MAO:517/2026

Asian tausta

Sulkavan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.1.2026 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Sulkavan koulukeskuksen peruskorjausta ja uudisrakennusta koskevasta rakennusurakasta.

Sulkavan kunnan kunnanhallitus on 10.4.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 55 sulkenut Rakennusliike Soimu Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Pallas Rakennus Kaakkois-Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 5.700.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennusliike Soimu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 346.430 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.375 eurolla sekä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyyntöön nähden vaihtoehtoisten tuotteiden tarjoamisen sekä tarjouspyynnön vastaisen sääsuojan tarjoukseen sisällyttämisen ja tarjouksen kattavuuden puutteiden vuoksi. Valittajan tarjous on ollut näiltä osin tarjouspyynnön mukainen, eikä siinä ole ollut tarjouspyynnön vastaisia ehtoja. Monet valittajan hankintayksikön kanssa käytäviin selonottoneuvotteluihin toimittamat suunnitelmat ja selvitykset on tarkoitettu selonottoneuvottelujen keskustelujen pohjaksi, eivätkä ne ole kuvanneet valittajan tarjouksen sisältöä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole ollut sellaisia vaatimuksia, joiden vastaiseksi valittajan tarjous olisi voitu katsoa vaihtoehtoisten tuotteiden tarjoamisen tai sääsuojan tarjoukseen sisällyttämisen osalta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu, että tarjous tulee laatia niissä kauppanimeltään mainituilla tuotteilla. Hankintayksikkö ei saa asettaa tarjoajille tällaista hankintasäännösten vastaista kilpailua rajoittavaa vaatimusta. Tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia eikä tarjousmenettely ole yhdenvertainen, jos jollain tarjoajalla on esimerkiksi vuosisopimustensa perusteella mahdollisuus hankkia tarjouspyynnössä kauppanimeltään yksilöityjä tuotteita halvempaan hintaan kuin muilla tarjoajilla.

Tarjouspyyntö ja hankintayksikön hankintamenettelyn aikana tarjoajan kysymykseen antama vastaus sääsuojan sisällyttämisestä tarjoukseen ovat sisältäneet ristiriitaisia tietoja. Tarjouspyynnön perusteella on tulkittavissa, että kaikki rakennustyöt maanrakennustöistä ja perustusten rakentamisesta alkaen tehdään säältä suojattuna. Hankintayksikön vastauksen perusteella taas on tulkittavissa, ettei kaikkia rakennustöitä vaadita tehtäväksi säältä suojattuna. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella sääsuojan laadun ja laajuuden vaatimukset ovat olleet epäselvät.

Vastine

Vaatimukset

Sulkavan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.690 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankintapäätöksessä esitetyillä perusteilla.

Valittaja ei ole osoittanut, että sen tarjouksessa kuvaamat vaihtoehtoiset tuotteet vastaisivat tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksia, mistä tarjoajalla on ollut näyttövelvollisuus. Valittajan selonottoneuvotteluihin toimittamassa laskentamuistiossa on vain todettu, että vaaditut tuotteet ”on huomioitu vaihtoehtoisilla” tuotteilla tai tavarantoimittajilla. Hankintayksikkö ei ole voinut varmistua siitä, ovatko valittajan ilmoittamat tuotteet olleet tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia.

Valittaja ei ole sisällyttänyt tarjoukseensa sääsuojausta tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Valittaja on selonottoneuvotteluissa tarkentanut sääsuojauksensa toteuttamistapaa ja kuvannut sitä laskentamuistiossaan. Valittajan esittämä sääsuojaustapa ei ole täyttänyt tarjouspyyntöön liitetyn työselityksen vaatimuksia.

Hankintayksikkö on tarkistanut valittajan laskentamuistion sisällön rakennuttajan ja suunnittelijan kanssa ja todennut, ettei valittaja ole huomioinut tarjousta hinnoitellessaan kaikkia urakan mukaisia töitä. Laskentamuistiossa esitetyt asiat olisi voitu sisällyttää tarjoukseen, ja siinä esitetyt tarjouspyynnön ristiriitaisuudet, epäselvyydet ja suunnitelmapuutteet eivät pidä paikkaansa.

