MAO:230/13

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.1.2012 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Kehärata tunnelin turvaurakasta.

Liikennevirasto on 20.9.2012 tekemällään hankintapäätöksellä diaarinumero 957/0820/2011 valinnut Flexim Security Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 652.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.3.2013

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Megalock Oy on valituksessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 65.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään välittömästi markkinaoikeuden päätöksen tiedoksisaantiin. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus keskeyttää hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti uhkasakon nojalla. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 9.005 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ja sen soveltaminen ovat olleet hankintasäännösten vastaisia.

Hankintayksikkö ei ole määritellyt hankinnan kohdetta tarjouspyynnössä yksiselitteisellä tavalla. Hankinnan kohteen määritys on koostunut tarjouspyyntökirjeen lisäksi yli kolmestasadasta teknisestä kuvasta. Laaja tarjouspyyntömateriaali on vaikeuttanut tarjousten laatimista. Materiaali ei myöskään ole ollut kaikilta osin johdonmukaista.

Hankittavien laitteiden ja tarvikkeiden määrä on ollut epäselvä. Hankintayksikkö ei ole antanut tarjoajille listaa tarvittavista laitteista ja tarvikkeista. Tarjoajien on pitänyt teknisten piirustusten perusteella päätellä hankinnan toteuttamiseksi tarvittavat laitteet, tarvikkeet ja työt. Tarjouspyynnön liitteenä olleet tekniset piirrokset ovat olleet niin tutkinnanvaraisia, että se on vaikeuttanut tarjousten tekemistä. Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmään liittyvien ovien määrä on voinut vaihdella 165 oven erotuksella eri kuvien välillä. Hankintayksikkö ei ole lisäkysymyksiin antamissaan vastauksissa selventänyt kysyttyjä seikkoja riittävällä tavalla.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjousten hinnoitteluun merkittävästi vaikuttavia spesifikaatioita. Hankintayksikkö on edellyttänyt tiettyjen tarvikkeiden huomioimista hinnoissa. Esimerkiksi tarjoukseen on tullut sisällyttää Uninterruptible Power Supply (UPS) -järjestelmä. Kyseisiä laitteita löytyy markkinoilta 140?15.000 euron hintaisina riippuen järjestelmän ominaisuuksista. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole tarjouspyynnössä määritellyt haluamansa UPS-järjestelmän ominaisuuksia. Toinen esimerkki on hätäkuulutusjärjestelmä, jonka osalta hankintayksikkö ei ole määritellyt äänenpainetasojen mittauksen rasterin riittävää tiheyttä.

Hankintayksikön dokumentaatio ei ole ollut määrittelyissään johdonmukainen. Hankintayksikkö on kuvannut hankinnan kohteen useammalla eri asiakirjalla, joissa on kuvattu erilaisia asioita ja näkökulmia laitteistoon ja tarvikkeisiin. Tarjoajien on tullut useista eri liitteistä löytyneitä tietoja yhdistelemällä päätellä mitä ominaisuuksia hankinnan kohteena olevilta laitteilta vaaditaan. Esimerkiksi valittajalle on ollut epäselvää missä sijaintikaavioissa merkityissä paikoissa on edellytetty, että PTZ-kamerat ovat Full HD -kameroita ja missä taas on riittänyt pienempi tarkkuus. Kameratunnuksia on myös ilmeisesti muutettu eri suunnitelmaversioissa. Eri tarjoajat ovat voineet tulkinta tarjouspyynnön teknisiä eritelmiä eri tavalla ja annetut tarjouksen eivät tästä syystä ole olleet vertailukelpoisia.

