MAO:263/13

ASIAN TAUSTA

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (jäljempänä myös HSL tai hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta. Hankintayksikkö on hyväksynyt muun ohella valittajat (jäljempänä myös Init) mukaan neuvottelumenettelyyn.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 muun ohella sulkenut Initin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta ja valinnut Tieto Finland Oy:n (jäljempänä myös Tieto) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 50.000.000–90.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 15.3.2012 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

INIT Innovative Informatikanwendungen in Transport-, Verkehrs- und Leitsystemen GmbH, init innovation in traffic systems Aktiengesellschaft ja INIT Innovations in Transportation Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 9.000.000 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 57.712,72 eurolla viivästys-korkoineen.

Perusteet

HSL on 24.1.2012 tekemässään hankintapäätöksessä perustellut Initin tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta sillä, että tarjous ei ole vastannut kuvaukseltaan, sisällöltään eikä tarkkuudeltaan tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. HSL on esittänyt 60 erillistä perustetta Initin tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta.

Hankintapäätös on ollut virheellinen, koska Initin tarjous on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Perusteet, joilla Initin tarjous on suljettu tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta, ovat olleet epämääräisiä sekä virheellisiä ja koskeneet muotoseikkoja, joilla ei ole merkitystä tarjouksen vertailukelpoisuuden kannalta.

HSL on systemaattisesti pyrkinyt sulkemaan Initin hankintamenettelyn ulkopuolelle, vaikka Init on jättänyt ylivoimaisesti edullisimman tarjouksen. Initiä ei ole kohdeltu tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa. Initille ei esimerkiksi ole annettu tietoja neuvottelumenettelyn vaiheista siinä tilanteessa, kun neuvottelut oli käynnistetty ilman Initiä ja Init jo tosiasiallisesti suljettu hankintamenettelyn ulkopuolelle.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous sitovine hintoineen on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olleiden sopimusehdotusten ehtojen mukaisesti ja tarjous on tullut laatia noudattaen tarjousrunkoa. Tarjoukselta edellytetty sisältö on siten ilmennyt tarjouspyynnön liitteenä olleesta tarjousrungosta. Tarjouspyyntöön on liitetty suuri joukko muita liitteitä, joihin ei kuitenkaan viitata tarjousrungossa kertaakaan. Tarjouspyynnön kohdassa ”5.1 Toimitussisältö” on ilmoitettu, että tarjottavan järjestelmän yksityiskohtainen toimitussisältö optioineen on esitetty liitteissä. Liitteissä on siis selvitty toimituksen sisältö, mutta ei suoranaisesti tarjouksen sisältöä. Initin tulkinnan mukaan itse tarjouksen sisällön kannalta muilla liitteillä on ollut merkitystä vain, jos määritettyyn toimitussisältöön viitataan tarjousrungossa.

Tarjousrungon mukaan kuvaukset on tullut esittää riittävällä tarkkuudella, jotta niistä voidaan todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän tilaajan asettamat toiminnalliset vaatimukset. Näin ollen tarjouksessa on tullut esittää ne kuvaukset, jotka on tarvittu, jotta HSL on voinut todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän asetetut toiminnalliset vaatimukset. Tarjouspyynnön muilla liitteillä kuin tarjousrungolla on siten ollut tarjouksen sisällön osalta merkitystä vain tältä osin.

Tarjouspyynnön ehtoja ei saa laatia tavalla, joka antaa hankintayksikölle mahdollisuuden mielivaltaiseen ratkaisuun. Tarjouspyynnön epäselvyys tai tulkinnanvaraisuus voi johtaa siihen, ettei tarjousta voida sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, vaikka siinä vaikuttaisi olevan poikkeamia tai puutteita verrattuna tarjouspyyntöön.

Tarjouspyynnön eri liitteisiin on sisältynyt erinäisiä vaatimuksia erillisistä lisäselvityksistä, jotka eivät varsinaisesti ole kuuluneet tarjotun ratkaisun toiminnallisten ominaisuuksien kuvaukseen. Nämä vaatimukset on toisinaan kätketty yllättäviin kohtiin. Init on pyrkinyt täyttämään nämäkin vaatimukset tarjouksessaan. Näitä lisävaatimuksia ei ole muodollisesti sisällytetty tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tarjousrunkoon, jonka määräyksiä tarjouksen on sisällön osalta tullut noudattaa. Mikäli tällaista muissa liitteissä esitettyä lisävaatimusta ei ole tarjouksessa täytetty kokonaan, tämä ei ole laillisesti voinut johtaa tarjouksen hylkäämiseen.