Valittajan selonottoneuvotteluissa ilmoittaman mukaan laskentamuistioon kirjattuja asioita ei ole huomioitu sen tarjouksessa. Kyseessä on ollut selkeä tarjouksen puutteellisuus, jota ei voida jälkikäteen korjata.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjouspyynnön vaatimukseksi, että tarjoajien tulee laskea urakkahintansa ja jättää tarjouksensa tarjouspyyntöasiakirjoissa mainituilla tuotteilla. Hankintayksikkö on pyrkinyt vaatimuksellaan varmistumaan tarjoajien yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä siitä, että tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Vaikka tarjouslaskennassa on tullut käyttää tiettyjä kauppanimillä yksilöityjä tuotteita, hankintayksikkö ei ole edellyttänyt kyseisten tuotteiden käyttämistä urakassa. Kyse on ollut esimerkkituotteista, joita on käytetty ainoastaan kuvaamaan hankinnan kohdetta. Tarjouspyyntöön liitettyjen urakkarajaliitteen ja työselityksen mukaisesti tarjoajalla on ollut mahdollisuus käyttää urakassa vaihtoehtoisia ominaisuuksiltaan vastaavia tuotteita, mikä on edellyttänyt hankintayksikön suostumusta. Hankinnan kohteen kuvaus ei ole ollut kilpailua rajoittava eikä suosinut tiettyä alkuperää olevia tai tietyn valmistajan tuotteita. Tarjouspyynnön vaatimukset eivät ole rajoittaneet tarjoajien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Sääsuojausta koskeva tarjouspyynnön vaatimus ei ole ollut epäselvä, eikä hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antama vastaus tarjoajan kysymykseen ole ollut ristiriidassa sääsuojauksesta tarjouspyyntöaineistossa esitetyn kanssa. Tarjouspyyntöön liitetyssä työselityksessä on ollut sääsuojaa koskeva vaatimus sekä kuvaus siitä, mitä tietoja vaatimukseen sisältyvän pääurakoitsijan laatiman kosteudenhallintasuunnitelman on tullut sisältää. Hankintayksikkö on tarjoajan kysymykseen antamassaan vastauksessa täsmentänyt tarjouspyynnössä esitetyn sääsuojauksen ja kosteudenhallintasuunnitelman sisältöä.

Valittajan toissijainen vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on perusteeton, ja vaadittu hyvitysmaksu on määrältään kohtuuttoman korkea.

Kuultavan lausunto

Pallas Rakennus Kakkois-Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.742,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjouksessa ei ole eritelty urakassa käytettäviä vaihtoehtoisia tuotteita eikä esitetty selvitystä näiden tuotteiden vastaavuudesta tarjouspyynnössä esitettyihin tuotteisiin nähden. Valittajan tarjous on ollut tarjousten jättöhetkellä epäselvä sen suhteen, mitä valittaja tarjoaa ja millä perusteella sen tarjoushinta on muodostunut. Vaihtoehtoisten tuotteiden ja niiden vastaavuusnäytön lisääminen tarjoukseen selonottoneuvottelussa olisi ollut tarjouksen olennainen muutos ja loukannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta.

