MAO:548/2026

VRJ Suomi Oy (aiemmin VRJ Etelä-Suomi Oy) > Järvenpään seurakunta

julkinen hankinta – tarjouspyynnön epäselvyys – tarjousten täsmentäminen

694/2025, 89/2026

10.11.2026

Hankinta-asiat

Asioiden tausta

Järvenpään seurakunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.10.2025 julkaistulla ja 14.10.2025 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Järvenpään siunauskappelin korjaus- ja muutostöitä koskevasta rakennusurakasta.

Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on 9.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 44 valinnut Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n tarjouksen.

Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on 3.2.2026 tekemällään päätöksellä § 3 sulkenut VRJ Etelä-Suomi Oy:n antaman tarjouksen tarjouskilpailusta ja 3.2.2026 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 4 poistanut 9.12.2025 tekemänsä hankintapäätöksen § 44, arvioinut ja vertaillut tarjoukset uudelleen sekä valinnut Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.200.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.2.2026.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia dnro 694/2025

Valitus

Vaatimukset

VRJ Etelä-Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen 9.12.2025 § 44, kieltää valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna vähintään 92.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.180 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on vastoin hankintasäännöksiä muuttanut tarjouspyyntöä jälkikäteen sekä valinnut tarjouskilpailun voittajan vastoin hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä asettamiaan ehtoja ja vertailuperusteita. Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintayksikkö on tarjousten avaamisen ja vertailuhintojen läpikäymisen jälkeen kutsunut valittajan ja Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n (jäljempänä myös voittanut tarjoaja) selonottoneuvotteluihin, joiden aikana hankintayksikkö on tehnyt alkuperäisestä tarjouspyynnöstä poikkeavia täsmennyksiä urakan sisältöön ja pyytänyt alkuperäisiä tarjouksia päivitettäviksi.

Hankintapäätöksestä ja sen liitteistä ilmenee, että tarjoajien selonottoneuvotteluissa antamia täsmennettyjä hintoja on käytetty tarjousten vertailussa ilman, että tällaisten tietojen vaikutuksesta on nimenomaisesti ilmoitettu hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai selonottoneuvottelujen kutsussa. Tarjousten vertailu ei ole perustunut tarjouspyynnön mukaisen tarjouslomakkeen tarjoushintoihin. Alkuperäisten tarjousten perusteella valittaja on antanut halvimman tarjouksen ja olisi näin ollen tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

Järvenpään seurakunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Hankintayksikkö on esittänyt järjestäneensä selonottoneuvottelut kahden hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa. Selonottoneuvottelujen tarkoituksena on ollut varmistaa kyseisten tarjoajien tarjousten sisällöllinen vastaavuus urakkaa koskeviin tarjouspyyntöasiakirjoihin ja urakalle asetettuihin vaatimuksiin nähden. Lisäksi hankintayksikkö on selonottoneuvotteluissa varautumistarkoituksessa pyytänyt täsmennyksiä eräistä yksikköhinnoista mahdollisia sopimuskaudella toteutettavia lisä- ja muutostöitä varten.

Selonottoneuvotteluissa ei ole muutettu tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia eikä tarjousten vertailuperusteita. Selonottoneuvotteluista laadituista muistioista ilmenee, ettei kyseisillä selonottoneuvottelujen kirjauksilla ole ollut vaikutusta tarjouspyynnön vaatimuksiin tai urakkakokonaisuuteen. Selonottoneuvotteluissa valittajan tarjous on kuitenkin osoittautunut tarjouspyynnön vastaiseksi ja valittaja on korjannut tarjoustaan.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen omavalvonnassaan havainnut, että sen olisi selonottoneuvottelujen käymisen jälkeen tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, sillä valittajan tarjous ei täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja hankinnan kohteen pakollisia vähimmäisvaatimuksia suojateltan osalta sekä kalusteiden huoltomaalauksen tai -lakkauksen osalta. Hankintayksikön ei olisi tullut sallia valittajaa täsmentämään tarjoustaan. Hankintayksikkö on 3.2.2026 tekemällään päätöksellä § 3 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sekä tehnyt hankintaoikaisupäätöksen 3.2.2026 § 4.

Hankintaoikaisu ei ole perustunut valittajan valituksessa esittämiin seikkoihin, vaan valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuteen. Hankintayksikkö ei näin ollen myöskään ole velvollinen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja.

Kuultavan lausunto

Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy on esittänyt, että selonottoneuvotteluissa on tarkasteltu tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta eikä tarjouspyynnön vaatimuksia tai tarjousten vertailuperusteita ole muutettu. Hankintayksikkö on pyytänyt muutamia yksikköhintoja muutostöitä varten varautumistarkoituksessa sopimuskaudelle, mutta näitä tietoja ei ole pyydetty tarjousten sisällön tai tarjousten vertailuperusteiden muuttamiseksi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on osana selonottoneuvottelukutsua pyytänyt yksikköhintoja, jotka eivät ole olleet osa alkuperäistä tarjouslomaketta. Hankintayksikölle annetut hintatiedot on annettu siinä ymmärryksessä, että kyse olisi hankintayksikönkin väittämällä tavalla lisätyöhinnoista. Hankintayksikkö on kuitenkin käyttänyt hintoja tarjousten vertailussa.

Valittajalla ei ole ollut tarvetta täsmentää tarjoustaan, sillä se on ollut kokonaisuudessaan tarjouspyynnön mukainen ja tämä on käsitelty selonottoneuvotteluissa. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintayksikön tekemät uudet ratkaisut eivät poista sitä tosiseikkaa, että hankintayksikön menettely on nyt käsiteltävän hankintapäätöksen 9.12.2025 § 44 osalta ollut hankintasäännösten vastaista. Hankintayksikön 3.2.2026 tekemät päätökset § 3 ja § 4 ovat johtaneet siihen, että valittajan oikeusturva ei ole toteutunut.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli hankintamenettely olisi toteutettu lainmukaisesti, sillä valittajan tarjous on täyttänyt kaikki soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset ja on ollut hinnaltaan halvin. Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä perustuu hankintayksikön virheellisen menettelyn seurauksena valittajan saamatta jääneeseen ja arvioituun katteeseen.

Hankintayksikön alkuperäinen 9.12.2025 tekemä hankintapäätös § 44 on syntynyt virheellisessä menettelyssä, jolloin vastuu aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista kuuluu yksinomaan hankintayksikölle. Sillä, että hankintayksikkö on oma-aloitteisesti muuttanut menettelyään, ei poisteta sitä tosiseikkaa, että nyt valituksen kohteena oleva hankintapäätös § 44 ei ole perustunut tarjoajien tarjoushintojen mukaiseen halvimpaan hintaan, vaan hankintayksikön hankintasäännösten vastaiseen menettelyyn.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt asiassa olevan kohtuullista määrätä, että osapuolet vastaavat kumpikin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Hankintayksikön 3.2.2026 tekemien päätösten jälkeen valittajalla ei ole enää ollut oikeussuojan kannalta tarvetta saada markkinaoikeuden aineellista ratkaisua alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Tästä huolimatta valittaja on toimittanut asiassa markkinaoikeudelle vastaselityksen. Koska valituksenalainen hankintapäätös on kumottu ja asia menettänyt tältä osin merkityksensä, kyseisiä toimenpiteitä ei voida pitää asian käsittelyn kannalta tarpeellisina. Hankintaoikaisun käyttö ei myöskään ole perustunut samoihin seikkoihin kuin valittajan valitus.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Mikäli markkinaoikeus kuitenkin katsoisi, että hankintayksikkö on velvollinen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja, voidaan niiden kohtuullisen määrän perusteeksi katsoa enintään kuusi tuntia.

