MAO:360/12

ASIAN TAUSTA

TTY-säätiö (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia Porin yliopistokeskuksen toimitila- ja tietotekniikkapalveluista ajalle 1.1.2012–31.12.2014 ja mahdollisille optiokausille 1.1.2015–31.12.2015, 1.1.2016–31.12.2016 ja 1.1.2017–31.12.2017.

TTY-säätiön rehtori on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut RTK-Palvelu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.280.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinta toteutetaan väliaikaisin järjestelyin siihen saakka kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Prizzpoint Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 500.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.397,25 eurolla korkoineen.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön luovuttamaan valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen palvelukuvauksen sekä referenssi- ja henkilöliitteet.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut virheellinen ja puutteellinen toimitilojen vuokrauksen ja hallinnan osalta. Yliopistokeskuksen tilojen vuokranantaja ei ole hankintayksikkö vaan valittajan emoyhtiö, Prizztech Oy. Alivuokrasopimuksen mukaan alivuokravuokralaisella ei ole oikeutta vuokraamiensa tilojen edelleen vuokraamiseen. Lisäksi niin sanotut yhteiset varattavat tilat ja valittajan palvelutoiminnan käytössä olevat tilat ovat vuokranantajan hallinnassa. Hankinnan kohteena olevia palveluja ei ole mahdollista toteuttaa ilman kyseisiä tiloja. Hankintayksiköllä ei ole oikeutta päättää vuokranantajan hallinnassa olevien tilojen edelleen vuokrauksesta ja tilojen käyttöön liittyvistä asioista ilman vuokranantajan kanssa tehtyjä sopimuksia. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa vain omassa hallinnassaan olevia tiloja koskevia palveluja. Tilavuokrausta koskeva sopimisvelvoite koskee myös vieraspysäköintialuetta, joka tarjouspyynnössä on esitetty tarjoajien vuokrattavaksi kiinteistönomistajalta, vaikka se on vuokranantajan hallinnassa.

Valittaja on edellä mainituista syistä esittänyt hankintayksikölle hankinnan keskeyttämistä. Lisäksi se on esittänyt vuokraukseen liittyvistä asioista lisäkysymyksen. Tähän hankintayksikkö on vastannut, että vuokranantajan kanssa ei ole vielä neuvoteltu mahdollisista muutoksista nykyiseen käytäntöön ja nykyisiin sopimuksiin.

Tarjouspyynnössä ei ole kuvattu tarjottavaksi edellytettyjen tietojärjestelmien tietosisältöä eikä annettu niiden teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia sillä tarkkuudella, kuin tietojärjestelmät normaalisti kuvataan. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään kuvattu yliopistokeskuksen internetsivustojärjestelmää (www.ucpori.fi) eikä ucpori.net-tietoverkkoa. Samoin tarjouspyynnössä on edellytetty myös järjestelmien web hosting -palvelujen hankkimista, vaikka tarjottavan palvelun laajuutta tai vaatimuksia ei ole kuvattu. Edellä sanotut tarjouspyynnön puutteet ovat johtaneet siihen, ettei tarjouspyyntö ole mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Tarjouspyynnössä on myös kuvattu puutteellisesti useita sellaisia määrätietoja, jotka ovat merkityksellisiä palveluntuottamisen kannalta, kuten esimerkiksi palvelun kohteena olevat neliöt ja asiakkaat sekä tilojen käyttöasteet. Tarjouspyynnöstä on puuttunut myös monia siivouspalveluiden tasapuoliseen kilpailuttamiseen liittyviä määritys- ja taustatietoja, kuten tilojen lattiamateriaalin määritys ja tilojen käyttöasteet.

Tarjouspyynnön ja siihen saatujen lisätietojen perusteella tarjoajille ei ole voinut syntyä tasapuolista ja yhteismitallista käsitystä tarjottavan palveluvolyymin laajuudesta ja sen hoitamisen vaatimuksista, määristä ja kustannuksista. Tarjouspyynnön puutteellisuuden johdosta tarjoajat ovat esittäneet suuren määrän kysymyksiä, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole esitetty vastausta ja osa annetuista vastauksista on ollut puutteellisia. Lisätietojen saamisen jälkeen tarjoajille on jäänyt vain noin kaksi viikkoa aikaa tarjousten jättämiselle.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on esitys laadunvalvonnasta ja siitä, miten valvontaa toteutetaan hankinnan kohteena olevassa palvelukeskustoiminnassa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ollut laadunvalvontaesitys on kuvannut tarjoajan yleistä laadunvalvontaa mutta ei sitä, miten sitä toteutetaan tarjouspyynnön kohteessa. Näin ollen se ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama henkilömäärä ei ole ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen. Voittanut tarjoaja ei ole myöskään nimennyt henkilöstöään tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittanut tarjoaja on nimennyt kohteeseen organisaation johdon tehtävänimikkeinä. Muun henkilöstön nimeäminen on ilmoitettu tehtäväksi hankintapäätöksen jälkeen. Tällainen määrittely ei ole mahdollistanut henkilöstön ammattitaidon arviointia. Vertailtava ammattitaito voi olla vain nimetyillä henkilöillä.