Valittaja on selonottoneuvottelussa ja alustavassa kosteudenhallinta-suunnitelmassaan osoittanut hinnoitelleensa tarjoukseensa tarjouspyynnön vaatimuksia suppeamman sääsuojaratkaisun. Valittajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittajan selonottoneuvottelussa hankintayksikölle toimittamasta laskentamuistiosta on ilmennyt, että sen tarjous on osittain laskettu suunnitelmista poikkeavin ratkaisuin ja vaihtoehtoisin tuottein. Valittaja on muun ohella ilmoittanut, ettei se ole huomioinut tarjouksessaan mahdollista elementtisuunnittelua, mikä on tarjouspyynnön urakkarajaliitteessä ilmoitettu kuuluvan rakennusurakkaan

Tarjousmenettelyn yhdenvertaisuus edellyttää, että tarjoajat hinnoittelevat tarjouksensa tarjouspyyntöasiakirjojen pohjalta. Valittajan tarjouksen puutteet ovat koskeneet suoritusvelvollisuuden olennaisia osia, käytettäviä tuotteita ja sääsuojausta, eikä tarjouksen täydentäminen jälkikäteen ole tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaan mahdollista.

Tarjouspyyntöaineistosta on ilmennyt yksiselitteisesti, että urakkahintaan sisältyy täysimittainen, kiinteä, koko ulkovaipan (vesikatto ja julkisivut) kattava sääsuoja. Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antama vastaus tarjoajan kysymykseen on koskenut urakka-aikaiseen kosteudenhallintaan ja sääsuojaussuunnitteluun liittyvää menettelyä, eikä siinä ole rajattu tai lievennetty työselityksen ja urakkaohjelman selvää vaatimusta. Hankintayksikön vastauksen ja tarjouspyynnön välillä ei ole ollut ristiriitaa.

Valittajan toissijainen vaatimus hyvitysmaksusta tulee hylätä perusteettomana. Valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Vaadittu hyvitysmaksu on määrältään liiallinen eikä vastaa oikeuskäytäntöä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen selonottoneuvotteluissa kuvaamat vaihtoehtoiset tuotteet eivät ole sopimusehtojen muutoksia eikä niiden käyttäminen urakkalaskennassa muuta tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut tekemään tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisen rakennusurakan kiinteään urakkahintaan ilman ehtoja tai varaumia. Urakoitsijan vastuulle jäävät sen tarjouslaskennassa tekemät mahdolliset virheet. Valittaja ei ole tarjouksensa jättämisen jälkeen muuttanut tarjouksensa sisältöä eikä parantanut tarjoustaan.

Tarjouspyyntöön liitetystä työselityksestä ei ole käynyt ilmi, että hankinnan kohteen määritelmässä olisi kyse esimerkkituotteista. Hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita sille, etteikö hankinnan kohteen teknisiä ominaisuuksia olisi voitu kuvata tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän täsmällisesti ja selvästi ilman viittaamista tiettyyn tavarantoimittajaan tai tuotemerkkiin. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti määrittäessään hankinnan kohteen tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole vaadittu toimittamaan sääsuojasuunnitelmaa osana tarjousta, vaan sen on todettu olevan urakoitsijan työnaikainen suunnitelma, joka tilaajan tulee hyväksyä ennen töiden aloittamista. Tarjouspyynnössä on ollut vaatimus toimittaa tarjouksen osana alustava kosteudenhallintasuunnitelma, jolle ei ole asetettu tarkempia vaatimuksia. Työselityksessä mainittuun työmaa-aikaiseen kosteudenhallintasuunnitelmaan ei ole vaadittu sisällytettäväksi sääsuojasuunnittelua. Sääsuoja- ja kosteudenhallintasuunnitelmissa on kyse kahdesta erillisestä työnaikaisesta suunnitelmasta. Valittajan alustava kosteudenhallintasuunnitelma sääsuojineen ei ole ollut sen lopullinen suunnitelma, eikä valittaja ole esittänyt sitä tarjouksensa ehtona.

Valittaja on esittänyt myös, että tarjouspyynnöstä on puuttunut tietoa myös elementtisuunnittelusta sekä useista teknisistä vaatimuksista, suunnitelmista ja selvityksistä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lausumassaan, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asiayhteydestä on ilmennyt yksiselitteisesti ja ammattimaisille toimijoille ymmärrettävästi, että kauppanimillä mainitut tuotteet ovat esimerkkituotteita. Hankintayksikkö ei ole voinut arvioida, vastaavatko valittajan tarjouslaskennassa käyttämät vaihtoehtoiset tuotteet tarjouspyynnön esimerkkituotteita. Valittajan tarjouksesta ei ole ilmennyt, mitä se on tarjonnut ja mistä tarjouksen hinta on muodostunut. Vaatimus sääsuojaussuunnittelun sisällyttämisestä tarjoukseen sekä suojauksen laatu ja laajuus eivät ole olleet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella epäselvät. Valittajan alustava kosteudenhallintasuunnitelma ja selonottoneuvotteluissa annetut lisätiedot sääsuojauksen toteuttamistavasta ovat poikenneet olennaisesti tarjouspyynnön ehdottomista vaatimuksista.

Valittaja on toimittanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman ja lisälausuman.

Kuultava on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan lausuman ja lisälausuman.

Hankintayksikkö on toimittanut lisälausuman.

Valittaja on toimittanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännösten vastainen tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle (ks. KHO 2015:151). Asiassa on siten arvioitava valituksen perusteella ensin sitä, onko hankinnan kohde kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintasäännösten vastaisesti ja onko tarjouspyyntö ollut epäselvä siten, että sen perusteella ei ole voitu antaa yhdenvertaisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tämän jälkeen on tarvittaessa vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta ja onko hankintayksikön menettely ollut muilta osin valittajan esittämällä tavalla virheellistä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 23 kohdan mukaan hankintalaissa teknisellä eritelmällä tarkoitetaan hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalien ominaisuuksien teknistä määrittelyä, joka muodostuu vaatimukseksi sen käytölle.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

Tarjouspyyntöasiakirjat soveltuvin osin

Tarjouspyynnön 28.1.2026 kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu, että hanke käsittää Sulkavan koulukeskuksen niin sanotun vanhan osan purkamisen vaiheittain, niin sanotun uuden osan peruskorjauksen ja muutostyöt, uudisosan rakentamisen sekä piha- ja aluetyöt suunnitelmien mukaisesti. Kohdassa ”Hankintaa tai osaa koskevat lisätiedot” on muun ohella todettu, että urakan laajuus on esitetty tarkemmin tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” tarjoajaa on vaadittu liittämään tarjoukseensa rakentamisen yksikköhintaluettelo, alustava aikataulu, yrityksen kirjallinen rakentamista koskeva laatujärjestelmä tai toimintajärjestelmä/ laadunhallintajärjestelmä sekä alustava kosteudenhallintasuunnitelma.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut muun ohella työselitys, urakkarajaliite ja urakkaohjelma.

Työselityksen kohdassa 01 152 ”Hankekohtaiset asiakirjat ja ohjeet” on muun ohella todettu, että urakoitsijan laatimiin ja rakennuttajalla hyväksytettäviin laatusuunnitelmiin kuuluu kosteudenhallintasuunnitelma, johon sisältyvät työaikainen kosteudenhallintasuunnitelma, kosteuden mittaussuunnitelma, mittaussuunnitelman valvonta, kuivumisaika-arviot, olosuhteiden hallintasuunnitelma, olosuhdemittalaitteen asennussuunnitelma, riskikartoitus, avoimien rakenteiden suojaus ja rakennusmateriaalien varastointi. Samassa kohdassa on myös todettu, että sääsuojasuunnitelma kuuluu rakennusurakkaan. Lisäksi on todettu, että kaikki suunnitelmat on hyväksytettävä suunnittelijoilla ja rakennuttajalla. Työselityksen kohdassa 01 28 ”Varastointi työmaalla” on muun ohella todettu, että ”Rakennusaikainen varastointi tulee olla sääsuojattu. Kevytpeite ei ole hyväksytty sääsuoja.”