Markkinaoikeuden asia dnro 89/2026

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

VRJ Etelä-Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna vähintään 92.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.840 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on esittänyt hankintamenettelyn olleen selonottoneuvottelujen ja tarjousvertailun osalta hankintasäännösten vastaista samoilla perusteilla kuin valituksessaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sen tarjous on tosiasiassa ollut hinnaltaan halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Valittajan tarjous on hankintayksikön päätöksellä 3.2.2026 § 3 suljettu tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, että valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia suojateltan kiinnittämisen sekä kalusteiden huoltomaalauksen tai lakkauksen osalta.

Valittaja ei ole selonottoneuvotteluissa eikä muutoinkaan antanut ymmärtää, että sen tarjouksessa suojateltan osia ankkuroitaisiin julkisivupintoihin. Rakennuskohteen julkisivua puretaan korjaustöiden takia, minkä seurauksena ankkurointeja on ollut mahdollista tehdä esimerkiksi purettavien julkisivurakenteiden alla oleviin tukirakenteisiin ankkuroimatta suojateltan osia julkisivupintoihin ja vahingoittamatta itse julkisivua. Tarkoituksena on ollut käyttää yksinomaan tukirakenteita purettavien julkisivujen alla, mistä hankintayksikkö on ollut selonottoneuvottelujen jälkeen tietoinen. Minkäänlaisia ankkurointeja tai reikiä ei itse julkisivuun ole valittajan tarjouksen mukaisesti ollut tarkoitus tehdä.

Tarjouspyynnössä ei myöskään ole kielletty tukeutumista kattorakenteisiin, vaan nimenomainen kielto on koskenut ainoastaan julkisivurakenteisiin tukeutumista. Valittajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittaja on tarjouksessaan huomioinut tarjouspyynnön liitteenä olevan rakennusselostuksen vaatimuksia suojateltan osalta, ja valittaja on nostanut tarjouksensa tarjouksenmukaisuuden selonottoneuvottelujen muistioon ja vahvistanut, että sen tarjous on hankintayksikön tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on päätöksessään 3.2.2026 § 3 väittänyt virheellisesti kohteen rakennusselostuksessa edellytetyn, että osana urakan lopputulosta kalusteet puhdistetaan ja huoltomaalataan tai -lakataan ja palautetaan entisille paikoilleen. Päätöksessä on lisäksi virheellisesti väitetty, että valittaja olisi antanut huoltolakkaukselle erillisen ja tarjouspyynnön vastaisen yksikköhinnan.

Rakennusselostuksesta ilmenee useita kalusteiden käsittelyä koskevia ohjeita ja määräyksiä, mutta siinä ei ole nimenomaisesti mainittu, mikä on jokaisen yksittäisen kalusteen huoltokäsittely. Selostuksen lopputulosta koskevassa olennaisessa kuvauksessa ei edellytetä, että jokainen kaluste tulisi nimenomaisesti huoltomaalata tai -lakata. Ottaen huomioon kyseisen lopputuloksen määrityksen, huoltokäsittelyksi voidaan tulkita myös esimerkiksi kalusteiden huolellinen puhdistus, mikäli muut tarjousasiakirjojen asettamat vaatimukset esimerkiksi lujuuden ja ulkonäön osalta täyttyvät.

Valittaja on ammattitaitoisena urakoitsijana tutustuessaan kohteeseen tehnyt tarvittavat havainnot kalusteiden kunnosta, jonka pohjalta se on arvioinut kunnostuksen määrän vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Valittajan kokonaishintainen tarjous on pitänyt sisällään kalusteiden huoltokäsittelyn tarvittavassa ja tilaajan hankinta-asiakirjojen mukaisessa laajuudessa. Valittaja ei myöskään ole esittänyt kalusteiden huoltokäsittelyllä olevan kustannusvaikutuksia kokonaishintaiseen tarjoukseensa, vaan annettu yksikköhinta on koskenut sellaisia lisätöinä tehtäviä huoltokäsittelyitä, jotka eivät kuulu hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa määrittämiin kokonaishintaisena kilpailutetun urakan töihin, mutta jotka hankintayksikkö on kuitenkin vaatinut valittajaa toimittamaan. Valittajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön mukainen myös tältä osin.

Hankintayksikkö on itse tarjousten jättämisen jälkeen pyytänyt selonottoneuvotteluissa erikseen alkuperäisestä tarjouspyynnöstä poikkeavin tiedoin yksikköhintoja kalusteiden korjaamiselle.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat lisäksi olleet siinä määrin epäselvät ja tulkinnanvaraiset, ettei niiden perusteella ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Rakennusselostuksesta on ilmennyt useita kalusteiden käsittelyä koskevia ohjeita ja määräyksiä. Rakennusselostuksessa ovat toistuneet ennen kaikkea ja ensisijaisesti kirjaukset kalusteiden oikeaoppisesta ja olosuhdehallitusta väliaikaissäilytyksestä, eivätkä niiden käsittelystä. Hankintayksikkö on rakennusselostuksen kalusteiden lopputulosta koskevan vaatimuksen yhteydessä antanut ymmärtää, että kalusteiden käsittelyn lopputuloksen kannalta olennaista on kalusteiden yhteneväinen ulkonäkö ja lujuus sekä se, että kalusteet ovat pinnoiltaan ehjät ja puhtaat. Tästä ei kuitenkaan johdu, että jokainen kaluste tulisi huoltomaalata tai -lakata.

Valittajan tarjous on hankintayksikön alkuperäisen hintavertailun perusteella ollut hinnaltaan halvin. Valittajalla olisi siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli hankintayksikkö ei olisi virheellisesti sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen, joten hyvitysmaksun määräämisen edellytykset täyttyvät. Hyvitysmaksun tulisi olla vähintään 92.000 euroa, mikä perustuu hankintayksikön virheellisen menettelyn seurauksena valittajan saamatta jääneeseen arvioituun katteeseen.

