Kilpailu- ja valvonta-asiat

Kilpailuasioiden oikeudenkäyntiohjeet

1. Asian vireille tulo

Kilpailuasia tulee markkinaoikeudessa vireille, kun Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitys, valitus Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston tai Euroopan komission hakemus on saapunut markkinaoikeudelle. Esitys, valitus ja hakemus on tehtävä kirjallisesti.

Esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Valituksen voi tehdä se, johon Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle 30 päivän kuluessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Valituksessa on ilmoitettava:

1. päätös, johon haetaan muutosta
2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
3. vaatimusten perustelut.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos valittaja käyttää asiamiestä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä markkinaoikeudelle.

Valitukseen tulisi merkitä selkeästi kohdat, joita valittaja pitää liikesalaisuuksina.

Valitukseen on liitettävä:

1. valituksena kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
2. selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

2. Asian käsittely markkinaoikeudessa

Asiaa valmisteltaessa sille elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jota esitys koskee, varataan tilaisuus suullisesti tai kirjallisesti vastata esitykseen. Esityksen johdosta voidaan kuulla myös elinkeinonharjoittajaa, johon kilpailunrajoitus kohdistuu. Valituksen johdosta pyydetään Kilpailu- ja kuluttajavirastolta lausunto ja varataan sille elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jota valitus koskee, tilaisuus antaa lausuntonsa.

Menettely markkinaoikeudessa on kilpailuasioissa pääsääntöisesti kirjallista. Markkinaoikeus voi toimittaa suullisen käsittelyn, mikäli asian selvittäminen sitä edellyttää. Suullinen käsittely voidaan toimittaa erityisesti silloin, kun asian selvittäminen vaatii henkilötodistelun vastaanottamista tai asiantuntijoiden kuulemista. Seuraamusmaksuesityksen johdosta toimitetaan yleensä suullinen käsittely.

3. Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset

Markkinaoikeus määrää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailulain 5 tai 7 §:n tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, seuraamusmaksun, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.

Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä otetaan huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksun määrää voidaan alentaa tai se voidaan jättää määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä on merkittävästi avustanut Kilpailu- ja kuluttajavirastoa kilpailunrajoituksen selvittämisessä.

Markkinaoikeus voi asettaa kilpailulaissa tarkoitetun määräyksen, ehdon, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.

4. Vahingonkorvausvaatimukset

Elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo kilpailulain 5 tai 7 §:ssä tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa säädettyä kieltoa, on velvollinen korvaamaan kilpailunrajoituksesta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvaus ei ole markkinaoikeuden määrättävissä oleva seuraamus, eikä markkinaoikeus ole toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvausvaatimuksia. Vahingonkorvausvaatimukset tulee esittää yleisessä alioikeudessa tai välimiesoikeudessa.

5. Markkinaoikeuden päätös ja muutoksenhaku

Markkinaoikeus antaa kirjallisen päätöksensä asianosaisille tiedoksi postitse saantitodistuksin. Asianosainen voi myös noutaa päätöksen markkinaoikeuden kansliasta.

Asianosainen saa eräin poikkeuksin hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Seuraamusmaksu pannaan täytäntöön kuten verot ja julkisoikeudelliset maksut.

6. Oikeudenkäyntikulut

Markkinaoikeuden käsitellessä kilpailuasiaa mahdollisten oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisena voidaan pitää myös päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Mikäli voittanut osapuoli saa vähentää arvonlisäveron omassa verotuksessaan, ei hävinnyttä osapuolta velvoiteta korvaamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää arvonlisäveroa.

7. Käsittelyn julkisuus

Kilpailuasioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua lakia.

Suullinen käsittely on pääsääntöisesti julkinen. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin laissa säädetyissä tilanteissa toimittaa kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta.

Myös oikeudenkäyntiasiakirjat ovat yleensä julkisia. Mikäli asianosainen katsoo markkinaoikeudelle toimittamaansa oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin sisältyvän lain mukaan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, asianosaisen tulee merkitä tämä selkeästi oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin.