä referenssiä)

o Lyhyt esimerkkikuvaus siitä, kuinka konsultti aikoo toteuttaa työpaketin sisältäen arvion konsultoinnin kestosta (liitteen mukaisesti)

o Arvonlisäveroton hinta per paketti, joka kattaa kaikki yhden päivän konsultaatiosta/hankinnasta aiheutuvat kulut (mukaan lukien matkakulut)

– Mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataululliset esteet

– Mahdolliset eturistiriidat”.

Tarjouspyynnön kohdassa 10 on ilmoitettu, että tarjouksen kokonaistaloudellisesta edullisuutta arvioidaan seuraavilla perusteilla:

– ”hinta; tarjottavan palvelun kokonaishinta sisältäen päivärahat ja vertailukelpoisen esimerkin toimeksiannon toteuttamisesta aiheutuvista matkakustannuksista (30 %)

– toimialatuntemus; osaaminen ja kokemus toimialalta, referenssit, henkilökohtaisen ansioluettelon kautta osoitettuna (45 %)

– sisältö, miten palvelu ajatellaan tuotettavan, esimerkit, tarjouksen muu sisältö (25 %)”.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely etenee vaiheittain siten, että hankintayksikkö arvioi ensivaiheessa tarjoajan soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssit liittyvät lähtökohtaisesti enemmän tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole määritellyt hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa käytettäviä perusteita riittävän selkeästi. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten vertailussa huomioon otettavat seikat on ilmaistu siten, että tarjoajille on voinut perustellusti jäädä epäselväksi se, miltä osin toimialan tuntemus ja referenssit ovat vaikuttaneet toisaalta tarjoajien soveltuvuuden arviointiin ja toisaalta tarjousten vertailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden asettamisessa ja soveltamisessa, kunhan menettely on tarjoajien kannalta tasapuolista ja syrjimätöntä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa. Tarjousten vertailun tulee perustua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja vertailu tulee suorittaa tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailu on lähtökohtaisesti tehtävä tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, minkä seikkojen perusteella vertailuperusteiksi ilmoitettuja toimialatuntemusta, osaamista ja kokemusta sekä tarjouksen sisältöä arvioidaan. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut edellä todetut laadun vertailuperusteet ovat olleet siinä määrin yleisluonteisia ja yksilöimättömiä, etteivät tarjoajat ole tarjouspyynnön perusteella voineet riittävällä tarkkuudella tietää, millä konkreettisilla seikoilla on ollut kyseisten vertailuperusteiden osalta merkitystä tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Hinnan osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajien tulee esittää vertailukelpoinen esimerkki toimeksiannon toteuttamisesta aiheutuvista matkakustannuksista. Markkinaoikeus katsoo, ettei mainitusta vertailuperusteesta ole ilmennyt riittävällä tavalla, mitä tarjoajan tulisi esimerkkiin sisällyttää ja mikä merkitys esimerkin liittämisellä on tarjousten pisteytyksessä. Näin ollen vaatimus ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia ja turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua hintavertailussa.

Hankintapäätöksen perustelemien

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n 2 momenttia koskevien lain esitöiden
(HE 190/2009 vp s. 47) mukaan tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailuasiakirjassa on ilmoitettu kullekin tarjoajalle laadun kahdesta osa-alueesta sekä yksikköhinnasta annetut pisteet. Asiakirjassa on ilmoitettu, että arviointi on perustunut vastaanotettuihin tarjouksiin. Arvioinnissa on lisäksi ilmoitettu arvioidun tarjouksien soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta kyseisen hankinnan suhteen. Lisäksi arviointiperusteet on kerrottu kuvatun tarjouspyynnössä. Asiakirjassa on lisäksi ilmoitettu vertailun pisteytyskaava.

Edelleen hankintapäätöksen liitteenä olleessa ”perusteet arvioinnille” -asiakirjassa on esitetty tarjousten arvioinnista seuraavaa:

”Periaatteena oli että kussakin kategoriassa tarjouksia verrataan muihin tarjoajiin siten että numero 3 on tyypillisimmän tason numero. Sitten kyseistä tarjoajaa verrataan tähän tasoon joko nostavasti tai laskevasti siten että noudatetaan seuraavaa jakoa:

5=erinomainen
4=hyvä
3=tyydyttävä
2=välttävä
1=heikko
0=erittäin heikko

Itsenäisen arvioinnin jälkeen molemmat arvioitsijat tapasivat hankintakokouksessa, jossa jos molemmat arvioitsijat olivat päätyneet samaan arvioon, valittiin nämä tulokset. Jos arvioitsijoilla oli eroja yksilöllisessä arvioinnissa, tarjoajan tarjousta käytiin vielä läpi perusteellisesti ja päädyttiin yksimielisesti uuteen arviointitulokseen. Tätä toimintatapaa käytettiin kunnes kaikki tarjoajat oli arvioitu kussakin kategoriassa.”

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätösasiakirjoissa on yleisellä tasolla selvitetty, miten tarjousten vertailu on tehty. Hankintapäätöksessä ei ole kuitenkaan riittävästi selvitetty, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys on perustunut. Hankintapäätöksestä ei siten ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin tarjouspyynnössä ilmoitetun vertailuperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon edellä hankintamenettelyn virheellisyydestä ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole tehty eikä hankintapäätöstä muutoin pantu täytäntöön graafisen suunnittelun osa-alueella, joten hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaisesti kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään edellä mainitulta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan edellä mainitulta osin julkisena hankintana, sen on kynnysarvon ylittyessä järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Hermia Oy:n graafisen suunnittelun osalta 10.5.2012 tekemän hankintapäätöksen (dnro 2012_660400). Markkinaoikeus kieltää Hermia Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Hermia Oy:n korvaamaan Idus Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Hermia Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Tomi Rantasaari.