Voittaneen tarjoajan henkilöstön määrä ja osaaminen eivät ole tarjouspyynnön vaatimustaso huomioiden riittäviä. Valittajan tarjous on sisältänyt 11 pääsääntöisesti yliopistokeskuksessa työskentelevää kokenutta henkilöä. Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt vastaavasti ainoastaan 8,5 henkilöä.

Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu on ollut lähtökohtaisesti virheellistä. Tarjouspyynnössä ei ole varauduttu palveluntuottajan vaihtumisesta aiheutuviin kustannuksiin. Valittajan toimitilapalvelun ja tietotekniikkapalvelun hinta on ollut henkilöä kohti laskettuna edullisempi. Myös valokopioiden hinnan osalta tarjouspyyntö on ollut lähtökohtaisesti virheellinen, koska tarjouspyynnössä ilmoitetut määrät eivät ole vastanneet toteutuneita määriä. Mikäli vertailussa käytettäisiin toteutuneita kopiomääriä viimeisen 12 kuukauden ajalta, saisivat valittaja ja voittanut tarjoaja hintavertailusta lähes samat pisteet. Samoin valittajan erikseen tilattavien tietotekniikkapalveluiden tuntihinta on ollut huomattavasti halvempi kuin voittaneen tarjoajan. Koska voittanut tarjoaja on alimitoittanut tietotekniikkapalveluiden henkilömäärän, voittaneen tarjoajan tietotekniikkapalveluiden todellinen kustannus on vielä tarjottuakin korkeampi, koska lisätöitä tehdään tuntitöinä ja korkeammalla tuntihinnalla.

Tarjousten pisteytys on suoritettu virheellisesti. Voittanut tarjoaja on saanut liikaa pisteitä kokemuksen arvioinnissa. Voittaneen tarjoajan referenssit ovat painottuneet siivoukseen ja kiinteistönhuoltoon, eikä sillä ole ollut lainkaan referenssejä tietotekniikkapalveluista. Voittaneen tarjoajan olisi tullut saada korkeintaan kaksi pistettä kokemuksen arvioinnista. Valittajan käsityksen mukaan sen referenssit ovat vastanneet myös laadullisesti ja määrällisesti paremmin hankintayksikön tarpeita.

Voittanut tarjoaja on saanut liikaa pisteitä myös palveluvarmuuden osalta. Palveluvarmuutta on arvioitu muun ohella tehtäväkokonaisuuksiin mitoitetun henkilöstömäärän, pääsääntöisesti yliopistokeskuksessa työskentelevän henkilöstön määrän sekä henkilöstön pätevyyden ja osaamisen avulla. Voittaneen tarjoajan palveluvarmuutta ei ole ollut mahdollista arvioida tarjouksen perusteella. Valitun toimittajan olisi tullut saada kyseisen vertailuperusteen osalta nolla pistettä.

Vastine

TTY-säätiö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.858,07 eurolla korkoineen.

Tilojen vuokrauksen ja hallinnoinnin osalta tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, että hankinnan kohteena on vuokrauksen ja laskutuksen hallinnointi, sekä kerrottu, miten vuokranmaksujärjestys käytännössä toteutetaan. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilat on vuokrattu Prizztech Oy:ltä ja että palveluntarjoaja tulee hallinnoimaan tilojen vuokrausta ja laskutusta. Tarkoitus on ollut, että palveluntarjoaja tulee vuokrasuhteen osapuoleksi. Tarjouspyynnössä on kuitenkin myös selvästi ilmoitettu, että hankintayksikön ja Prizztechin välillä ei ole sovittu vuokrasuhteen uudelleenjärjestelystä. Hankintayksiköllä on ollut oikeus pyytää tarjouksia tilojen hallinnan osalta tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla.

Tarjouspyyntö on laadittu riittävän selkeästi. Tarjouspyynnön liitteissä on laajasti ja yksityiskohtaisesti kuvattu hankittavia palveluja ja niiden sisältöjä. Tarjoajien on lisäksi edellytetty tutustuvan toimitiloihin. Tällöin tarjoajilla on ollut mahdollisuus tarkentaa käsitystään hankinnan kohteena olevista tiloista. Tarjoajilla on edelleen ollut mahdollisuus esittää hankintaan liittyviä kysymyksiä. Hankintayksikkö on antanut vastauksen kaikkiin sille esitettyihin ymmärrettäviin kysymyksiin. Tarjousten jättämiselle annettua määräaikaa on myös pidennetty, jotta tarjoajilla on ollut mahdollisuus tutustua vastauksiin. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta huomioida tarjousten vertailussa toimittajan vaihtumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Myös tietojärjestelmien osalta tarjouspyynnössä on kuvattu riittävän selkeästi hankinnan kohde. Tarjouspyynnössä on kuvattu käytössä olevien tai palveluntarjoajalta odotettavien laitteistojen ja järjestelmien taustatiedot. Tarjouspyynnössä on myös kuvattu yliopistokeskuksen yleinen IT-infrastruktuuri. Hankintayksikkö on myös yksilöinyt hankittavat ja ylläpidettävät tietojärjestelmät tarjouspyynnössä ja ilmoittanut, mitkä järjestelmät ja laitteet kuuluvat hankittavaan palveluun ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle. Osa tarjottavista palveluista on asetettujen vaatimusten puitteissa tarjoajien vapaasti toteutettavissa. Tarjouspyyntöön esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa hankintayksikkö on selventänyt palveluntarjoajan osuutta ucpori.fi-sivuston päivityksessä sekä tarkentanut muun muassa tilanvarausjärjestelmän vaatimuksia.

