MAO:182/13

ASIAN TAUSTA

Oulun kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) Oulun Konttori liikelaitos on ilmoittanut 4.2.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta muuttopalveluiden hankinnasta Oulun kaupungille ja sen yhteistyökumppaneille ajalle 1.4.2012–31.12.2014 ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.

Oulun kaupungin Oulun Konttori liikelaitoksen johtaja on 22.3.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 49 valinnut Niemi Palvelut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Martela Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.680 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousten hintavertailu on tehty virheellisesti. Hinnat on laskettu vertailussa virheellisesti, koska kaluston ja henkilöstövuokrien osalta on laskettu yhteen ainoastaan ilmoitetut tuntihinnat eikä hankintayksikön arvioimien toimeksiantojen määrällä kerrottuja tuntihintoja. Sen sijaan yli 100 kilometrin ylittävän kuljetusmatkan osalta tehtävän lisäveloituksen, muuttotavaroiden pakkaamisen ja muuttolaatikoiden vuokrauksen hinnat on laskettu kertomalla hankintayksikön arvioimien toimeksiantojen määrä tarjoajien ilmoittamilla yksikköhinnoilla. Hintavertailussa on myös virheellisesti jätetty ottamatta huomioon tarjoajilta kysytyt ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja pyhälisiä koskevat lisäprosentit. Samoin on virheellisesti jätetty ottamatta huomioon päällekkäin pinottavien muuttolaatikoiden vuokrat.

Tarjouspyynnön laatuvaatimusten mukaan palveluntuottajan kuorma-autojen on täytynyt täyttää vähintään Euro 4 -päästönormit. Tarjouspyynnössä on yhdeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi asetettu ”kalusto vähiten päästöjä”. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti käyttäessään edellä mainittua vertailuperustetta, koska kuorma-autojen päästöjen mittaaminen ei ole yksiselitteinen asia eikä ole olemassa mitään sellaista ulkopuolista tahoa, joka olisi vahvistanut tiettyjen kuorma-automerkkien ja -mallien hiilidioksidipäästöt. On jäänyt selvittämättä, mistä voittanut tarjoaja on saanut ilmoittamansa päästölukemat. Tarjouspyyntö ei ole tältä osin ollut niin selvä, että sen perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös laiminlyödessään ilmoittaa tarjouspyynnössä, miten muut laadun vertailuperusteet pisteytetään. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu ainoastaan, että seitsemästä eri vertailuperusteesta saa enintään 5 tai 10 pistettä ja että kaikkien laadun vertailuperusteiden enimmäispistemäärä on yhteensä 50 pistettä. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, miten muiden kuin enimmäispisteet saavien tarjoajien pisteet määräytyvät.

Hankintayksikkö on lisäksi laiminlyönyt hankintapäätöksen perustelemisen hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastine

Oulun kaupunki on todennut, että sen tarkoituksena ei ole ollut ottaa pinottavien muuttolaatikoiden vuokraa ja tarjouspyynnössä pyydettyjä ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja pyhälisiä koskevia lisäprosentteja huomioon vertailuhinnan laskemisessa. Vaikka ne olisi otettu huomioon vertailuhinnan laskemisessa, tarjouskilpailun lopputulos ei olisi muuttunut. Siitä, ettei näitä tekijöitä oteta huomioon vertailuhinnassa, olisi selvyyden vuoksi tullut mainita tarjouspyynnössä.

