MAO:541/2026

Asian tausta

HUS Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.9.2025 julkaistulla ja 19.9.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Meilahden tornisairaalan toimenpidesiiven peruskorjauksen rakennusurakasta ajalle 2.3.2026–31.12.2038.

HUS Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja on 26.3.2026 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Boctok Oy:n ja Jatke Toimitilat Oy:n ryhmittymänä jättämän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 109.600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ryhmittymänä tarjouksen jättäneet Are Oy ja NCC Suomi Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.691 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Vielä valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvun 11 §:n nojalla markkinaoikeudelle ja valittajille jäljennökset kaikesta tarjousvertailussa käytetystä aineistosta.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole vertaillut tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoitettujen laadun vertailuperusteiden eli arviointikohteiden A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” mukaisesti, joten valittajien tarjous on saanut liian alhaiset pisteet suhteessa tarjouspyynnössä asetettuihin vertailuperusteisiin.

Näitä kohteita on arvioitu neuvotteluiden sekä tarjoajan suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella. Tarjouspyynnössä esitetyn arviointiasteikon mukaan kummassakin arviointikohteessa ”hyvä” suoritus on vastannut 51–75 pistettä ja ”erinomainen” 76–100 pistettä. Kullekin pistetasolle on asetettu sitä vastaavat sisällölliset vaatimukset.

Tarjoajan on tullut tarjouspyynnön mukaan toimittaa arviointikohteeseen A2 ”Riskien hallinta” tarjouksensa liitteenä hankkeen alustava riskianalyysi, jossa on kuvattuna hankkeen riskit ja niiden hallintakeinot. Hankintapäätöksen mukaan valittajien esittämä riskianalyysi on ollut hyvä, riskejä on visualisoitu ja niitä on tunnistettu paljon. Analyysi on sisältänyt hankintapäätöksen mukaan kuitenkin runsaasti tavanomaisia rakennustöitä ja jonkin verran kaikkein kriittisimpien sairaalatoiminnan riskien havaitsemista. Hallintakeinot ovat olleet kattavia, mutta niiden suunnitelmallisuus, vastuuttaminen ja hinnoittelut ovat jääneet osittain yleispiirteiseksi. Avainhenkilöillä on todettu olevan kohtuullisen hyvää osaamista riskienhallinnassa, mutta työpajassa riskien käsittely on jäänyt osin puutteelliseksi. Valittajat ovat saaneet kyseisestä arviointikohteesta 60 pistettä. Saadut pisteet ovat ristiriidassa sanallisen arvioinnin kanssa. Lisäksi valittajien tarjousta on arvioitu tältä osin virheellisesti.

Vaikka perusteluissa valittajien tarjouksen on todettu täyttävän selvästi hyvän tason vaatimukset, on siitä tunnistettu myös sellaisia piirteitä, joiden tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden mukaan olisi tullut kuulua erinomaisen tason sisällöllisiin vaatimuksiin. Tästä huolimatta valittajien pistemäärä on jäänyt hyvän tason alarajalle. Arvioinnissa on esimerkiksi todettu riskejä tunnistetun laajasti, mikä on vastannut erinomaisen tason yksittäistä sisällöllistä vaatimusta.

Valittajien riskien hallintakeinojen vastuuttaminen ei ole jäänyt yleispiirteiseksi. Riskirekisterissä jokaiselle riskille on osoitettu selkeä vastuuhenkilö eli vastuurooli. Menettely on vastannut riskienhallinnan tavanomaista käytäntöä, jossa vastuut on kohdistettu rooleihin, ei henkilöihin. Riskirekisterissä on lisäksi määritetty konkreettisesti ja suunnitelmallisesti erilaisia hallintakeinoja riskeille, kuten sairaalatoiminnan häiriöttömyyteen ja potilasturvallisuuteen vaikuttava suojaseinien tiiveys. Riskistä vastaa vastaava työnjohtaja. Vastaavalla tavalla konkreettisia ja suunnitelmallisia keinoja on esitetty useita ja jokaiselle kohdalle on määritetty kehitysvaiheen tueksi lähtökohtainen toimintamalli.

Arviointikohteen A2 sanallinen arviointi on osoittanut, että valittajien tarjous on tältä osin täyttänyt lähes kaikki ”hyvä”-tason vaatimukset. Valittajien saama pistemäärä tästä kohdasta on alittanut kohtuullisen johdonmukaisen pisteytyksen tason. Valittajien olisi tullut saada kohdasta pisteitä vähintään hyvän tason yläpäästä.

Tarjoajan on tullut toimittaa arviointikohteeseen A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” hankkeen alustava yleisaikataulu sisältäen kehitys- ja toteutusvaiheet. Valittajat ovat saaneet mainitusta arviointikohteesta 75 pistettä. Valittajille annetut pisteet ovat ristiriidassa sanallisen arvioinnin kanssa. Valittajien tarjouksesta on tunnistettu useita sellaisia piirteitä, jotka ovat tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden mukaan kuuluneet erinomaisen tason sisällöllisiin vaatimuksiin, mutta tästä huolimatta valittajien pistemäärä on jäänyt hyvän tason ylärajalle. Näitä ovat muun ohella yleisaikataulun kattavuus, realistisuus ja yksityiskohtaisuus. Erityisenä ansiona on esitetty potilasturvallisuuden, häiriöttömyyden ja sidosryhmien huomioon ottaminen. Myös vastaanottovaiheen aikataulusta esitetyistä perusteluista on tunnistettu erinomaisen tason edellyttämiä piirteitä.

Valittajien tarjouksen arviointikohteen A3 sanallinen arviointi on osoittanut tarjouksen täyttävän keskeisiltä osin erinomaisen tason vaatimukset. Lisäksi, kun tätä verrataan muiden arviointikohteiden pisteytykseen, kuten esimerkiksi voittaneen tarjoajan arviointikohteesta A2 saamaan 80 pisteeseen, jossa vastaavan tasoinen sanallinen arvio on oikeuttanut erinomaisen tason pisteisiin, ei arviointikohteen A3 pisteytys ole ollut johdonmukainen.