Vastine

Vaatimukset

Järvenpään seurakunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.30 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on vastineessaan vedonnut selonottoneuvottelujen ja tarjousvertailun lainmukaisuuden osalta samoihin seikkoihin kuin vastineessaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 ja todennut pyytäneensä selonottoneuvotteluissa täsmennyksiä eräistä yksikköhinnoista mahdollisia sopimuskaudella toteutettavia lisä- ja muutostöitä varten ainoastaan varautumistarkoituksessa.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjous on ollut suojateltan sekä kalusteiden huoltokäsittelyn osalta tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten vastainen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa rakennusselostuksessa on yksiselitteisesti määrätty, että rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvia suojateltan osia ei saa ankkuroida julkisivupintoihin. Tällainen ankkurointi ei ole myöskään ollut teknisesti hyväksyttävää. Rakennusselostuksessa on edelleen ohjeistettu, että rakennuksen ulkopuolelle tulee rakentaa teltan alle jalat ja niiden väliin tarpeelliset vinositeet ja että rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvien jalkojen juureen asennettavat painot ankkuroivat teltan paikoilleen. Kyseessä on pakollinen tekninen vaatimus, joka määrittää urakan toteutustapaa ja jonka korjaustavan ja siitä aiheutuvat kustannukset tarjoajien on tullut ottaa huomioon tarjoushinnassaan. Vaatimus on muotoiltu ehdottomaksi, eikä se ole sisältänyt poikkeamis- tai vaihtoehtomahdollisuuksia.

Hankintayksikölle on valittajan kanssa käydyssä selonottoneuvotteluissa ilmennyt, että valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja hankinnan kohteen pakollisia vähimmäisvaatimuksia suojateltan osalta. Valittaja on ilmoittanut selonottoneuvotteluissa hankintayksikön edustajalle neuvotteluista laaditun muistion mukaisesti, että sääsuoja joudutaan kiinnittämään julkisivuun, jota joudutaan paikkaamaan jälkikäteen. Valittaja on lisäksi selonottoneuvotteluista laaditusta muistiosta ilmenevällä tavalla ilmoittanut 18.11.2025 sähköpostitse hankintayksikölle, että sääsuojan jäykistäminen erillisillä betonipainoilla aiheuttaisi usean tuhannen euron kustannusvaikutuksen. Esitetty toteutustapa suojateltan kiinnittämistä rakennuksen julkisivuun on ollut suorassa ristiriidassa tarjouspyynnössä asetetun kiellon kanssa, ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi saattamisesta olisi seurannut tarjoushinnan korottaminen. Hankintayksikkö ei ole selonottoneuvottelussa sallinut tältä osin vaadittuun nähden vaihtoehtoista toteutustapaa.

Rakennusselostuksen huonetyöselityksessä on yksiselitteisesti todettu tilojen kappelisali 2, urkutila 3, odotustila 4 ja porrastila 5 osalta, että korjaustyön valmistuttua puhdistetut ja huoltomaalatut tai lakatut penkit, hyllyt ja vaatenaulakot palautetaan entisille paikoilleen. Valittaja on selonottoneuvottelujen muistiosta ilmenevällä tavalla esittänyt näkemyksenään, ettei huoltokäsittelyä ole määritetty tehtäväksi rakennusselostuksessa. Valittaja on myös antanut salin penkkien huoltolakkaukselle erillisen yksikköhinnan. Tämä osoittaa yksiselitteisesti, että kyseinen pakollinen vaatimus ja sen kustannukset eivät ole sisältyneet valittajan alkuperäiseen tarjoushintaan. Kalusteiden huoltomaalaus ja -lakkaus on kuitenkin nimenomaisesti mainittu osana urakkaa, eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ole viittausta siihen, että kyseiset työt toteutettaisiin erillisenä tilauksena tai lisätyönä. Rakennusselostuksessa on myös todettu, että kun rakennustyö on valmis, minkään pinnan ei tule olla käsittelemätön tai pinnoittamaton.

Tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen ja selonottoneuvottelujen jälkeen valittaja on 19.11.2025 toimittanut hankintayksikölle uuden tarjouksen, jossa valittaja on muuttanut alkuperäisen tarjouksensa hintoja kaikilta muilta osin paitsi käyttö- ja yhteiskustannusten osalta. Uuden tarjouksen suojateltan hinta ei ole myöskään vastannut hankintayksikölle 18.11.2025 erikseen annettua suojateltan hintaa.

Tarjoushintojen muutoksessa ei ole ollut kysymys alkuperäisessä tarjouksessa olleiden epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen tai virheiden korjaamisesta vaan tarjouksen olennaisesta muuttamisesta ja tosiasiallisesti uuden tarjouksen antamisesta. Hankintayksiköllä on siten ollut velvollisuus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole edellytyksiä, koska virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi edellä todetuin tavoin tullut jo selonottoneuvottelujen jälkeen sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Vaikka katsottaisiin, ettei valittajan tarjousta olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, hyvitysmaksun määräämiselle ei ole edellytyksiä, koska valittajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan edullisin. Voittaneen tarjoajan arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut alhaisempi kuin valittajan tarjoama kokonaishinta edellä kuvatun täsmentämisen jälkeen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön väite siitä, että selonottoneuvotteluissa ei olisi muutettu tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia tai tarjousten vertailuperusteita ja että selonottoneuvotteluissa hankintayksikkö olisi vain pyytänyt täsmennyksiä eräistä yksikköhinnoista varautumistarkoituksessa, on virheellinen. Tarjoushinnat ovat muuttuneet hankintayksikön selonottoneuvotteluissa tekemien muutosten johdosta.

Valittajalla ei ole ollut tarvetta täsmentää tarjoustaan, joka on kokonaisuudessaan täyttänyt hankintayksikön tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on käyttänyt itse valittajalta pyytämiään hintatietoja perusteena sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle väittäen, että annetut lisätyöhinnat osoittaisivat valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi.

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty suojateltan ankkurointia muualle kuin julkisivupintoihin eikä siten ole kielletty tukeutumista kattorakenteisiin. Minkäänlaisia ankkurointeja tai reikiä julkisivuun ei valittajan tarjouksessa ole tarkoitettu tehtävän. Siinä ei ole myöskään erikseen todettu mitään nimenomaista rakennuksen ulkopuolelle rakennettavasta teltasta tai lähinnä sen puuttumisesta.

Selonottoneuvottelujen yhteydessä hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta hinnantarkastusta sääsuojan jäykistämiseen, ja valittaja on tämän pyynnön takia ilmoittanut kustannusvaikutuksen määrän, mikäli sääsuojan jäykistys tehtäisiin erillisillä betonipainoilla. Kyseessä on ollut hankintayksikön pyytämä muutoshinta hankintayksikön muuttamalle toteutustavalle, eikä valittajan omaan tarpeeseen perustuva tarjoushintojen tarkistaminen.

Rakennusselostuksen maininta siitä, että rakennustöiden valmistuttua minkään pinnan ei tule olla käsittelemätön tai pinnoittamaton, ei liity kalusteiden huoltokäsittelyyn, eikä sen perusteella voida todeta mitään kalusteiden huoltokäsittelystä.

Selonottoneuvotteluissa käydyistä keskusteluista ei ole toimitettu valittajalle muistiota. Mikäli nimenomainen muistio selonottoneuvotteluista on laadittu, kyse on hankintayksikön yksipuolisista kirjauksista. Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua asiakirjaan tai lausua muistion sisällöstä huomioiden selonottoneuvotteluissa keskustellut asiat. Valittajalla ei joka tapauksessa ole tietoa muusta kuin selonottoneuvotteluihin täytettäväksi vaadituista asiakirjoista, joita on sitten avattu suullisesti selonottoneuvotteluissa.