Työselityksen kohdassa 01 2 ”Rakennustarvikkeet” on todettu urakassa noudatettavan RYL 2010 mukaisia vaatimuksia ja että erillisiä tarvikkeita koskevat määräykset ja vaatimukset on esitetty rakennusosittain. Saman kohdan alakohdassa 01 21 ”Tarvikkeiden laatuvaatimukset” on todettu muun ohella, että kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuudet ja laatu huomioon ottaen vähintäänkin vastaavilla tarvikkeilla, jolloin urakoitsijan on hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu sekä vaihdosta aiheutuvat mahdolliset muutostöiden kustannukset (mukaan lukien suunnittelukustannukset) jäävät kuitenkin sen esittäjälle.

Työselityksen kohdassa 01 3 ”Rakennusvälineet” alakohdassa 01 31 ”Urakoitsija laatii ja hyväksyttää työsuunnitelman” on muun ohella viitattu kohdan 01 152 Urakoitsijan laatusuunnitelmaan ja todettu seuraavaa:

”Urakkaan kuuluu sääsuojan teko. Rakennustyö tehdään säältä suojattuna. Rakenteita ei saa päästää kastumaan runkorakennusvaiheessa. Sääsuoja on pidettävä, kunnes rakennuksen ulkovaippa on vedenpitävä. Kiinteän sääsuojan on katettava sekä vesikaton että julkisivut hyväksyttäväksi. Pressusuojausta ei sallita. Urakoitsija laatii työaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman.”

Muun ohella työselityksen kohdan 28 ”Ulkopuoliset rakenteet” alakohdassa 281, kohdan 30 ”Runko- ja vesikattorakenteet, yleistä” alakohdassa 307 ”Lämmön- ja ääneneristystyöt”, kohdan 32 ”Kantavat väliseinät ja pilarit” alakohdassa 328, kohdan 34 ”Portaat” alakohdassa ”teräsportaat, tasot ja askelmat” sekä kohdan 42 ”Erityisikkunat” alakohdassa 421 on viitattu valmistajiin ja/tai kauppanimiin.

Työselityksen kohdan 6 ”Kalusteet, varusteet ja laitteet” alakohdassa 610 ”Kalusteet, ”Yleistä” on todettu, että rakennuksen sisäpuoliset kiinteät kalusteet kuten komerot, kaapit, hyllyt, työpöydät, pesupöydät ja penkit tekee kalusteurakoitsija ja että kalustepohjissa rasteroidut rst-allastasot, rst kaatoaltaat, kalustekuvien rst-pesupöydät ja wc-tilojen erikoisaltaat kuuluvat rakennusurakkaan. Samassa alakohdassa on tarvikkeiden ja raaka-ainemääräysten osalta todettu, että tarvikkeiden tulee olla asiakirjojen mukaisia ja että kaikki kalustesuunnitelmissa esitetyt kauppanimikkeet ovat ohjeellisia ja voidaan korvata muulla vastaavalla tuotteella, jolloin urakoitsijan on hankittava rakennuttajan ja arkkitehdin suostumus. Alakohdan mukaan kiintokalusteet kuuluvat kalustourakkaan paikoilleen asennettuna ja kaikkien kalusteisiin kuuluvien varusteiden ja laitteiden hankinta ja asennus kuuluu kalusteurakkaan, ellei asiakirjoissa ole toisin mainittu.

Työselityksen kohdassa 62 ”Varusteet” on todettu muun ohella, että mainitussa kohdassa ja huoneselosteessa mainitut varusteet kuuluvat rakennusurakkaan. Alakohdissa 611-615 on luetteloitu rakennusurakkaan kuuluvat kalusteet ja alakohdissa 621-626 ja 6222-6226 varusteet siten, että niissä on osin viitattu tiettyihin valmistajiin ja/tai kauppanimiin.

Työselityksen kohdassa 63 ”Laitteet ja koneet” on todettu, että rakennusteknisiin töihin kuuluvat laitteet ja koneet, kuten jääkaapit, mikroaaltouunit ja LVI-teknilliset laitteet sisältyvät asianomaisiin urakoihin asiakirjojen mukaisesti. Kohdan ”Koje- ja laiteluettelo” alakohdissa 105,
108–110 sekä 232, 248 ja 259–268 on eriteltynä eri tuoteryhmiin ja urakoihin luetteloitu käytettävät koneet ja laitteet siten, että niissä on osin viitattu tiettyihin valmistajiin ja/tai kauppanimiin.