Hankintayksikkö on soveltanut vertailuperusteita arviointivaiheessa eri tavalla kuin mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Lopullisessa tarjouspyynnössä arviointiasteikko on määritelty neljään tasoon: välttävä / heikko (0–25 pistettä), tyydyttävä (26–50 pistettä), hyvä (51–75 pistettä) ja erinomainen (76–100 pistettä). Hankintayksikön laatimassa tarjousten laadullisen arvioinnin muistiossa arviointiasteikkoa on muutettu seuraavasti: huono (0–25 pistettä), välttävä–tyydyttävä (26–50 pistettä), tyydyttävä–hyvä (51–75 pistettä) ja erinomainen (76–100 pistettä). Vaikka pistemäärärajat ovat sinänsä vastanneet lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoitettuja pistemääriä, sanallinen arviointiasteikko on poikennut etukäteen ilmoitetusta. Sanallisen arviointiasteikon muutos ei ole ollut merkityksetön, koska sanallisella arviointiasteikolla on ollut ohjaava vaikutus tarjousten arviointiin ja pisteytykseen sekä siihen, miten eri pistetasojen edellytyksiä käytännössä on tulkittu ja sovellettu.

Hankintapäätöksestä ei käy ilmi, onko pisteytyksessä noudatettu lopullisen tarjouspyynnön mukaisia sisällöllisiä vaatimuksia. Arviointiasteikon sanallinen muutos yhdistettynä hankintapäätöksen puutteellisiin perusteluihin sekä sanallisten arvioiden ja annettujen pisteiden välisiin epäjohdonmukaisuuksiin osoittaa kuitenkin sen, että tarjouksia ei ole vertailtu lopullisen tarjouspyynnön arviointiperusteiden mukaisesti.

Tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat olleet epäselviä. Arviointiasteikon muuttaminen arviointivaiheessa osoittaa tarjousten vertailuperusteiden epäselvyyttä. Lisäksi tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epäselviä, koska tarjouspyynnöstä tai hankintapäätöksestä ei käy ilmi, miten pisteet ovat määräytyneet yksittäisen pistevälin sisällä. Tarjoajille ei ole käynyt ilmi, mitä yksittäisessä pistevälissä on edellytetty enimmäispisteiden saavuttamiseksi tai millä perusteella pisteet on porrastettu saman pistetason sisällä.

Koska vertailuperusteista ei ole käynyt ilmi, millä tavoin saman pistevälin sisäisiä laadullisia eroja tullaan pisteyttämään, tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta ennakoida, millaisin konkreettisin keinoin tarjousta voidaan parantaa siten, että arviointi johtaa korkeampiin pisteisiin. Tämä on heikentänyt tarjousten vertailtavuutta ja osoittanut, etteivät vertailuperusteet ole olleet hankintaäännöksissä edellytetyllä tavalla riittävän selkeitä.

Hankintapäätös on puutteellinen, koska siinä ei ole kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti arviointikohteiden pisteyttämistä. Sanallisista arvioista ei esimerkiksi ole käynyt ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin eroavaisuuksiin piste-erot ovat perustuneet tai miten nämä erot ovat vaikuttaneet annettuihin pistemääriin.

Hankintayksikkö on kieltäytynyt luovuttamasta valittajille hankinnassa annettuja tarjouksia viittaamalla niiden sisältämiin liikesalaisuuksiin. Tämä on rajoittanut valittajien mahdollisuuksia arvioida tarjousvertailun hankintasäännösten mukaisuutta ja heikentänyt oikeussuojakeinojen tehokasta käyttöä.

Vastine

Vaatimukset

HUS Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.898,05 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset tarjouspyynnön mukaisesti ja hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjoukset vertaillut arviointiryhmä on arvioinut tarjousten laadun pisteytyksen tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetulla tavalla eli skaalaamalla kullekin tarjoajalle annetut pisteet arviointikohteittain siten, että arviointikohteesta parhaat pisteet saanut tarjous on saanut 100 vertailupistettä ja muiden tarjoajien vertailupisteet on laskettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetulla kaavalla.

Valittajien arviointikohteesta A2 saamien pisteiden perusteella niiden tarjouksen riskien hallinta on ollut asteikon ”hyvä” puolivälissä. Valittajien tarjousta ei ole arvioitu väärin, minkä lisäksi tarjousvertailun sanallinen arviointi on vastannut valittajille annettuja pisteitä.

Valittajien riskianalyysissa on yksilöity tavanomaisia rakennustöitä, mutta kohteesta sekä siellä harjoitettavasta sairaalatoiminnasta johtuvat erityispiirteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Voittaneiden tarjoajien eli kuultavien riskienhallintadokumentissa on tunnistettu riskit aina yksittäisen teknisen järjestelmän tai toiminnon tasolla. Kuultavien riskitarkastelu on käsittänyt kaikki hankkeen ajalliset vaiheet, eikä pelkästään rakentamisaikaisia riskejä. Kuultavien riskitarkastelu on perustunut kohteen ja sairaalaympäristön erityispiirteisiin, mikä on ollut erinomaisten pisteiden edellytys. Valittajat ja kuultavat ovat toimittaneet riskimatriisin, minkä lisäksi kuultavien tarjous on sisältänyt noin 20 sivuisen prosessikuvauksen.

Valittajien pisteytykseen on vaikuttanut se, että riskien hinnoittelu on jäänyt yleispiirteiseksi eikä hinnoitteluprosessia ja euromääräisiä vaikutuksia ole kuvattu valittajien tarjouksessa yksiselitteisesti. Kuultavien tarjous on sisältänyt euromääräisen hinnoittelun riskeistä, jolloin hankintayksikkö on voinut arvioida paremmin olennaisten riskien taloudellisia vaikutuksia. Kustannuksiin vaikuttavien riskien hinnoittelu on ollut yksi tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu edellytys erinomaisille pisteille. Valittajien avainhenkilöiden osaaminen on ollut hyvää, mutta ei kuitenkaan erinomaista toisin kuin kuultavien avainhenkilöiden osaaminen.

