MAO:260/13

ASIAN TAUSTA

Puolustusvoimat (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.6.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain mukaisella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kantolaitejärjestelmä M05:n hankinnasta vuosina 2013–2016.

Puolustusvoimien maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan hallinto-osasto on 31.7.2012 tekemällään päätöksellä BI7816 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Puolustusvoimien maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan hallinto-osasto on 21.8.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä BI8391 hylännyt Dewellton Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 6.900.000–7.900.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole vielä tehty eikä hankintasopimusta ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Dewellton Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 6.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettelyssä on virheellisesti sovellettu julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia, vaikka hankinnan kohde ei täytä niitä edellytyksiä, joita puolustushankinnoilta mainitun lain mukaan edellytetään. Koska hankinnan kohteena ovat olleet teknisissä spesifikaatioissa esitetyt pieni reppu, iso reppu, liivi, johon voidaan kiinnittää taskuja eri kohtiin, sekä kymmenen erilaista taskua erilaisten välineiden säilyttämiseksi, ei kysymyksessä ole ollut julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain mukainen tuote, vaan tavanomainen tuote, jollaisia voidaan hankkia yleisesti erä-, kalastus- ja metsästysliikkeistä. Näin ollen hankinta olisi tullut järjestää noudattaen julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä.

Valittaja on suljettu virheellisesti tarjouskilpailusta. Valittajan kaikki viisi referenssiä ovat kuvanneet teknistä suorituskykyä ja ovat kaikki hankinnan kohteen tyyppisiä tuotteita ja tehty samoista materiaaleista sekä samoilla koneilla kuin hankinnan kohde tullaan tekemään. Lisäksi kaikki valittajan referenssit ovat sisältäneet vaaditusti hankinnan kohteen tyyppisille tuotteille suoritettua tuotekehitystä. Hankintayksikkö ei ole valittajan poissulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle koskevassa päätöksessään myöskään esittänyt perusteita sille, miksi valittajan referenssit yhtä lukuun ottamatta on katsottu hankinnan kohdetta vastaamattomiksi.

Hankintailmoituksessa ei ole määritetty riittävän tarkasti, millä perusteella referenssit on hyväksytty hankinnan kohteen tyyppiseksi toimitukseksi. Tämä on antanut hankintayksikölle mahdollisuuden referenssien subjektiiviseen arviointiin osallistumishakemusten käsittelyssä. Valmistajan kannalta hankinnan kohteen tyyppinen tuote on ollut sellainen tuote, joka on tehty samoilla koneilla ja käyttäen samoja raaka-aineita kuin hankinnassa.

Vastine

Vaatimukset

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kantolaitejärjestelmä on puolustustarvike, koska hankinnan kohde on yksinomaan sotilaalliseen käyttötarkoitukseen suunniteltu ja kehitetty tuote eikä sille kokonaisuutena ole osoitettavissa todellista siviilikäyttöä. Tästä johtuen sen kilpailutukseen on tullut soveltaa julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia.

Hankinnan kohteena on ollut hankintayksikön ydintehtävien kannalta keskeinen järjestelmä. Hankintayksikkö on vaatinut referenssejä hankinnan kohteen tyyppisten tuotteiden toimituksesta ja tuotekehityksestä. Vaatimukset täyttävillä referensseillä on varmistettu se, että ehdokkaalla on teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä valmistaa ja kehittää käyttötarkoituksen mukaista tuotetta.

Hankintayksikkö ei ole vaatinut referensseinä täsmälleen samanlaisia toimituksia, vaan referensseiksi on hyväksytty hankinnan kohteen tyyppiset toimitukset. Referenssivaatimusta kahdesta hankinnan kohteen tyyppisestä toimituksesta ja kahdesta kohteen tyyppisille tuotteille suoritetusta tuotekehityksestä ei voida pitää kohtuuttomana vaatimuksena, varsinkin kun yksittäinen toimitus on voinut täyttää molemmat edellä mainituista ehdoista.

Vaatimus ehdokkaiden teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä ei ole syrjinyt ehdokkaita. Lisäksi vaatimus on laadittu niin selväksi, että sen perusteella ehdokkaat ovat voineet laatia yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia osallistumishakemuksia.