Hankittavien palvelujen laajuutta on kuvattu tarjouspyynnössä riittävästi. Tarjouspyynnön liitteellä on kuvattu sopimuksen kohteena olevat tilat ja ilmoitettu niiden neliömäärät ja vaaditut puhtaustasot. Tilat on lisäksi havainnollistettu tarjouspyynnön liitteenä olleessa pohjapiirustuksessa. Tarjouspyynnön liitteenä on myös ollut kiinteistöpalvelujen vastuutaulukko, josta on käynyt yksityiskohtaisesti selville mitkä seikat kuuluvat palveluntuottajan vastuulle.

Voittanut tarjoaja ja valittaja ovat molemmat täyttäneet referensseille asetetut vähimmäisvaatimukset. Valittajan referenssit ovat vastanneet paremmin hankintayksikön tarpeita, mikä on huomioitu vähimmäisvaatimukset ylittävältä osalta tarjousten pisteytyksessä. Valittaja on saanut näiltä osin laatuvertailussa täydet pisteet.

Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyn edellytyksen laadunvalvontakuvauksesta. Laadunvalvontajärjestelmää on ilmoitettu toteutettavan koko konsernissa, ja se on siten koskenut myös hankinnan kohteena olevaa palvelukeskustoimintaa.

Voittaneen tarjoajan ilmoittama henkilömäärä on ollut riittävä ja täyttänyt muutenkin tarjouspyynnön edellytykset. Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu noin kaksi henkilötyövuotta. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan edellytetty, että yliopistokeskuksessa tulisi työskennellä kaksi henkilöä. Tarjouspyynnön vaatimuksena on ollut ainoastaan tiettyjen palvelujen ja palvelutasojen toteutuminen. Hankintayksikkö on katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan kuvaama palvelun tuottamistapa on ollut riittävä vaadittujen palvelujen ja palvelutasojen toteuttamiseen.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut useisiin tehtäväkokonaisuuksiin toteuttajat nimineen tarjouksensa liitteessä. Kaikkia palvelun toteuttamiseen osallistuvia henkilöitä ei voida kuitenkaan edellyttää yksilöitävän jo tarjousvaiheessa. Voittanut tarjoaja on näiltä osin ilmoittanut millaista koulutustasoa ja kokemusmäärää eri henkilöiltä tullaan edellyttämään. Myöskään valittaja ei ole tarjouksessaan yksilöinyt kaikkiin tehtäväkokonaisuuksiin työntekijöitä henkilötasolla.

Valittajan esittämät hintavertailumallit eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikkö on suorittanut hintavertailut tarjouspyynnössä ilmoitettua mallia noudattaen.

Kuultavan lausunto

RTK-Palvelu Oy on todennut, että tarjouspyynnön, tutustumiskäynnin ja lisäkysymysten perusteella tarjoajat ovat saaneet riittävät tiedot tarjouksen antamista varten.

Kuultava on tarjouksessaan esittänyt referenssit tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla. Kuvauksessa laadunvalvonnasta on ilmoitettu laadunhallintajärjestelmän mukaiset pääperiaatteet, joiden mukaan laadunvalvonta toteutetaan kaikissa kohteissa.

Vastaselitys

Prizzpoint Oy on todennut, että tutustumiskäynnin perusteella ei ole voinut saada riittävää kuvaa toimitiloista, koska kaikkia tiloja ei käyty läpi. Tiloihin tutustumisen yhteydessä annetut tiedot ovat olleet osin virheellisiä. Tilaisuudessa kysymyksiin annettuja vastauksia ei ole voinut hyödyntää tarjouksia laadittaessa, koska kaikki läsnäolijat eivät ole keskusteluja kuulleet.

Ucpori.net-tietoverkkoa ei ole tarjouspyynnössä kuvattu lainkaan, vaikka tarjoajilta on edellytetty sen hallintaa ja ylläpitoa. Valittaja on esittänyt myös kyseisestä verkosta lisäkysymyksiä, mutta hankintayksikkö ei ole vastannut näihin olennaisiin ja ymmärrettäviin lisäkysymyksiin. Valittaja on suunnitellut, hankkinut, rakentanut ja ylläpitänyt kyseistä verkkoa. Kyseinen tietoverkko on kaikkine oikeuksineen Prizztech Oy:n ja valittajan omistama eikä sen luovuttamisesta tai käyttöoikeuksista ole sovittu tai neuvoteltu.