Hankintayksikön väite siitä, että valittaja olisi toimittanut uuden tarjouksen, on virheellinen. Valittaja on jättänyt sitovan tarjouksensa siinä muodossa kuin se tarjousten jättämisen määräpäivään mennessä on toimitettu hankintayksikölle ja jälkikäteen toimitetut täsmennykset ovat johtuneet ainoastaan hankintayksikön vaatimuksesta saada tarkempia hintatietoja.

Selonottoneuvottelujen yhteydessä valittaja on todennut hankintayksikölle sen tarjoushinnan kattavan kaikki tehtävät toimet siitä huolimatta, että alihankkijoiden hinnat voivat täsmentyä vielä tarjouksen jättämisen jälkeen. Hankintayksikkö on tämän jälkeen pyytänyt valittajaa toimittamaan päivitetyn tarjouksen, josta mahdolliset alihankkijoiden täsmennykset kävisivät ilmi.

Perusteet hyvitysmaksun määräämiseen ovat olemassa, sillä valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailua. Valittajan tarjous on täyttänyt kaikki soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset, eikä perusteita sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta ole ollut. Valittajan tarjous on myös ollut hinnaltaan halvin, sillä hankintayksikkö on tarjousten vertailussa virheellisesti ottanut huomioon itse pyytämiään varautumishintoja.

Hankintayksikkö tulee velvoittaa korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut. Valituksen kohteena oleva hankintapäätös perustuu hankintayksikön hankintasäännösten vastaiseen menettelyyn, eikä väitettyä omavalvontaa olisi edes tapahtunut ilman valittajan valituksia hankintayksikön lainvastaisesta menettelystä.

Hankintayksikkö tulee vastaavasti vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan kokonaisuudessaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan vastaselityksessä esille nostamat kustannusvaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet tarjousvertailuun, ovat liittyneet valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuteen.

Väite, jonka mukaan valittajan esittämä lisäkustannus olisi koskenut hankintayksikön pyytämää muutosta suojateltan toteutustavalle, ei ole uskottava. Selonottoneuvotteluista laadittu muistio osoittaa, että valittajaa on nimenomaisesti pyydetty ilmoittamaan rakennukseen tehtävän ankkuroinnin pois jättämisen aiheuttama lisäys tarjoushintaan.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta uutta tarjousta tai kehottanut sellaista toimittamaan. Selonottoneuvottelujen yhteydessä valittajaa on ainoastaan pyydetty tarkentamaan, kuinka paljon suojateltan tekeminen tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla kustantaisi. Valittaja on tämän jälkeen oma-aloitteisesti toimittanut hankintayksikölle täysin uuden tarjouksen 19.11.2025.

Kalusteiden huoltomaalauksen ja -lakkauksen osalta selonottoneuvottelujen muistiossa on ollut kustannusvaikutuksia koskeva kohta samalla tavoin kuin useissa muissakin selonottokohdissa. Näiden kohtien tarkoituksena ei ole ollut tarjousvertailun muuttaminen, eikä kyseisiä hintatietoa ole käytetty tarjousten vertailussa. Kohtien tarkoituksena on ollut saada lisätietoa tarjouksen sisällöstä ja hinnoittelulogiikasta sekä tarvittaessa urakan toteutusvaiheessa esimerkiksi mahdollisten urakan muutostöiden yhteydessä mahdollisesti hyödynnettävistä yksikköhinnoista.

Valittaja on ilmoittanut 12.11.2025 hankintayksikölle toimittamassaan vastauksessa salin penkkien huoltolakkaukselle erillisen yksikköhinnan. Hankintayksikkö ei ollut vaatinut huoltokäsittelylle erillisen yksikköhinnan ilmoittamista, vaan kyse on ollut valittajan vapaaehtoisesti antamasta tiedosta. Valittajan vastaus osoittaa, ettei tarjouspyynnössä edellytetty pakollinen työvaihe ollut sisältynyt valittajan tarjoukseen. Ilmoitettua yksikköhintaa ei ole käytetty tarjousvertailussa.

Valittajan viittaus rakennusselostuksen kirjaukseen kalusteiden huoltokäsittelyn lopputuloksesta on harhaanjohtava. Kyseinen kohta koskee ainoastaan kalusteiden yleistä lopputuloksen kuvausta, jonka mukaan kalusteiden on oltava pinnoiltaan ehjiä ja puhtaita. Kyseinen kohta ei korvaa edellä mainitun huonetyöselityksen nimenomaista vaatimusta, jonka mukaan kalusteet tulee huoltomaalata tai -lakata ennen niiden palauttamista paikoilleen.

Selonottoneuvottelujen muistion pohjana on käytetty valittajan hankintayksikölle 12.11.2025 lähettämiä vastauksia hankintayksikön esittämään kysymyslistaukseen. Muistio ei ole pelkästään hankintayksikön yksipuolinen kirjaus, vaan se perustuu valittajan omiin kirjallisiin vastauksiin, joita on täydennetty suullisesti selonottoneuvotteluissa käytyjen asioiden perusteella.

Tilanteessa, jossa valittaja on katsonut tarjouspyynnön olevan epäselvä, kyseeseen ei voi tulla hyvitysmaksun määrääminen.

Koska hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön menettelyssä tapahtuneet virheet ovat siinä määrin merkittäviä, että hankintayksikön olisi joka tapauksessa tullut keskeyttää hankintamenettely virheellisen menettelynsä seurauksena.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei sillä ole ollut velvollisuutta keskeyttää hankintamenettelyä, koska virhe on ollut korjattavissa hankintaoikaisulla. Tilanteessa, jossa hankinta olisi tullut keskeyttää, kyseeseen ei voisi tulla hyvitysmaksun määrääminen, sillä keskeyttämisen seurauksena hankintasopimusta ei olisi tehty kyseisen hankintamenettelyn perusteella valittajan eikä minkään muunkaan tarjoajan kanssa.

Hankintayksikön menettely voidaan ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvaamisharkinnassa osana osapuolten toimintaa koskevaa kokonaisarviointia, mutta sille ei kuitenkaan voida antaa ratkaisevaa merkitystä riippumatta asian lopputuloksesta ja valittajan omasta toiminnasta.

Valittaja on antanut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen ja pyrkinyt tarjousajan päättymisen jälkeen muuttamaan kaikkia tarjouksensa keskeisiä hintatietoja toimittamalla oma-aloitteisesti kokonaan uuden tarjouksen. Valittaja on lisäksi lisäkirjelmissään laajentanut valituksensa perusteluja ja esittänyt vielä oikeudenkäyntikuluja koskevassa lausumassaan uuden väitteen hankintamenettelyn keskeyttämisvelvollisuudesta. Hankintayksikön on ollut oikeuksiensa valvomiseksi tarpeen vastata näihin uusiin väitteisiin, mikä on lisännyt hankintayksikölle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäynnin laajuus ja siitä aiheutuneet kulut ovat siten osaltaan seurausta valittajan omista prosessuaalisista valinnoista. Näissä olosuhteissa ei ole kohtuullista velvoittaa hankintayksikköä korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja.

Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että hankintaoikaisusta huolimatta hankintamenettelyssä olisi tapahtunut virhe, kokonaisuus ei kuitenkaan anna perustetta velvoittaa hankintayksikköä vastaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluista. Tällöin kumpikin osapuoli tulee määrätä vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Mikäli markkinaoikeus vastoin hankintayksikön käsitystä katsoisi, että valittajalla on oikeus saada oikeudenkäyntikulujaan korvatuiksi, kohtuullisena tuntimääränä voidaan pitää enintään 16 tuntia.

Valittaja on antanut lausuman.

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025

Asiassa on valituksen ja 3.2.2026 tehdyn päätöksen § 3 ja hankintaoikaisupäätöksen § 4 johdosta arvioitava, onko markkinaoikeuden tarpeen lausua valituksenalaiseen hankintapäätökseen 9.12.2025 § 44 kohdistetuista valittajan vaatimuksista.

Valittaja on muun ohella vaatinut 9.12.2025 tehdyn hankintapäätöksen kumoamista ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan tältä osin virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksun.

Hankintayksikkö on tehnyt 3.2.2026 päätöksen § 3, jolla se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, sekä hankintaoikaisupäätöksen § 4, jolla se on poistanut 9.12.2025 tekemänsä hankintapäätöksen § 44 ja ratkaissut asian uudelleen valitsemalla edelleen saman tarjoajan tarjouksen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksestä ilmenevällä tavalla nimenomaisesti poistanut aiemmin tekemänsä hankintapäätöksen ja ratkaissut asian uudelleen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen 9.12.2025 § 44 poistamisen vuoksi hankintayksikkö ei voi enää tehdä sen perusteella hankintasopimusta tai panna päätöstä muutoinkaan täytäntöön, ja hankintapäätös on siten menettänyt hankintaoikeudellisen merkityksensä. Edellä todetusta seuraa, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta saada reaaliseuraamusvaatimuksiaan näiltä osin hyväksytyiksi. Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 esitettyjen muiden vaatimusten osalta markkinaoikeus toteaa, että valittaja on valittanut myös hankintayksikön 3.2.2026 tekemistä päätöksistä (markkinaoikeuden asia diaarinumero 89/2026), ja valituksessaan valittaja on paitsi valittanut poissulkemisestaan tarjouskilpailusta myös vedonnut samoihin seikkoihin kuin markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 tekemässään valituksessa ja vaatinut hyvitysmaksun määräämistä. Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026 esitetyn hyvitysmaksuvaatimuksen on katsottava samaan hankintamenettelyyn kohdistuvana turvaavan valittajan oikeussuojaa vastaavasti kuin markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 esitetty hyvitysmaksuvaatimus.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla ole tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö hankintapäätöksen 9.12.2025 § 44 osalta menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Ottaen huomioon hankintalain 134 §:n 3 momentissa asian käsittelystä poistamisesta todettu sekä se, ettei valittaja ole miltään osin peruuttanut valitustaan markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että asia on poistettava markkinaoikeuden käsittelystä antamatta siinä pääasiaratkaisua.

Perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KHO 2015:151) mukaan hankintasäännösten vastainen tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustetta virheettömälle hankintamenettelylle. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on ensin arvioitava, ovatko alun perin saataville asetetut tarjouspyyntöasiakirjat olleet niin selvät, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti selonottoneuvotteluissa tai sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä, mutta EU-kynnysarvon alittavasta rakennusurakasta.

Hankintalain 99 §:n (1397/2016) mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212–213) on todettu, että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173–174) mukaan hankintayksikön ei tule sallia tarjousten olennaista muuttamista siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee lisäksi noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta¸ jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö liitteineen on ollut epäselvä, kun rakennusselostuksessa on useita, keskenään vaihtelevia kirjauksia kalusteiden huoltokäsittelystä, eikä siinä ole mainittu, mikä on jokaisen kalusteen nimenomainen huoltokäsittely.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö liitteineen ei ole ollut epäselvä, koska rakennusselostuksessa on selkeästi ja yksiselitteisesti kuvattu kalusteiden huoltokäsittelyä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olevasta rakennusselostuksesta ilmenevät vaatimukset kalusteiden huoltokäsittelystä.

Rakennusselostuksen sivuilla 6–7 on kuvattu urakkakohde sekä oleelliset työkokonaisuudet. Tässä yhteydessä on todettu kalusteiden osalta, että ”salitilan penkit ja muut kiinteät kalusteet ja varusteet, jotka ovat pinnoitekorjausten tai uudisosan rakentamisen tiellä, puretaan ja varastoidaan lämpimään varastoon, esimerkiksi varastokonttiin, urakoitsijan toimesta ja urakoitsijan kustannuksella koko remontin ajaksi” ja edelleen, että ”paikoilleen palautettavat ja käyttöön jäävät vanhat lvi-kalusteet sekä muut kiinteät kalusteet ja varusteet on irrotettava käyttökuntoisina paikaltaan ja varastoitava ao. tilan korjauksen ajaksi”. Markkinaoikeus toteaa, että kalusteet on rakennusselostuksen tässä osassa mainittu lähinnä poissiirrettävinä kohteina, eikä kalusteiden käsittelylle ole asetettu tässä osassa vaatimuksia.

Rakennusselostuksen sivuilla 35–37 on esitetty ohjeita ”Tilavarusteista”. Sivulla 35 on todettu yleisluonteisesti, että ”kiinteät kalusteet, varusteet ja laitteet jäävät ensisijaisesti paikalleen ja niihin sisältyy pinnoitteiden kunnon ylläpitämiseen liittyviä urakoitsijalta edellytettäviä toimia”. Tämän jälkeen on esitetty tarkemmat ohjeet tilavarusteryhmittäin, eli vakiokiintokalusteiden, erityiskiintokalusteiden, varusteiden, vakiolaitteiden ja tilaopasteiden osalta.

Edellä mainittuihin rakennusselostuksen sivujen 35–37 ohjeisiin on sisältynyt myös edellä kuvattuja ”pinnoitteiden kunnon ylläpitämiseen liittyviä urakoitsijalta edellytettäviä toimia” kuten vakiokiintokalustuksen lopputulosta koskevat seuraavat vaatimukset: ”Kalusteiden on oltava valmistuttua pinnoiltaan ehjiä ja puhtaita. Jälkipaikkauksia ei sallita näkyviin jäävissä pinnoissa. Rikkoutunut levy tai kaluste, tai siihen liittyvä osa tulee vaihtaa uuteen, tai maalin rikkoutuman ollessa kyseessä yleensä maalattava kauttaaltaan uudestaan. Lopputuloksen tulee vastata lujuuden ja ulkonäön puolesta urakka-asiakirjojen vaatimuksia. Samaan kalustekokonaisuuteen kuuluvien kalusteyksiköiden ulkonäön on oltava yhdenmukainen. Niissä ei saa olla kokonaisvaikutelmaa haittaavia värivaihteluja”.