Teknisen suorituskyvyn ja ammattitaidon osoittamisen kannalta ei ole riittävää ainoastaan se, että toimittajalla on tuotantotiloissaan koneet, joilla tuotteiden valmistaminen on mahdollista. Tekniseen suorituskykyyn ja ammattitaitoon kuuluu olennaisesti myös ehdokkaan tai toimittajan osaaminen, josta toimituksia ja tuotekehitystä koskevat referenssit ovat antaneet luotettavan kuvan.

Valittajan esittämät referenssit 1–4 ovat olleet hankinnan kohteeseen verrattuna huomattavan pienimuotoisia ja yksinkertaisia, eikä niitä ole voitu pitää riittävänä osoituksena hankinnan kohteen toteuttamisen edellyttämästä teknisestä suorituskyvystä ja ammattitaidosta. Vain valittajan referenssiä 5 on pidetty hankinnan kohteen kanssa samantyyppisenä, vaikka sekään ei ole vastannut hankinnan kohdetta.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa tarjoajalle asetettuja teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimuksia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö tulee velvoittaa tarkentamaan tarjouspyyntöään siltä osin kuin se koskee ohjeiden laatimista tuotantoon jalkauttamiseksi sekä siltä osin kuin se koskee suunnittelutyön hankintaa.

Vaatimus siitä, että tarjoaja esittää vaatimukset täyttävät tarjousnäytteet, on suhteeton hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen nähden. Hankintayksikön ei olisi tullut vaatia spesifikaatioiden mukaisia tarjousnäytteitä muilta kuin kilpailun voittajalta.

Hankintailmoituksen mukaan ehdokkaalla on oltava mahdollisuus nimetä ammatillisesti pätevä henkilö mahdollista tuotekehitystä varten. Koska kilpailutukseen sisältyy neuvotteluelementti, jonka mahdollisuudesta tai suuruudesta hankintayksikkö tulee neuvottelemaan myöhemmin, ei hankintaa olisi tullut järjestää rajoitetulla menettelyllä, vaan neuvottelumenettelyllä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen ja kaksi lisäkirjelmää.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen ja kaksi lisäkirjelmää sekä todennut, että vaaditut huoltovarmuusvaatimukset ja sopimukseen liittyvät lisäehdot rajoittavat kilpailua ja ovat vastoin syrjimättömyysperiaatetta ja estävät kaikkia halukkaita osallistumasta tarjouskilpailuun.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 7 §:n 1 momentin mukaan lakia ei sovelleta julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (puolustus- ja turvallisuushankintalaki) 5 §:ssä tarkoitettuihin hankintoihin.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (EUT-sopimus) 36, 51, 52 tai 62 artiklasta muuta johdu, mainittua lakia sovelletaan sen 4 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden puolustus- ja turvallisuus-hankintoihin. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan puolustus-hankintoja ovat hankinnat, jotka koskevat puolustustarvikkeita, niiden osia tai osakokonaisuuksia. Pykälän 4 momentin mukaan puolustustarvikkeella tarkoitetaan tavaraa, joka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu sotilaallisiin tarkoituksiin ja tarkoitettu käytettäväksi aseena, ammuksena tai puolustusmateriaalina.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan puolustushankintoja ovat myös hankinnat, jotka koskevat rakennusurakoita, tavaroita tai palveluita, jotka liittyvät suoraan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden johonkin elinkaaren vaiheeseen. Elinkaari on määritetty lain 3 §:n 1 momentin 23 kohdassa siten, että elinkaarella tarkoitetaan kaikkia mahdollisia peräkkäisiä tuotteen vaiheita eli tutkimusta ja kehittämistä, teollista kehittämistä, tuotantoa, korjausta, nykyaikaistamista, muuttamista, ylläpitoa, huoltoa ja huollon järjestämistä, varastointia, kuljetusta, koulutusta, testausta, poistoa ja hävittämistä.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 5 §:n esitöiden (HE 76/2011 vp s. 46 ja 47) mukaan puolustustarvikkeeksi on lähtökohtaisesti katsottava tavara, joka sisältyy Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon ja on suunniteltu tai sovitettu sotilaallisiin tarkoituksiin. Toisaalta sitä, että tavara ei sisälly Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, ei pidä yksistään pitää todisteena siitä, että kyseessä ei ole puolustustarvike. Tilanteessa, jossa sekä hankinnan kyttötarkoitus että hankintailmoituksessa kuvattu suorituskyky ovat luonteeltaan sotilaallisia, on kyse puolustushankinnasta. Silloin, kun hankinnan kohteena olevan tuotteen käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin on epävarmaa, tulee hankinnassa soveltaa hankintalakia, kuten myös silloin, kun hankinnan kohteena on kaksikäyttötuote, jota voidaan käyttää yhtä lailla siviili- kuin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain soveltamisalaan kuuluvat lain esitöiden (HE 76/2011 vp s. 48) mukaan myös sellaisten puolustustarvikkeiden osien ja osakokonaisuuksien hankinnat, joita on käytössä myös siviilimarkkinoilla. Näiden osalta laki tulee sovellettavaksi aina kun kyseinen osa tai osakokonaisuus liitetään tai se sisältyy mainitun lain 5 §:n 4 momentin mukaiseen puolustustarvikkeeseen.