Myös yliopiston internetsivujen ylläpitoa on edellytetty tarjottavaksi. Nykyinen järjestelmä on valittajan hankkima ja valittaja omistaa myös sen käyttöoikeuden. Valittaja on esittänyt myös sen osalta lisäkysymyksiä, mutta niihin ei ole vastattu. Tarjousta laadittaessa on näin ollen jäänyt epäselväksi kohdistuvatko sisältöpäivitykset yliopistokeskuksen nykyiseen sivustoon vai johonkin uuteen sivustoon. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu erilaisia tietojärjestelmiä ilman mitään järjestelmän sisältöä tai tehtävän laajuutta koskenutta kuvausta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön luovuttamaan sille voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen palvelukuvauksen sekä referenssi- ja henkilöliitteet.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle vastineensa liitteenä voittaneen tarjoajan palvelukuvauksen sekä referenssi- ja henkilöliitteet sekä ilmoittanut, että kyseiset asiakirjat sisältävät liikesalaisuuksia tai muutoin luottamuksellista tietoa. Hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen mukaan toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan palvelukuvauksen siten, että kaksi sen ensimmäistä sivua on ollut nähtävissä kokonaisuudessaan ja lopuista sivuista ovat olleet otsikot näkyvissä, mutta muu sisältö on poistettu. Referenssiliitteen osalta valittajalle on toimitettu versio, josta on käynyt ilmi referenssikohteen sopimusaika sekä se, mitä töitä kohteessa on tehty. Sen sijaan tiedot referenssikohteiden nimistä sekä yhteyshenkilöiden tiedot on poistettu. Voittaneen tarjoajan liitteen ”kuvaus henkilöstöstä” osalta valittajalle on toimitettu tiedot tehtävänimikkeistä ja kuhunkin nimikkeeseen liittyvistä työtehtävistä, mutta niiltä osin kuin jotain tehtvänimikettä hoitamaan on nimetty joku tietty henkilö, henkilöiden nimiä ei ole valittajalle annettu. Tämän lisäksi valittajalle on toimitettu voittaneen tarjoajan yhteyshenkilön ja varahenkilön ansioluettelot, sekä tarjouspyynnön henkilöstölomake, johon on nimetty henkilöstömäärä ja kuvaus henkilöstön osaamisesta, ammattitaidosta ja koulutuksesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa tai muuta tarjousten vertailussa käytettyä tekijää lukuun ottamatta.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetty palvelukuvaus on ollut sisällöltään sellainen, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan näihin tietoihin objektiivisesti arvioiden salassapitointressi sen vuoksi, että sanottu asiakirja on sisältänyt yhtiön elinkeinotoimintaan liittyviä palveluprosesseja koskevia tietoja ja asiakirjassa on voittaneen tarjoajan kannalta kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävästä asiakirjasta.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle sellaisenaan tai osittain oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Valittaja on tiedon antamista koskevan vaatimuksen perusteluna vedonnut siihen, että se voisi arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta koskien valitun toimittajan palvelujen toteuttamistapaa, referenssejä ja henkilöresursseja.

Palvelukuvauksen osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellytetty kuvausta tarjouspyynnön liitteen 2 mukaisten palvelujen toteuttamistavasta. Asiakirjalle ei ole kuitenkaan annettu tarkempia sisältövaatimuksia, eikä sitä ole käytetty tarjousten vertailussa. Tämä huomioiden ja kun otetaan huomioon valittajan palvelukuvauksesta jo saamat tiedot, tarjousten liike- tai ammattisalaisuutena salassa pidettävillä tiedoilla ei ole sillä tavoin merkitystä asian ratkaisemisessa, että tiedon antamatta jättäminen kyseisestä asiakirjasta vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen tiedon antamista koskeva vaatimus on tältä osin hylättävä.

Referenssitietojen osalta valittajalle on edellä kerrotulla tavalla annettu tiedot referenssikohteiden määrästä, referenssin kestosta sekä niistä erilaisista tehtävistä, joita kyseessä olevissa referenssitöissä on suoritettu. Tarjousten vertailussa on tarjouspyynnön mukaan merkitystä ollut nimenomaan referenssitöiden sisällöllä, kestolla ja määrällä. Näin ollen valittaja on saanut tiedon niistä seikoista, joilla on merkitystä tarjousten vertailussa ja se on voinut tältä osin arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta. Valittajan oikeussuojan kannalta merkitystä ei ole antamatta jääneillä tiedoilla, joihin voidaan voittaneella tarjoajalla katsoa olevan salassapitointressi. Näin ollen tiedon antamista koskeva vaatimus on tältä osin hylättävä.

Tarjouspyynnön ehdottoman vaatimuksen mukaan tarjoajalla on tullut olla kuvaus henkilöstöstä sekä yhdyshenkilön ja varahenkilön ansioluettelot. Tarjousten vertailussa on sen sijaan käytetty erillistä henkilöstötaulukkoa. Valittajalle on edellä kerrotulla tavalla toimitettu tieto vertailussa käytetyistä henkilötaulukosta ja ansioluetteloista sekä henkilöstökuvauksesta lukuun ottamatta henkilöiden nimiä. Ottaen huomioon, että henkilökuvauksen nimitiedoilla ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailtavuuden kannalta, sekä ne tiedot, jotka valittajalle on henkilöstökuvauksesta jo toimitettu, tarjousten liike- tai ammattisalaisuutena salassa pidettävillä tiedoilla ei tälläkään perusteella ole sillä tavoin merkitystä asian ratkaisemisessa, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.