Urakan työnjako ei ole ilmennyt selkeästi tarjouspyynnöstä. Kehäradan tunneliurakkaan on liittynyt kolmetoista eri urakkaa. Hankintayksikön toimittaman materiaalin perusteella tarjoajille on voinut jäädä epäselväksi mitkä työt kuuluvat turvaurakkaan ja mitkä taas johonkin toiseen urakkaan. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole selkeästi ilmoitettu, että kulunvalvonnan hankinta, asennus ja kytkentä eivät kuulu tähän hankintaan. Näin ollen tarjoajat ovat todennäköisesti sisällyttäneet tarjouksiinsa osin järjestelmiä, jotka eivät ole tähän hankintaan kuuluneet ja osin jättäneet ne huomioon ottamatta tarjoushintoja laskiessaan.

Hankintayksikkö ei ole antanut kaikkia tarjouksen hinnan laskemiseksi olennaisia tietoja. Hankintayksikkö on edellyttänyt, että kameravalvontajärjestelmän kameroiden tulee olla yhteensopivia hankintayksikön järjestelmien kanssa. Hankintayksikön käytössä olevista järjestelmistä ei kuitenkaan ole annettu tietoa tarjouspyyntöasiakirjoissa. Voittanut tarjoaja on saanut etua hankintayksikön menettelystä, koska se on aikaisemmin toimittanut hankintayksikölle laitteita. Voittanut tarjoaja on tiennyt muita tarjoajia enemmän hankintayksikön käytössä olevista laitteista. Se on voinut tarjouksessaan muita paremmin voinut ottaa huomioon olemassa olevat laitteet.

Tarjousten vertailuperusteena on ollut halvin hinta. Tästä syystä tarjouspyyntö olisi tullut laatia siten, että sen perusteella olisi voinut antaa sisällöltään yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti kun se ei ole sulkenut tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomia tarjouksia tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on sallinut tarjouspyynnöstä poikkeavien tuotteiden tarjoamisen. Yhdenkään tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen tarjouspyynnön liitteen 7 sivulla 3 esitetyn IP-ulkovalvontakameran osalta. Markkinoilla ei ole ollut hankintayksikön vaatiman teknisen eritelmän mukaisia kameroita.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vastineessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan arvo alittaa vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 12 §:ssä säädetyn kynnysarvon. Hankintayksikkö on ilmoituksen julkaisuhetkellä arvioinut hankinnan jäävän erityisalojen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle mutta hankintailmoitus on julkaistu kilpailun aikaansaamiseksi.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Se seikka, että piirustuksia ja työselostuksia on ollut tarjouspyynnön liitteenä paljon, ei ole tehnyt menettelystä hankintasäännösten vastaista. Eri dokumenttien välinen soveltamisjärjestys on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Lisäksi hankintayksikkö on lisäkysymyksiin antamissaan vastauksissa selventänyt soveltuvia tulkintasääntöjä.

Hankittavien laitteiden ja tarvikkeiden määrä ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnön mukana ei ole toimitettu laitteiden ja tavaroiden määräluetteloita vaan hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjoajat ovat osanneet lukea tarjouspyynnön liitteenä olleita suunnitelmapiirustuksia ja dokumentteja. Määrät ovat olleet yksiselitteisesti laskettavissa tarjouspyynnön liitteistä kokeneen alalla toimivan yrityksen toimesta. Kulunvalvontajärjestelmällä varustettavien ovien määrät ovat olleet laskettavissa suunnitelmista yksiselitteisesti ja lisäkirjeessä 1 hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajille, että kulunvalvonnan osalta ovikaavio on tarkempi kuin pohjakuva.

Tarjouspyynnössä annetut spesifikaatiot ovat olleet riittäviä ja johdonmukaisia. Tarjoajan on tullut itse mitoittaa hankintaan sisältynyt UPS-järjestelmä tarjoamiensa laitteiden järjestelmälle asettamien vaatimusten mukaisesti niin, että kokonaisuus on täyttänyt hankintayksikön vaatimukset. Hätäkuulutusjärjestelmän äänenpainetason mittaukset on tullut suorittaa standardin SFS-EN 60849 mukaisesti. Rasterin tiheys on määräytynyt kyseisen standardin perusteella.

Urakkarajat ovat olleet selkeät. Urakan laajuus ja työnjako on esitetty täysin yksiselitteisesti ja selkeästi tarjouspyyntömateriaaleissa.

