MAO:90-91/13

ASIAN TAUSTA

IS-Hankinta Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 31.1.2012 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella kirjallisuushankinnoista. Tarjouspyynnön mukaan sopimuskausi on 1.4.2012–31.3.2014, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana.

IS-Hankinta Oy:n väliaikainen toimitusjohtaja on 30.3.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (02734 Kirjallisuushankinnat) muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ryhmän A osalta ja valinnut tältä osin BTJ Finland Oy:n tarjouksen.

IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja on 27.4.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (02734 Kirjallisuushankinnat) sulkenut Booky.fi Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ryhmän B osalta ja valinnut tältä osin BTJ Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.


ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 127/12/JH

Valitus

Vaatimukset

Booky.fi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee ryhmää A, yleisten kirjastojen kirjallisuushankinnat, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua.

Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan valittajalle kaikki ne tarjousasiakirjat, joissa olevaa tietoa on käytetty tarjousten vertailussa.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.980 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajalla tulee olla vähintään kaksi referenssikohdetta vastaavista, jo toteutuneista aineistotoimituksista kirjastoille viimeisen kahden vuoden ajalta. Vastaavuutta arvioitaessa on ilmoitettu otettavan huomioon kirjaston koko ja toimipisteiden määrä, aineiston laajuus ja hankintamäärät sekä käytetty tietojärjestelmä. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut kattavat referenssikohteet, jotka käsittävät suuren joukon ammattikorkeakoulu-kirjastoja, kaikki yliopistokirjastot sekä muut valtionhallinnon kirjahankinnat. Tarjouksessa on myös kerrottu, että valittajan liikevaihto on noin 9 miljoonaa euroa, joka on lähes 14-kertainen kilpailutettuun hankintaan nähden.

Valittaja on osoittanut, että se toimittaa aineistoa huomattavasti tarjouspyynnössä ilmoitettuja kirjastoja suuremmille kirjastoille ja suuremmalle määrälle toimipisteitä ja että sen välittämän aineiston laajuus on huomattavasti monipuolisempaa, kuin mitä tarjouspyynnöllä on kilpailutettu. Toimitettujen niteiden määrän osalta valittaja on osoittanut, että sen toiminta on vähintäänkin riittävän tehokasta kilpailutettavaan hankintaan nähden. Se, että valittajan referensseinä ilmoittamat kirjastot ovat aineistoprofiililtaan enemmän tieteellisiä kirjastoja, ei ole soveltuvuuden arvioinnin kannalta olennaista. Valittajan referensseistä on käynyt ilmi, että sen nykyinen asiakaskunta tilaa huomattavasti laajempaa aineistovalikoimaa, kuin mitä tyypillinen yleinen kirjasto tilaa.

Se seikka, että ilmoitetuista referenssikohteista yksikään ei ole ottanut käyttöön kirjastojärjestelmäintegraatiota hankintayksiköllä käytössä olevaan kirjastojärjestelmään, ei ole peruste sulkea tarjous tarjouskilpailusta. Oikeuskäytännön mukaan tarjoajalta ei voida edellyttää, että sillä jo tarjouksen jättöhetkellä olisi käytettävissään esimerkiksi palvelun tuottamisessa tarvittavat resurssit. Valittajalla on täydet valmiudet vaadittuun integraatioon.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että sen tilausjärjestelmä on jo integroitu sekä Voyager-kirjastojärjestelmään että Basware OCI Punch Out -järjestelmään. Valittaja on lisäksi ilmoittanut, että sen tilausjärjestelmä on valmis ja toimivaksi testattu hankintayksiköllä käytössä olevan ATP Origo -kirjastojärjestelmän kanssa. Integraatio ATP Origo -kirjastojärjestelmään on muihin käytössä oleviin integraatiorajapintoihin nähden erittäin yksinkertainen kaksisuuntaiseen sanomaliikenteeseen perustuva kevyt ratkaisu, jossa toimittajan tilausjärjestelmästä toimitetaan vakiomuotoisia tuotetietoja kirjastojärjestelmään, joka vuorostaan lähettää sähköpostiprotokollalla määrämuotoiset tilaukset toimittajan järjestelmään tulkittaviksi.