Hankintapäätöksen perusteluissa on viitattu Initin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden osalta useamman kerran tarjousrungon kohtaan, jonka mukaan kuvaukset on tullut esittää riittävällä tarkkuudella, jotta niistä voidaan todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän tilaajan asettamat toiminnalliset vaatimukset. Kyseinen vaatimus on sinänsä ollut selvä, mutta HSL:n olisi pitänyt yhdistää se konkreettisiin tarjouspyynnössä vaadittuihin ja tarjouspyynnön liitteissä kuvattuihin toiminnallisuuksiin ja selvittää, onko tarjouksessa olleesta kuvauksesta ilmennyt toiminnallisten vaatimusten täyttyminen. Sen sijaan HSL on toistuvasti käyttänyt mainittua tarjousrungon kohtaa esittääkseen epämääräisiä väitteitä siitä, että Initin tarjouksessa ollut kuvaus ei ole ollut riittävän tarkka. Menettely on avannut HSL:lle mahdollisuuden sulkea Initin tarjous tarjouskilpailusta mielivaltaisesti ilman, että ratkaisun perusteluja voidaan arvioida millään objektiivisella kriteerill.

Hankintayksiköllä ei ole oikeutta sulkea tarjousta tarjouskilpailusta sellaisten muodollisten puutteiden vuoksi, jotka eivät ole vaikuttaneet tarjouksen vertailukelpoisuuteen. Lisäksi on huomattava, että HSL:llä olisi myös ollut oikeus pyytää Initiltä täsmennyksiä ja selvennyksiä, jos jokin tekninen seikka oli jäänyt sille epäselväksi tarjouksen perusteella. HSL ei kuitenkaan ole ollut kertaakaan yhteydessä Initiin sen jälkeen, kun Init on jättänyt tarjouksensa, mikä sekin osoittaa hankintamenettelyn olleen Initiä syrjivä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 30.870 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

HSL on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti ja kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. HSL on toteuttanut hankintamenettelyn alustavassa tarjouspyynnössä etukäteen ilmoittamansa menettelyn mukaisesti. Tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen antaneille tarjoajille, kuten Initille, ei ole toimitettu neuvottelukutsua, koska vain tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tehneet tarjoajat on alustavassa tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti kutsuttu neuvotteluihin.

Initin tarjous on ollut selvästi tarjouspyynnön vastainen, eikä HSL:llä ole ollut oikeutta pyytää sitä täydentämään tarjoustaan. Init ei ole tarjousta tehdessään ottanut huomioon niitä muutoksia, jotka HSL oli tehnyt tarjouspyyntöön sen jälkeen, kun samaa hankintaa koskeva edellinen hankintamenettely oli keskeytetty. Init on tarjonnut esimerkiksi internet- sekä tuki- ja ylläpidon palveluja samansisältöisinä kuin ensimmäisellä tarjouskierroksella ottamatta riittävästi huomioon, että HSL:n alustavassa tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eivät olleet yhtäpitävät keskeytetyn hankintamenettelyn asiakirjojen kanssa. Tarjoajan vastuulla on tutustua tarjouspyyntöasiakirjoihin tarkasti ja huolellisesti.

Hankintaa koskevia vaatimuksia on esitetty paitsi tarjousrungossa myös tarjouspyynnön liitteissä. Liitteet ovat olleet olennainen osa tarjouspyyntöä. Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 3.1 on ilmoitettu, että tarjouspyynnön kohteena oleva järjestelmä ja sen osien toiminnalliset, tekniset, tietoturva- sekä palveluihin liittyvät vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä.

Alustavan tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä noudattaen tarkasti tarjousrunkoa ja siinä edellytettyä rakennetta. ICT-hankinnoissa on yleinen käytäntö, että hankintayksikkö laatii tarjousrungon, jota tarjousten laadinnassa tulee noudattaa. Tämä muotovaatimus asetetaan sen varmistamiseksi, että hankinnan kohteelta edellytetyt vaatimukset tulevat tarjoajan toimesta ilmoitetuiksi ja ovat hankintayksikön todettavissa. Muotovaatimus on myös omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ja helpottaa tarjousten vertailua.

Initin tulkinta tarjousrungon merkityksestä ei perustu tarjouspyyntöasiakirjoihin. Pelkän tarjousrungon perusteella ei voida määrittää hankinnan kohdetta eikä laatia yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

HSL on määritellyt tarjouspyyntöasiakirjoissa modernin palvelu-keskeiseen arkkitehtuuriin perustuvan järjestelmän, jollaisia ei ole ollut käytössä missään joukkoliikenteeseen toimitetuissa lippu- ja informaatiojärjestelmissä, vaikka niitä muilla toimialoilla onkin. Kaikkien toimittajien on siten pitänyt tehdä merkittäviä muutoksia järjestelmiinsä, jotta tarjouspyynnön vaatimukset ovat täyttyneet. HSL:n määrittelemällä palvelukeskeisen arkkitehtuurin vaatimuksella on haettu sitä, että järjestelmää voidaan rakentaa hallitusti vaiheittain ja kehittää jatkossa edelleen toimittajariippumattomasti.

Olennainen osa HSL:n vaatiman järjestelmän toiminnallisuutta on ollut järjestelmältä tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittu moderni toiminnallinen arkkitehtuuri. Initin tarjouksessaan esittämä ratkaisu ei ole täyttänyt tarjouspyynnön mukaisia modernin arkkitehtuurin vaatimuksia.