Hankinnan kohde on kuvattu hankintailmoituksen kohdassa II.1.5 seuraavasti: ”Kantolaitejärjestelmän (varusteliivi lisäosineen) hankinta vuosina 2013 - 2016. Kantolaitejärjestelmä on suunniteltu ja tarkoitettu taistelijan tarvitseman varustuksen kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Varusteliivi taskuineen on tarkoitettu välittömästi taistelussa tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden (kuten ampumatarvikkeiden, valopistoolin, pistoolin, käsikranaattien, savuheitteiden, suojanaamarin, kenttälapion jne.) kantamiseen. Taskut on suunniteltu kyseisille a-tarvikkeille ja tuotteille. Kantolaitejärjestelmä on modulaarinen ja sitä kyetään muokkaamaan kuhunkin tehtävään ja operaatioon soveltuvaksi. Pientä reppua käytetään partioreppuna. Repussa kuljetetaan tehtävässä (24 h) tarvittavaa lisämateriaalia (kuten lisäpatruunat, heitteet, vesi, sotilasradio, vaihto-, suoja- ja lisävaatetus). Isoa reppua käytetään taistelijan ”varastoreppuna”. Repussa säilytetään varusteet, joita ei tarvita välittömästi tehtävän suorittamiseen. Reppua säilytetään joko ajoneuvossa tai majoituksen yhteydessä. Iso reppu on suunniteltu ja mitoitettu mahdollistamaan koko varustuksen säilyttäminen ml. makuupussi ja telttapatja.”

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olleen kantolaitejärjestelmän käyttötarkoitus, johon liittyy ase- ja ampumatarvikkeiden sekä muiden jalkaväkisotilaan välineiden kuljettaminen ja käyttäminen taistelutilanteessa, ja sen hankintailmoituksessa kuvattu suorituskyky ovat luonteeltaan sotilaallisia. Lisäksi kantolaitejärjestelmälle ei ole kokonaisuutena ollut osoitettavissa todellista siviilikäyttöä. Näin ollen hankinnan kohteena ovat olleet puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset puolustustarvikkeet ja niiden hankintaan on tullut soveltaa mainittua lakia.

Hankintamenettelyn valinta

Valittaja on esittänyt, että hankintaan on virheellisesti sovellettu rajoitettua menettelyä, vaikka siihen olisi tullut soveltaa neuvottelumenettelyä.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 20 §:n 1 momentin mukaan hankinnoissa käytettävät kilpailuttamismenettelyt määritellään lain 3 §:n 9–13 kohdassa. Hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyä valitessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, koska puolustus- ja turvallisuushankintalaki mahdollistaa sekä rajoitetun menettelyn että neuvottelumenettelyn ensisijaisena hankintamenettelynä.

Soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys

Valittaja on esittänyt, että hankintailmoituksessa ei ole määritetty riittävän tarkasti, millä perusteella referenssit on hyväksytty hankinnan kohteen tyyppiseksi hankinnaksi.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisista valtion keskeisistä turvallisuuseduista muuta johdu.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 50 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä, tietoturvallisuutta, huoltovarmuutta sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

Mainitun pykälän 1 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 76/2011 vp s. 96) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 53 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä luettelolla viimeksi kuluneen enintään viiden vuoden aikana toteutetuista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajatietoineen. Mainitun pykälän esitöiden (HE 76/2011 vp s. 98) mukaan selvitysten vaatimisen tulee olla perusteltua menettelyn kohteena olevan palvelu- tai tavarahankinnan taikka rakennusurakan laadun ja laajuuden kannalta. Vaatimusten tulee olla kohtuullisessa suhteessa hankinnan toteuttamiseen liittyvien riskien minimointitavoitteen kanssa. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, millä tavoin vaatimukset vaikuttavat ehdokkaiden tai tarjoajien määrään. Perusteettomat tai ylimitoitetut vaatimukset voivat sulkea tarjouskilpailusta muuten soveliaita yrityksiä.

Edelleen esitöiden (HE 76/2011 vp s. 99) mukaan hankintayksikkö voi edellyttää referenssiluetteloilta yksityiskohtaista jaottelua hankintojen ajankohdista, arvoista ja asianmukaisesta toteuttamisesta. Hankintayksikkö voi pyytää myös asianmukaisia varmennuksia, kuten tilaajan vahvistusta tai tarjoajan vakuutusta. Referenssejä koskevien selvitysten vaatimisessa ja niihin perustuvien ehdokkaiden tai tarjoajien teknistä kapasiteettia koskevissa vaatimuksissa tulee huomioida referenssien merkitys hankinnan kohteen kannalta. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen ja kilpailuolosuhteiden hyödyntämistä koskevien vaatimusten kanssa ristiriitainen voi olla menettely, jossa painoarvoa annetaan yrityksen sellaisille referensseille, jotka eivät koske hankinnan kohteena olevaa tavara- tai palveluhankintaa taikka rakennusurakkaa.

Hankintailmoituksen kohdassa III.2.3 ”Tekninen ja/tai ammatillinen suorituskyky, Taloudellisten toimijoiden teknistä ja/tai ammatillista pätevyyttä koskevat perusteet (jotka voivat aiheuttaa heidän sulkemisensa kilpailun ulkopuolelle)” on ilmoitettu, että ehdokkaalla on tullut olla riittävä valmius sekä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys hankinnan kohteena olevan tuotekokonaisuuden toimittamiseen. Mainitussa hankintailmoituksen kohdassa on myös muun ohella ilmoitettu vähimmäisvaatimuksena olevan lisäksi, että ”ehdokkaalla on oltava kokemusta viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään kahdesta hankinnan kohteen tyyppisestä toimituksesta ja kahdesta kohteen tyyppisille tuotteille suoritetusta tuotekehitystyöstä julkisyhteisölle tai yksityiselle tilaajalle. Referensseinä hyväksytään ainoastaan ehdokkaan omana työnä suorittamat toimitukset/työt.”

Hankinnan kohde on kuvattu edellä mainitusti hankintailmoituksen kohdassa II.1.5, jossa on myös ilmoitettu, että tarkemman hankinnan kohteen kuvauksen on voinut pyytää hankintayksiköltä. Lisäksi mainitun kohdan mukaan hankinnan kohteeseen on voinut myös tutustua hankintayksikön tiloissa.

Markkinaoikeus toteaa, että tehdessään puolustus- ja turvallisuushankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa hankintayksiköllä on harkintavaltaa määrittäessään ehdokkaiden soveltuvuudelle asettavia edellytyksiä. Edellytysten tulee kuitenkin kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja olla hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisia.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut edellyttää ehdokkaan teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osoittamista edellä mainituilla referenssivaatimuksilla. Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut mainitut referenssivaatimukset riittävän selvästi siten, että alalla ammattimaisesti toimivien ehdokkaiden on tullut osallistumishakemuksiaan laatiessaan ymmärtää, minkä konkreettisten seikkojen perusteella ehdokkaiden soveltuvuusarviointi tullaan tekemään. Mainitut soveltuvuusvaatimukset eivät myöskään ole kohdelleet ehdokkaita epätasapuolisesti tai syrjivästi, ja ne ovat olleet hankinnan laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia sekä liittyneet hankinnan kohteeseen. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteen kuvaamisen tarkkuus hankintailmoituksessa, asiaa ei anna aihetta arvioida toisin yksin se seikka, että hankintailmoituksessa ei ole erikseen täsmennetty, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut hankinnan kohteen tyyppisellä toimituksella. Näin ollen hankintayksikkö ei ole soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Ehdokkaan sulkeminen tarjouskilpailusta