Tarjouksessa ja toimitetussa lisäselvityksessä on ilmoitettu tilausjärjestelmän olevan heti integroitavissa tilaajan kirjastojärjestelmään ja kuvattu järjestelmän toimintatapa sekä osoitettu valittajan tilausjärjestelmän olevan käytössä huomattavasti vaativammissa integraatiorajapinnoissa. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta vaatia, että järjestelmä olisi käytössä jossain muussa kirjastossa tarjouksen jättöhetkellä. Referenssivaatimus on näin ollen mainituilta osin suhteeton ja ylimitoitettu hankintaan nähden, sekä omiaan estämään uusien toimijoiden alalle tuloa.

Hankintayksikkö on laadullisten ominaisuuksien vertailussa varannut itselleen erittäin laajan liikkumavaran ilmoittaessaan, että arvioitavat tarkemmat ominaisuudet päätetään vasta tarjouksista selonottamisen jälkeen. Se ei ole myöskään määritellyt riittävää palvelutasoa.

Oikein suoritetussa hankintamenettelyssä valittajan tarjous olisi voinut saada parhaimmat vertailupisteet ja valittaja olisi voinut tulla valituksi tavarantoimittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

IS-Hankinta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.300 eurolla.

Perusteet

Valittajan referenssit eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Alueen kaikissa kirjastoissa on käytössä ATP Origo -järjestelmä. Järjestelmätoimittajalta saadun tiedon mukaan integrointi valittajan järjestelmään toimii teknisesti, mutta tietosisällön osalta ei ole täyttä varmuutta. Näin ollen tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus ei ole täyttynyt. Tarjouspyynnössä on edellytetty referenssejä jo toteutuneista aineistotoimituksista yleisiin kirjastoihin, mikä edellyttää yksiselitteisesti tuotannossa toimivaksi todettua integraatiota toimittajan ja kirjaston järjestelmän välillä.

Valittajan ilmoittamista referenssikohteista ainoastaan yhden sopimuksen arvo ylittää hankinnassa mukana olevan Kuopion kaupungin kirjaston kirjallisuushankintojen vuosiarvon. Tarjouspyynnön vaatimuksena on ollut vähintään kaksi kohdetta. Valittajan referenssikohteet ovat lisäksi muita kuin yleisiä kirjastoja, joiden toiminta- ja tilauskäytännöt poikkeavat yleisistä kirjastoista.

Myöhemmissä tarkistuksissa on havaittu, että valittaja ei ole käyttänyt kirjakorihinnoittelussaan tarjouksessaan ilmoittamiaan kustantajakohtaisia alennusprosentteja muun ohella positiossa A25.

Valittajalle on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen toimitettu kaikki ne tarjousasiakirjat, joita ei ollut luokiteltu salaisiksi.

Lausunto

Vaatimukset

BTJ Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeuden-käyntikulut 3.237 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan kohteena ovat olleet hankintayksikön osakaskuntien yleisten kirjastojen kirjallisuushankinnat. Referenssien asettamisella on haluttu varmistaa, että tarjoajalla on nimenomaan hankinnan kohteena olevaa kirjallisuushankintaa vastaava kokemus ja asiantuntemus. Valittajan referenssit eivät vastaa hankinnan kohdetta kooltaan, toimitetuilta nimikemääriltään eivätkä aineistovalikoiman laajuudeltaan.

Yleisten kirjastojen palvelutarpeet poikkeavat merkityksellisesti ammattikorkeakoulujen ja myös tieteellisten kirjastojen tarpeesta. Yleisille kirjastoille kyse on palvelukokonaisuudesta eikä valittajan esittämällä tavalla ainoastaan logistisesta prosessista.

Yhdelläkään valittajan referensseiksi tarjoamalla kirjastolla ei ole käytössään vastaavaa tietojärjestelmää kuin Kuopion kaupunginkirjastolla. Valittajan väite ATP Origo -integraatiosta erittäin yksinkertaisena ratkaisuna ei pidä paikkaansa. Tähän on käytännössä syynä se, että integraatio vaatii taustalle toimivan palvelukokonaisuuden, jota valittajalla ei ole. Valittajan tilausjärjestelmä ei ole käytössä ATP Origo -järjestelmässä, Kuopion kaupunginkirjaston tilaus- ja hankintamäärien kokoisessa organisaatiossa eikä yleisten kirjastojen hankintarutiineja ja hankintatapaa käyttävässä kirjastossa.