Valittajien arviointikohteeseen A3 esittämä yleisaikataulu on ollut erittäin hyvä ja realistinen, muttei kuitenkaan erinomaista tasoa. Myös valittajien avainhenkilöiden osaaminen on ollut erittäin hyvää, mutta se ei ole kuitenkaan yltänyt erinomaiselle tasolle. Sanallinen pisteytys on tältäkin osin ollut yhdenmukainen ilmoitettujen arviointiperusteiden kanssa.

Valittajien aikataulu on esitetty niin sanottuna jana-aikatauluna, kun taas kuultavilla esitystapana on ollut paikka/aika-aikataulukaavio, joka on ollut tähän hankkeeseen sen erityispiirteiden vuoksi soveltuvampi aikataulumuoto.

Vastaanottovaiheen aikataulusta on voinut saada erinomaiset pisteet, jos se on soveltunut lähes sellaisenaan lopulliseksi aikatauluksi. Tämä kriteeri ei ole täyttynyt valittajien tarjouksessa. Lisäksi erinomaisten pisteiden yhtenä edellytyksenä olleen nollavirheluovutuksen tavoitteen huomioon ottaminen ja siihen pyrkiminen ovat jääneet käsittelemättä valittajien tarjouksessa. Hankintayksikkö ei ole pisteyttänyt valittajien tarjousta epäjohdonmukaisesti. Valittajien sijoitus ei olisi muuttunut tarjouskilpailussa, vaikka ne olisivat saaneet arviointikohteesta A3 viisi pistettä enemmän.

Hankintayksikkö ei ole muuttanut vertailuperusteita tarjousten vertailuvaiheessa. Arviointimuistiossa käytetyt pisterajoja kuvaavat adjektiivit eivät itsessään ole olleet vertailuperusteita, vaan ne ovat kuvanneet pikemminkin pisteytyksen tasoa yleisesti. Tarjouspyynnössä ja arviointimuistiossa kunkin yksittäisen arviointiperusteen sisäiset pistemäärärajat ovat olleet samat. Arviointimuistiossa käytetty täsmennys ”tyydyttävä–hyvä” on kuvannut pistevälin 51–75 sisäistä jatkumoa, eikä se ole vaikuttanut vertailuperusteiden sisältöön tai niiden soveltamiseen tarjousvertailussa.

Hankintayksikkö on perustellut valituksenalaisessa hankintapäätöksessä saatujen tarjousten olennaisimpia ansioita ja tarjousten keskinäisiä piste-eroavaisuuksia. Perustelut on tehty hankintasäännösten mukaisesti.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Kustakin laatuvertailuun vaikuttavasta arviointikohteesta A1–A5 on voinut saada 0–100 pistettä. Tarjoajien saamat pisteet on skaalattu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla arviointikohteittain. Pisteille on tämän jälkeen annettu painotettu pistemäärä. Kunkin arviointikohteen pistemäärä 0–100 pistettä on jaettu neljään alakategoriaan: 0–25 pistettä, 26–50 pistettä, 51–75 pistettä ja 76–100 pistettä. Hankintasäännöksissä ei edellytetä, että jokaisen ilmoitetun arviointikohteen pisteytys ilmoitettaisiin valittajien esittämällä tarkkuudella. Joka tapauksessa tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu neljän eri alakategorian välisiä edellytyksiä siten, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat riittävällä tavalla voineet tarjouksia jättäessään ymmärtää, minkä seikkojen perusteella kukin arviointikohde pisteytetään. Tämä on antanut tarjoajille selkeän käsityksen siitä, millaisia edellytyksiä hankintayksikkö on asettanut kuhunkin pistekategoriaan pääsemiseksi. Arviointikohteet ja niiden sisäinen pisteytys on kuvattu riittävällä tarkkuudella.

Valittajat eivät ole esittäneet tarjouspyynnön olevan epäselvä muun ohella neuvottelumenettelyn aikana, vaikka hankintayksikkö on nimenomaisesti pyytänyt kaikilta tarjoajilta palautetta mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi. Hankintayksikön käsityksen mukaan valittajilla ei ole edes oikeutta vedota väitettyyn epäselvyyteen.

Kuultavien lausunnot

Boctok Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.920 eurolla viivästyskorkoineen.

Boctok Oy:n mukaan hankintayksikön sanallinen arvio valittajien tarjouksesta arviointikohteessa A2 ei ole sisältänyt erinomaisen tason piirteitä. Sanallisen arvion kokonaisuus on vastannut hankintayksikön valittajille antamaa 60 pistettä. Myös valittajien arviointikohteesta A3 saamat 75 pistettä ovat vastanneet hankintayksikön sanallista arviointia. Hankintayksikön arviointi ei ole ollut virheellistä.

Hankintayksikkö ei ole muuttanut vertailuperusteita, vaan vertailuperusteiden pistemäärien rakenne sekä sisällölliset vaatimukset ovat pysyneet samoina. Vertailuperusteet ovat olleet täsmällisiä. Valituksenalainen hankintapäätös on perusteltu täsmällisesti ja riittävästi.

Jatke Toimitilat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.00 eurolla viivästyskorkoineen.

Jatke Toimitilat Oy:n mukaan hankintayksiköllä on laaja harkintavalta laatuarvioinnissa. Valittajien väittämät ristiriidat sanallisten arvioiden ja pistemäärien välillä arviointikohteissa A2 ja A3 eivät pidä paikkansa. Valittajat ovat perustaneet väitteensä sanallisten arvioiden osittaisiin ja valikoituihin poimintoihin jättäen ottamatta huomioon niissä nimenomaisesti esitettyjä kriittisiä havaintoja, jotka tukevat annettuja pistemääriä.

Arviointiasteikon sanalliset otsikot hankintayksikön sisäisessä arviointimuistiossa eivät ole muuttaneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita tai pistemääriin perustuvia arviointikriteerejä.