Edellä kuvattuja sivujen 35–37 kalusteita ja varusteita koskevia vaatimuksia on täydentänyt rakennusselostukseen sivuilla 48–53 ollut huonetyöselitys, josta on käynyt ilmi edellä kuvattuun nähden tarkempia ohjeita tiettyjen kalusteiden käsittelystä. Esimerkiksi rakennusselostuksen sivulla 49 on todettu kappelisalin 2, urkutilan 3, odotustilan 4 ja porrastilan 5 kalusteiden osalta, että ”tiloissa olevat penkit, hyllyt ja vaatenaulakot poistetaan korjaustyön ajaksi, säilytetään lämmitetyssä tilassa (kontti tai vastaava) urakoitsija hankkii varastotilan kustannuksellaan. Korjaustyön valmistuttua puhdistetut ja huoltomaalatut/lakatut penkit, hyllyt ja vaatenaulakot palautetaan entisille paikoilleen”. Rakennusselostuksen sivulla 51 on todettu uusittavien WC-tilojen kalusteiden osalta, että muun ohella WC-kalusteet, roskakorit ja peilikaapit uusitaan ja että ne ovat kaikki valkoisia. Edelleen rakennusselostuksen sivulla 52 on todettu kellaritilojen kalusteiden osalta, että ”vanhat kunnostetaan”.

Rakennusselostuksen sivuilla 40–47 on puolestaan ollut maalaustyöselitys, johon ovat sisältyneet yleiset vaatimukset maalauksesta ja tapetoinnista (sivut 4–44) sekä tarkemmat vaatimukset maalauskäsittelystä rakennusosittain (sivut 44–47). Viimeksi mainitut vaatimukset ovat kattaneet vaatimukset rakennuksen sisäpinnoista (sivut 44–46) ja ulkopinnoista (46–47). Rakennusselostuksen sivulla 47 on ollut seuraavat vaatimukset pintakäsittelykohteista: ”Koko rakennus puhdistetaan uusittavilta ja korjattavilta ulkopinnoiltaan ja maalataan korjattavilta sisäpinnoiltaan. Kaikki pinnat, myös iv- ja muut putket sekä kourut ja profiilit, joita ei ole päällystetty muulla valmiilla pinnoitteella, maalataan värisuunnitelman värisävyin. Kun rakennustyö on valmis, minkään pinnan ei tule olla käsittelemätön tai pinnoittamaton.” Samalla sivulla on lisäksi todettu, että ”huoneselityksestä ilmenee huonetilojen pintojen käsittelytavat katon, seinien ja lattioiden osalta. Maalauskäsiteltäviä pintoja ovat seinät ja kattopinnat sekä työnaikaiset ovi- ja ikkunamuutosten aiheuttaman paikkaustarpeen mukaiset vähäiset pinnat”.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa rakennustyöselostuksessa on yhtäältä asetettu kalusteiden siirtoa ja käsittelyä koskevia ja toisaalta hankinnan pääasiallisena kohteena olleita maalaus- ja pinnoitustöitä koskevia vaatimuksia. Rakennusselostuksen perusteella tarjoajat ovat olleet tietoisia siitä, että muut kuin uudistettavat WC-kalusteet ovat liittyneet hankintaan lähinnä varsinaisten hankinnan kohteina olleiden töiden edestä siirrettävinä, säilytettävinä ja paikoilleen palautettavina kohteina. Sikäli kuin näiden kalusteiden käsittelystä on ollut nimenomaisia vaatimuksia, ne on esitetty rakennusselostuksen sivuilla 35–37 sekä työhuoneselostuksessa sivuilla 48–53. Vaikka rakennusselostuksen sivulla 52 on ollut jossain määrin epäselvä toteamus kellaritilojen kalusteiden kunnostamisen nimenomaisesta lopullisesta tasosta, voidaan näiden vaatimusten katsoa olleen kokonaisuudessaan siten selvät, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Sen, että tiettyjen kalusteiden käsittelystä ei ole esitetty vaatimuksia rakennustyöselostuksessa, ei voida katsoa osoittavan tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyttä tai ristiriitaisuutta. Tarjouspyyntöasiakirjojen ristiriitaisuutta ei voida katsoa osoittavan myöskään se, että rakennustyöselostuksen sivulla 47 on ollut yleisluonteinen maininta siitä, ettei minkään pinnan tule olla käsittelemätön tai pinnoittamaton, koska kyseinen vaatimus on esitetty uusittavia ja korjattavia ulkopintoja sekä korjattavia sisäpintoja koskevissa vaatimuksissa, eikä kalusteita koskevien vaatimusten yhteydessä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että rakennusselostus on ollut riittävän selvä kalusteiden huoltokäsittelyn osalta. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät siten ole olleet valittajan esittämällä tavalla epäselvät.

Selonottoneuvottelujen hankintasäännösten mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on vastoin hankintasäännöksiä muuttanut tarjouspyyntöä jälkikäteen sekä valinnut tarjouskilpailun voittajan vastoin hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä asettamiaan ehtoja ja vertailuperusteita. Valittajan mukaan hankintayksikkö on tarjousten avaamisen ja vertailuhintojen läpikäymisen jälkeisissä selonottoneuvotteluissa tehnyt alkuperäisestä tarjouspyynnöstä poikkeavia täsmennyksiä urakan sisältöön ja pyytänyt alkuperäisiä tarjouksia päivitettäviksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei selonottoneuvotteluissa ole muutettu tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia eikä tarjousten vertailuperusteita. Hankintayksikön mukaan selonottoneuvotteluista laadituista muistioista ilmenee, ettei kyseisillä selonottoneuvottelujen kirjauksilla ole ollut vaikutusta tarjouspyynnön vaatimuksiin tai urakkakokonaisuuteen. Selonottoneuvotteluissa valittajan tarjous on hankintayksikön mukaan osoittautunut tarjouspyynnön vastaiseksi, ja valittaja on korjannut tarjoustaan.

Hankintayksikkö on asettanut saataville hankintailmoituksen julkaisun yhteydessä 9.10.2025 päivätyn tarjouspyynnön, jossa se on pyytänyt tarjouksia Järvenpään hautausmaan siunauskappelin korjaus- ja muutostöistä. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen sisältö, valintaperusteet ja painotukset” on muun ohella todettu, että väärin tai virheellisesti täytetty lomake tai virheellistä tietoa sisältävät asiatiedot johtavat tarjouksen hylkäämiseen. Saman kohdan mukaan ”valikoiduksi tulleen Toimittajaehdokkaan/tulleiden Toimittajaehdokkaiden kanssa järjestetään erikseen sovittavana ajankohtana tarjouksen selonottotilaisuus/tilaisuuksia.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen mukaan tarjoajien on tullut antaa kiinteähintainen urakkahinta kokonaisuutena sekä eriteltynä urakan eri osiin. Eriteltyjen hintojen yhteenlasketun summan on tullut vastata urakkahinnan kokonaissummaa. Lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa tuntikohtaiset yksikköhinnat urakassa käytetyille asiantuntijoille.

Hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumiseen mennessä kuusi tarjousta. Hankintayksikkö on kutsunut selonottoneuvotteluihin kaksi hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättänyttä tarjoajaa, eli valittajan ja Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n. Ennen selonottoneuvotteluja hankintayksikkö on pyytänyt kyseisiä tarjoajia vastaamaan hankintayksikön laatimaan kysymyslistaan.