Kilpailutuksessa on tarkoituksella otettu huomioon hankinnan ympäristöystävällisyys vertailemalla muuttopalvelua toteuttavien autojen päästöjä. Vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteeseen. Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöt kilometriä kohden ja lisäksi on edellytetty, että käytettävä kalusto täyttää vähintään Euro 4 -päästönormit. Suomessa ajoneuvojen verotus perustuu päästöihin. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen on olemassa EU-tasoiset normit. Ajoneuvojen päästöt on ollut vertailuperusteena hankintasäännösten mukainen.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa hankintayksikön on ilmoitettava vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painoarvo. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta painotuksen määrittelemisessä. Hankintayksikkö on ilmoittanut kunkin laadun vertailuperusteen enimmäispisteet eli painoarvon ja tarjousten vertailussa suhteuttanut muiden tarjoajien pisteet eniten pisteitä saaneen tarjoajan pistemäärään. Hankintayksikkö on siten painottanut vertailuperusteet hankintasäännösten mukaisesti, eikä se ole menetellyt virheellisesti tarjousten vertailussa.

Hankintapäätöksen liitteenä on toimitettu yksityiskohtainen Excel-taulukko, jossa on kuvattu pisteiden jakautuminen kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintayksikkö on myös ilmoittanut vertailuperusteiden enimmäispistemäärät ja niiden perusteet.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Niemi Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska määräaikaan mennessä toimitetussa tarjouksessa ei ole lainkaan ilmoitettu tarjouspyynnössä edellytettyjä kuorma-autojen päästömääriä. Päästömäärät on ilmoitettu niitä tiedustelleelle hankintayksikölle neljä päivää tarjousajan päättymisen jälkeen. Hankintayksikön olisi tullut hylätä tarjous tarjouspyynnön vastaisena eikä antaa valittajalle mahdollisuutta täydentää alun perin tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan.

Vertailuperuste ”kalusto vähiten päästöjä” on ollut riittävän selkeä ja hankintasäännösten mukainen. Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet päästöt tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla, eikä tarjouspyynnöstä ole esitetty tarjousaikana kysymyksiä päästöjen arvioinnista. Kuultava on ilmoittanut päästöarvonsa, jotka ovat perustuneet sen sisäisiin laskelmiin todellisista ajetuista kilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta.

Laadun vertailuperusteet on tarjouspyynnössä ilmoitettu hankintasäännösten mukaisesti, ja hankintayksikkö on ilmoittanut kunkin vertailuperusteen pisteytysperusteet. Tarjouspyyntö on siten tältäkin osin ollut hankintasäännösten mukainen.

Myös hintojen ilmoittamisen osalta tarjouspyyntö on ollut selkeä. Hintojen vertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintapäätös on perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että asiassa on jäänyt epäselväksi, onko hankintayksikkö tarkoittanut hintavertailulomakkeella toimeksiantojensa arvioidut määrät ilmoittaessaan, että vertailuhinta lasketaan tuntihinnan ja toimeksiantojen määrän tulona, vai onko se tarkoittanut jotakin muuta. Hankintayksikkö on esimerkiksi tarvikevuokrien osalta ottanut vertailuhintojen laskennassa huomioon hintavertailulomakkeella ilmoittamansa arvioitujen toimeksiantojen määrän. Näin ollen tarjouspyynnön hintavertailulomake on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen.

Tarjouspyynnössä olisi tullut selvittää ja määritellä, miten tarjoajien tulee kuorma-autojen päästöt mitata ja miten mittaustulokset tulee dokumentoida.

Valittajan tarjous on annettu tarjouspyynnön mukaisena siten kuin valittaja on voinut perustellusti käsittää tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot. Tarjouspyyntö on ollut päästöjen ilmoittamisen osalta epäselvä. Päästöjen ilmoittamiseen liittyneet epäselvyydet johtuvat tarjouspyynnön epäselvyydestä, eikä päästöjen ilmoittaminen ole ollut tarjouspyynnön tietojen perusteella mahdollista. Valittaja on kuitenkin tarjouksessaan ilmoittanut sen kaluston täyttävän vähintään Euro 4 -pästönormit, mitä on pidettävä tarjouspyynnön sisältö huomioiden riittävänä.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta ennen tarjousten vertailua, koska tarjoaja on ilmoittanut päästöt ainoastaan tiettyyn otokseen perustuvana arviona eikä tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla todellisina päästöinä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 87) on todettu, että tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee ilmoittaa nimenomaisesti tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa, joten riittävää ei ole, että arviointiperusteet käyvät esimerkiksi välillisesti ilmi tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Mainitun pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105) on todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin siten, että hinnan osuus on 50 prosenttia ja muiden vertailuperusteiden osuus on 50 prosenttia. Laadun vertailuperusteet ja niistä annettavat pisteet on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavalla tavalla:

” – Henkilöstön määrä 5 pistettä (eniten henkilökuntaa saa täydet pisteet)
– henkilöstön koulutus 5 pistettä (arvio tehdään koulutuksen kuvausten perusteella)
– kaluston ikä 10 pistettä (lasketaan kaluston keski-ikä)
– kaluston määrä 10 pistettä (eniten kalustoa saa täydet pisteet)
– kalusto vähiten päästöjä 10 pistettä (vertaillaan ilmoitettujen päästöjen keskiarvolla)
– henkilöstön tunnistaminen 5 pistettä (käyttäjän/tilaajan arvio tunnistettavuudesta ratkaisee annetut pisteet)
– raportointi 5 pistettä (käyttäjän/tilaajan arvio raportin sisällöstä ratkaisee annetut pisteet).”

Tarjouspyynnön mukaan tarjoushinnat on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella. Tarjouspyynnössä on vielä todettu, ettei muulla tavalla merkittyjä tai ilmoitettuja hintoja huomioida tarjousvertailussa. Tarjouspyynnön kohdassa päätöksentekoperusteet on todettu, että halvin tarjous saa pistemäärän 50 ja muiden tarjousten hintapisteet lasketaan kaavalla halvin tarjous jaettuna vertailtava tarjous kerrottuna 50:llä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hintaliitteessä tarjoajan on tullut ilmoittaa arvonlisäveroton tuntihinta seuraaville palvelukokonaisuuksille: muuttomies/asentaja (kalusteasentaja), pakettiauto ja kuljettaja, pakettiauto, kuljettaja ja muuttomies, pakettiauto, kuljettaja ja kaksi muuttomiestä, kevyt kuorma-auto ja kuljettaja, kevyt kuorma-auto, kuljettaja ja muuttomies, kevyt kuorma-auto, kuljettaja ja kaksi muuttomiestä, kevyt kuorma-auto, kuljettaja ja kolme muuttomiestä, kuorma-auto ja kuljettaja, kuorma-auto, kuljettaja ja muuttomies, kuorma-auto, kuljettaja ja kaksi muuttomiestä sekä kuorma-auto, kuljettaja ja kolme muuttomiestä. Lisäksi hintalomakkeella on tullut ilmoittaa lisäveloituksen määrä prosentteina arki-iltaisin kello 18–22 ja lauantaisin tehdystä työstä, sunnuntaisin ja arkipyhinä tehdystä työstä sekä kilometrikohtainen kuljetusmatkalisä, kun matka nouto-osoitteeseen ylittää 100 kilometriä. Vielä hintaliitteessä on tullut ilmoittaa muuttotavaroiden pakkaamisen tuntihinta ja muuttolaatikoiden vuokrahinnat.

Hintaliitteessä on ilmoitettu myös arviot toimeksiantojen vuotuisesta määrästä ja todettu, että määrät ovat vertailuarvoja eivätkä ole hankintayhteistyösopimuksen osapuolia sitovia.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tehnyt tarjousten hintavertailun virheellisesti. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa puolestaan esittänyt, ettei se ole tarjousten hintavertailussa ottanut huomioon muuttolaatikoiden vuokraa eikä tarjouspyynnössä pyydettyjä ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja pyhälisiä koskevia lisäprosentteja.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä määrittänyt sitä, miten hintavertailu tehdään sen pyytämien edellä todettujen hintatietojen osalta. Tarjoajat eivät ole tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, mikä merkitys yhtäältä kunkin ilmoitetun palvelukokonaisuuden tai suoritteen hinnalla ja toisaalta lomakkeella olleella arvioiduilla toimeksiantojen määrillä on tarjousten hintavertailussa. Kun tarjouspyynnöstä ei tarkemmin ilmene, miten hintaliitteell ilmoitettaviksi edellytetyt hinnat otetaan tarjousten hintavertailussa huomioon ja miten niitä tullaan siinä arvioimaan, hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua tarjousten vertailussa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti laiminlyödessään ilmoittaa tarjouspyynnössä, miten laadun vertailuperusteet pisteytetään, ja käyttäessään epäselvää kaluston päästöihin liittyvää vertailuperustetta.

