MAO:180/13

ASIAN TAUSTA

Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.1.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vuoden 2012 keväällä alkavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnasta ajalle 1.3.–31.12.2012.

Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto on 23.3.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (dnro 0216/995/2.4.1/2012) valinnut ammatillisen suunnittelun koulutuksen (X7120) osalta Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tarjouksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 654.100 euroa, josta valituksen kohteena olevan hankinnan osuus on ollut 84.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole pantu muutoin täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Koulutusyhtiö Kirsikkapuisto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 5.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.402,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ja siinä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet koulutuksen hintaa lukuun ottamatta ovat olleet epäselvät. Tarjouspyynnön vertailuperusteiden perusteella ei ole ollut mahdollista verrata tarjouksia tasapuolisesti, eikä kaikilla vertailuperusteilla ole ollut yhteyttä hankinnan kohteeseen. Vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle mahdollisuuden tarjousten mielivaltaiseen arviointiin ja pisteyttämiseen. Vertailuperusteet ovat olleet osin syrjiviä ja estäneet uusien tarjoajien pääsyn toimittajaksi.

Tarjouspyynnössä ei ole kuvattu, miten vertailuperusteiden osatekijöiden yhteydessä mainittuja ominaisuuksia tai seikkoja arvioidaan ja painotetaan valintamenettelyssä.

Koulutuksen työelämävastaavuutta ja vaikuttavuutta koskevan vertailuperusteen osatekijän ”jatkosuunnitelmien konkreettisuus, realistisuus, hyödynnettävyys ja toteuttamiskelpoisuus kotoutumissuunnitelmissa” painoarvoa ei ole määritetty osatekijän sisällä. Koulutustarjouksen yhteydessä ei voida tehdä jatkosuunnitelmia, vaan ne laaditaan koulutuksen lopussa. Osatekijän perusteella tarjouksia ei voida verrata tasapuolisesti ja objektiivisesti. Osatekijän viittaus aiempaan toimintaan on syrjinyt uusia alalle tulevia tarjoajia.

Aikaisemmasta vastaavasta koulutuksesta saatua palautetta koskevan vertailuperusteen osatekijä ”muu palautetieto” antaa hankintayksikölle täysin rajoittamattoman vapauden osatekijän soveltamisessa. Myös saman vertailuperusteen toinen osatekijä ”yhteistyö hankkija-asiakkaan kanssa” on edellyttänyt tarjoajalta aiempaa toimintaa vastaavan koulutuksen antajana hankkija-asiakkaan kanssa. Osatekijä syrjii uusia toimijoita, koska arviointi on voinut koskea vain niitä tarjoajia, jotka ovat aiemmin toimineet kouluttajana tarjouspyyntöä vastaavissa koulutuksissa hankkija-asiakkaan kanssa. Hankkija-asiakkaan tulee esittää markkinaoikeudelle selvitys osatekijän soveltamisessa käytetyistä tiedoista ja tilastoista sen osoittamiseksi, että mainittu osatekijä ja sen perusteella tehty vertailu on objektiivinen.

Koulutussuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen osatekijän ”opetuksen tukena olevan yhteistyöverkoston laajuus ja monipuolisuus” painoarvoa ei ole määritetty osatekijän sisällä. Opiskelijoiden tausta ja tulevaisuuden kiinnostuskohteet selviävät vasta sen jälkeen, kun koulutusryhmä on koossa ja heidän taustansa sekä kiinnostuksen kohteet ovat selvinneet koulutuksen kuluessa. Yhteistyökumppaneiden tarve tulee esille vasta koulutuksen kuluessa. Konkreettisten yhteistyökumppaneiden esittäminen tarjouksessa on siten mahdotonta.

Käsitteellä yhteistyöverkosto ei ole vakiintunutta sisältöä. Yhteistyöverkoston laajuus ja monipuolisuus ovat riippuvaisia siitä, miten tarjoaja nimeää yhteistyökumppaneita verkostoonsa. Yhteistyöverkoston laadun arvioinnille ei ole objektiivisia perusteita. Yhteistyöverkoston käsite on tarjouspyynnön vertailuperusteena avoin, määrittelemätön ja vailla sisältöä. Yhteistyöverkoston ilmoittamisella ei myöskään ole yhteyttä tarjottavan koulutuspalvelun laatuun tai ominaisuuksiin. Osatekijä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden osatekijän soveltamisessa.