Edellä sanotuilla perusteilla vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä kokonaisuudessaan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankinnan kohteen määrittely ja tarjouspyyntö
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Hankintayksikön tulee kuitenkin määritellä hankinnan kohde sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on lisäksi noudatettava hankinnan kohteen määrittelyssä tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.
Toimitilojen vuokraaminen
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä on virheellisesti esitetty toimitilojen vuokraamiseen liittyviä seikkoja ja että vuokrasopimukset eivät olisi mahdollistaneet Porin yliopistokeskuksen toimitila- ja tietotekniikkapalveluiden kilpailutusta siten, kuin hankintayksikkö on sen tarjouspyynnössä kuvannut.

Tilavuokrauksen osalta tarjouspyynnössä on kohdassa 3.2.4 ”Tilavuokrausten laskutuksen hallinnointi” ilmoitettu, että palveluntarjoajan tehtävänä on hallinnoida yhteisten tilojen vuokrausta ja laskutusta palvelukuvauksen kohdassa 1.3.1 ”Tilahallinta” kerrotulla tavalla. Tässä yhteydessä on myös ilmoitettu, että yhteiset tilat on vuokrattu Prizztech Oy:ltä kuten yksiköiden omatkin tilat. Tarjouspyynnössä on kyseisessä kohdassa edelleen kuvattu vuokranmaksujärjestys. Tarjouspyynnössä on kohdassa 1.3.1 ”Tilahallinta” kuvattu tilojen edelleen vuokraukseen liittyviä kysymyksiä.

Tarjouspyyntöä on edelleen täydennetty tarjouspyynnöstä esitetyillä kysymyksillä ja niihin annetuilla vastauksilla. Tässä yhteydessä on tarkennettu toimitilavuokraamiseen liittyviä kysymyksiä ja selostettu, miten toimitilojen vuokraaminen on tähän asti järjestetty. Tarjouspyyntöä on myös tarkennettu kertomalla, että tarjoajan pitää vuokrata niin sanotut yhteiset tilat Prizztech Oy:ltä, jotta niiden käyttö on mahdollista yliopistokeskuksen yksiköille ja muille tuntivuokralaisille. Lisäksi on ilmoitettu, että tämän jälkeen tarjoajan kanssa voidaan sopia menettelystä näiden tilojen kanssa.

Samassa yhteydessä hankintayksikölle on esitetty kysymys, joka on liittynyt siihen, onko vuokranantaja Prizztech Oy hyväksynyt yhteisten tilojen vuokranmaksujärjestyksen ja yksiköiden vuokraosuuksien maksamisen sekä voiko tarjoaja toimia ulkopuolisten toimitilavuokralaisten vuokranantajana. Hankintayksikkö on antanut vastauksen, jonka mukaan tilavuokrauksien laskutuksen hallinnointi on kuvattu hankintayksikön näkemyksen mukaisesti ja että Prizztech Oy:n kanssa ei ole vielä neuvoteltu mahdollisesta muutoksesta. Hankintayksikkö on ilmoittanut lisäksi, että palveluntarjoaja tulee toimimaan laskutuksessa yliopistokeskuksen ja Prizztech Oy:n kanssa sovittavalla tavalla ja että työmäärä ja prosessi tulee olemaan tarjouspyynnössä kerrotun kaltainen.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyssä on laaja. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on riittävällä yksityiskohtaisuudella kuvattu, miten menettely toimitilojen vuokrausten suhteen on ollut tarkoitus järjestää. Alan ammattimaisina elinkeinonharjoittajina toimivat tarjoajat ovat tällä perusteella tulleet tietoiseksi siitä, millaisia tilojen hallinnointipalveluita hankintakokonaisuuteen mahdollisesti kuuluu, ja ne ovat näin ollen voineet jättää yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa vuokrauksesta ja sen hallinnoinnista kuvattu olisi johtanut yhteismitattomien ja vertailukelvottomien tarjousten jättämiseen tai kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti. Hankintayksikkö ei siten ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti kuvatessaan tarjouspyynnössä edellä kuvattuja tilojen vuokrausjärjestelyjä.
Siltä osin kuin valittaja on viitannut siihen, että hankinnan kohdekiinteistön vuokrasopimukset eivät mahdollista palvelujen järjestämistä tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla, markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkista hankintaa koskevassa menettelyssä toimittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön toiminnan menettelytapojen laillisuutta yleisesti. Näin ollen markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu arvioida sitä, onko hankintayksikön tarjouspyynnössään kuvaama menettely ja toimintamalli ollut sopimusoikeudellisesti mahdollinen.
Tietojärjestelmät

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä esitetty tietojärjestelmien kuvaus ei ole mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Tarjouspyynnössä on liitteellä 2 ilmoitettu, että kilpailutettava palvelukokonaisuus sisältää muun ohella tietotekniikkapalvelut. Tietotekniikkapalveluiden on ilmoitettu koskevan tietoteknisiä ylläpito- ja käyttäjätukipalveluita. Tämän lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että osassa järjestelmiä palveluntarjoaja toimii pääkäyttäjänä ja osa järjestelmistä on sellaisia, jotka palveluntarjoajan tulee tarjota. Tarjouspyynnön liitteellä 8 on kuvattu kilpailutuksen ulkopuolelle jäävät tietotekniikkapalvelut.