Vastaselitys

Valittaja on lausunut muun ohella, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä edellyttänyt, että tarjoajat pyytäisivät lausuntoa kirjastojärjestelmätoimittajalta. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt lausuntoa muiden tarjoajien tilausjärjestelmien yhteensopivuudesta ja on näin ollen menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi.

Tosiasiallisesti kirjastojärjestelmätoimittajan lausunto osoittaa, että valittajan tilausjärjestelmäintegraatio hankintayksikön käytössä olevaan järjestelmään on teknisesti toimiva. Tarkemman tietosisällön analyysin puuttuminen ei ole riittävä peruste valittajan sulkemiseen tarjouskilpailusta. Kirjastojärjestelmätoimittaja ei itse asiassa voi tehdä analyysiä tietosisältöön liittyen, sillä toimitettavien kirjatietueiden tietosisällöstä sovitaan aina kirjastokohtaisesti.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty referenssejä toteutuneista aineistotoimituksista yleisiin kirjastoihin, vaan kirjastoihin yleensä. Hankintayksikön menettely, jossa referenssiksi on tarjouspyynnöstä poiketen hyväksytty vain yleinen kirjasto, jolla on toimiva ja käytössä oleva integraatio tarjoajan tilausjärjestelmään, on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt sitä, millä tavalla valittajan referenssien toiminta- ja tilauskäytännöt poikkeavat yleisten kirjastojen toiminnasta. Eri asiakastyyppien tarpeet eivät miltään olennaisilta osin eroa toisistaan.

Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen hinnoittelua koskevin osin.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu.


Muut kirjelmät

Kuultava on toimittanut lisälausunnon ja valittaja lisävastaselityksen.

Diaarinumero 160/12/JH

Valitus

Vaatimukset

Booky.fi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan ryhmää B koskevan hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.350 euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta 1.4.2012 alkaen siihen päivään, kun markkinaoikeuden päätös on saanut lainvoiman.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti-kulut 2.950 eurolla.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti ja valittajaa syrjivästi. Tarjouspyynnössä ei ollut kielletty tai estetty alennusprosentin ilmoittamista vähimmäisalennusprosentin muodossa kuten valittaja on tehnyt. Hankintaoikaisupäätöksessä on virheellisesti todettu, että alan yleinen käytäntö olisi tarjota ainoastaan yhtä alennusprosenttia. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt, että alennusprosentit olisi tullut ilmoittaa tällä tavalla.

Hankintayksikön väite siitä, että alan yleinen käytäntö olisi ilmoittaa yksi kustantajakohtainen alennusprosentti, on perusteeton ja totuudenvastainen. Kustantajat hinnoittelevat tuotteet jälleenmyyjille tuotekohtaisesti riippuen kunkin tuotteen ominaisuuksista ja sovituista ehdoista. Jälleenmyyjät vuorostaan hinnoittelevat tuotteet edelleen omille asiakkailleen perustuen tuotteiden ostohintoihin. Tarjoajalla pitää olla mahdollisuus hinnoitella tuotteet omien hinnoittelumalliensa mukaisesti etenkin, kun nämä mallit ovat alan tosiasiallisen käytännön mukaisia. Positiossa B1 mainittu tuote on oppikirja, jonka tarjoajat ovat hinnoitelleet samalla tavalla.