Initin tarjous ei ole täyttänyt tarjousrungon mukaisia vaatimuksia järjestelmän toimintakuvauksesta. Tarjouksessa on esimerkiksi matkalippujärjestelmän osalta kuvattu lähinnä vain laitteiden ominaisuuksia, mutta järjestelmän sisäistä arkkitehtuuria, järjestelmän sisältämien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien toiminnallisuutta, laitteiden ja palveluiden välisiä rajapintoja ei ole kuvattu vaaditulla tavalla. Ulkopuolisiin järjestelmiin liittyviä rajapintoja ei ole kuvattu lainkaan. Tarjouksessa olevat kuvaukset ovat monilta osin olleet puutteellisia tai niitä ei ole ollut lainkaan. Toimintakuvaukset ja toiminnallisuuksien kuvaukset on tarjouksessa esitetty niin epäselvästi ja puutteellisesti, ettei niiden perusteella ole voitu todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vaatimuksia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjottavan järjestelmän toimintakuvauksen on tullut noudattaa tarjouspyynnön mukaista rakennetta ja siinä on tullut esittää tarjottavan järjestelmän sisältämien laitteiden, palveluiden ja palvelukokonaisuuksien toiminnallisuus sekä laitteiden ja palveluiden väliset rajapinnat.

HSL on käyttänyt toimintakuvauksia tarjousten vertailussa, minkä lisäksi vaatimus kuvausten esittämisestä on turvannut tilaajan sopimusoikeudellista asemaa. HSL on useiden vertailuperusteiden kohdalla ilmoittanut vertailevansa tarjouksen tarkkuutta sekä kuvauksen tarkkuutta.

ICT-hankkeissa on tilaajan kannalta haasteena varmistaa hankkeen toteutuminen tavoitellussa aikataulussa ja budjetissa. Mitä tarkemmin tarjoaja on kuvannut tarjoamansa ratkaisun tarjouksessaan, sitä todennäköisemmin tilaaja välttyy toteutusprosessin aikana yllättäviltä lisäkustannuksilta, koska tilaajalla on jo hankkeen alkaessa tarkemmat tiedot siitä, mitä tarjottuun ratkaisuun sisältyy ja miten se toteutetaan. Mikäli tilaaja hyväksyisi, että tarjoaja vain ylimalkaisesti ilmoittaa toimittavansa järjestelmän vaatimusten mukaisesti, se tarkoittaisi, että tilaaja olisi täysin tietämätön siitä, miten vaatimukset aiotaan toteuttaa. Tämä aiheuttaisi tilaajan ja toimittajan välillä hankkeen aikana useita vaikeita sopimustulkinnallisia ongelmia. Tarjouksessa esitettäviksi vaaditut kuvaukset eivät siten ole olleet vähäpätöisiä yksityiskohtia, vaan niillä on ollut tilaajan kannalta keskeinen merkitys. Mikäli kuvaukset ovat puutteellisia, tilaajalla ei ole mitään mahdollisuutta varmistua siitä, että tarjoaja kykenee toimittamaan vaaditunlaisen järjestelmän.

Vaatimuksella avoimista rajapinnoista on mahdollistettu se, että eri tietojärjestelmät ja palvelut tulevat yhteiskäyttöisiksi. Näin ei jatkossa olla riippuvaisia ainoastaan yhdestä toimittajasta, vaan järjestelmän tuleviin muutoksiin, lisäyksiin ja parannuksiin saadaan aito kilpailutus. Järjestelmään ei jatkossa myöskään tarvitse tehdä niin isoja sisäisiä muutoksia kuin, jos kyseessä olisi suljetun rajapinnan järjestelmä. Kun rajapinnat ovat avoimia ja niissä käytetään avoimia standardeja, markkinoilta löytyy myös enemmän näiden osaajia. Suljetun rajapinnan järjestelmässä osaaminen keskittyy usein siihen yritykseen, jonka rajapinta on kyseessä. Avoimet rajapinnat mahdollistavat myös järjestelmän joustavan kehityksen palveluittain.

Arkkitehtuurin osalta Init on tarjonnut perinteistä, niin sanottua suljettua järjestelmää. Initin tarjoamien moduulien sisältämät toiminnot eivät ole itsenäisiä, vaan selvästi sidoksissa toisiinsa eivätkä näin ollen korvattavissa avoimella kilpailutuksella. Kaikkien tarjouksessa mainittujen moduulien ja palveluiden sidokset ja sijoittuminen arkkitehtuurikokonaisuuteen eivät myöskään selviä tarjouksesta. Init ei ole tarjouksessaan osoittanut ratkaisunsa olevan tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukainen.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palvelut tulee ryhmitellä liiketoimintapalveluihin ja peruspalveluihin. Initin tarjouksessa on kuvattu palvelut epäselvästi ja ristiriitaisesti siten, että tietty moduuli on kuulunut välillä peruspalveluihin ja välillä liiketoimintapalveluihin. Edellytetyt palvelut ovat tarjouspyynnön vastaisesti selvästi sidoksissa Initin tarjoamiin moduuleihin eivätkä toisistaan erillisiä palveluja, jotka voitaisiin järjestelmän elinkaaren aikana korvata uusilla ratkaisuilla ilman vaikutusta muihin osajärjestelmiin. Lisäksi eräitä palveluja on kuvattu Initin tarjouksessa niin vähän, että tarjouksen perusteella on ollut mahdotonta saada vertailukelpoista kuvaa toteutuksen kokonaisuudesta. Esimerkiksi niin sanotun ENO-järjestelmän osalta Initin tarjouksen perusteella on jäänyt täysin epäselväksi, onko Init sitoutunut toteuttamaan suunnitellut laajennukset nykyiseen ENO-järjestelmään vai onko kyse asiasta, joka jää tarjouksen ulkopuolelle.

