MAO:546/2026

Asian tausta ja käsittely markkinaoikeudessa

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.2.2026 julkaistulla sosiaalipalvelujen ja muiden erityispalvelujen hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta Etelä-Suomen yhteistyöalueen perheterapian palveluhankinnasta ajalle 1.11.2026–31.12.2028 ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Kansaneläkelaitos on 7.8.2026 tekemällään päätöksellä (Kela/1817/2026) sulkenut A:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

A on 27.8.2026 markkinaoikeuteen postitse saapuneessa ja vireille tulleessa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun valituksessa esitetyistä tulkinta- ja pätevyyskysymyksistä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksusta koostuvat oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.

Valittaja on ilmoittanut saaneensa hankintayksikön 7.8.2026 tekemän päätöksen tiedoksi sähköpostilla 12.8.2026.

Kansaneläkelaitos on esittänyt muun ohella, että valitus on toimitettu markkinaoikeuteen muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen ja se tulee jättää tutkimatta. Hankintayksikkö on antanut valituksenalaisen päätöksen tiedoksi valittajalle 12.8.2026 valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetetyllä viestillä. Tiedoksi annettu päätös on sisältänyt hankintasäännösten mukaisen valitusosoituksen ja oikaisuohjeen. Valitus olisi pitänyt toimittaa markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

A on esittänyt muun ohella, että valitus tulee tutkia ja toissijaisesti valituksenalaisen päätöksen liitteenä ollut valitusosoitus tulee katsoa olennaisesti puutteelliseksi, jolloin asiassa tulee sovellettavaksi kuuden kuukauden muutoksenhakuaika. Valittaja on postittanut valituksen 24.8.2026 eli ennen 14 päivän muutoksenhakuajan päättymistä. Valituksen tutkiminen ei perustu siihen, että sen postittaminen 24.8.2026 olisi sellaisenaan merkinnyt valituksen saapumista markkinaoikeuteen muutoksenhakuaikana. Kysymys on sen sijaan siitä, onko valittajalle annettu valitusosoitus ollut sisällöltään riittävä ja yksiselitteinen.

Valitusosoituksessa ei ole todettu, että postitse toimitettavan valituksen tulee olla perillä, saapua tai muutoin tulla markkinaoikeuden vastaanottamaksi ennen muutoksenhakuajan päättymistä. Siinä ei ole myöskään selostettu sitä, ettei valituksen jättäminen postin kuljetettavaksi muutoksenhakuajan kuluessa sellaisenaan ole riittävää. Valitusosoituksessa on muun ohella todettu, että paperinen valituskirjelmä on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä. Sana ”esitettävä” ei ole rinnasteinen sanaan ”perillä”. Esittäminen viittaa kielellisesti toimeen, jonka lähettäjä tekee eli asiakirjan jättämiseen, postittamiseen tai toimittamiseen. Perillä oleminen ilmaisee sen sijaan yksiselitteisesti sen, että ratkaisevaa on asiakirjan tosiasiallinen saapuminen vastaanottajalle. Valitusosoituksessa käytetty ilmaisu ”esitettävä määräajan viimeisenä päivänä” ei ole ollut riittävän yksiselitteinen sen ymmärtämiseksi, että postitse toimitettavan valituksen olisi tullut olla perillä markkinaoikeudessa ennen muutoksenhakuajan päättymistä. Kyseinen valitusosoituksen puute ei ole koskenut muutoksenhaun kannalta vähämerkityksellistä seikkaa.

Kansaneläkelaitos on esittänyt muun ohella, että valituksenalaisen päätöksen yhteydessä valittajalle annettu valitusosoitus on sisältänyt hallintolaissa valitusosoitukselta edellytetyt tiedot. Koska valitus on lähetetty markkinaoikeuteen postitse, sen perille saapuminen muutoksenhakuaikana on ollut lähettäjän vastuulla. Valitusosoituksesta on käynyt yksiselitteisesti ilmi, että valitus on tullut esittää markkinaoikeudelle määräajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä. Kyseinen määräaika on koskenut myös postitse toimitettavia valituksia ja tällainen valitus on voitu esittää markkinaoikeudelle muutoksenhakuajassa vain, jos se on saapunut perille ennen muutoksenhakuajan päättymistä. Valitusosoitus ei ole ollut niin epäselvä tai puutteellinen, että muu kuin 14 päivän muutoksenhakuaika tulisi sovellettavaksi.