Hankintayksikön asettamat vertailuperusteet ovat olleet selviä. Lisäksi valittajien olisi tullut esittää väite vertailuperusteiden epäselvyydestä ennen tarjousten jättämistä erityisesti sen vuoksi, että asiassa on ollut kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä. Valittajilla on ollut nimenomainen mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tarkentavia vaatimuksia hankintayksikölle.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen perustelut ovat täyttäneet hankintasäännösten vaatimukset, ja arviointikohteiden sanalliset arviot ovat olleet yksityiskohtaiset, kohdennetut ja ne ovat mahdollistaneet vertailun hankintasäännösten mukaisuuden jälkikäteisen arvioinnin.

Vastaselitys

Valittajat ovat muun ohella esittäneet, että niiden tarjouspyynnön epäselvyydestä esittämä väite ei koske sitä, että tarjouspyyntö olisi lähtökohtaisesti ollut sellaisenaan ilmeisen epäselvä. Epäselvyysväite kohdistuu siihen, että hankintayksikkö on soveltanut arviointiasteikkoa tavalla, jota tarjoaja ei ole voinut ennakoida tarjousvaiheessa. Tarjoaja on voinut tarjousvaiheessa perustellusti ymmärtää, että sanalliset laatuluonnehdinnat ja pistetasot vastaavat toisiaan johdonmukaisesti ja että pisteytys skaalautuu loogisesti kyseisen laatutason sisällä. Tämä käsitys on ollut perusteltu erityisesti siksi, että hankintayksikkö on itse käyttänyt arvioinnissaan tällaisia sanallisia laatumääreitä, kuten ”hyvä”, ”erittäin hyvä” ja ”erinomainen”. Valittajien esittämä arvostelu on kohdistunut ennen kaikkea arviointikriteerien käytännön soveltamiseen, ei pelkästään tarjouspyynnön sanamuotoon. Väitettä ei ole esitetty myöhässä.

Hankintayksikön väite siitä, että arviointiasteikon kuvaukset olisivat vain adjektiiveja eivätkä vertailuperusteita on ristiriidassa tarjousten arvioinnissa esitetyn kanssa. Vertailuperusteiden asteikon kuvausta on muutettu tarjouksia arvioitaessa. Tarjousten vertailuperusteiden teksteissä ei viitata yleisaikataulussa ”erinomainen”-sanaan, mutta hankintayksikön tekemästä arvioinnista käy ilmi, että kyseisen sanan puuttuminen arvioinnista on tosiasiallisesti ollut ratkaiseva peruste valittajien alemmille pisteille. Näin ollen arviointiasteikon kuvauksia on käytetty vertailuperusteina pisteitä määritettäessä ja hankintayksikkö on muuttanut vertailuperusteita hankintasäännösten vastaisesti hankintamenettelyn aikana.

Hankintayksikön arviointikohteesta A2 esittämä osoittaa, että hankintayksiköllä ei ole ollut ennalta määriteltyä, selkeää ja läpinäkyvää tapaa kohdentaa sanallisia arvioita pistevälin 51–75 sisälle. Pisteytyksen ja sanallisten arvioiden välinen suhde on jäänyt epäselväksi. Kysymys ei ole ollut ilmaisutavasta, vaan laadullisen arvioinnin läpinäkyvyyden kannalta olennaisesta puutteesta, joka on mahdollistanut hankintayksikölle poikkeamisen tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta.

Hankintayksikön arviointikohteesta A2 esittämä osoittaa myös sen antaneen arvioinnissa huomattavan painoarvon sille, että kuultavat ovat toimittaneet riskimatriisin lisäksi erillisen prosessikuvauksen, jota ei ole mainittu arviointiperusteissa tai tarjouspyynnössä. Lisäksi huomattavaa painoarvoa on annettu euromääräiselle tarkemmalle esitykselle riskeistä.

Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella perustellusti ymmärtää, että arvioinnin kohteena on ollut riskianalyysin sisältö eli tunnistetut riskit, niiden vaikutukset, hallintakeinot, vastuuttaminen ja hinnoittelu. Hankintayksikön vastineesta syntyy kuitenkin vaikutelma, että pisteytyksessä on annettu olennaista merkitystä myös riskianalyysin ulkopuoliselle laajalle prosessikuvaukselle. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että tällaisen aineiston laajuus tai yksityiskohtaisuus muodostaisi itsenäisen laatutekijän tarjousvertailussa. Hankintayksikön esittämä vahvistaa epäselvyyttä siitä, onko arvioinnissa tosiasiallisesti annettu merkitystä sellaiselle aineistolle ja sellaisille ominaisuuksille, joita tarjouspyynnössä ei ole etukäteen ilmoitettu arvioitaviksi. Lisäksi hankintayksikkö ei ole esittänyt selkeää arviointimetodia tai objektiivista tapaa, jolla valittajien tarjouksen arviointikohteen A2 pistearvo on määritelty sisäisen asteikon puitteissa.

Hankintayksikön arviointikohteesta A3 esittämä osoittaa pisteytyksen ja sanallisen arvioinnin välisen ristiriidan. Lisäksi hankintayksikkö on tältä osin esittänyt perusteena seikkoja, jotka eivät ole olleet tarjousten vertailuperusteena, kuten paikka-aikakaavion soveltuvuuden suhteessa jana-aikatauluun.

Joka tapauksessa valitus ei kohdistu siihen, olisiko kuultavien tarjous tullut arvioida toisin, vaan siihen, että valittajien tarjous on pisteytetty epäjohdonmukaisesti ja läpinäkyvyyden kannalta puutteellisesti, ja että hankintayksikkö on muuttanut vertailuperusteita hankintasäännösten vastaisesti hankintamenettelyn aikana. Toisen tarjoajan tarjoukseen vetoaminen ei poista hankintayksikön velvollisuutta osoittaa, että valittajien tarjous on arvioitu tarjouspyynnön mukaisesti ja että annetut pistemäärät ovat vastanneet annettuja sanallisia perusteluja.