Selonottoneuvottelut on pidetty 13.11.2025–17.11.2025 välisenä aikana. Hankintayksikkö on lisäksi laatinut selonottoneuvotteluista 13.11.2025 ja 17.11.2025 päivätyt muistiot.

Selonottoneuvotteluja koskeneissa muistioissa on yhdenmukaisesti todettu, että neuvottelujen aiheena ja tarkoituksena on ollut varmistaa, että urakoitsijaehdokkaan tarjouksen sisältö vastaa tarjouspyyntöä ja että tilaajalla sekä urakoitsijaehdokkaalla on yhtenevä näkemys kyseisen urakan sisällöstä. Muistioista ilmenee lisäksi, että mikäli kyseinen urakoitsija valitaan kohteen urakoitsijaksi, kyseiset muistiot lisätään urakkasopimukseen. Selonottopalaverien asialistoina on käytetty hankintayksikön kysymyslistoja ja muistioiden pohjina urakoitsijoiden kysymyksiin lähettämiä vastauksia täydennettynä selonottopalaverin keskustelujen perusteella tehdyillä muokkauksilla.

Selonottoneuvottelujen muistioista käy ilmi, että hankintayksikkö on valittajalle ja Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:lle lähettämissään kysymyksissä tiedustellut muun ohella, onko mainittujen tarjoajien tarjous ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen, onko tarjoukseen sisältynyt kaikki laskenta-asiakirjoissa esitetyt asiat, mitä tm-toimihenkilöitä tarjoukseen on sisällytetty ja onko puhtausluokkaa P1 koskeva vaatimus huomioitu tarjouksessa. Lisäksi tarjoajilta on tiedusteltu rakennusselostuksen osalta muun ohella, täyttyvätkö vaatimukset käyttöön jäävien vanhojen ulko-ovien kunnostuksesta, kupari- ja messinkipellitettyjen pintojen puhdistuksesta ja muiden karmi- ja ovipintojen huoltomaalauksesta (kysymys 18), onko urakoitsija hankkinut tarjoamillaan yksikköhinnoilla tarvittavan määrän olosuhdehallittuja säilytyskontteja (kysymys 28), täyttyykö rakennusselosteen vaatimus siitä, ettei rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvia ulkoteltan osia saa ankkuroida julkisivupintoihin (kysymys 29), mikä on tarjoukseen sisältyvien ikkunoiden kokonaislämmöneristävyyden U-arvo (kysymys 31) ja sisältyvätkö kappelisali 2:n, urkutila 3:n, odotustila 4:n ja porrastila 5:n huoltomaalaukset tai -lakkaukset tarjoukseen (kysymys 36).

Muistioihin on tehty kysymyksen osalta merkintä ”K”, kun kaikki kyseisen kohdan asiat ovat selvinneet urakkalaskenta-asiakirjoista siten, että toimenpiteet ovat olleet yksiselitteisesti tehtävissä, ja merkintä ”E”, kun jokin tai kaikki asiat on esitetty siten vajavaisesti, että toimenpiteitä ei ole pystynyt tekemään. Muistioista käy ilmi, että molempien mukana olleiden tarjoajien osalta on lisäksi tiedusteltu useisiin viimeksi mainittuihin kysymyksiin annettujen vastausten kustannusvaikutukset. Muistioista ilmenee edelleen, että useimpiin rakennusselostuksen kysymyksiin on molempien selonottoneuvotteluihin kutsuttujen tarjoajien osalta merkitty vastaukseksi ”K”.

Valittajan osalta selonottomuistiosta ilmenee, että kysymyksiin 29 ja 36 on merkitty vastaukseksi ”E”. Kysymyksen 29 osalta on todettu seuraavaa:

”E – sääsuoja joudutaan kiinnittämään julkisivuun ja paikkaamaan jälkikäteen, paikkauksella ei kustannusvaikutusta.

Pyydettiin urakoitsijaa ilmoittamaan rakennukseen tehtävän ankkuroinnin pois jättämisen aiheuttama lisäys tarjous- / urakkahintaan, viimeistään 19.11.2025 mennessä.

Jälkikirjaus, 18.11.2025: Urakoitsija / [– –] ilmoitti s-postilla (18.11.2025, klo 7.50) em. lisäkustannuksen olevan 3.460,- € (alv 0 %).”

Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n osalta selonottomuistiosta ilmenee, että kysymykseen 18 on merkitty vastaukseksi ”E” ja selityksenä on todettu: ”Vanhojen ovien lukitusten kunnostus määrätieto/lukitustieto puuttui suunnitelmista. Uudet lukot huomioitu uusiin ja siirrettäviin oviin.” Lisäksi urakoitsijan havaintoja koskevassa kohdassa on muun ohella todettu:

”Kellarin lattian kittauksia ei ole huomioitu

’kittauksia’ tarkoittaa tässä tapauksessa maanvaraisen lattian ja kantavien seinien liitoskohtien kittauksia.

Vanhojen ikkunoiden kunnostusta ei ole huomioitu.

tarkoittaa siis sellaisia ikkunarakenteita, mille ei ole määritelty toimenpiteitä – tarvittavat toimenpiteet kartoitettava ja sovittava erikseen.

Vanhojen kalusteiden kunnostusta ei ole huomioitu

Puupaneelikattojen pintavaurioiden korjausta ei huomioitu”.

Hankintayksikkö on 9.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellään § 44 valinnut Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n tarjouksen. Hankintayksikkö on 3.2.2026 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 4 poistanut 9.12.2025 tehdyn hankintapäätöksen § 44, arvioinut ja vertaillut tarjoukset uudelleen sekä valinnut Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n tarjouksen. Hankintayksikkö on lisäksi 3.2.2026 tekemällään päätöksellä § 3 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset tarkoittavat, että hankintayksikön on tarjouksia käsitellessään ja niiden tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan kohdeltava tarjouksia tasapuolisesti, eikä hankintayksikkö voi nyt kyseessä olevan kaltaisessa avoimessa menettelyssä rajata tarjousten arviointia vain tiettyihin saapuneisiin tarjouksiin. Markkinaoikeus toteaa lisäksi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen edellyttävän, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa ja että tarjoajalle ei anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Myös tarjousten täsmennyttämisessä ja täydennyttämisessä on noudatettava tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 11.5.2017, Archus ja Gama, C-131/16, EU:C:2017:358, 25–26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) todennut, että hankintaviranomaisen velvollisuus kunnioittaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka tavoitteena on julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten välisen terveen ja toimivan kilpailun kehittymisen edistäminen ja joka vastaa julkisia hankintamenettelyjä koskevien unionin sääntöjen ydintä, merkitsee erityisesti sitä, että tarjoajilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä silloin, kun ne laativat tarjouksiaan, että silloin, kun mainittu hankintaviranomainen arvioi niiden tekemiä tarjouksia. Mainittu periaate edellyttää erityisesti sitä, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa, ja tarkoittaa näin ollen sitä, että tarjouksia koskevat kaikkien kilpailijoiden osalta samat edellytykset. Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvoite ovat julkisessa hankintamenettelyssä esteenä myös kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja jonkin tarjoajan väliselle neuvottelulle, mikä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kun tarjous on jätetty, sitä ei voida muuttaa hankintaviranomaisen eikä tarjoajan aloitteesta.