Markkinaoikeus katsoo, että vertailuperusteet ”henkilöstön tunnistaminen” ja ”raportointi”, joiden osalta on tarjouspyynnössä lisäksi ilmoitettu ”käyttäjän/tilaajan” arvion ratkaisevan tarjouksille tarjousten vertailussa annettavat pisteet, ovat olleet niin yleisiä ja epämääräisiä, etteivät tarjoajat niiden osalta ole voineet tietää, mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee tarjousten vertailussa kiinnittämään huomiota. Kyseiset vertailuperusteet eivät siten ole olleet objektiivisia ja syrjimättömiä, ja ne ovat antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa.

Vertailuperusteena on ollut myös ”kalusto vähiten päästöjä (vertaillaan ilmoitettujen päästöjen keskiarvolla)”. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan pakettiautojen ja kuorma-autojen osalta ”ajoneuvon CO2-päästöt (g/km)”.

Tarjouspyynnössä asetettu ajoneuvokaluston hiilidioksidipäästöjen määrää koskeva vertailuperuste on sinänsä liittynyt hankinnan kohteeseen. Kun tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyen kuorma-autojen päästöjä koskeva vähimmäisvaatimus ja ilmoitettu, että tarjousten vertailussa eniten pisteitä saa kalustolla, jonka päästöt ovat pienimmät, hankintayksikkö on kyseisen vertailuperusteen osalta tehnyt myös riittävän eron tarjoajien soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä.

Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty, miten päästöt on tullut mitata tai muuten määrittää ja onko mittausmenetelmistä ja mittaustuloksista tullut esittää jokin selvitys. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kyseinen vertailuperuste on tarjouspyynnössä ilmoitettu niin epätäsmällisesti, että se on voinut vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Tarjouspyynnöstä tulee riittävän selvästi ilmetä tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja se, miltä osin tarjoajilta pyydettyjä selvityksiä tullaan käyttämään tarjoajan soveltuvuuden ja miltä osin tarjousten vertailussa tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnissa. Tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Palvelun laatuvaatimukset” on asetettu tarjoajan soveltuvuuden arviointiin liittyviä tarjoajaa koskevia ehdottomia vaatimuksia muun ohella muuttoon osallistuvien työntekijöiden määrän, kaluston määrän, henkilökunnan työasujen ja henkilökorttien ja raportoinnin osalta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ”henkilöstön määrä”, ”kaluston määrä”, ”henkilöstön tunnistaminen” ja ”raportointi” liittyvät lähtökohtaisesti enemmän tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Tarjouspyynnössä ei ole riittävän selvästi yksilöity, miltä osin tarjouksessa esitettäväksi pyydetty selvitys otetaan huomioon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja miltä osin tarjousten laatua koskevassa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei siten tältä osin ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta. Tarjouspyyntö on siten myös tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa muuttopalveluiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä kuultava saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Oulun kaupungin Oulun Konttori liikelaitoksen johtajan muuttopalveluiden hankinnasta 22.3.2012 tekemän hankintapäätöksen § 49. Markkinaoikeus kieltää Oulun kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Oulun kaupungin korvaamaan Martela Oyj:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Niemi Palvelut Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.