Initin tarjouksessa ajoneuvoympäristö on edellyttänyt sovittimien käyttöä. Tarjouspyynnössä on vaadittu, että osakokonaisuudet voidaan korvata järjestelmän elinkaaren aikana uusilla ratkaisuilla ilman vaikutusta muihin osajärjestelmiin. Jos osajärjestelmien sisäinen sanomanvaihto ei ole avointa, ei voida olettaa, että useita erillisiä laitteita sisältävään järjestelmään voidaan liittää eri valmistajien ja organisaatioiden laitteita ja järjestelmiä vaivattomasti. Tarjouksessa on mainittu, että itse kolmannen osapuolen integrointiin voidaan tarvita jonkin verran Initin tukea. Init myöntää siten, ettei ulkopuolisen toimittajan liittyminen ole tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti toteutettavissa eivätkä rajapinnat ole avoimia. HSL:n ajoneuvojärjestelmään sisältyy useamman eri liiketoimintapalvelun laitteita ja palveluja. Sovittimien taakse piilotettu ajoneuvojärjestelmä muodostaa suljetun kokonaisuuden. Jos esimerkiksi lippujärjestelmä tai pelkästään siihen liittyvät ajoneuvolaitteet halutaan uusia erillisenä hankkeena, se ei ole Initin tarjoamassa suljetussa kokonaisuudessa mahdollista.

Myyntikanavien ja automaattien integraatio ei selviä Initin tarjouksesta edes yleisellä tasolla. Init on esittänyt, että lippuautomaattien integraatio tapahtuu rajapintojen eli edellä mainittujen sovittimien kautta. Tämä merkitsisi sitä, että automaatitkin kuuluisivat suljetun kokonaisuuden piiriin eivätkä olisi korvattavissa avoimien hankintojen kautta. Lippujärjestelmä muodostaa tarjouspyynnön vastaisesti suljetun kokonaisuuden. Initin tarjouksessa ei ole kuvattu, mitä tiedostoja käytetään, mitä tietoja mikäkin tiedosto sisältää eikä missä käytettävät tiedostot muodostetaan. Tarjouksen perusteella ei siten selviä, ovatko osajärjestelmät ja palvelut aidosti erillisiä toiminnallisia kokonaisuuksia.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on selvästi tuotu esille, että liikennöintitietopalvelut koostuvat neljästä itsenäisestä palvelusta, joita ovat suunnitellut liikennöintitiedot, muuttuvat liikennöintitiedot, reaaliaikaiset paikkatiedot ja ennustetut ajoajat. Jokainen edellä mainituista neljästä palvelusta on ollut oma itsenäinen kokonaisuus, jonka on tullut olla korvattavissa ilman vaikutuksia muihin osajärjestelmiin. Initin tarjoama moduuli on sisältänyt myös muita toiminnallisuuksia kuin liikennöintitietopalvelun.

Init ei ole kuvannut kaikkia vaadittuja matkalippujärjestelmän palveluita. Tarjouksesta ovat puuttuneet myös matkalippujärjestelmän sisäisten palveluiden välisten rajapintojen kuvaukset. Rajapintojen kuvaukset Initin tarjouksessa ovat kauttaaltaan ristiriitaisia, ja niissä on puutteita. Esimerkkinä voidaan mainita reittitietojen välitys ajoneuvoon. Tarjouksessa on mainittu ajoneuvoympäristöön liittyvät rajapinnat, mutta missään kuvauksissa ei mainita reittikuvauksia tai -tietoja, vaikka ne ovat olennainen osa ajoneuvojärjestelmän toimintaa.

Initin tarjoama matkalippujärjestelmän keskusjärjestelmä ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia. HSL:n asettamat vaatimukset ovat liittyneet järjestelmän ominaisuuksiin. Initin tarjoama matkalippujärjestelmän keskusjärjestelmä ei ole täyttänyt vaatimusta liittymisestä avoimien rajapintojen kautta muihin toimintaympäristöihin ja/tai palveluihin. Näin ollen Initin tarjoama järjestelmä ei ole korvattavissa uudella järjestelmällä sellaisenaan, vaan sen korvaaminen edellyttäisi myös muiden saman tuoteperheen laitteiden, osien tai toiminnallisuuksien korvaamista tai muuttamista. Initin tarjoama matkalippujärjestelmän keskusjärjestelmä ei ole muodostanut vaadittua itsenäistä kokonaisuutta, joka on tarvittaessa korvattavissa uudella järjestelmällä.