Tarjouspyynnössä on myös muutoin ollut kaikki olennaiset tiedot, joita tarjouksen antamiseksi on tarvittu.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Liikennevirasto on myös täsmentänyt tarjouspyynnön joitakin kohtia vastaamalla tarjoajien esittämiin lisäkysymyksiin lisäkirjeillä. Tarjouspyyntö on tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia.

Kaikki saadut tarjoukset yhtä lukuun ottamatta ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyty. Valittaja on tullut tarjouskilpailussa toiseksi. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan halvempi. Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että tarjouspyyntö on ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä, niin asiassa ei voida varmasti sanoa, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

Tunnelin turvaurakan täytäntöönpanoa ei ole voitu lykätä, koska se olisi vaikuttanut koko Kehärataprojektin aikatauluun. Kehärataprojekti on pääkaupunkiseudun ja koko valtakunnallisen liikennöinnin kannalta erittäin merkittävä hanke. Jos turvaurakan hankintasopimus määrättäisiin tehottomaksi tai sopimuksen sopimuskautta lyhennettäisiin, se lykkäisi koko kehäradan käyttöönottoa. Tämä aiheuttaisi merkittävää taloudellista haittaa ja yhteiskunnallisten etujen saavuttamisen viivstymistä. Myöskään seuraamusmaksua ei voida määrätä. Kyseessä ei ole ollut EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Flexim Security Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan arvo alittaa erityisalojen hankintalain 12 §:ssä säädetyn rakennusurakkasopimuksen kynnysarvon.

Tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä tuottaakseen keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Alalla ammattimaisesti toimiva elinkeinonharjoittaja on tarjouspyyntömateriaalin perusteella voinut riittävällä tarkkuudella ymmärtää mitä hankintayksikkö on ollut tarjouskilpailussa hankkimassa.

Valittajan tarjouksen hinta on ollut hyvin lähellä voittaneen tarjoajan tarjoushintaa, mikä seikka osoittaa, että valittajan tarjoama ratkaisu on ollut hyvin pitkälle samankaltainen kuin voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu.

Vastaselitys

Hankinnan arvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain kynnysarvon.

Hankintayksikön oma menettely hankintamenettelyn kuluessa osoittaa, että hankintayksikkö on katsonut, että hankinta kuuluu erityisalojen hankintalain mukaisen kilpailutusmenettelyn piiriin. Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta ilmoituksen ja liittänyt tekemäänsä hankintapäätökseen valitusosoituksen markkinaoikeudelle. Liikennevirasto on hankintailmoituksen julkaisuhetkellä ja hankintapäätöstä tehdessään katsonut, että hankinta on ollut osa tunnelin ja tunneliasemien sisustusurakoita.

Muutoksenhaun kohteena oleva hankinta on ollut alisteinen tunnelin ja tunneliasemien sisustusurakoihin nähden. Koska kysymyksessä oleva hankinta on ollut osa useaa pääurakkaa, kaikkien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Kokonaisuutena katsottuna Kehäradan tunnelin ja tunneliasemien rakennus- ja sisustusurakoiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt 140 miljoonaa euroa.

Valitusta ei näin ollen voida jättää tutkimatta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Kehärata tunnelin turvajärjestelmien hankinta ei ole ollut osa useaa pääurakkaa vaan se on ollut oma hankintakokonaisuus. Kyseessä on ollut sivu-urakka, joka on alistettu pääurakkaan erillisellä alistamissopimuksella. Sen tarkoituksena on ollut antaa tunnelin ja tunneliasemien pääurakoitsijoille aikatauluohjaus turvajärjestelmien hankintaan nähden pääurakan suoritusalueella.