Tarjouspyynnön urakkarajaliitteessä on kohdassa 1.7. ”Urakoitsijan asennuspiirustukset” todettu, että mahdollinen elementtisuunnittelu aikataulutuksineen kuuluu rakennusurakkaan, että elementtisuunnittelun lähtötietoina tulee käyttää niin kutsuttuja asennussuunnitelmia ja että elementteihin tulevien reikien ja varausten suunnittelu, sekä mahdollinen jo tehdyn elementtisuunnittelun muutostyökustannukset kuuluvat rakennusurakkaan.

Urakkarajaliitteen kohdan 5 ”Vastaanotto” alakohdassa 5.1 ”Yleistä” on todettu laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksynnän osalta muun ohella, että urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa, ja että urakoitsijoiden vastaavana esittämät laitteet, materiaalit ja tavat kuuluvat myös tämän hyväksyttämiskäsittelyn piiriin. Alakohdan mukaan vastaavuuden todistamistaakka ja siihen liittyvät kustannukset kuuluvat yksinomaan vastaavuutta esittävälle urakoitsijalle, ja vaihtoehtoisten tuotteiden pitää olla kaikilta ominaisuuksiltaan vähintäänkin vastaavia. Myös vaihdosta johtuvien suunnitelmien päivityksistä johtuvien kustannusten korvaus täysimääräisesti kuuluu urakoitsijalle, joka vaihtoa esittää.

Tarjouspyyntöön liitetyssä Urakkaohjelmassa on kohdan 6. ”Urakat ja niiden sisältö” alakohdassa 6.1 ”Pääurakka” muun ohella todettu, että urakkaan kuuluvat rakennuksen vaipan sääsuojaustyöt on esitetty työselityksen kohdassa 1 31. Samassa alakohdassa on pyydetty urakoitsijaa esittämään tarjouksensa liitteenä optio tarjouksen hintavaikutuksesta, jos sääsuoja rajataan koskemaan peruskorjattavaa osaa ja peruskorjattavan osan ja uudisrakennusosan välistä liitoskohtaa. Urakkaohjelman kohdissa 8.2 ja 8.3 on kuvattu urakkasopimukseen liitettävät kaupalliset ja tekniset asiakirjat sekä niiden pätevyysjärjestys. Teknisiksi asiakirjoiksi on todettu muun ohella työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset, sopimuspiirustukset ja yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset.

Urakkaohjelman kohdassa 8.3 on edelleen todettu seuraavaa:

”Urakoitsijan tulee viimeistään urakkasopimusneuvotteluissa ilmoittaa rakennuttajalle em. sopimuspiirustuksissa tai työselityksissä havaitsemistaan virheellisyyksistä tai epäselvyyksistä. Suunnitelmia on oikeus täydentää, tehdä lisäyksiä ja muutoksia, toimittaa lisäpiirustuksia jne. Hintaan vaikuttavista muutoksista tehdään selvitys ennen muutostyön suorittamista urakkasopimusasiakirjojen mukaisesti.

Urakkaohjelman kohdan 13. ”Laatu” alakohdassa 13.1 ”Urakoitsijan laadunvalvonta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Työvaihesuunnitelmia vaaditaan seuraavasti:
Rakennuksen runkotyöt
Sääsuojan rakentaminen
Vesikattotyöt
Rakennusaikainen kuivaus ja lämmitys
Kosteudenhallinta
Puhtausluokan P1 vaatimuksen täyttävän rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelma
Pintarakenteiden (lattia/seinät) rakentaminen/asennus
Väliseinärakenteet
Alakattotyöt
Talotekniset asennukset

Työvaihesuunnitelmat tulee toimittaa rakennuttajalle hyväksyttäväksi ennen työvaiheen aloitusta.”