Vastaselitys

Init on esittänyt, että sen nyt kysymyksessä oleva tarjous ei ole ollut samansisältöinen kuin aikaisempi tarjous. Init ei ole tarjonnut olemassa ollutta järjestelmäänsä sellaisenaan vaan merkittävin muutoksin. Initin modernia arkkitehtuuria oleva järjestelmä on ollut melko helposti muokattavissa vastaamaan HSL:n vaatimuksia. Init osaa myös kokemuksensa myötä hyödyntää olemassa olevia komponenttejaan tehokkaasti, jotta myös asiakkaat siitä maksimaalisesti hyötyvät, kuten tässä tapauksessa, edullisen hinnan muodossa. Myös voittaneen tarjoajan tarjous on perustunut olemassa olleeseen tuotteeseen.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että tarjouksessa esitettyjen kuvausten taso, tarkkuus ja vastaavuus suhteessa tarjouspyynnössä vaadittuun on kattavasti määritelty vertailuperusteena tarjousten vertailua tehtäessä. Hankintayksikkö ei voi samoihin seikkoihin vedoten vapaan harkintansa mukaan sulkea tarjoajaa kokonaan tarjouskilpailusta sen sijaan, että mahdolliset puutteet otettaisiin huomioon tarjousten vertailussa. Jos jokin seikka on nimenomaan määritelty vertailuperusteena, sama seikka ei voi olla hylkäysperuste. Alustavassa tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet tekevät selväksi sen, että tarjouksessa olleiden kuvausten tarkkuus on ollut vertailussa huomioon otettava seikka ja että kuvausten tarkkuudessa olleet puutteet on voitu kompensoida vertailun muilla osakriteereillä, kuten edullisemmalla hinnalla. HSL on evännyt Initiltä mahdollisuuden tällaiseen kompensointiin.

Sekä hankintapäätöksessä esitetyt perusteet Initin tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena että HSL:n vastine ovat täynnä perusteluja, jotka eivät perustu tarjouspyynnön vaatimuksiin. Tämä koskee ennen kaikkea tarjouksessa annettavien kuvausten tarkkuustasoa. Siinä missä tarjouspyynnössä on edellytetty tarjottavan ratkaisun toiminta- ja toteutusperiaatteiden kuvausta, vastineessa on vaadittu niin seikkaperäisiä kuvauksia, että ne menevät osaksi lähes lähdekoodin toimittamisen tasolle. HSL:n strategia on ollut sellainen, että ensin on tiukennettu kuvausten tarkkuusvaatimuksia tarjouspyynnössä vaadittuun verrattuna niin pitkään, että on voitu todeta, että Initin antama kuvaus ei ole täyttänyt vaadittua tarkkuutta. Sitten on päätelty jonkin yksityiskohdan puuttumisesta, että kyseinen ominaisuus tai toiminnallisuus ei ole sisältynyt Initin tarjoukseen ja että tarjous on tästä syystä ollut tarjouspyynnön vastainen. Myös muut HSL:n esittämät perustelut ovat olleet keinotekoisuudessaan samalla tasolla.

Initillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Initin tarjous on ollut huomattavasti halvempi kuin voittanut tarjous. Laatupisteiden osalta on vaikea arvioida tarkkaa pistemäärää, jonka Init olisi saanut tarjousten vertailussa. On kuitenkin erittäin epäuskottavaa olettaa, että oikein toteutetussa tarjousten vertailussa Initin saamat laatupisteet olisivat olleet sellaiset, että Init ei olisi voittanut tarjouskilpailua.

Lisävastine

HSL on toimittanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Hankintamenettelyn kulusta

HSL on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä olevan Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen tavoitteena on uudistaa nykyinen matkakorttijärjestelmä sekä uudistaa ja yhtenäistää nykyiset matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuuspyyntöjärjestelmät kattamaan koko Helsingin seudun joukkoliikenne.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu neuvottelumenettelyn kulusta muun ohella seuraavaa:

”Osallistumishakemuksen vähimmäisvaatimukset täyttäneille lähetetään alustava tarjouspyyntö, jonka perusteella toimittajat tekevät tarjouksen. Tarjous tulee toimittaa suomen kielellä (tarjouksen tekniset liitteet: suomi (FI) tai englanti (EN)).

Tarjousten perusteella HSL valitsee neuvotteluihin pääsevät toimittajaehdokkaat. Alustavan tarjouspyynnön ja jatkoon päässeiden tarjousten perusteella käydään tilaajan ja toimittajaehdokkaiden väliset kahdenkeskeiset neuvottelut. Neuvottelujen pääkieli on suomi, tarvittavilta osin voidaan käyttää englantia.

HSL varaa mahdollisuuden karsia tarjouksia vaiheittain neuvottelumenettelyn kuluessa. Mahdollisesta vaiheittaisesta karsimisesta ja sen ehdoista ja menettelysäännöistä ilmoitetaan tarkemmin alustavassa tarjouspyynnössä.

Neuvottelujen jälkeen mukana oleville toimittajaehdokkaille lähetetään lopullinen tarjouspyyntö. Lopullisen tarjouspyynnön perusteella ehdokkaat tekevät lopulliset tarjouksensa, jotka pisteytetään alustavassa tarjouspyynnössä esitettävällä tavalla. HSL valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pisteytyksen perusteella.”

Nyt kysymyksessä oleva tarjouskilpailu on koskenut Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmää koskevan hankkeen toisessa vaiheessa tarvittavien laitteistojen ja ohjelmistojen toteuttamista, toimittamista ja asentamista sekä järjestelmän käyttöönottoa, tukea ja ylläpitoa.

HSL on saadun selvityksen mukaan lähettänyt alustavaa tarjouspyyntöä koskevat asiakirjat viidelle tarjoajalle. Init on jättänyt tarjouksen alustavan tarjouspyynnön perusteella.

Muutoksenhaun kohteena olevassa HSL:n hallituksen 24.1.2012 tekemässä hankintapäätöksessä § 3 on ilmoitettu neuvottelumenettelyn tämän jälkeisistä vaiheista muun ohella seuraavaa: ”Saatujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi suoritettiin kesän 2011 aikana. Arvioinnin tuloksena neuvottelukutsut lähetettiin 24.8.2011 niille tarjoajille, joiden tarjoukset täyttivät sekä sisällöltään että teknisesti tarjouspyynnön vaatimukset. HSL kävi neuvottelut valittujen tarjoajien kanssa syys-lokakuun aikana siten, että neuvottelukierroksia oli kaksi.”

HSL:n hallituksen 24.1.2012 tekemästä hankintapäätöksestä ilmenee lisäksi, että Initin ja kahden muun tarjoajan alustavan tarjouspyynnön perusteella antamat tarjoukset on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina ja että HSL on 7.11.2011 lähettänyt lopullisen tarjouspyynnön kahdelle tarjoajalle, joiden antamien tarjousten välillä HSL on tehnyt tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun.

HSL:n hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tiedon tarjouksen.

Perustelut

Oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa säädetään.

Initin tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

Alustavan tarjouspyynnön sisällöstä

Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 3.1 ”Kohde” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa: ”Tarjouspyyntö kattaa Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmään 2014 kuuluvien ajoneuvo-, varikko-, lipunmyynti- ja tiedonsiirtolaitteiden sekä keskusjärjestelmän ja niiden sisältämien ohjelmistojen toimittamisen sekä uudistetun järjestelmän käyttökuntoon saattamisen ja käyttöönoton sekä tuen ja ylläpidon järjestämisen vähintään kolmeksi (3) vuodeksi ja mahdollisten optioiden (1 + 1 vuotta) ajaksi. Optioista päätetään viimeistään kahden vuoden kuluessa alkuperäisen ylläpito- ja tukipalvelusopimuksen mukaisten palvelujen alkamisesta. Tarjouspyynnön kohteena oleva järjestelmä ja sen osien toiminnalliset, tekniset, tietoturva- sekä palveluihin liittyvät vaatimukset on kuvattu tämän tarjouspyynnön liitteissä.”

Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 3.2 ”Liitteet” on todettu, että tarjouspyynnön liitteet on listattu tarjouspyynnön lopussa ja että liitteet ovat erottamaton osa tarjouspyyntöä. Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 4.7 ”Tarjouksen hyväksyminen” on ilmoitettu, että jatkoon pääsevät vain tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaiset tarjoukset eli tarjoukset, jotka täyttävät sekä sisällöltään että teknisesti tarjouspyynnön vaatimukset ja joissa tarjottu palvelu täyttää tarjouspyynnön vaatimukset.

Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 5 ”Tarjouksen sisältö” on ilmoitettu seuraavaa: ”Tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tarjouspyynnön liitteenä olevien sopimusehdotusten ehtojen mukaisesti. Tarjous tulee laatia noudattaen tarkasti liitteenä 1 olevaa tarjousrunkoa. Hinnat tulee ilmoittaa liitteiden 2 ja 2.1 mukaisesti. Mikäli näin ei tehdä, hylätään ehdokas tarjouskilpailusta. Kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu.”

Alustavan tarjouspyynnön kohdassa 5.1 ”Toimitussisältö” on ilmoitettu, että tarjottavan järjestelmän yksityiskohtainen toimitussisältö on esitetty liitteissä ja että tarjoaja voi esittää tarjouksessaan muutosehdotuksensa sopimuksiin ja/tai teknisiin ratkaisuihin, jotka käsitellään neuvotteluissa.

Alustavan tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen tarjousrungon kohdassa 1 ”Johdanto” on ilmoitettu, että tarjous on tullut laatia siten, että se noudattaa tarjousrungossa esitettyä rakennetta. Lisäksi on edellytetty, että tarjottavan järjestelmän toimintakuvauksen tulee noudattaa tarjousrungon rakennetta niin, että järjestelmän toiminnallisuus käy ilmi tekstistä ilman liitteitä. Tarjousrungon kyseisessä kohdassa on vielä todettu, että liitteitä voi käyttää tarvittaessa tekstin täydentämiseksi yksityiskohtien osalta ja että sertifikaatit, esitteet, testiraportit ja muut yksityiskohtaiset tekniset kuvaukset tulee toimittaa erillisinä liitteinä.

Tarjousrungon mukaan tarjoajan on muun muassa tullut kuvata tarjousrungon kohdassa 1.2 ”Tarjouksen yhteenveto” ilmoitetun mukaisesti tarjouksen yhteenveto lukuun ottamatta hintoja, jotka on esitetty erillisessä liitteessä.