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole osallistumishakemuksessa antamiensa tietojen perusteella täyttänyt hankintailmoituksessa esitettyjä referenssivaatimuksia. Hankintayksikön päätöksen mukaan ainoastaan Poliisin tekniikkakeskukselle toimitettua kenttähaalaria on voitu pitää kokemuksena hankinnan kohteen tyyppisestä toimituksesta.

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 50 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintailmoituksessa on edellä todetusti vaadittu, että ehdokkaalla on kokemusta viimeisen viiden vuoden ajalta vähintään kahdesta hankinnan kohteen tyyppisestä toimituksesta ja kahdesta kohteen tyyppisille tuotteille suoritetusta tuotekehitystyöstä julkisyhteisölle tai yksityiselle tilaajalle. Lisäksi hankintailmoituksen mukaan referensseiksi on hyväksytty ainoastaan ehdokkaan omana työnä suorittamat toimitukset tai työt.

Hankinnan kohdetta on kuvattu hankintailmoituksessa edellä mainitusti siten, että kantolaitejärjestelmä on suunniteltu ja tarkoitettu taistelijan tarvitseman varustuksen kuljettamiseen ja säilyttämiseen ja että se on modulaarinen ja sitä kyetään muokkaamaan kuhunkin tehtävään ja operaatioon soveltuvaksi.

Valittaja on osallistumishakemuksensa liitteessä 5 ”Tekninen suorituskyky” esittänyt viisi referenssiä. Ensimmäinen referenssi on ollut NYFD:lle toimitettu laskeutumisköysijärjestelmä, toinen on ollut Finn-Nauhalle toimitettu Safety-Catch nauha, kolmas referenssi on ollut yksityiskohtien osalta salassa pidettävä varustevyö, neljäs referenssi on ollut Suojalaite Oy:lle toimitettu olka- ja vyötärötuki ja viides referenssi on ollut Poliisin tekniikkakeskukselle toimitettu kenttähaalari 2010 ja tunnisteliivi.

Valittajan osallistumishakemuksen mukaan sen ensimmäisen referenssin käyttötarkoitus on palomiehen pelastautumiseen liittyvän laskeutumisköyden ja siihen olennaisesti liittyvien osien säilyttäminen ja kantaminen. Toisen referenssin käyttötarkoitusta ei valittajan osallistumishakemuksessa ole tarkemmin määritelty. Kyseessä on ollut 315 millimetriä pitkä ja 11 millimetriä leveä kuminauha, jonka molemmissa päissä on muoviset koukut. Valittajan kolmannen referenssin käyttötarkoitus on vartijan varustevyö. Valittajan osallistumishakemuksen neljäntenä referenssinä esitetyn tuotteen käyttötarkoitus on ollut putoamisvaljaiden aiheuttaman puristuksen vähentäminen. Viidenneksi referenssiksi valittaja on esittänyt osallistumishakemuksessa poliisin kenttähaalarin 2010. Haalariin on valmistettu myös tunnisteliivejä, johon varusteet on kiinnitetty Molle-nauhoilla.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan referenssit 1–4 eivät ole vastanneet hankinnan kohteen käyttötarkoitusta. Ne eivät myöskään ole olleet siinä laajuudessa modulaarisia, että niitä olisi mahdollista muokata useita vaihtoehtoisia osia valitsemalla ja yhdistelemällä hankinnan kohteen tavoin kuhunkin tehtävään ja operaatioon soveltuvaksi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella katsonut, että valittaja ei ole osallistumishakemuksessa antamiensa tietojen perusteella täyttänyt hankintailmoituksessa esitettyjä teknisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimuksia, ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Koska valittaja on edellä mainituin perustein tullut hankintasäännösten mukaisesti suljetuksi tarjouskilpailusta, asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan niistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä, joilla ei ole vaikutusta valittajan oikeusasemaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Puolustus- ja turvallisuushankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Dewellton Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 107 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA:

Päätösten lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.