MAO:85/13

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) liikuntaviraston merellinen osasto on pyytänyt 10.10.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia vesireittiliikenteestä Helsingin kaupungin ulkoilusaariin Kaunissaari, Pihlajasaari ja Uunisaari 1.4.2012 alkavalle neljän vuoden sopimuskaudelle.

Helsingin kaupungin liikuntaviraston liikuntajohtaja on 1.12.2011 tekemällään hankintapäätöksellä § 10032 valinnut muun ohella JT-Line Oy:n tarjouksen Pihlajasaaren reiteille ja Cardinal Marine Oy:n tarjouksen Kaunissaaren reitille.

Helsingin kaupungin liikuntalautakunta on 14.2.2012 tekemillään hankintaoikaisupäätöksillä § 25 ja § 26 hylännyt Testpoint Oy:n hankintaoikaisuvaatimukset.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.100.000 euroa.

Hankintasopimukset on allekirjoitettu Kaunissaaren reitin osalta 30.3.2012 ja Pihlajasaaren reittien osalta 2.4.2012.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Testpoint Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen Kaunissaaren ja Pihlajasaaren reittien osalta ja velvoittaa hankintayksikön purkamaan kyseisistä reiteistä tehdyt hankintasopimukset tai lyhentää hankintasopimusten sopimuskaudet päättymään vuoden 2012 lopussa. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille kaudelta 2012 hyvitysmaksuna Pihlajasaaren reittien osalta 17.300 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä ja Kaunissaaren reitin osalta 9.000 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille koko sopimuskaudelta hyvitysmaksuna Pihlajasaaren reittien osalta 69.200 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä ja Kaunissaaren reitin osalta 36.000 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä.

Perusteet

Hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintailmoituksen julkaisemisen.

Tarjouspyyntö on laadittu hankintasäännösten vastaisesti.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden laatua koskevat vertailuperusteet vesiliikenteen yrittäjäkokemus ja yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa ovat olleet yksilöimättömiä, ja niiden arviointi on perustunut hankintayksikön subjektiiviseen näkemykseen. Vertailuperusteen yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa arvioimisessa hankintayksikkö on käyttänyt tuloksia sellaisesta matkustajamielipidekyselystä, johon kaikki tarjoajat eivät ole osallistuneet. Vertailuperusteen aikataulu sisältö on ollut epäselvä, koska tarjouspyynnössä on annettu reittikohtaiset aikataulut, joihin tarjoajan on tullut sitoutua.

Tarjouspyynnössä Pihlajasaaren reiteillä käytettäville aluksille on asetettu vaatimuksia, jotka eivät ole olleet syrjimättömiä, vaan jotka ovat suosineet aikaisemmin liikennöintiä hoitanutta tarjoajaa.

Pihlajasaareen liikennöitävien reittien osalta tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouksessa on tehty erillinen säävaraus, jonka mukaan vuoroja ei ajeta huonolla säällä. Tällöin tarjouspyynnössä edellytetty liikennöitävä minimivuoromäärä ei ole täyttynyt.

Tarjousten vertailu on tehty virheellisesti. Tarjousten vertailussa sovellettaviksi ilmoitetut prosenttiosuudet on muutettu pisteiksi siten, että käytetty laskentakaava on vääristänyt painoarvoja tarjouspyynnössä ilmoitetusta. Sovellettavaa pisteytysmallia ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Kaunissaaren ja Pihlajasaaren reittien osalta hankintayksikkö on vertaillut hintaa vain aikuistenlipun hinnan perusteella vaikka myös lastenlipun hinta olisi pitänyt ottaa huomioon.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön vastaisesti antanut Pihlajasaaren reitit voittaneelle tarjoajalle lisäpisteitä lupauksesta, jonka mukaan tarjoaja voi hyvällä säällä asiakasmäärän kasvaessa ajaa ylimääräisiä vuoroja. Kaunissaareen liikennöitävän reitin osalta hankintayksikkö on asettanut tarjoajat epätasapuoliseen asemaan myös aikataulujen osalta antaessaan tarjouskilpailun tältä osin voittaneelle tarjoajalle 0,5 pistettä enemmän kuin valittajalle, vaikka kummallakin tarjoajalla on ollut käytännössä lähes yhtä monta reittiä. Myös vertailuperusteet yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa ja yrittäjäkokemus on pisteytetty valittajan osalta virheellisesti.