Toimitusvarmuutta koskevan vertailuperusteen osatekijän ”toimitusvarmuus” painoarvoa ei ole määritetty osatekijän sisällä. Koulutustiloille, käytettäville koneille ja laitteille ei ole esitetty tarjouspyynnössä mitään vaatimuksia. Tarjoaja ei ole tarjousta tehdessään voinut varautua tilakysymykseen varaamalla tai vuokraamalla tilat, joista saisi tarjousvertailussa etua kilpailijoihin verrattuna. Sama koskee koneita ja laitteita. Muita koulutusresursseja ja toimitusvarmuutta koskevassa osatekijässä ei ole määritelty tarkempaa sisältöä toimitusvarmuuden arvioinnille. Toimitusvarmuuden käsite on kokonaisuudessaan täysin avoin ja määrittelemätön. Osatekijä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden osatekijän soveltamisessa.

Tarjousten vertailu on tehty virheellisesti.

Valittaja on saanut aikaisemmasta vastaavasta koulutuksesta saatua palautetta koskevasta vertailuperusteesta muihin tarjoajiin nähden huonon arvion. Saman vertailuperusteen osatekijän ”muu palaute”, jonka painoarvo on ollut ilmeisen suuri, perustelut ovat täysin epäselviä eivätkä perustu yhteismitallisiin ja vertailukelpoisiin arviointi-kriteereihin.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on saapunut markkinaoikeuteen myöhässä. Valituksen täydennyksestä ilmenee, että markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden täydentää valitustaan perusteiden osalta viimeistään 24.4.2012. Täydennys on kuitenkin saapunut markkinaoikeuteen vasta 25.4.2012.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti.

Tarjousten vertailuperusteet ovat perustuneet työ- ja elinkeinoministeriön ohjeeseen (TEM/1453/07.02.02/2010), jonka mukaan Uudenmaan ELY-keskus on laatinut tarjousten vertailuperusteet. Perusteet ovat olleet useita vuosia käytössä. Hankintayksikkö on käyttänyt mainittuja perusteita arvioidessaan kyseisen koulutuksen tarjouksia.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankittaessa ollaan tekemisissä niin abstraktien asioiden kanssa, ettei vertailuperusteita voida kirjoittaa niin tarkoin kuin hankittaessa esimerkiksi jotain konkreettista esinettä. Pyrkimällä täyteen tarkkuuteen tarjouspyynnössä kirjoitettaisiin samalla valmiiksi myös tarjous palveluntuottajille opetussuunnitelmineen. Tarjoajille ei jätettäisi mitään innovatiivisuuden ja uusien opetusmenetelmien keksimisen mahdollisuutta.

Tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnön ja siinä mainittujen säädösten mukaisesti asteikolla 1–5 painoarvoja käyttäen. Pisteytys ja sen perustelut on kirjattu hankintapäätöksen liitteenä olevaan pylväsdiagrammiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan ammatilliseen suunnitteluun painottuvan koulutuksen tavoitteena on selkiyttää opiskelijan ammatillisia suunnitelmia niin, että hän löytää koulutukseen ja/tai työllistymiseen johtavan ratkaisun. Suunnitelman laatiminen koulutuksen loppuvaiheessa kuuluu siis olennaisena osana ammatillisen suunnittelun koulutuksen sisältöön.

Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt täsmällisiä jatkosuunnitelmia, vaan esimerkkejä realistisista vaihtoehdoista. Valittajan tarjouksessa ei ole kuvattu jatkosuunnitelmaa. Vertailuperuste on ollut tasapuolisesti ja objektiivisesti arvioitavissa.

Valittaja ei itse ole uusi alalle tulija, eikä se ole aiemmin ilmoittanut kokeneensa käytettyjä valintaperusteita syrjiviksi. Tarjousten vertailussa toimija, jolla ei ole ollut aikaisempaa vastaavaa toimintaa tai koulutuskokemusta, on saanut vertailuasteikolla 1–5 neutraalin arvosanan 3.