Vastine

Vaatimukset

IS-Hankinta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan alennusprosentit kustantajittain sekä hinnoittelemaan kirjakori tarjouksessa ilmoitettujen hinnoitteluperusteiden mukaan. Valittajan tarjouksessaan käyttämä hinnoitteluperuste ”vähintään x prosenttia” täyttää pyydetyn ehdon teknisesti, mutta tarkkaa tietoa hinnoitteluperusteesta se ei kuitenkaan anna. Mikäli valittaja olisi käyttänyt kirjakorin hinnoittelussaan kustantajakohtaisesti yhtä ja samaa alennusprosenttia, joka olisi täyttänyt myös ilmoitetun ”vähintään x prosenttia”-ehdon, tarjous olisi voitu tulkita tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tarjouksen kirjakorissa B ilmoitetut alennusprosentit ovat vaihdelleet, joten valittajan ilmoittama kirjakorin B hinta ei siten ole vertailukelpoinen. Valittaja on käyttänyt kirjakorihinnoittelussaan kustantajittain toisistaan poikkeavia alennusprosentteja, mutta mitään yksiselitteistä selvitystä näitä vähimmäisprosentteja suurempien alennusprosenttien käyttämisestä ja toteuttamisesta sopimuskaudella ei tarjouksessa kuitenkaan ole annettu.

Lausunto

Vaatimukset

BTJ Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeuden-käyntikulut 1.820 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on tarjonnut kirjakorin osalta hintoja, jotka eivät ole vastanneet valittajan tarjouksessaan ilmoittamia alennusprosentteja hankintayksikön tulevissa hankinnoissa. Lisäksi se on jättänyt tarjouksessaan yksilöimättä alennushinnat, joita se tulee hankintayksikön hankinnoissa soveltamaan. Mikäli valittajan tarjous olisi hyväksytty tarjousvertailuun, vertailu olisi johtanut tilanteeseen, jossa kirjakorissa valittajan osalta olisi sovellettu hintoja siten, että ne eivät olisi vastanneet tulevaa kirjahankintojen todellista hintatasoa.

Muut tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön siten, että osioittain tarjotaan yksi kustantajakohtainen alennusprosentti, ja menetelleet tarjouksessaan tällä tavalla.

Alan yleisenä hinnoitteluperusteena julkisissa hankinnoissa on ohjevähittäis-, suositus- tai nettohinnoittelu ja näistä hinnoista tarjottava alennusprosentti. Tämä antaa hankintayksikölle mahdollisuuden sopimuksen syntyessä varmistaa tarjoajan hinnoittelun oikeellisuuden.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt olevan ilmeistä, että hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen vähintään väliaikaisin järjestelyin. Ainakin väliaikainen hankintasopimus on näin ollen syntynyt olosuhteiden perusteella.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on asiassa dnro 127/12/JH vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille kaikki ne tarjousasiakirjat, joissa olevaa tietoa on käytetty tarjousten vertailussa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan valittajalle on toimitettu kaikki ne tarjousasiakirjat, joita ei ollut luokiteltu salaiseksi. Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen siltä osin kuin sen ei ole ilmoitettu sisältävän liikesalaisuuksia. Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle voittaneen tarjoajan tarjouksen myös tarjoajan salaiseksi ilmoittamin osin.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Kun otetaan huomioon asian jäljempänä ilmenevä lopputulos, edellä mainittujen salaisiksi ilmoitettujen tarjousasiakirjojen ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisten tietojen antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n
1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 47) mukaan suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Siten esimerkiksi tarjoajien kelpoisuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo.

Referenssivaatimus

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on lain 56 §:n osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Siten hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää myös esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä. Mainitun pykälän 2 momentin osalta esitöissä on todettu muun ohella, että tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Hankintayksikön tulee siten hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä muun ohella esittämällä luettelon viimeksi kuluneen enintään kolmen vuoden aikana toteutetuista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajatietoineen. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 103) mukaan referenssejä koskevien selvitysten vaatimisessa ja niihin perustuvien ehdokkaiden tai tarjoajien teknistä kapasiteettia koskevissa vaatimuksissa tulee huomioida referenssien merkitys hankinnan kohteen kannalta.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia hankintayksikön osakkaiden yleisten kirjastojen, koulukirjastojen, päiväkotien ja muiden yksiköiden kirjallisuushankinnoista. Tarjouspyynnön kohdassa 8 on ilmoitettu tarjoajan kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset. Kyseisessä kohdassa on muun ohessa ilmoitettu, että tarjoajalla tulee olla vähintään kaksi referenssikohdetta vastaavista, jo toteutuneista aineistotoimituksista kirjastoille viimeisen kahden vuoden ajalta. Vastaavuutta arvioitaessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu otettavan huomioon kirjaston koko ja toimipisteiden määrä, aineiston laajuus ja hankintamäärät sekä käytetty tietojärjestelmä. Tarjouspyynnössä ei ole tämän tarkemmin ilmoitettu, mitä vastaavuudella tarkoitetaan. Tarjouspyynnön kohdassa ”hankinnan taustaa” on ilmoitettu käytössä olevaksi kirjastojärjestelmäksi ATP Origo.