Mikäli valittajien tarjous olisi arvioitu arviointikohteessa A3 erinomaiselle tasolle sijoittuvaksi, olisi valittajien pistemäärä voinut sijoittua välille 76–100. Tällöin vaikutus tarjousvertailun lopputulokseen olisi ollut suurempi kuin hankintayksikön esittämän viiden pisteen hypoteettisessa tarkastelussa. Joka tapauksessa valittajien valitus ei kohdistu pelkästään arviointikohteeseen A3, vaan myös arviointikohteeseen A2. Mikäli valittajat olisivat saaneet arviointikohteesta A2 viisi pistettä enemmän, olisi tämä muuttanut hankinnan lopputuloksen valittajien eduksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella arvioitava, ovatko hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat laadun vertailuperusteet A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” olleet epäselviä. Asiassa on tarvittaessa arvioitava lisäksi, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan ja perustellessaan hankintapäätöstä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyynnön ja hankintapäätöksen keskeinen sisältö

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia 8.1.2026 päivätyllä lopullisella tarjouspyynnöllä (jäljempänä tarjouspyyntö). Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen jättäminen” tarjoajia on ohjeistettu sisällyttämään tarjoukseen muun ohella ennakkotehtävät ja suunnitelmat, joiden on tullut sisältää muun ohella hankkeen alustava yleisaikataulu sisältäen kehitys- ja toteutusvaiheet. Tarjouspyynnössä on lisäksi tältä osin esitetty seuraavaa:

”Huomioi aikataulussa tilaajan asettamat aikataulutavoitteet ja vaiheistus. Arvioi, onko tilaajan esittämää aikataulua mahdollista nopeuttaa ja jos on, millä keinoin se tapahtuisi.”

Vastaanottovaiheesta on tullut laatia lisäksi tarkempi aikataulu, jossa on esitetty viikkotarkkuudella keskeiset vastaanotto- ja käyttöönottovaiheen toimenpiteet, kuten toimintatarkastukset, toimintakokeet, säädöt ja mittaukset, viranomaistarkastukset, ennakkotarkastukset, P1-tarkastukset, loppusiivous ja käyttäjän hankinnat, esimerkiksi kalustaminen. Vastaanottovaiheen aikataulua ei ole tarvinnut laatia jokaiselle vaiheelle erikseen, vaan se on voinut olla yleinen, kaikkiin vaiheisiin sovellettavissa oleva esitys.

Tarjouspyynnön kyseisen kohdan mukaan tarjoukseen on tullut sisältää lisäksi hankkeen alustava riskianalyysi, jossa on kuvattu hankkeen riskit ja niiden hallintakeinot. Lisäksi tarjoukseen on tullut sisällyttää tilaajan kustannusarvion ja sen realistisuuden arviointi. Tarjouksessa on tullut esittää, mitkä ovat kustannusarvioon sisältyvät riskit ja mahdollisuudet ja millaisilla toimenpiteillä kustannukset ohjataan tavoitteisiin.

Tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet muun ohella hankintayksikön laatimat hankekuvaus 12.9.2025, alustava riskien- ja vastuunjako 8.1.2026, alustava hankeaikataulu 8.1.2026 ja hankesuunnitelma liitteineen 10.3.2025.

Tarjouspyynnön liitteen ”Tarjousten vertailuperusteet 30.10.2025” kohdan 1. ”Yleistä” mukaan tarjouksista hyväksytään hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Kohdassa esitetyn taulukon mukaan laadun painoarvo pisteytyksessä on ollut 70 prosenttia ja hinnan 30 prosenttia. Taulukossa on esitetty hinnan ja laadun vertailuperusteet, joista on käytetty nimitystä arviointikohde.

Taulukon mukaan arviointikohteen A1 ”Projektin suunnittelu ja ohjaus” painoarvo laatupisteissä on ollut kymmenen prosenttia ja kohteiden A2 ”Riskien hallinta”, A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta”, A4 ”Vaiheistaminen ja työnsuunnittelu” sekä A5 ”Kyvykkyys yhteistoimintaan” kunkin 15 prosenttia. Kohdassa on esitetty, että tilaajan arviointiryhmä arvioi tarjousten laadun neuvottelun ja tarjouksen perusteella. Neuvottelussa on arvioitu tarjoajan neuvotteluun osallistuvien avainhenkilöiden osaamista arviointikohdittain ja lisäksi on arvioitu tarjouksen liitteenä toimitettava kirjallinen tuotos. Kohtaan A5 ”Kyvykkyys yhteistoimintaan” ei ole liittynyt kirjallista tuotosta ja se on arvioitu pelkästään neuvotteluun perustuen.

Asiakirjasta on käynyt ilmi, että tarjoajien saamat laatupisteet on skaalattu arviointikohteittain siten, että arviointikohteesta parhaat pisteet saanut tarjous on saanut 100 vertailupistettä ja muiden tarjoajien vertailupisteet on laskettu kaavalla arvioitavan pistemäärä jaettuna eniten arviointikohdasta pisteitä saneen tarjoajan pistemäärällä ja osamäärä kerrottu sadalla.

Asiakirjassa on tämän jälkeen esitetty muun ohella kunkin laadun vertailuperusteen eli arviointikohteen arviointiperusteet. Kohdassa 2.2 ”A2 Riskien hallinta” on esitetty seuraavat arviointiperusteet riskianalyysista:

-Arviointiasteikko: ”Välttävä / heikko 0–25 pistettä”. Hankkeen riskien tunnistaminen tai niiden hallintakeinojen suunnittelu on vähäistä ja puutteellista. Tarjoajien avainhenkilöiden riskienhallinnan osaamisessa on selkeitä puutteita.

– Arviointiasteikko: ”Tyydyttävä 26–50 pistettä”. Hankkeen riskejä on tunnistettu yleisellä tasolla ja niiden hallintakeinot ovat yleispiirteisiä. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat tyydyttävää riskienhallinnan osaamista.