Samassa tuomiossa on todettu, ettei yhdenvertaisen kohtelun periaate ole esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää, jos tarjousta selvästi on tarpeen selventää tai jos kyse on ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamisesta, kunhan tiettyjä vaatimuksia noudatetaan. Ensinnäkin tarjouksen selvennyspyyntö, joka saadaan esittää vasta sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tutustunut kaikkiin tarjouksiin, on lähtökohtaisesti osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille, ja sen on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat selvennystä. Lisäksi kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (29–31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka asiassa esitetyn selvityksen mukaan selonottoneuvotteluihin liittyneet hankintayksikön kysymykset ovat koskeneet jo tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vaatimuksia ja niiden täyttymistä, hankintayksikkö on tosiasiallisesti tarkistanut monilta osin tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden vain kahden edullisimman tarjouksen antaneiden tarjoajien osalta selonottoneuvotteluissa ja niitä edeltäneessä kirjallisissa selvityksissä, sallinut edellä todetuin tavoin tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten täyttymisen osoittamisen mainittujen kahden tarjoajan osalta jälkikäteen tarjouksesta ilmenemättömillä tiedoilla sekä mahdollistanut jo annettujen tarjoushintojen muuttamisen osana tarjousten tarjouspyynnön mukaiseksi tekemistä. Kun otetaan huomioon selonottoneuvottelujen tiedustelujen ja niihin saatujen vastausten laajuuden ja muutosten kustannusvaikutusten tiedustelun, kyseessä ei voida katsoa olleen pelkästään jo toimitettujen tarjoustietojen selventäminen tai täydentäminen taikka ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaaminen.

Hankinnassa on lisäksi ollut kyse avoimesta menettelystä, jossa neuvottelut eivät ole sallittuja. Hankintayksikkö ei ole myöskään etukäteen ilmoittanut kaikille tarjoajille selonottoneuvotteluissa toteutetusta tarjousten käsittelystä ja arvioinnista.

Hankintayksikön on siten katsottava käsitelleen ja arvioineen tarjouksia tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden vastaisesti. Hankintayksikön selonottoneuvottelujen menettelyn on katsottava olleen myös hankintalain 104 §:n 2 momentista ilmenevien tarjousten käsittelyä ja täydennyttämistä koskevien vaatimusten vastainen.

Edellä todettua ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö on sittemmin valituksenalaisessa valittajan tarjouksen poissulkemista koskevassa päätöksessä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisiksi katsomiensa selonottoneuvottelujen vastausten perusteella, tai se, että Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n osalta edellä mainittujen vaatimusten on katsottu täyttyvän ilman kustannusvaikutuksia. Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:lle on joka tapauksessa annettu mahdollisuus osoittaa tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten täyttyminen jälkikäteen selonottoneuvotteluissa. Lisäksi yhtiön kanssa käytyjen selonottoneuvottelujen muistion kohdasta 4. ”Urakoitsijan havainnot” käy edellä todetuin tavoin ilmi muun ohella, että yhtiön tarjouksessa ei ole selonottoneuvotteluidenkaan jälkeen huomioitu kaikkia hankintayksikön näkemyksen mukaan merkityksellisiä työn osia, mikä on viitannut yhtiön tarjouksen sisällön edelleen muokkaamiseen jatkossa. Kun valittajan sekä Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy:n tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tosiasiallinen ja kattava arviointi on toteutettu vasta selonottoneuvotteluissa, ei myöskään voida poissulkea sitä, että selonottoneuvotteluissa tehtyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten perusteella jonkin selonottoneuvottelujen ulkopuolelle jääneen tarjoajan tarjoushinta olisi saattanut olla jopa annettua alhaisempi tai että selonottoneuvottelujen tiedot olisivat muutoin vaikuttaneet muiden tarjoajien tarjouksiin (vrt. tuomio 5.4.2017, ”Borta” UAB v. Klaipėdos valstybinio jūrų uosto direkcija VĮ, C-298/15, EU:C:2017:266, 70–76 kohta).

Markkinaoikeus toteaa vielä valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta koskevien väitteiden osalta hankintayksikön 3.2.2026 tekemästä päätöksestä § 3 ilmenevän, että valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisen perusteet ovat liittyneet juuri valittajan selonottoneuvotteluissa antamiin tietoihin sen tarjouksen sisällöstä eivätkä valittajan tarjoukseen sellaisena kuin se on annettu tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisajankohtana. Myös tämän seikan on katsottava osoittavan, että valittajan tarjousta ei ole arvioitu sellaisena kuin se on annettu tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättyessä. Hankintayksikön virheellinen menettely selonottoneuvottelujen toteuttamisessa ei ole muodostanut tasapuolista ja hankintasäännösten mukaista perustaa valittajan tarjouksen tarjouspyynnön arvioimiselle, minkä vuoksi asiassa ei ole mahdollisuuksia lausua hankintayksikön 3.2.2026 tekemästä päätöksestä § 3 ilmenevän valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnin lainmukaisuutta koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.2.2026. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana valittajan vaatimana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa vanhan hankintalain 95 §:ssä (321/2010) säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon, mitä tarjousten arvioinnista ja täydennyttämisestä selonottoneuvotteluissa on edellä todettu, että virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten se, miten valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia olisi arvioitu ilman selonottoneuvotteluissa pyydettyjä ja saatuja keskeisiä tietoja, olisiko niistä jompikumpi tai molemmat suljettu näiden tietojen perusteella tarjouskilpailusta ja miten selonottoneuvottelujen tiedot olisivat vaikuttaneet muiden tarjoajien tarjouksiin. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista jälkikäteen varmuudella todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä, eikä myöskään, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus ja myös valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 hankintapäätös 9.12.2025 § 44 on menettänyt merkityksensä hankintapäätöksen poistamisen vuoksi sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Valittaja on perustellut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025 tekemäänsä valitusta sillä, että hankinnan kohdetta ja vertailuperusteita on muutettu jälkikäteen hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menettelyn valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten käsittelyssä selonottoneuvotteluissa hankintasäännösten vastaiseksi myös valituksenalaiseen päätökseen johtaneessa menettelyssä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioiden laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä asiassa diaarinumero 694/2025.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026 annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026.

Harkittaessa valittajan kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrää markkinaoikeus on ottanut huomioon, että yhdessä käsiteltyjen asioiden käsittelystä peritään vain yksi oikeudenkäyntimaksu.

Lopputulos

Markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 694/2025 käsittelystä antamatta siinä pääasiaratkaisua.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026.

Markkinaoikeus velvoittaa Järvenpään seurakunnan korvaamaan VRJ Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 694/2025. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Järvenpään seurakunnan korvaamaan VRJ Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Järvenpään seurakunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 89/2026.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

 

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

 

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.