Yhteenvedon on tullut sisältää muun muassa seuraavat seikat:
– matkalippu- ja informaatiojärjestelmiä tukevien peruspalvelujen edellyttämät laitteet ja ohjelmistot
– järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet toteuttaa vaadittavat tariffit mahdollisine lisäominaisuuksineen
– matkalippujärjestelmän laitteistot ja ohjelmistot, jotka käyttävät käytössä olevia korttialustoja ja korttisovelluksia
– reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän laitteistot ja ohjelmistot
– asiakkuuden hallinta
– liikennevaloetuuspyyntöjärjestelmä
– toimitettavan järjestelmän käyttöönottoon liittyvät testaukset, koekäytöt, asennukset ja koulutukset
– siirtymäkauden järjestelyt.

Tarjousrungon mukaan tarjouksen yhteenvedossa on niin ikään pitänyt esittää järjestelmän tuki ja ylläpito, joiden piiriin kuuluvat järjestelmän ohjelmistot ja tietokannat eri ympäristöissä, järjestelmän sisäinen tiedonsiirto sekä järjestelmän laitteet sisältäen
– järjestelmän toiminnan valvonnan ja raportoinnin
– käyttäjätuen
– ongelmatilanteiden selvityksen ja korjauksen
– laitteiden korjaus-, huolto- ja tarvikepalvelun
– ohjelmistojen ylläpidon ja lisenssit
– järjestelmän jatkokehittämisen sisältäen laite-, ohjelmisto- ja parametripäivitysten testaamisen ja tuotantoon viennin.

Tarjousrungon kohdassa 2 ”Tarjouksen sisältö” ja sen alakohdissa on ilmoitettu, miten tarjouksen sisältö ja toteutettavan järjestelmän toiminnallisuus tulee esittää tarjouksessa.

Hankintayksikkö on tarjousrungon kohdassa 2.1 ”Järjestelmän toteutus” ilmoitetun mukaisesti ilmoittanut, että tarjottavan järjestelmän toimintakuvauksen tulee noudattaa tarjouspyynnön mukaista rakennetta ja että toimintakuvauksessa tulee esittää tarjottavan järjestelmän sisältämien laitteiden, palveluiden ja palvelukokonaisuuksien toiminnallisuus sekä laitteiden ja palveluiden väliset rajapinnat. Toiminnallisuuksien kuvauksista on pitänyt ilmetä tarjottavan ratkaisun toiminta- ja toteutusperiaatteet. Kuvaukset on tullut esittää riittävällä tarkkuudella, jotta niistä voidaan todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän tilaajan asettamat toiminnalliset vaatimukset.

Initin tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

HSL:n hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Initin alustavan tarjouspyynnön perusteella tekemän tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena hankintapäätöksen oheismateriaalista 2 ilmenevin perustein.

Edellä mainitun päätöksen Initiä koskevassa liitteessä on esitetty lukuisia perusteluja sille, miksi HSL on sulkenut Initin tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Perustelujen mukaan HSL on muun muassa katsonut, että Initin tarjous ei ole kuvaukseltaan, sisällöltään ja tarkkuudeltaan vastannut tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. HSL:n mukaan toimintakuvaukset ja toiminnallisuuksien kuvaukset on esitetty Initin tarjouksessa niin epäselvästi ja puutteellisesti, ettei niiden perusteella voida todentaa tarjottavan järjestelmän täyttävän tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetettuja vaatimuksia. HSL on katsonut, että Init ei esimerkiksi matkalippujärjestelmän toimintakuvauksessa ole esittänyt tarjoamansa järjestelmän toiminnallisuuksia siten kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 on edellytetty vaan että Init on tältä osin kuvannut tarjouksessaan lähinnä laitteiden ominaisuuksia.

Hankinnan kohteena ollut lippu- ja informaatiojärjestelmä on ollut erittäin laaja kokonaisuus, ja myös hankintaa koskevat tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet huomattavan määrän asiakirjoja ja eri liitteitä, joissa on määritelty tarjoukselle ja hankinnan kohteena olleelle järjestelmälle asetetut vaatimukset. Markkinaoikeus katsoo, ettei HSL ole menetellyt virheellisesti, kun se on asettanut kysymyksessä olevassa hankinnassa vaatimukseksi, että tarjous on tullut tehdä tarkasti tarjousrunkoa ja sen vaatimuksia noudattaen.

Markkinaoikeus katsoo myös, että tarjoajille on täytynyt olla tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella selvää, että tarjoajan alustavan tarjouspyynnön perusteella tarjoaman järjestelmän on tullut täyttää tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjousrungon vaatimusten lisäksi myös muista tarjouspyynnön liiteasiakirjoista ilmenevät tekniset vaatimukset. Tämä on ilmennyt esimerkiksi alustavan tarjouspyynnön kohdasta
4.7 ”Tarjouksen hyväksyminen”, jonka mukaan tarjouksen on tullut täyttää sekä sisällöllisesti että teknisesti tarjouspyynnön vaatimukset, sekä tarjousrungon kohdasta 5 ”Muutosehdotukset”, jossa todetun mukaan tarjoaja on voinut kyseisessä kohdassa esittää muutosehdotuksensa teknisiin ratkaisuihin, jotka käsitellään neuvotteluissa, ja mahdollisista muutosehdotuksista huolimatta tarjous sitovine tarjoushintoineen on tullut tehdä ottamatta huomioon tässä kohdassa esitettyjä muutosehdotuksia. Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi ollut selvää, että tarjotun järjestelmän toiminnallisuuden on tullut ilmetä tarjouksesta ilman liitteitä sellaisella tarkkuudella, että hankintayksikkö on voinut todentaa tarjotun järjestelmän täyttävän sille asetetut toiminnalliset vaatimukset.