Tarjouspyynnön liitteessä 9 ”Porin yliopistokeskuksen yleinen it-infrastruktuuri” on esitetty yleiskuvaus keskuksen toiminnasta liittyen tietojärjestelmiin. Liitteessä on kuvattu toimitila- ja tietotekniikkapalveluihin liittyvät järjestelmät ja laitemäärät sekä ilmoitettu vastuut järjestelmien tarjoamisesta ja käytöstä. Liitteellä on ilmoitettu, että yliopistokeskuksessa olemassa olevien järjestelmien osalta palveluntarjoaja tulee olemaan järjestelmien pääkäyttäjä. Lisäksi liitteellä on muun ohella ilmoitettu, että palveluntarjoaja hankkii myös järjestelmien edellyttämän web hosting -palvelun (www-sivut ja tilanvarausjärjestelmä).

Ucpori.fi-sivuston osalta tarjouspyyntöön esitetyistä kysymyksistä annetuissa vastauksissa on todettu, että palveluntarjoaja tulee tekemään sisältöpäivityksiä sille annettavan informaation pohjalta. Lisäksi on ilmoitettu, että sivuston varsinaisen tietosisällön suunnittelu, sivuston tekninen alusta ynnä muut sellaiset ja niihin liittyvät kustannukset eivät kuulu tarjouspyynnön piiriin. Hankintayksikön antamissa vastauksissa on myös tilanvarausjärjestelmän osalta tarkennettu sen vaatimuksia sekä tarkennettu sitä, kenellä irtaimisto- ja laiterekisteriin tulee olla pääsy.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellä kerrotulla tavalla kerrottu järjestelmät, joiden osalta tarjoajien on ilmoitettu olevan pääkäyttäjiä jo olemassa olevassa järjestelmässä sekä ilmoitettu ne järjestelmät, joita tarjoajien tulee tarjota tarjouksessaan. Tarjouspyyntö on tältä osin ollut selvä. Tarjouspyyntö ei ole kuitenkaan sisältänyt yksityiskohtaisia vaatimusmäärittelyjä niille järjestelmille, joita tarjoajien on tarjouksessaan tullut tarjota. Ottaen kuitenkin huomioon hankinnan kohteesta ja luonteesta annetun selvityksen ja tarjottavaksi edellytettyjen järjestelmien laadun ja laajuuden, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut jättää järjestelmien tarkemman toiminnallisteknisen määrittelyn avoimeksi ja tarjoajat ovat tältä osin voineet tarjota edellytetyille järjestelmille omia ratkaisujaan. Asiassa ei ole ilmennyt, että vaatimusmäärittelyjen niukkuus olisi johtanut siihen, että hankintayksikkö olisi saanut vertailukelvottomia tarjouksia.

Ucpori.net- ja Ucpori.fi-tietoverkkojen osalta tarjouspyynnön ja sitä koskeviin kysymyksiin annettujen tarkentavien vastausten perusteella on ollut edellä todetulla tavalla selvää, että tarjoajien rooli on rajoittunut ainoastaan tietoverkkojen ylläpitoon ja päivitykseen, eikä uuden järjestelmän rakentamista ole edellytetty. Markkinaoikeus toteaa vielä, että sen toimivaltaan ei kuulu sen seikan arviointi, ovatko hankintayksikön ja valittajan väliset sopimukset mahdollistaneet ucpori.fi- ja ucpori.net-järjestelmien ylläpidon kilpailuttamisen. Markkinaoikeus katsoo myös, että tarjouspyyntöasiakirjat kokonaisuutena huomioon ottaen alalle ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on ollut tarjouspyynnön perusteella selvää, minkälaisia web hosting -palveluja tarjoajien on tullut tarjota sekä mitä ucpori.net- ja ucpro.fi-sivustojen ylläpito edellyttää ja mikä on näistä aiheutuva työmäärä. Tarjouspyyntö on myös näiltä osin mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen.

Tarjouspyynnössä esitetyt määrätiedot

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole riittävällä tavalla yksilöity hankinnan kohteena oleviin palveluihin liittyviä määrätietoja, eikä tarjoajille ole välittynyt yhdenvertaista kuvaa hankinnan kohteesta.

Siivouspalveluiden osalta tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa 1.2 on ilmoitettu palveluilta vaadittava taso. Kyseisessä kohdassa on yksityiskohtaisesti selvitetty ylläpitosiivouksen ja perussiivouksen sisältämät työvaiheet ja vaaditut puhtaustasot. Edelleen kyseisessä kohdassa on ilmoitettu, että kilpailutuksen kohteena olevat tilat ja niitä koskevat siivouksen puhtaustasot on listattu liitteessä 3 ja Porin yliopistokeskuksen pohjapiirros on esitelty liitteessä 4. Tarjouspyynnön liitteessä 3 on kuvattu erityyppiset siivottavat tilat, niiden lukumäärät, niiltä vaadittavat siivouksen puhtaanapitotasot sekä tilojen neliömäärät. Edellä sanottujen seikkojen lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajille järjestetään Porin yliopistokeskuksen toimitiloihin esittely. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajan tulee osallistua kyseiseen esittelyyn. Tarjouspyyntöön esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa on vielä tarkennettu siivouspalvelujen tehtäviä.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettujen seikkojen perusteella, että tarjouspyyntömateriaali on, tarjoajille järjestetty pakollinen tutustumiskäynti huomioiden, antanut alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle riittävät tiedot hankittavan palvelun kohteena olevista tiloista ja palvelun sisältövaatimuksista. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että tarjoajat olisivat antaneet näiltä osin vertailukelvottomia tarjouksia.