Ammatillisen suunnittelun koulutuksen vertailussa ei ole käytetty kohtaa muu palautetieto, sillä kaikilta tarjoajilta on löytynyt käyttökelpoinen OPAL-palaute. Valittajan tarjouksen arvioinnissa on käytetty maahanmuuttajille suunnatuista valmentavista työvoimakoulutuksista saatua OPAL-palautetta. Kohdan muu palautetieto käyttäminen ei olisi antanut hankintayksikölle rajatonta valtaa. Palautetiedon tulee luonnollisesti liittyä asiallisesti kyseiseen hankintaan ja sen on oltava hankinnan kannalta merkityksellinen.

Aikaisemmasta vastaavasta koulutuksesta saadun palautteen arvioinnissa uudet toimijat ovat saaneet neutraalit 3 pistettä, joten peruste ei ole ollut heitä syrjivä. Työ- ja elinkeinohallinnon virkailijat ovat yleensä ammatissaan pitkään, joten kokemukseen ja muistiin perustuva tietämys on riittävä.

Koulutussuunnitelman kohdalla valittaja ei ole maininnut tarjouksessaan yhtään yritystä eikä yhteyshenkilöä. Valittajan esittämä yhteistyöverkosto on ollut avoin ja määrittelemätön. Tarjoajan olisi tullut esitellä yhteistyökumppaneita ja yhteistyöverkoston laajuutta sekä monipuolisuutta.

Valittaja spekuloi yhteistyöverkoston käsitteellä, vaikka sillä on pitkäaikainen kokemus palveluntuottajana.

Toimitusvarmuuden osalta hankintayksikkö on arvioinut muita koulutusresursseja suhteessa hankittavaan koulutukseen, koulutuksen kohderyhmään. Ammatillisen suunnittelun koulutuksessa kohderyhmänä ovat olleet terveydellisiä rajoitteita omaavat henkilöt, joten koulutustiloilta on voitu edellyttää monipuolisuutta, erityistä toimivuutta ja esteettömyyttä ilman erityistä vaatimusta tarjouspyynnössä.

Kuultavan lausunto

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valitus on tullut vireille määräajassa ja valituksen täydennys tullut markkinaoikeuteen lain mukaisessa määräajassa, joten valitus tulee tutkia. Valittajan asiamies on lähettänyt valituksen täydennysasiakirjat sähköpostilla markkinaoikeuteen sen valituksen täydennyksen antamiselle asettamassa määräajassa.

Hankittavan palvelun abstraktisuus ja mahdollisuus innovatiivisuuden sekä uusien opetusmenetelmien kehittämiseen eivät vapauta hankintayksikköä hankintalainsäädännön velvoitteista.

Tarjouspyyntö on ollut sisällöltään hankintasäännösten vastainen. Tarjouspyynnön perusteella ei ole voitu tehdä laissa edellytettyä objektiivista ja tasapuolista tarjousvertailua.

Tarjousten vertailu ja pisteytys eivät saa perustua tarjoajien yleensä esittämien seikkojen arviointiin, vaan vertailun tulee perustua tarjouspyynnössä yksiselitteisesti määriteltyjen ominaisuuksien arviointiin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Hankintalain 75 §:n 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintalain 105 §:n mukaan valitukseen sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin valituksen muotoa ja sisältöä koskevan säännöksen mukaan valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta;
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Pykälän 2 momentin mukaan valittajalle on annettava valituksen täydentämistä varten kohtuullinen määräaika ja samalla ilmoitettava, millä tavoin valitus on puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston 23.3.2012 tekemä ammatillisen suunnittelun koulutusta (X7120) koskeva hankintapäätös (dnro 0216/995/2.4.1/2012) on lähetetty valittajalle tiedoksi postitse kirjeellä. Valittajan on näin ollen katsottava saaneen hankintapäätöksestä tiedon 30.3.2012. Valitus, jossa valittaja on muun ohella yksilöinyt kysymyksessä olevan hankintapäätöksen ja esittänyt vaatimuksensa, on saapunut markkinaoikeuteen sähköpostitse 13.4.2012.