Matkalippujärjestelmää koskeneet tarkemmat vaatimukset on esitetty alustavan tarjouspyynnön liitteessä 19. Liitteestä on muun ohella ilmennyt, että HSL:n vaatimuksena on ollut matkalippujärjestelmän arkkitehtuuri, jossa toiminnallisuudet on jaettu selkeästi erillisiin osajärjestelmiin. Lisäksi liitteessä on ilmoitettu keskeisenä vaatimuksena olevan, että matkalippujärjestelmään voidaan toimittajariippumattomasti liittää uusia osajärjestelmiä tai niitä voidaan uusia myöhemmin tarvittaessa vaiheittain ja että osajärjestelmien tulee liittyä avoimien rajapintojen kautta muihin osajärjestelmiin ja palveluihin.

Edellä mainitun liitteen kohdassa 2 ”Matkalippujärjestelmä (MLJ)” on ilmoitettu muun ohella, että matkalippujärjestelmä on yksi osakokonaisuus kysymyksessä olevassa hankkeessa kehitettävää HSL:n alueen lippu- ja informaatiojärjestelmää ja että muita keskeisiä osajärjestelmiä matkalippujärjestelmän näkökulmasta ovat yhteiset peruspalvelut, informaatiojärjestelmä sekä asiakkuudenhallinta-järjestelmä. Kohdassa on myös tuotu esille, että matkalippujärjestelmän toiminta perustuu muiden järjestelmien tuottamiin paikannustietoihin ja että matkalippujärjestelmä hyödyntää ajoneuvojärjestelmän tarjoamia tiedonsiirtopalveluita. Lisäksi on ilmoitettu, että matkalippujärjestelmä tuottaa matkustustietoja lippu- ja informaatiojärjestelmälle sekä peruspalveluille ja että matkalippujärjestelmä hyödyntää asiakkuuden-hallintajärjestelmän tietoja ja palveluita henkilökohtaisten tuotteiden sekä palveluiden toteuttamisessa.

Kyseisen liitteen kohdassa 3 ”Matkalippujärjestelmän kuvaus” on ilmoitettu, että matkalippujärjestelmän kuvaus jakaantuu useaan eri toiminnalliseen osajärjestelmään, jotka sijoittuvat erilaisiin toiminta- ja käyttöympäristöihin. Matkalippujärjestelmän yleisestä arkkitehtuurista on esitetty tässä yhteydessä myös kaaviokuva. Lisäksi on todettu, että matkalippujärjestelmä sisältää sen osajärjestelmille yhteisiä palveluita ja että matkalippujärjestelmän keskusjärjestelmän liittyviä osajärjestelmiä ovat lippujen myynti- ja jakelujärjestelmä, lipputuotteiden käyttö-ympäristöt, lipputarkastus, taloushallinnon tukipalvelut sekä siirtymävaiheen aikana myös nykyinen matkakorttijärjestelmä.

HSL:n mukaan Initin tarjous ei ole ollut matkalippujärjestelmän osalta tarjouspyynnön mukainen, koska matkalippujärjestelmä on ajoneuvo-järjestelmää lukuun ottamatta kuvattu yhtenä kokonaisuutena ja koska matkalippujärjestelmän osalta ei ole esitetty tarkempaa arkkitehtuuria ja osajärjestelmäjakoa. Initin tarjouksesta ei HSL:n mukaan ole myöskään ilmennyt, miten matkalippujärjestelmän toiminnallisuudet jakaantuvat eri osajärjestelmiin, eikä sitä, miten HSL:n omat tai ulkoiset myyntijärjestelmät liittyvät kokonaisarkkitehtuuriin.

Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Markkinaoikeus katsoo, että Init ei ole tarjouksessaan kuvannut matkalippujärjestelmän arkkitehtuuria sillä tavoin erillisiin osajärjestelmiin jaoteltuina kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Init ei siten ole tarjouksessaan osoittanut tarjoamansa järjestelmän vastaavan tarjouspyynnössä matkalippujärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut Initille tilaisuutta tarjouksensa täsmentämiseen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen HSL ei ole menetellyt tarjouspyynnössä ilmoitettuun nähden virheellisesti tai muutenkaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut Initin tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua Initin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta muilta osin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää yhteiset oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa INIT Innovative Informatikanwendungen in Transport-, Verkehrs- und Leitsystemen GmbH:n, init innovation in traffic systems Aktiengesellschaftin ja INIT Innovations in Transportation Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.

HUOMAA:

Päätösten lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.