Tarjouspyyntöön annetut lisätiedot ja tarjousaika

Valittaja on väittänyt, että tarjoajille ei ole varattu riittävästi aikaa tarjousten tekemiseen tarjouspyyntöön annettujen täydentävien tietojen jälkeen. Valittaja on lisäksi esittänyt, että kaikkiin sen esittämiin lisätietokysymyksiin ei ole vastattu.

Hankintalain 42 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on avoimessa menettelyssä toimitettava tarjouspyyntöön liittyvät lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjousten jättöaikaa on pidennetty kahdella viikolla tarjouspyyntöön annettujen täydentävien vastausten jälkeen. Siten tarjoajille on varattu riittävästi aikaa kysymyksiin annettujen vastausten ja tarjousten jättämisen välillä. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö olisi jättänyt vastaamatta johonkin kysymykseen ja tarjouspyyntökokonaisuus olisi tästä syystä jäänyt siten epäselväksi, että tarjoajat eivät olisi kyennet jättämään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Laadunvalvonnan kuvaaminen

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjoaja on tarjouksessaan kuvannut yleistä laadunvalvontaa, mutta ei sitä, miten laadunvalvontaa toteutetaan tarjouspyynnön kohteessa.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajalla tulee olla käytössään kyseessä olevaa palvelukeskustoimintaa koskeva laadunvalvonta. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että tarjoukseen on liitettävä enintään yhden A4-sivun pituinen esitys laadunvalvonnasta ja siitä, miten sitä toteutetaan kyseessä olevassa palvelukeskustoiminnassa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut laadunvalvontakuvaus. Kyseisessä laadunvalvontakuvauksessa on yleisellä tasolla todettu, että yrityksen laadunvalvonnan perustana on laadunhallintajärjestelmä, jonka tavoitteena on yhtenäistää toiminta koko konsernissa. Lisäksi laadunvarmistuksen osalta selvityksessä on viitattu erilaiseen raportointiin, laadunseurantaan ja asiakaspalautteisiin.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksen kuvaus laadunvalvonnasta on ollut sinällään yksityiskohtaisempi kuin voittaneen tarjoajan. Toisaalta sekin on ollut muutamia viittauksia nimenomaan yliopiston kanssa tehtävää toimintaa lukuun ottamatta sillä tavalla yleinen, että sitä voitaisiin käytännössä toteuttaa missä tahansa vastaavassa kohteessa osana laadunvalvontaa. Sitäkään ei voida näin ollen pitää selvityksenä, joka kuvaa laadunvalvontaa ainoastaan hankinnan kohteena olevassa palvelukeskustoiminnassa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa pitää voittaneen tarjoajan esittämää laadunvalvontamallia tietystä yleisyydestään huolimatta riittävänä hankinnan kohteena olevan palvelun laadunvalvonnan toteuttamisen esittämiseen. Laadunvalvonnan osalta mallista on käynyt ilmi, miten valvontaa tullaan toteuttamaan. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa molemmat laadunvalvontakuvaukset tarjouspyynnön mukaisiksi.

Henkilöstö

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama henkilömäärä ei ole ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen.

Tarjouspyynnössä on henkilöstön osalta edellytetty ehdottomana vaatimuksena, että tarjoajalla tulee olla määrältään riittävä, riittävän ammattitaitoinen ja pääsääntöisesti yliopistokeskuksessa työskentelevä henkilökunta palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi. Tarjoajan on tullut tarjouspyynnön mukaan nimetä palvelukokonaisuudesta vastaava koordinaattori/yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä. Yhteyshenkilön ja varahenkilön ansioluettelot on tullut liittää tarjoukseen. Lisäksi tarjoajan on tullut esittää eri tehtäväkokonaisuuksia hoitavan henkilöstön määrä eriteltynä tarjouspyynnön liitteen 7 taulukkoon.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjottavaksi tiettyä henkilömäärää. Näin ollen hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan nimeämä henkilömäärä on ollut riittävä hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen. Voittanut tarjoaja on myös liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla yhteyshenkilön ja varahenkilön ansioluettelot sekä eritellyt tehtäväkokonaisuuksia hoitavan henkilöstön määrän erilliselle liitteelle.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa henkilöstö on ilmoitettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla, eikä voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut tältä osin valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen.

Vertailuperusteiden asettaminen ja tarjousten vertailu
Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely, tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden täytyy kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen siten, että niiden avulla voidaan selvittää, mikä saaduista tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi vertailuperusteiden tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun suorittamisessa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Hintavertailu

Valittaja on esittänyt, että hintavertailu on asiassa ollut virheellistä, koska toimittajan vaihtumisesta aiheutuneita kustannuksia ei ole vertailussa huomioitu eikä hintavertailu ole muutoinkaan johtanut taloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen.