Pääurakoitsijan aikatauluohjaus ja osittain yhteinen urakka-alue eivät tarkoita, että kyseessä olisivat olleet keskenään ”vastaavat osat”. Pääurakat ja muutoksenhaun kohteena oleva hankinta ovat olleet täysin erillisiä ja toisiaan vastaamattomia urakoita. Tunneleiden sisustus- ja louhintaurakoista on järjestetty kustakin erilliset kilpailutukset ja tehty erilliset urakkasopimukset, tarjoajat ovat olleet eri yrityksiä ja niiden kaikkien toteutusaikataulut ovat olleet erilaisia.

Hankintailmoituksen julkaisemisella ja sillä seikalla, että Liikennevirasto on liittynyt hankintapäätökseen valitusosoituksen, ei ole merkitystä asian tutkimista ratkaistaessa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti. Erityisalojen hankintalain 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muun ohella hankintalain 94 §:ssä säädetään. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta erityisalojen hankintalain mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Pykälän 2 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta myöskään erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava lain 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai metrolla.

Hankintamenettelyn kohteena on ollut Liikenneviraston kilpailuttama Kehäradan tunneliosuuden, pystykuilujen ja maanalaisten rautatieasemien turvajärjestelmien hankinta. Liikennevirasto on toiminut Kehärataprojektissa kokonaisvastuullisena rakennuttajana ja hankintojen kilpailuttajana omasta ja Vantaan kaupungin puolesta. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä on erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että turvajärjestelmien hankinnan arvo on alittanut eritysalojen hankintalaissa säädetyn kynnysarvon. Kyseessä on ollut itsenäinen hankintakokonaisuus tai erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentissa tarkoitettu rakennusurakkaan sisältyvä osa. Valittaja on esittänyt, että hankinnan arvo on ylittänyt kynnysarvon, koska turvajärjestelmien hankinta on ollut erityisalojen hankintalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla osa useaa pääurakkaa, joiden kaikkien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa.

Erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin mukaan erityisalojen hankintalakia ei sovelleta tavaroita ja palveluita koskeviin hankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 400.000 euroa eikä rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 5.000.000 euroa.

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo on tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella ollut 652.016?1.039.680 euroa. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan Kehäradan pääurakoiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt 140 miljoonaa euroa. Asiassa on näin ollen ensimmäiseksi ratkaistavana, onko muutoksenhaun kohteena oleva hankinta ollut erityisalojen hankintalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla osa laajempaa hankintakokonaisuutta.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja sopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava erityisalojen hankintalakia.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 138) on lain 13 §:ää koskevilta osin todettu, että ennakoidun arvon laskentasäännöillä pyritään estämään hankintojen pilkkominen ja ilmoitusvelvollisuuden kiertäminen. Pykälän 3 momentin osalta on todettu, että sopimuksen jakaminen osiin on sinänsä sallittua, mutta edellytyksenä on, että sopimuksen kokonaisarvoksi katsotaan kaikkien erien yhteenlaskettu kokonaissumma. Tällöin jokainen osahankinta tulee kilpailuttaa EU-laajuista ilmoittamismenettelyä noudattaen. Lainkohdalla pyritään estämään säännösten kiertämisen tarkoituksessa tehtävä hankintojen toteuttaminen erissä.

Erityisalojen hankintalain 16 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eikä hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin erityisalojen hankintalain tai hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti erityisalojen hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 139) on lain 16 §:ää koskevilta osin todettu, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi kuulua samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista olisi siten esimerkiksi jakaa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Säännös ei kuitenkaan estäisi hankinnan jakamista eriin sellaisissa tapauksissa, joissa kunkin erän hankinta toteutetaan lakiehdotuksen menettelytapavaatimusten mukaisesti.

Kehäradan rakennustyöt ovat alkaneet keväällä 2009 tunneleiden rakennustöillä. Hankintailmoitus Aviapoliksen aseman rakennus- ja sisustusurakasta on julkaistu tammikuussa 2011. Tämän jälkeen on kilpailutettu muiden asemien rakennus- ja sisustusurakat. Niiden täytäntöönpano on alkanut kevään ja syksyn 2012 aikana, lukuun ottamatta Viinikkalan asemaa, jonka osalta rakennus- ja sisustusurakan on ollut tarkoitus alkaa huhtikuussa 2013. Turvajärjestelmiä koskeva hankintamenettely on aloitettu tammikuussa 2012 julkaistulla erillisellä hankintailmoituksella.