Hankintayksikön 30.3.2012 tekemän hankintapäätöksen mukaan valittaja sekä eräs toinen tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja on suljettu tarjouskilpailusta ryhmän A osalta puuttuneen soveltuvuuden perusteella, koska tarjouspyynnössä ilmoitetut referenssivaatimukset eivät täyttyneet. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa on valittajan osalta todettu seuraavaa: ”Tarjouksessa ilmoitetut referenssit eivät ole vaatimuksen mukaiset; integrointi ATP Origoon ilmoitettu, ett valmis ja testattu – ei tarkempia tietoja – ei käytössä.”

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut, että valittajan referenssit eivät ole vastanneet vaadittua muun ohella siksi, että tarjouspyynnössä on vaadittu referenssejä jo toteutuneista aineistotoimituksista yleisiin kirjastoihin, mikä edellyttää tuotannossa toimivaksi todettua integraatiota toimittajan ja kirjaston järjestelmän välillä. Hankintayksikkö on viitannut hankkimaansa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan valittajan järjestelmän integrointi toimii teknisesti, mutta tietosisällön osalta ei ole täyttä varmuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on sinänsä oikeus edellyttää tarjoajaa esittämään selvityksenä teknisestä suorituskyvystään ja ammatillisesta pätevyydestään toteuttaa hankinta referenssitoimituksia, jotka kooltaan, määrältään tai tekniseltä vaativuudeltaan edellyttävät tiettyä tasoa. Referenssivaatimukset on kuitenkin asetettava siten, että ne ovat perusteltuja hankinnan kohteen kannalta, suhteellisia ja syrjimättömiä eivätkä rajaa perusteettomasti kilpailua. Lisäksi referenssivaatimusten sisällöstä on selkeästi ilmoitettava tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevassa tapauksessa hankintayksiköllä on sinänsä ollut oikeus asettaa referenssejä koskeva vaatimus, jossa on edellytetty aineistotoimituksia tietynkokoisiin kirjastoihin. Sen sijaan referenssikohteiden tietojärjestelmiä koskeva vaatimus, joka on tarjouspyyntö kokonaisuudessaan huomioon ottaen asetettu siten, että merkitystä on ollut vain sillä kokemuksella, joka tarjoajalla on ollut hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa todetulla tavalla nimenomaan hankintayksikön käytössä olleesta tietojärjestelmästä, ei ole hankinnan kohde huomioon ottaen antanut tarjoajille mahdollisuutta osoittaa kirjastokäyttöön soveltuvaa tietojärjestelmään liittyvää teknistä suorituskykyään muilla vastaavilla ohjelmilla ja niiden integraatioratkaisuilla. Vaatimus on siten saattanut perusteettomasti heikentää kilpailua rajaamalla tarjouskilpailuun osallistumaan pyrkivien määrää ja on siten ollut liian ankara. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella vaatimusta nimenomaan tietyn järjestelmän integrointikokemuksesta olisi pidettävä hankintayksikön ja hankinnan kohteen kannalta ehdottomasti perusteltuna tai välttämättömänä. Hankintayksikön menettely on siten tältä osin ollut virheellistä.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnön kohdan 12 Päätöksenteon perusteet mukaan tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteena ovat ryhmän A/yleiset kirjastot osalta hinta 60 prosentin ja laatu 40 prosentin painoarvolla ja ryhmän B/muut osalta hinta 50 prosentin ja laatu 50 prosentin painoarvolla. Tämän lisäksi mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on todettu seuraavaa: ”Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit.”