A on esittänyt muun ohella, että sääntö valituksen lähettäjän vastuusta ei ole vapauttanut hankintayksikköä velvollisuudesta selostaa kyseistä sääntöä valitusosoituksessa nimenomaisesti ja ymmärrettävästi. Valituksenalaisessa päätöksessä käytetty ilmaisu ”on esitettävä” on poikennut oikeuskäytännöstä hyväksytyistä muotoiluista, koska se ei ole sisältänyt sanaa ”perillä” tai muutakaan ilmaisua, joka olisi erottanut yksiselitteisesti asiakirjan lähettämisen asiakirjan saapumisesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on arvioitavana kysymys siitä, onko valitus toimitettu markkinaoikeuteen muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen ja siten jätettävä tutkimatta.

Asiassa ei ole erimielisyyttä ja esitetystä selvityksestä käy ilmi, että hankintayksikkö on lähettänyt valituksenalaisen päätöksen sekä sen liitteenä olleen oikaisuohjeen ja valitusosoituksen markkinaoikeuteen tiedoksi valittajalle hänen sähköpostiosoitteeseensa 12.8.2026 kello 9.32. Valittaja on lähettänyt valituksen markkinaoikeuteen postitse ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 27.8.2026.

Julkisissa hankinnoissa noudatettavista muutoksenhakuajoista säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen ja oikaisuohjeen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa (43–49 §) säädetään valitusosoituksesta ja oikaisuvaatimusohjeesta.

Hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava valitusviranomainen (kohta 1), viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava (kohta 2) sekä valitusaika ja mistä se lasketaan (kohta 3). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Hallintolain 47 §:n 2 momentin esitöissä (HE 72/2002 vp s. 111) on todettu, että valitusosoituksessa on tärkeää selostaa myös määräaikalain (laki säädettyjen määräaikain laskemisesta) säännökset, jotka edellyttävät valituksen perille toimittamista ennen valitusajan päättymistä.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin esitöissä (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) on todettu, että valittaja ei menetä puhevaltaansa sen vuoksi, että viranomainen ei ole antanut valitusosoitusta taikka että viranomaisen antama valitusosoitus on puutteellinen tai muulla tavoin virheellinen. Momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat virheet valitusajassa ja toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Näihin tilanteisiin rinnastuu se, että valitusosoituksessa on virheellinen maininta viranomaisesta, jolle valitus on toimitettava. Virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava. Oikeuskäytännössä on katsottu valitusosoituksen olleen virheellinen esimerkiksi silloin, kun valitusosoituksessa ei ollut sähköisestä asioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavoin ilmoitettu mahdollisuudesta tehdä valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle sähköisesti (KHO 2007:58). Valitusosoitusta on pidetty virheellisenä myös silloin, kun siinä ei ollut säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaista mainintaa siitä, että valitusasiakirjojen tuli olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (KHO 6.10.2015 taltio 2866).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 1 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuimiin ja valitusasioita käsittelemään perustettuihin lautakuntiin sovelletaan vain mainitun lain 5 a §:n 4 momenttia, jonka mukaan viranomaisen on toimialueellaan järjestettävä asiakirjojen vastaanottaminen kuitenkin aina siten, että laissa tai asetuksessa asiakirjojen jättämiselle tai asian vireillepanemiselle säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa kello 8.00–16.15.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on asianmukaisen valitusviranomaisen eli markkinaoikeuden lisäksi todettu muun ohella, että ”jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan valitusaikaan. Valitus, joka toimitetaan sähköisenä asiakirjana, tulee toimittaa viranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Muussa muodossa toimitettava valituskirjelmä on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä.”

Valitusosoituksessa on todettu otsikon ”Valituksen toimittaminen” alla muun ohella seuraavaa:

”Valitus, joka toimitetaan sähköisenä asiakirjana, tulee toimittaa viranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Muussa muodossa toimitettava (esimerkiksi paperinen) valituskirjelmä on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä. [– –]

Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan myös henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.”