– Arviointiasteikko: ”Hyvä 51–75 pistettä”. Hankkeen riskejä on tunnistettu kattavasti ja niissä on huomioitu myös kohteen erityispiirteitä. Riskien hallintakeinot ovat kattavia. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat hyvää riskienhallinnan osaamista.

– Arviointiasteikko: ”Erinomainen 76–100 pistettä”. Hankkeen riskit on tunnistettu laajasti ja yksityiskohtaisesti kohteen erityispiirteet (mm. sairaalan jatkuva toiminta) laajasti huomioiden. Kustannuksiin vaikuttavat riskit on myös hinnoiteltu. Riskien hallintakeinot ovat suunnitelmallisia, kattavia ja vastuutettu. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat erinomaista riskienhallinnan osaamista.

Asiakirjan kohdassa 2.3 ”A3 Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” on esitetty seuraavat arviointiperusteet alustavasta yleisaikataulusta:Arviointiasteikko:

– ”Välttävä / heikko 0–25 pistettä”. Aikataulu on puutteellinen tai yleispiirteinen eikä siinä ole huomioitu hankkeen erityispiirteitä. Aikataulu ei sovellu hankkeen yleisaikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöiden aikatauluosaaminen jää kyseenalaiseksi tai on selvästi puutteellista.

– Arviointiasteikko: ”Tyydyttävä 26–50 pistettä”. Erinomaisen kriteerit toteutuvat vain osin. Aikataulu edellyttää huomattavaa muokkaamista tai täydentämistä soveltuakseen hankkeen lopulliseksi yleisaikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat tyydyttävää aikatauluosaamista.

– Arviointiasteikko: ”Hyvä 51–75 pistettä”. Erinomaisen kriteerit toteutuvat monelta osin. Aikataulu soveltuu hankkeen yleisaikatauluksi vähäisin muokkauksin. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat hyvää aikatauluosaamista.

– Arviointiasteikko: ”Erinomainen 76–100 pistettä”. Yleisaikataulu on kattava, realistinen, yksityiskohtainen ja huomioi erinomaisesti hankkeen erityispiirteet, vaiheistuksen sekä vastaan- ja käyttöönottoon tarvittavan ajan. Aikataulu soveltuu lähes sellaisenaan lopulliseksi hankkeen yleisaikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat erinomaista aikatauluosaamista.

Lisäksi kyseisessä kohdassa on esitetty seuraavat arviointiperusteet vastaanottovaiheen aikataulusta:

– Arviointiasteikko: ”Välttävä / heikko 0–25 pistettä”. Aikataulu on puutteellinen tai yleispiirteinen eikä siinä ole huomioitu hankkeen erityispiirteitä tai käyttöönoton edellytyksiä. Aikataulu ei sovellu vastaanottovaiheen aikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöiden vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaaminen jää kyseenalaiseksi tai on selvästi puutteellista.

– Arviointiasteikko: ”Tyydyttävä 26–50 pistettä”. Erinomaisen kriteerit toteutuvat vain osin. Aikataulu edellyttää huomattavaa muokkaamista tai täydentämistä soveltuakseen lopulliseksi vastaanottovaiheen aikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat tyydyttävää sairaalahankkeen vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaamista.

– Arviointiasteikko: ”Hyvä 51–75 pistettä”. Erinomaisen kriteerit toteutuvat monelta osin. Aikataulu soveltuu hankkeen vastaanottovaiheen aikatauluksi vähäisin muokkauksin. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat hyvää sairaalahankkeen vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaamista.

– Arviointiasteikko: ”Erinomainen 76–100 pistettä”. Vastaanottovaiheen aikataulu on realistinen, yksityiskohtainen ja huomioi erinomaisesti hankkeen erityispiirteet ja rakennuksen käyttöönoton edellytykset ja nollavirheluovutuksen tavoite. Vastaan- ja käyttöönottovaiheen toimenpiteet on huomioitu aikataulussa kattavasti ja käyttötarkoitus huomioiden. Aikataulu soveltuu lähes sellaisenaan lopulliseksi vastaanottovaiheen aikatauluksi. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat erinomaista sairaalahankkeen vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaamista.

Hankintayksikkö on vastaanottanut valituksenalaisen hankintapäätöksen mukaan kolme tarjousta, joista korkeimmat yhteispisteet on saanut kuultavien tarjous. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa muistiossa Tarjousten laadullinen arviointi 26.3.2026 on esitetty tarjousten laadullisen arvioinnin perusteet. Muistion kohdassa 1. ”Yleistä” on todettu seuraavaa:

”Arvioijat laativat ensin arvion itsenäisesti, jonka jälkeen arviointiryhmä keskusteli siitä yleisellä tasolla. Tämän jälkeen ryhmä kävi arvioinnin läpi kriteeri kerrallaan ja muodosti käsityksen pisteytyksestä. Lopuksi ryhmä kävi kutakin kriteeriä koskevan loppukeskustelun, jossa päätettiin annettava pistemäärä ja sanallinen arvio. Pisteytyksistä päätettiin yksimielisesti ja sanalliset arviot edustavat koko ryhmän mielipiteitä.”

Muistiossa on esitetty arviointikohteiden A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” arviointiasteikon olevan pistemääräisesti vastaava kuin tarjouspyynnössä esitetty. Pisteiden on esitetty jakautuneen kohdittain seuraavasti: huono 0–25 pistettä, välttävä–tyydyttävä 26–50 pistettä, tyydyttävä–hyvä 51–75 pistettä ja erinomainen 76–100 pistettä.

Valittajien tarjous on arvioitu arviointikohteessa A2 ”Riskien hallinta” 60 pisteen arvoiseksi seuraavin perustein:

”Esitetty riskianalyysi on hyvä. Analyysissa on tunnistettu riskejä laajasti ja tehty vaikuttavuusarviointi. Riskejä on visualisoitu, mikä helpottaa riskien tunnistamista työmaalla. Riskejä on tunnistettu paljon. Analyysi sisältää kuitenkin runsaasti tavanomaisia rakennustöitä ja jonkin verran kaikkein kriittisimpien sairaalatoiminnan riskien havaitsemista. Hallintakeinot ovat kattavia, mutta niiden suunnitelmallisuus, vastuuttaminen ja hinnoittelu jäivät osittain yleispiirteiseksi. Avainhenkilöt osoittavat kohtuullisen hyvää osaamista riskienhallinnassa, mutta työpajassa riskien käsittely jäi osin puutteelliseksi.”