Hankintayksikön antamien virheellisten muutoksenhakuohjeiden takia valituksen tekeminen markkinaoikeudelle on viivästynyt ja valittaja on menettänyt mahdollisuutensa vedota reaalikeinoihin. Hankintayksikkö on velvoitettava hyvitysmaksun maksamisen lisäksi purkamaan hankintasopimukset tai lyhentämään sopimuskausia siten, että ne päättyvät vuoden 2012 lopussa. Hankintasopimukset voidaan ehtojensa mukaan irtisanoa vuosittain sopimuskauden aikana.

Valittajan tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintasopimukset on allekirjoitettu 30.3.2012 ja 2.4.2012. Koska kysymys on palveluja koskevista käyttöoikeussopimuksista, asiassa voi tulla harkittavaksi vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintamenettelyssä lukuisia virheitä.

Hankintailmoitusta ei ole julkaistu, koska hankintayksikkö on alun perin virheellisesti arvioinut, että kyse on laituripaikkojen vuokraamisesta.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet osittain hankintasäännösten vastaisia. Hinnan vertailuperusteena on ollut matkalippujen hinnat, jonka perusteella ei kuitenkaan ole voitu arvioida tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta, koska hankintayksikkö ei maksa kyseisiä kustannuksia. Vertailuperuste vesiliikenteen yrittäjäkokemus on ollut päällekkäinen soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kanssa. Vertailuperuste yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa on ollut epselvä, ja se on saattanut suosia hankintayksikön aikaisempia sopimuskumppaneita. Myös vertailuperuste aikataulu on ollut epäselvä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät ole täyttyneet. Hankintamenettelyssä tehtyjen virheiden vuoksi asiassa ei ole edellytyksiä arvioida, olisiko valittajalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan kohde

Hankintalain 5 §:n 1 kohdassa on määritelty hankintasopimus, jolla tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Hankintalain 5 §:n 4 kohdassa on määritelty palveluhankintasopimus, jolla tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 5 §:n 6 kohdassa on puolestaan määritelty palveluja koskeva käyttöoikeussopimus, jolla tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 51) mukaan käyttöoikeussopimuksen vastikkeena voi olla esimerkiksi oikeus periä maksuja palveluja käyttäviltä asiakkailta.

Palveluja koskevassa käyttöoikeussopimuksessa palvelujen tarjoamisen vastikkeena on joko palvelujen hyödyntämisoikeus yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Sopimuksen määritteleminen palveluja koskevaksi käyttöoikeussopimukseksi edellyttää lisäksi, että palvelun-tarjoaja ottaa kantaakseen kyseisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin.

Helsingin kaupungin liikuntavirasto on pyytänyt 10.10.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia vesiliikennereiteistä ulkoilusaariin. Se on tehnyt muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella muun ohella kaksi vesiliikennelaiturien käyttösopimusta, joista 30.3.2012 allekirjoitettu sopimus on koskenut vesiliikenteen harjoittamista Kaunissaareen ja 2.4.2012 allekirjoitettu sopimus vesiliikennettä Pihlajasaareen. Helsingin kaupunki on kysymyksessä olevilla sopimuksilla vuokrannut sopimuksissa nimetyt laituripaikat yksinoikeudella tai käyttöoikeudella voittaneille tarjoajille, jotka ovat sitoutuneet sovitun kuljetusmaksun eli tarjouksissaan ilmoittamiensa lippuhintojen mukaisesti liikennöimään kyseessä olevia reittejä. Voittaneiden tarjoajien on tullut liikennöidä reittejä sovittuja aikatauluja noudattaen, ja ne ovat saaneet oikeuden periä reittejä käyttäviltä matkustajilta lippumaksun.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevilla sopimuksilla on sovittu taloudellisesti mitattavissa olevasta hyödystä ja sen myötä vastikkeesta, jolloin hankintalain 5 §:n 6 kohdassa säädetty vastiketta koskeva edellytys täyttyy. Järjestelyssä voittanut tarjoaja ottaa myös kantaakseen palvelujen hyödyntämiseen liittyvän taloudellisen riskin. Helsingin kaupungin liikuntaviraston voittaneiden tarjoajien kanssa tekemiä sopimuksia on siten pidettävä hankintalain 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettuina palveluja koskevina käyttöoikeussopimuksina.