Koska valitus on ollut puutteellinen, markkinaoikeus on 17.4.2012 varannut valittajalle hallintolainkäyttölain 28 §:n mukaisen tilaisuuden täydentää valitustaan perusteiden osalta ja pyytänyt valittajaa toimittamaan valituksen täydennyksen viimeistään 24.4.2012. Valittaja on markkinaoikeuteen 24.4.2012 virka-ajan jälkeen saapuneessa ja näin ollen 25.4.2012 saapuneeksi kirjatussa valituksen täydennyksessä muun ohella esittänyt valituksensa yksilöidyt perusteet.

Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 13.4.2012 ja on siten tehty hankintalain 87 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Valittajalle valituksen täydentämistä varten asetettu määräaika ei ole sitova siten, että valitus olisi katsottava myöhässä saapuneeksi siitä syystä, että valituksen täydennystä ei ollut toimitettu asetetussa määräajassa. Valitusta ei siten ole hankintayksikön esittämien syiden vuoksi jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto on pyytänyt tarjouksia työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Tarjouspyynnön mukaan hankittavana koulutuksena on muun ohella ollut keväällä 2012 alkavaksi ilmoitettu ”Ammatillisen suunnittelun koulutus”.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen tekeminen” on ilmoitettu, että tarjoukset on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olleella Uudenmaan ELY-keskuksen tarjouslomakkeella JA2012 liitteenä olleiden koulutuskuvausten perusteella.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjousten vertailuperusteet” on ilmoitettu, että koulutusten hankintapäätökset tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Valmentavaa työvoimakoulutusta koskevien koulutusalojen osalta valinta on ilmoitettu tehtävän seuraavien vertailuperusteiden ja painoarvojen mukaan:

”1. Koulutuksen hinta (0,20)
– Koulutuksen nettohinnan lisäksi tarjousten otp-hintoja verrataan hintojen aritmeettiseen keskiarvoon. Varsinaisen koulutuksen hinnan lisäksi mukaan otetaan kartoitusten ja näyttöjen/sertifikaattien hinnat.

2. Koulutuksen työelämävastaavuus ja vaikuttavuus (0,20)
– Jatkosuunnitelmien konkreettisuus, realistisuus, hyödynnettävyys ja toteuttamiskelpoisuus kotoutumis-/työllistymissuunnitelmissa (esi-merkkejä / aikaisemmista koulutuksista saatu kokemus).
– Samansisältöisen koulutuksen aikaisemmat vaikuttavuustulokset; kuinka suuri osa suorittaneista on työttömänä 3 kk koulutuksen jälkeen.

3. Aikaisemmasta vastaavasta koulutuksesta saatu palaute (0,20)
– Aikaisemman vastaavan koulutuksen OPAL-palaute tai muu palautetieto.
– Yhteistyö hankkija-asiakkaan kanssa: miten aiempi yhteistyö kouluttajan ja työ- ja elinkeinotoimistojen välillä on onnistunut, onko kouluttaja aiemmin toimittanut sovitut selvitykset ja hoitanut muut velvoitteet sopimuksen mukaan.

4. Koulutussuunnitelma (0,20)
– Koulutuksen toteuttamissuunnitelma (sisällöt, menetelmät, prosessit) suhteessa tarjouspyynnössä esitettyyn kohderyhmään.
– Opetuksen tukena olevan yhteistyöverkoston laajuus ja monipuolisuus.

5. Toimitusvarmuus (0,20)
– Opettajaresurssit (vastuuopettajan pätevyys ja työkokemus (CV), muut käytettävät kouluttajaresurssit.
– Muut koulutusresurssit (tilat, koneet, laitteet) ja toimitusvarmuus.”

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja olleet siinä määrin yksilöityjä ja täsmällisiä, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella riittävällä tarkkuudella tietää, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousvertailussa. Vertailuperusteiden osatekijöiden ei ole katsottava valittajan viittaamilta osin olevan uusia toimijoita syrjiviä tai estävän uusien tarjoajien pääsyn toimittajaksi.