Kuultavien tarjous on saanut arviointikohteessa A2 ”Riskien hallinta” 80 pistettä seuraavin perustein:

”Riskianalyysi on erinomainen, erittäin perusteellinen ja yksityiskohtainen. Hankkeen riskit on tunnistettu kattavasti ja niissä on huomioitu erinomaisesti kohteen erityispiirteet, kuten sairaalan jatkuva toiminta ja viereiset työmaat. Erityisen vahvana nähtiin kyky tunnistaa kriittisiä riskejä jo kehitysvaiheeseen liittyen, kuten pohjoisen ja eteläisen julkisivun korjaustarpeen vaikutus muuhun rakentamiseen. Riskien hallintakeinot ovat suunnitelmallisia ja vastuutettuja. Esitetty konkreettisia teknisiä ratkaisuja riskien hallintaan, kuten magneettiventtiilit ja olosuhdeilmaisimet vesivahinko- ja kosteusriskien minimoimiseksi. Riskienhallinnan osalta avainhenkilöt osoittavat erinomaista osaamista ja kykyä ennakoida sairaalaympäristön vaatimuksia ja kriittisten toimintojen 24/7 turvaamista.”

Valittajien tarjous on arvioitu arviointikohteessa A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” 75 pisteen arvoiseksi seuraavin perustein:

”Yleisaikataulu on erittäin hyvä, realistinen, erittäin yksityiskohtainen ja se on laadittu hankkeen alustavan aikataulun pohjalta noudattaen tilaajan tavoitevalmistumisaikaa 11/32. Aikataulu soveltuu lähes sellaisenaan hankkeen aikatauluksi. Erityisenä ansiona pidetään potilasturvallisuuden ja häiriöttömyyden painottamista ennen tuotantotehokkuutta sekä sidosryhmien erinomaista huomioimista. Avainhenkilöt osoittavat erittäin hyvää aikatauluosaamista.

[– –]

Vastaanottoaikataulu on kattava ja sisältää tarvittavat työvaiheet. Osoittaa hyvää ymmärrystä sairaalahankkeen vaatimuksista varaamalla toimenpiteisiin reilusti aikaa sekä huomioimalla toimenpiteiden limityksen ennen vastaanottoa. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat erittäin hyvää sairaalahankkeen vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaamista.”

Kuultavien tarjous on saanut arviointikohteessa A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” 70 pistettä seuraavin perustein:

”Yleisaikataulu on hyvä ja kattava. Se huomioi erinomaisesti hankkeen erityispiirteet sekä vaiheistuksen. Aikatauluselostus on kattava ja osoittaa ymmärrystä allianssin vaiheistuksesta. Suunnitelma soveltuu hankkeen yleisaikatauluksi vähäisin muokkauksin. Avainhenkilöt osoittavat hyvää aikatauluosaamista.

[– –]

Aikataulun selostuksessa on huomioitu laajasti sairaalatoiminnan kannalta keskeisiä tarpeita, kuten käyttöönottokoordinaattori, nollavirheluovutus sekä laadunvarmistus. Aikataulukaavio sisältää kattavasti nimikkeitä, mutta itse työvaiheiden janat on esitetty vain pääpiirteittäin. Suunnitelma soveltuu hyvänä pohjana kehitysvaiheen jatkotyöstöön ja osoittaa hyvää ymmärrystä vastaanottovaiheen merkityksestä. Tarjoajan avainhenkilöt osoittavat hyvää sairaalahankkeen vastaan- ja käyttöönottovaiheen osaamista.”

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että tarjoajille ei ole käynyt ilmi, mitä tarjouspyynnön yksittäisessä pistevälissä on edellytetty enimmäispisteiden saavuttamiseksi tai millä perusteella pisteet on porrastettu saman pistetason sisällä. Valittajat ovat vastaselityksessä ilmoittaneet, että niiden tarjouspyynnön epäselvyydestä esittämä väite ei koske sitä, että tarjouspyyntö olisi lähtökohtaisesti ollut sellaisenaan ilmeisen epäselvä. Väite on kohdistunut siihen, että hankintayksikkö on soveltanut arviointiasteikkoa tavalla, jota tarjoaja ei ole voinut ennakoida tarjousvaiheessa.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pisteyttäessään valittajien tarjouksen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntö ei ole myöskään ollut epäselvä, ja tähän liittyvät väitteet olisi kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tullut esittää jo hankintamenettelyn aikana. Valittajat ovat kiistäneet tämän.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajat ovat esittäneet väitteitä sekä niiden tarjouksen vertailusta että tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyydestä. Tässä tilanteessa asiassa on ensin arvioitava tarjouspyynnön epäselvyys, koska hankintalain vastainen epäselvä tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle. Joka tapauksessa selvää on, että hankintayksikön valitsema hankintamenettelyn luonne ei merkitse sitä, etteikö valittaja voisi esittää väitettä tarjouspyynnön epäselvyydestä myös markkinaoikeusvalituksessa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet sekä niiden painotuksen. Vertailuperusteet on kuitenkin hankintalain 93 §:n 5 momentista ilmi käyvästi kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat voivat niiden perusteella tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan säännöksellä ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa. Vertailuperusteet eivät joka tapauksessa saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Viimeksi mainitun pykälän 4 momentin esitöiden (s. 202) mukaan hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli.