Hankintailmoituksen julkaiseminen

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin tulevat sovellettaviksi hankintalain I, III ja IV osan säännösten lisäksi kyseisessä lainkohdassa mainitut hankintalain II osan säännökset.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 1.100.000 euroa, joka on ylittänyt hankintalain 15 §:n 1 kohdassa säädetyn palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kynnysarvon 30.000 euroa.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 4 §:n mukaan muun ohella hankintalain 15 §:ssä säädetyt kansalliset kynnysarvot ylittävistä käyttöoikeussopimuksista on toimitettava hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset julkaistaviksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinta-asetuksen 6 §:n mukaan hankintayksikkö voi julkaista hankintailmoituksen myös muussa tarkoituksenmukaisessa tiedotusvälineessä, kuten sanoma- tai ammattilehdessä taikka omilla Internet-sivuillaan. Ilmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu edellä mainitussa Internet-osoitteessa.

Edellä todetun perusteella hankintayksikön olisi tullut toimittaa hankinnasta julkaistavaksi kansallinen hankintailmoitus. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole toimittanut julkaistavaksi hankintailmoitusta, ja se on siten menetellyt hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteiden 1–3 mukaan hankinta on koskenut vesireittiliikennettä seuraavilla yhteysväleillä:
1. Merisatama Karuselli - Pihlajasaari - Merisatama
2. Ruoholahden tori - Pihlajasaari - Ruoholahden tori
3. Merisatama (Kompassilaituri) - Uunisaari – Merisatama
4. Vuosaari (Kalkkihiekantorin laituri) - Kaunissaari - Vuosaari (Kalkkihiekantorin laituri).

Tarjouspyynnön kohdan 9 ”Tarjousten vertailu” mukaan hankittavan palvelun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina ovat olleet matkalippujen hinnat 50 prosentin painoarvolla sekä palvelun laatutekijät 50 prosentin painoarvolla. Palvelun laatutekijöiksi on ilmoitettu aikataulu (40 prosenttia), vesiliikenteen yrittäjäkokemus (5 prosenttia) ja yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa (5 prosenttia).

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava luonteeltaan objektiivisia sekä syrjimättömiä ja ne on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, mitä seikkoja vertailuperusteiden aikataulu ja yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa osalta on ollut tarkoitus arvioida. Markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjoajat pelkästään tarjouspyynnön liitteissä 1?3 esitetyn perusteella ole voineet tietää, mitkä ovat ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Mainitut vertailuperusteet ovat siten olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousvertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntö on siten laadittu tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen osalta niin epäselvästi, ettei se ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.
Lisäksi markkinaoikeus katsoo, että vertailuperuste vesiliikenteen yrittäjäkokemus on lähtökohtaisesti liittynyt enemmän tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Hankintayksikkö ei siten tältä osin ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta. Tarjouspyyntö on siten myös tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen.

Vertailuperusteen yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa osalta markkinaoikeus toteaa vielä, ettei tarjousten vertailussa ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon hankintayksikön aikaisempia kokemuksia tarjoajasta. Aikaisempien myönteisten kokemusten huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole tarjoajien kannalta tasapuolista eikä hyväksyttävää, jos hankintayksiköllä ei ole kokemuksia kaikista tarjoajista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan voida määrätä lain liitteen B mukaisessa palveluhankinnassa.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Kyseistä lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä lähtökohtaisesti silloin, kun markkinaoikeuden ensisijaisten seuraamusten eli reaalikeinojen käyttö on mahdotonta, koska hankintasopimus on jo tehty. Jos kansallisen kynnysarvon ylittävässä hankinnassa hankintasopimus on tehty ennen valituksen vireilletuloa markkinaoikeudessa, hankinnassa voidaan määrätä maksettavaksi hyvitysmaksu.

Käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta. Kyseessä ei näin ollen ole hankintalain 16 §:ssä tarkoitettu EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankintasopimukset on allekirjoitettu 30.3.2012 ja 2.4.2012. Hankintalain 94 §:n 3 momentista ja 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankinnasta olisi julkaistu asianmukainen hankintailmoitus ja että tarjouspyyntö olisi vertailuperusteiden asettamisen osalta laadittu hankintasäännösten mukaisesti. Asiassa ei virheiden luonne huomioon ottaen ole mahdollista jälkikäteen varmuudella todeta, ketkä olisivat virheettömässä menettelyssä osallistuneet tarjouskilpailuun, miten vertailuperusteet tällöin olisi tarjouspyynnössä täsmällisesti määritelty ja mikä vaikutus tällä olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun.

Asiassa ei näin ollen ole edellytyksiä katsoa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Testpoint Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Testpoint Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Kristiina Kemetter ja Olli Wikberg.

HUOMAA:

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.