Kehäradan tunneleiden rakennus- ja sisustusurakat ja turvajärjestelmien hankinta on kilpailutettu erillisillä hankintailmoituksilla. Turvajärjestelmiä koskeva hankintamenettely on aloitettu noin vuosi rakennus- ja sisustusurakoiden kilpailuttamisen aloittamisen jälkeen. Näissä hankintamenettelyissä hankinnan kohteet eivät ole olleet samoja tai vastaavia ja hankintoja toteuttamaan on valittu kokonaan eri aloilla toimivat tarjoajat. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksikkö olisi menettelyllään pyrkinyt kiertämään hankintasäännöksiä.

Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi samanaikaisesti toteuttanut samanlaisia hankintoja erillisissä osissa. Turvajärjestelmien hankinnan ei näin ollen voida katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen Kehäradan tunneleiden rakennus- ja sisustusurakoiden kanssa erityisalojen hankintalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valituksen tutkimisedellytysten selvittämiseksi asiassa on seuraavaksi ratkaistavana, onko hankinnassa ollut kysymys tavarahankinnasta vai rakennusurakasta.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on lain liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Säännöksen mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta. Säännöksen mukaan tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Hankinnan kohteena ovat olleet videovalvontajärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmän asennustyöt. Näistä vain murtojärjestelmän asennustyössä on ollut kysymys rakennusurakaksi luokiteltavasta hankinnasta. Markkinaoikeus katsoo, että kokonaisuutena arvioiden hankinnassa ei ole ollut kysymys erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaisesta rakennusurakasta vaan pykälän 3 kohdan mukaisesta tavarahankinnasta, johon on liittynyt asennustöitä.

Hankinnan arvo on tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella ollut 652.016?1.039.680 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen tavarahankintoja koskevan kynnysarvon. Erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentin nojalla lakia ei kuitenkaan sovelleta rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

Asiassa on valituksen tutkimisen kannalta näin ollen ratkaisevaa, onko turvajärjestelmien hankinta ollut erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla Kehärata tunnelin rakennus- ja sisustusurakkaan sisältyvä osa, jonka osalta kynnysarvo on vähemmän kuin 1 miljoona euroa.

Turvajärjestelmien hankinta on asiassa esitetyn selvityksen mukaan ollut tunnelin ja tunneliasemien sisustusrakennusurakoille alisteinen sivu-urakka. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan pääurakoiden yhteenlaskettu arvo on ollut noin 144.300.000 euroa ja sivu-urakoiden yhteenlaskettu arvo on ollut noin 24.945.507 euroa. Yhteensä urakoiden toteutuneeksi kokonaisarvoksi on näin ollen muodostunut noin 169.245.507 euroa.

Rakennusurakan sivu-urakoiden yhteenlaskettu arvo on erityisalojen hankintalain 13 pykälän 4 momentissa säädetyllä tavalla alittanut 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevaan hankintaan ei sovelleta erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentissa tavarahankinnoille säädettyä kynnysarvoa vaan erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentissa säädettyä kynnysarvoa.

Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan noin 650.000 euroa ja viisi kuudesta tarjouskilpailussa saadusta tarjouksesta on alittanut hinnaltaan miljoona euroa. Hankinnan ennakoidun kokonaisarvon hankintailmoituksen julkaisuhetkellä voidaan tämän vuoksi katsoa olleen alle miljoona euroa. Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei siten ole ylittänyt erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentin mukaista rakennusurakkaan sisältyvän osan kynnysarvoa. Koska hankintaan ei näin ollen sovelleta hankintalakia eikä erityisalojen hankintalakia, valitus on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Megalock Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Megalock Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen ja Flexim Security Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.275 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala ja Kristiina Kemetter.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.