Valitusosoituksessa on myös ilmoitettu markkinaoikeuden käynti- ja postiosoite, sähköpostiosoite, faksinumero, hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelun verkko-osoite sekä annettu tietoja muun ohella valituksen sisältövaatimuksista. Sen sijaan valitusosoituksessa ei ole mainittu, minä ajankohtana markkinaoikeuden aukioloaika eli virka-aika päättyy.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2024:118 todennut, että valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetussa laissa oli säädetty se aika, jona tuomioistuimen on oltava auki asian vireillepanemista varten. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valitusosoituksesta oli käynyt ilmi, että valitus oli tullut toimittaa tuomioistuimeen ennen sen aukioloajan päättymistä, valitusosoituksessa oli ilmoitettu riittävät tiedot asian vireillepanemista varten.

Markkinaoikeus toteaa lähettäjän vastaavan siitä, että asiakirja saapuu toimivaltaiseen viranomaiseen eli tässä asiassa markkinaoikeuteen määräajassa. Asiassa sovellettavissa säännöksissä on käytetty ainakin seuraavia sanallisia ilmauksia valituksen toimittamisesta: ”asian saattaminen käsiteltäväksi”, ”perille toimittaminen”, ”valituksen tekeminen” ja ”toimen tekeminen tai suorittaminen”. Valituksenalaisen päätöksen yhteydessä toimitetussa valitusosoituksessa on käytetty ilmaisuja ”valitus on tehtävä” ja muussa muodossa kuin sähköisenä asiakirjana toimitettavan valituskirjelmän yhteydessä ilmaisuja ”toimitettava valituskirjelmä”, ”toimitettava (esimerkiksi paperinen) valituskirjelmä” ja ”on esitettävä”. Valitusosoituksesta käy ilmi, että sähköisen asiakirjan ohella valituksen on voinut toimittaa markkinaoikeuteen henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse tai telekopiona.

Kun valitusosoituksessa on muiden kuin sähköisen toimitusmuodon yhteydessä käytetty ensin ilmaisuja ”toimitettava valituskirjelmä” ja ”toimitettava (esimerkiksi paperinen) valituskirjelmä” ja tämän jälkeen samassa virkkeessä ilmaisua ”on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä”, on valitusosoituksesta virkkeiden sisältö kokonaisuudessaan huomioon ottaen käynyt riittävällä tavalla ilmi vaatimus siitä, että valitus on toimitettava markkinaoikeuteen perille valitusosoituksessa mainittuna määräaikana. Erityisesti näin on sen vuoksi, että valitusosoituksessa on nimenomaisesti mainittu, että valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa valituksenalaisen päätöksen tiedoksisaannista.

Vaikka muun ohella valitusosoituksen otsikon ”Valituksen toimittaminen” alla esitetty ilmaisu ”on esitettävä” voidaankin tavanomaisesti liittää markkinaoikeuden kansliassa tapahtuvaan valituksen henkilökohtaiseen toimittamistapaan, on samassa virkkeessä käytetty ilmaisu ”toimitettava (esimerkiksi paperinen) valituskirjelmä” ohjannut esimerkiksi postitse tehtävän valituksen perille toimittamiseen säädettynä muutoksenhakuaikana. Tämän vuoksi valitusosoituksessa ei ole ollut tarpeen selostaa sitä, ettei valituksen jättäminen postin kuljetettavaksi muutoksenhakuajan kuluessa ole sellaisenaan riittävää. Edellä todetun mukaisesti valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetussa laissa on säädetty tuomioistuimen aukioloaika asian vireillepanemista varten, eikä valitusosoituksessa ole siten tarvinnut erikseen ilmoittaa sitä kellonaikaa, milloin valitus on viimeistään tullut toimittaa markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus katsoo, että valitusosoituksessa on annettu riittävät tiedot asian vireillepanemiselle eikä valitusosoitus näin ollen ole ollut olennaisesti puutteellinen tai virheellinen.

Edellä todetun perusteella muutoksenhakuaika määräytyy tässä asiassa hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisesti, jolloin 12.8.2026 valittajalle tiedoksi annetun päätöksen muutoksenhakuaika on päättynyt 26.8.2026 kello 16.15.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa. Koska muutoksenhakuaika on päättynyt 26.8.2026 kello 16.15, valittajan 27.8.2026 markkinaoikeuteen saapunut ja vireille tullut valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Pääasian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Jari Tiainen ja Linnéa Perkonsalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.