Tarjouspyynnön kohdassa 6 Hankinnan kohteen kriteerit on ryhmän A (yleisten kirjastojen kirjallisuushankinnat) osalta ilmoitettu laadun vertailuperusteiksi verkkopalvelu, ennakkotilaukset, tilaus-toimitus ja raportointi sekä ilmoitettu kunkin vertailuperusteen osalta annettavat enimmäispisteet. Verkkopalvelun osalta tarjouspyynnössä on todettu: ”Verkkopalvelun tulee olla integroitu käytössä oleviin kirjastojärjestelmiin. Verkkopalvelun toiminta on kuvattava.” Ennakkotilausten osalta on todettu: ”Selvitys ennakkotilausmateriaalista saatavasta informaatiosta ja ennakkotilausten piiriin kuuluvista kustantajista on liitettävä tarjoukseen.” Vertailuperusteen tilaus-toimitus osalta tarjouspyynnössä on todettu: ”Selvitys toimitusvarmuudesta, toimitusten seurannasta ja palautusten käsittelystä on liitettävä tarjoukseen. Pikatoimituslisä €.” Raportoinnin osalta tarjouspyynnössä on todettu: ”Selvitys raportoinnista ja hankintaraporttimalli on liitettävä tarjoukseen.”

Samassa tarjouspyynnön kohdassa on ryhmän B Muut kirjallisuushankinnat (esim. koulukirjastojen, päiväkotien, kuntien eri hallintokuntien ja muiden yksiköiden kirjahankinnat) ilmoitettu laadun vertailuperusteiksi verkkokauppa, tilaus-toimitus ja raportointi sekä ilmoitettu kunkin vertailuperusteen osalta annettavat enimmäispisteet. Verkkokaupan osalta tarjouspyynnössä on todettu: ”Tarjoajalla on sähköinen kauppapaikka. Verkkokaupan toiminta on kuvattava tarjouksessa.” Tilaus-toimituksen osalta on todettu: ”Tilaus-toimitusketjun toiminta on kuvattava tarjouksessa. Pientoimituslisä, kun tilauksen € arvo alle 50€.” Raportoinnin osalta tarjouspyynnössä on todettu: ”Toimitusten seuranta ja/tai raportointi on kuvattava tarjouksessa ja raporttimalli on liitettävä tarjoukseen.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetut ryhmien A ja B laadun vertailuperusteet, jotka ovat lähinnä kuvanneet hankinnan kohteena olevaa palvelua ja sille asetettuja vaatimuksia, ovat olleet niin laajoja, yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä kyseisiä vertailuperusteita koskevassa tarjousvertailussa. Kyseiset vertailuperusteet ovat myös antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on siten vertailuperusteet asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen ei ole tarpeen lausua asiassa esitetyistä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta ja tarjousten vertailua koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös ryhmän A osalta ja muutoksenhaun kohteena oleva ryhmää B koskeva hankintaoikaisupäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano tältä osin kieltää. Hyvitysmaksun määrääminen ei tule hankintalain 95 §:n 1 momentin nojalla toissijaisena seuraamuksena tämän hankintamenettelyn osalta kysymykseen.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.


Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan edellä mainituilta osin julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemilla määrillä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa IS-Hankinta Oy:n väliaikaisen toimitusjohtajan 30.3.2012 tekemän hankintapäätöksen (02734 Kirjallisuushankinnat) siltä osin kuin se koskee ryhmää A, yleisten kirjastojen kirjallisuushankinnat.

Markkinaoikeus kumoaa IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtajan 27.4.2012 tekemän ryhmää B koskevan hankintaoikaisupäätöksen (02734 Kirjallisuushankinnat).

Markkinaoikeus kieltää IS-Hankinta Oy:tä edellä mainituilta osin tekemästä hankintasopimuksia sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa IS-Hankinta Oy:n korvaamaan Booky.fi Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa dnro 127/12/JH 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa IS-Hankinta Oy:n korvaamaan Booky.fi Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa dnro 160/12/JH 1.000 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää IS-Hankinta Oy:n ja BTJ Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Booky.fi Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta asiassa dnro 127/12/JH.


MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Olli Wikberg.