Kansallinen lainsäädäntö ei sanamuotonsa mukaan edellytä hankintalain liitteen B mukaisissa toissijaisissa palveluhankinnoissa, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa vertailuperusteiden painoarvot etukäteen. Tässä tapauksessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu vertailuperusteiden painoarvot. Vertailuperusteiden osatekijöille tai niiden arvioinnissa huomioon otettaville tekijöille ei ole ilmoitettu painoarvoja. Kunkin vertailuperusteen osatekijöitä on siten lähtökohtaisesti pidettävä keskenään samanarvoisina. Sama koskee myös kunkin osatekijän arvioinnissa ilmoitettuja seikkoja.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on laadittu tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen osalta niin selväksi, että sen perusteella on voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteet ovat olleet objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikkö ei näin ollen ole kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonais-taloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n 2 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 47) mukaan tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina koulutuksen hinta, koulutuksen työelämävastaavuus ja vaikuttavuus, aikaisemmasta vastaavasta koulutuksesta saatu palaute, koulutussuunnitelma ja toimitusvarmuus. Kunkin edellä mainitun vertailuperusteen painoarvo on ollut 0,20.

Valituksen kohteena olevan hankinnan palveluntuottajaksi on valittu Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Hankintapäätöksessä on todettu, että vertailun tulokset graafisena esityksenä ja johtopäätökset koulutuksen hankintaan on esitetty hankintapäätöksen liitteessä 1. Mainittu liite 1 ”Vertailun tulokset graafisena esityksenä” on käsittänyt ammatillisen suunnittelun koulutuksen pisteytyksen pylväsdiagrammien muodossa.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailuasiakirjassa on lueteltu arvioitavina tekijöinä: ”Kokonaishinta, Otp-hinta, Jatkosuunnitelmat, Vaikuttavuustulokset, OPAL, Yhteistyö hankk.-asiakas, Toteuttamissuunnitelma, Yhteistyöverkosto, Opettajaresurssit ja Muut resurssit (tilat, laitteet)”. Vertailuasiakirjassa on pylväsdiagrammein kuvattu kunkin tarjoajan saamat pisteet asteikolla 0,000–5,000 tekijöittäin. Vertailuasiakirjassa ei ole numeraalisesti esitetty tarjoajien saamia pisteitä.

Vertailuasiakirjan perusteluissa on todettu seuraavaa:

”Johtopäätökset: Koulutussuunnitelma oli paras Helsingin Diakoniaopistolla ja Kiipulan ammattiopistolla. OPAL- tai muu palaute oli kaikilla tarjoajilla hyvä. Työelämävastaavuudessa ja vaikuttavuudessa jatkosuunnitelmien osalta parhaat pisteet saivat tarjoajat, jotka olivat kuvanneet jatkosuunnitelmien sisältöä. Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioitiin Edupolin tarjous.”

Hankintayksikkö on hankintapäätösasiakirjoissaan yleisellä tasolla selvittänyt niitä seikkoja, jotka se on tarjousten pisteytyksessä ja tarjousten vertailussa ottanut huomioon. Hankintapäätöksessä tai sen liitteessä ei ole kuitenkaan riittävästi selvitetty, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin eroavaisuuksiin tarjousten pisteytys on perustunut. Hankintapäätösasiakirjoista ei siten ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin tarjouspyynnössä ilmoitetun vertailuperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei näin ollen ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyn edellä todettu virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä muutoin pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto aikoo edelleen toteuttaa ammatillisen suunnittelun koulutusta koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Koulutusyhtiö Kirsikkapuisto Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäynti-kuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston 23.3.2012 tekemän ammatillisen suunnittelun koulutusta (X7120) koskevan hankintapäätöksen (dnro 0216/995/2.4.1/2012). Markkinaoikeus kieltää Vantaan työ- ja elinkeinotoimistoa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston korvaamaan Koulutusyhtiö Kirsikkapuisto Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.140 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Reima Jussila ja Olli Wikberg.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.