Hankintayksikkö voi itse vapaasti valita, kuinka se haluaa hankittavan tuotteen tai palvelun hinnoiteltavan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Edellytyksenä on vain se, ettei vertailuperusteita ja niiden painoarvoja aseteta syrjivästi. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että palvelun toimittajan vaihtumisesta aiheutuu lähtökohtaisesti aina jonkin verran ylimääräisiä kustannuksia hankintayksikölle. Näiden kustannusten huomioon ottaminen tarjousten vertailuperusteena saattaa kuitenkin olla omiaan suosimaan palvelun aiempaa toimittajaa tarjousten vertailussa eikä siten täytä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole huomioinut toimittajan vaihtumisesta aiheutuvia kustannuksia. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että hankintayksikkö olisi suorittanut tarjousten hintavertailun syrjivästi tai tarjouspyynnössä ennalta ilmoitettujen perusteiden vastaisesti. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hintavertailuperusteiden asettamisessa ja hintavertailua suorittaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Laatuvertailu

Tarjouspyynnössä vertailuperusteelle ”kokemus monipalvelukeskuksena toimimisesta” on annettu kymmenen prosentin painoarvo. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että vertailussa arvioidaan vähimmäisvaatimuksen ylittävää kokemusta. Vertailussa on ilmoitettu otettavan huomioon vähimmäismäärän ylittävä referenssien määrä, vähimmäismäärän ylittävä referenssien kesto sekä vähimmäismäärän ylittävä tehtäväkokonaisuuksien määrä.

Voittaneen tarjoajan osalta hankintapäätöksessä on todettu, että tarjoaja on esittänyt seitsemän referenssiä, joissa kahdessa on hoidettu kolmea tarjouspyynnön vaatimuksissa esitetyistä tehtäväkokonaisuuksista ja viidessä kahta tehtäväkokonaisuutta.

Hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, että molempien referenssien määrä ja kesto kertovat hyvästä kokemuksesta. Voittaneen tarjoajan osalta on lisäksi sanottu, että sillä on jonkin verran kokemusta kolmen tehtäväkokonaisuuden hoitamisesta, mutta ei kokemusta kaikkien neljän tehtäväkokonaisuuden hoitamisesta. Voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteen osalta kuusi pistettä, kun taas valittaja on saanut täydet kymmenen pistettä.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjousvertailun vertailemalla tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoittamiensa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden perusteella. Vertailuperusteiden pisteytys on tehty tarjoajien tarjouksessaan ilmoittamien tietojen perusteella. Tarjousten vertailu on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin seikkoihin ja tarjouksissa ilmenneisiin konkreettisiin eroihin erilaisien tehtäväkokonaisuuksien hoitamisesta. Valittaja on saanut täydet pisteet sen monipuolisemman kokemuksen vuoksi, kun taas voittanut tarjoaja on saanut vähemmän pisteitä, koska sen kokemuksen ei ole katsottu olevan yhtä kattavaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on laatupisteytyksessään noudattanut tarjouspyynnössään ilmoittamaa pisteytystapaa ja että se on voinut harkintavaltansa puitteissa antaa voittaneelle tarjoajalle puheena olevasta vertailuperusteesta kuusi ja valittajalle kymmenen pistettä. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjousten vertailu olisi suoritettu tarjouspyynnössä ja tarjouksissa ilmoitettuun nähden virheellisesti tai epätasapuolisesti.

Tarjouspyynnössä on vertailuperusteelle ”palveluvarmuus” annettu kymmenen prosentin painoarvo. Palveluvarmuutta on ilmoitettu vertailtavan muun muassa tarjouksessa esitetyn tehtäväkokonaisuuksiin mitoitetun henkilömäärän, pääsääntöisesti yliopistokeskuksessa työskentelevän henkilöstön määrän sekä henkilöstön pätevyyden ja osaamisen avulla. Palveluvarmuuden osalta voittanut tarjoaja on saanut kuusi ja valittaja kymmenen pistettä.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan osalta palveluvarmuutta ei ole ollut mahdollista arvioida, koska tämän henkilöstöä ei ole tarjouksessa kokonaisuudessaan nimetty, ja että tämän olisi tullut saada kyseisen vertailuperusteen osalta nolla pistettä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty nimeämään yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä. Sen sijaan muun henkilöstön osalta on edellytetty ainoastaan kuvausta henkilöstöstä sekä henkilöstömäärän ilmoittamista. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt yhteyshenkilön ja hänen varahenkilönsä. Tarjouspyynnön liitteelle 7 se on kuvannut kuhunkin tehtäväkokonaisuuteen tarjottavan henkilömäärän ja antanut kuvauksen henkilöstön osaamisesta, ammattitaidosta ja koulutuksesta. Tarjouspyynnössä ei ole edellä todetulla tavalla pyydetty tarjoajia nimeämään yksittäisiä henkilöitä tarjousvertailuun, vaan riittävää on ollut tarjoajan toimittama kuvaus henkilöstöstä ja sen osaamisesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan henkilöstöstä ilmoittamaan selvitykseen. Asian käsittelyssä ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut asettaa kyseenalaiseksi voittaneen tarjoajan tarjouksessaan näiltä osin ilmoittamat tiedot. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen virheellisesti käyttäessään tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan ilmoittamia henkilöstötietoja.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
TTY-säätiö on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Prizzpoint Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Prizzpoint Oy:n korvaamaan TTY-säätiön oikeudenkäyntikulut 3.949,65 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Ville Parkkari ja Tomi Rantasaari.