Tarjouspyynnössä 8.1.2026 on edellä kuvatulla tavalla esitetty laadun vertailuperusteina eli arviointikohteina olevan muun ohella A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta”, joita on arvioitu neuvottelujen ja tarjouksen perusteella. Kummastakin edellä mainitusta arviointikohteesta on voinut saada nollasta sataan pistettä, ja kummankin arviointikohteen painoarvo kokonaispisteisiin nähden on ollut 15 prosenttia.

Tarjoajille annettavat pisteet on jaoteltu 25 pisteen sektoreihin, jotka ovat olleet välttävä / heikko, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole tältä osin käynyt ilmi tarkempaa pisteiden antotapaa, mihin myös valittajat ovat kiinnittäneet valituksessa huomiota.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännöksissä on annettu hankintayksikölle laaja harkintavalta vertailuperusteiden ja niiden pisteytyksen määrittämisessä. Tässä asiassa arvioitavana olevasta tarjouspyynnöstä on ollut nähtävissä, miten tarjouksen puutteet laadun vertailuperusteissa eli arviointikohteissa A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” ovat alentaneet tarjoajan saamia pisteitä verrattuna tarjoukseen, joka on yltänyt erinomaiseen tasoon. Siltä osin kuin tarjouspyynnössä on ilmoitettu pisteiden antamisen menetelmä ja sen skaalaus lopulliseen tarjousvertailussa käytettyyn painoarvoon, hankintayksikön harkintavallassa on ollut kuvata ne tarjouspyynnössä esitetysti. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnön sisältö kokonaisuudessaan, tarjoajat ovat tulleet sen perusteella tietoiseksi, mitä seikkoja hankintayksikkö arvostaa aikatauluttamisessa ja riskienhallinnassa sekä siitä, mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan.

Edellä todetut seikat huomioon ottaen tarjouspyyntö ei ole ollut valittajien esittämällä tavalla siten epäselvä, että se ei olisi ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittajien tarjouksen pisteytys ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittajat ovat esittäneet, että niiden tarjousta ei olisi pisteytetty tasapuolisesti ja syrjimättömästi arviointikohteissa A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” ja lisäksi, että pisteiden antamistapaa on muutettu tarjousvertailuvaiheessa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajien tarjousta ei ole näissä kohdissa arvioitu väärin, minkä lisäksi tarjousvertailun sanallinen arviointi on vastannut valittajille annettuja pisteitä ja ollut yhdenmukainen ilmoitettujen vertailuperusteiden kanssa. Hankintayksikön mukaan se ei ole muuttanut vertailuperusteita tarjousten vertailuvaiheessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä olleessa muistiossa tarjousten laadullisesta arvioinnista 26.3.2026 on käytetty tarjouspyyntöön verrattuna osin eri termejä kuvaamaan kunkin tarjoajan tarjouksen laatua. Muistiossa esimerkiksi 0–25 pisteen arvoista tarjousta on kuvattu adjektiivilla ”huono”, kun tarjouspyynnössä kyseinen kohta on kuvattu adjektiivilla ”tyydyttävä”. Markkinaoikeus katsoo, että kyseisessä muistiossa hankintayksikön käyttämät pisterajoja kuvaavat adjektiivit eivät ole olleet tarjousten vertailuperusteita. Koska hankintayksikön tarjousten vertailussa käyttämät vaihteluvälit ovat olleet samat kuin tarjouspyynnössä esitetyt, hankintayksikkö ei ole muuttanut tarjousten vertailutapaa tarjousvertailuvaiheessa.

Hankintapäätöksen mukaan valittajat ovat saaneet arviointikohteesta A2 ”Riskien hallinta” 60 pistettä ja arviointikohteesta A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” 75 pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa muistiossa tarjousten laadullisesta arvioinnista 26.3.2026 on esitetty edellä todetut sanalliset perustelut muun ohella valittajien tarjousten arvioinnista.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, etteikö valittajien tarjouksen pisteytys olisi perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja arviointiasteikkoon. Hankintayksikkö on tekemässään hankintapäätöksessä voinut arvioida valittajien arviointikohteista A2 ”Riskien hallinta” ja A3 ”Aikataulu ja vastaanottovaiheen hallinta” saamat pisteet hankintapäätöksen mukaisiksi. Edellä esitetyn perusteella valittajien tarjouksen pisteytys on toteutettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintayksikön tekemän päätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut muun ohella tarjoajien laadullisten ominaisuuksien arvioinnista laadittu muistio, josta on käynyt ilmi tarjoajille arviointikohteista annetut pisteet ja sanalliset perustelut. Markkinaoikeus katsoo, että valittajat ovat voineet hankintapäätöksen ja sen liitteen tietojen perusteella arvioida tältä osin hankintamenettelyn oikeellisuutta ja oikeussuojan tarvettaan ilman, että päätöksessä tai sen liitteessä olisi tullut esittää muita tietoja.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti perustellessaan hankintapäätöstä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittajien vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta kohdistuu käytännössä muiden tarjoajien tarjouksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajat eivät ole edes väittäneet hankintayksikön menetelleen virheellisesti muiden tarjoajien tarjousten vertailussa. Ottaen huomioon edellä todettu sekä asiassa annettu pääasiaratkaisu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajien pyytämillä tiedoilla salassa pidettäväksi ilmoitetuista liikesalaisuuksia sisältävistä asiakirjosta ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Markkinaoikeus hylkää valittajien vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultavat joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikön kuluvaatimukseen on sisältynyt toimenpiteitä ennen kuin asia on ollut markkinaoikeudessa vireillä sekä huomattava määrä erilaisista palavereista ja niiden valmistelusta aiheutuneita toimenpiteitä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä kyseisten toimenpiteiden liittymisestä oikeudenkäyntikirjelmän laatimiseen, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimiseen tai muihin oikeudenkäyntiä valmisteleviin toimenpiteisiin. Edellä todetut seikat huomioon ottaen valittajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluista kohtuullisena pidettävät 7.000 euroa ja kuultavien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen ja vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Are Oy:n ja NCC Suomi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan HUS Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla, Boctok Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.920 eurolla ja Jatke Toimitilat Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Jari Tiainen ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.