Asian arviointi

Hankinnan kohteen määrittely

Valittaja on edellä selostetusti esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, kun siinä on ilmoitettu kauppanimiä rakennusurakassa käytettäville tuotteille. Hankintayksikkö ja kuultava ovat kiistäneet valittajan näkemyksen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoajan on tullut käyttää tarjouspyyntöasiakirjoissa kauppanimillä ilmoitettuja tuotteita tarjouslaskennassaan, mutta tarjoajalta ei ole edellytetty kyseisten tuotteiden käyttämistä urakassa. Kyse on hankintayksikön mukaan ollut tarjouspyynnössä hankinnan kohdetta kuvaavista esimerkkituotteista, ja tarjouspyyntöön liitettyjen urakkarajaliitteen ja työselityksen mukaisesti tarjoajalla on ollut hankintayksikön suostumuksella mahdollisuus käyttää urakassa vaihtoehtoisia, ominaisuuksiltaan vastaavia tuotteita. Hankintayksikkö on esittänyt viittausten tarkoituksena olleen tarjousten yhteismitallisuuden ja vertailukelpoisuuden sekä tarjoajien yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun varmistaminen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohdetta määrittävissä teknisissä eritelmissä ei saa hankintalain 71 §:n 3 momentti huomioon ottaen mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita taikka viitata esimerkiksi tavaramerkkiin kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei ole muutoin mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Tällöin viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”. Näin ollen valmistajaan tai tiettyyn yksilöityyn tuotteeseen viittaaminen yhdessä edellä mainitun ilmaisun kanssa on viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien tai suorituskyvyn yksilöimiseksi ei ole käytettävissä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 16.1.2025, DYKA Plastics, C-424/23, EU:C:2025:15) käy ilmi, että hankintasäännöksissä on tyhjentävällä tavalla määritelty se, millä tavalla hankinnan kohdetta kuvaavat tekniset eritelmät on laadittava (36‒38 kohdat). Teknisten eritelmien laadinnassa talouden toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti eikä teknisten eritelmien laatimisella saa rajoittaa kilpailua keinotekoisesti (64 kohta). Kun jonkin yrityksen tuotteet suljetaan tarjouskilpailusta sen vuoksi, että ne ovat ristiriidassa hankintasäännösten vastaisesti asetettujen teknisten eritelmien kanssa, menettelyllä välttämättä rikotaan velvollisuutta varmistaa, että teknisillä eritelmillä mahdollistetaan yhtäläinen pääsy hankintamenettelyyn eikä niillä aiheettomasti rajoiteta kilpailua (66 kohta).

Tarjouspyyntöön liitetyssä työselityksessä on kuvattu hankinnan kohteena olevan rakennusurakan teknisiä eritelmiä tavalla, johon on joissain tuoteryhmissä sisältynyt viittauksia tiettyjen valmistajien tarvikkeisiin, koneisiin, laitteisiin ja/tai tuotteiden kauppanimiin. Viittaukset ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan merkityksellisiä muun ohella tarjouslaskennassa. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kauppanimet ovat ohjeellisia ja voidaan korvata muilla vastaavilla tuotteilla, mutta urakoitsijan on hankittava korvaamiseen rakennuttajan ja arkkitehdin tai suunnittelijan suostumus sekä korvattava vaihdosta aiheutuvat suunnitelmien päivitysten kustannukset.

Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole käynyt ilmi, ettei hankinnan kohdetta olisi ollut mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi ja hankinnan kohteena olevan rakennusurakan tarjouslaskentaa tehdä viittaamatta tiettyihin tuotteiden valmistajiin tai kauppanimiin. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämää yleisluonteista mainintaa tarjoajien yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä tarjousten yhteismitallisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamisesta ei voida pitää hyväksyttävänä perusteena kyseisille viittauksille. Asiassa ei ole osoitettu, että tarjouspyynnön esimerkkituotteiden kanssa vaihtoehtoisten mutta niitä ominaisuuksiltaan vastaavien tuotteiden tarjouslaskentaan perustuvat tarjoukset eivät olisi vertailukelpoisia tarjouspyynnössä viitattuihin tuotteisiin laskennaltaan perustuvien tarjousten kanssa. Tarjouspyyntöasiakirjojen viittauksista on myös puuttunut muotoilu ”tai vastaava”, vaikkakin tarjouspyyntöasiakirjoista on sinänsä käynyt ilmi viittausten olevan osin ohjeellisia. Edelleen, vaikka kauppanimien korvaaminen vaihtoehtoisilla tuotteilla on ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa sallittu, urakoitsijan on tullut hankkia korvaamiseen suostumus sekä korvata vaihdosta aiheutuvat kustannukset.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu vaatimus ainoastaan tietyillä kauppanimillä yksilöityjen esimerkkituotteiden käyttämisestä tarjouslaskennassa on johtanut tilanteeseen, jossa tarjoaja ei ole voinut tarjousta laatiessaan vapaasti hyödyntää markkinoilla saatavissa olevia tuotteita esimerkiksi niitä kilpailuttamalla tai hyödyntämällä olemassa olevia sopimuksiaan. Tämä on ollut omiaan rajoittamaan kilpailua ja johtamaan tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun. Mainittuja haitallisia vaikutuksia ovat osaltaan lisänneet myös tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut tuotteiden vaihtamista koskevat rajoitukset ja lisäehdot.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouspyyntöasiakirjojen viittaukset tiettyjen valmistajien tuotteisiin ja/tai kauppanimiin hankinnan kohteen ja teknisten eritelmien määrittämisessä, ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Hankintasäännösten ja syrjimättömyysvaatimuksen vastaisena voidaan pitää myös tarjouspyyntöasiakirjojen viittausten yhteydessä asetettua vaatimusta käyttää vain kyseisten viittausten mukaisia tuotteita tarjouslaskennassa sekä tarjouspyyntöasiakirjoissa vaihtoehtoisten tuotteiden käyttämiselle asetettuja rajoituksia sekä lisäehtoja. Hankintayksikkö on tältä osin menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on edellä selostetusti myös esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja ristiriitainen muun ohella siltä osin, miten laajasti tarjoajan on tullut sisällyttää sääsuojaus tarjoukseensa, ja siltä osin, mitä laatuvaatimuksia tarjottavalle sääsuojaukselle on asetettu. Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä ja yksiselitteinen siten, että sen perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti, ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua toteutettaessa ja ratkaistaessa.

Tarjouspyyntöön liitetyssä työselityksessä on todettu sääsuojasuunnitelman kuuluvan rakennusurakkaan ja asetettu tarjoajalle velvollisuus hyväksyttää tarjouspyynnössä edellytetyt suunnitelmansa suunnittelijalla ja rakennuttajalla. Työselityksen kohdassa, jossa on todettu urakoitsijan velvollisuus laatia ja hyväksyttää työsuunnitelma, on kuvattu muun ohella sääsuojalle asetettuja vaatimuksia. Työselityksessä on myös todettu, että urakoitsija laatii työaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman viitaten ”Urakoitsijan laatusuunnitelmaan”. Tarjouspyyntöön liitetyssä urakkaohjelmassa on viitattu sääsuojausvaatimuksen osalta työselitykseen ja pyydetty tarjoajaa hinnoittelemaan optiona sääsuoja myös määritellyn mukaisesti rajattuna. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamassaan vastauksessa vahvistanut pääurakoitsijan vastaavan kosteudenhallintasuunnitelmasta ja sääsuojauksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä täsmentänyt niitä seikkoja, joita urakoitsijan on esitettävä sääsuojasuunnitelmissa, ja sitä, millä tahoilla sääsuojaussuunnitelmat tulee hyväksyttää ennen asennustöiden aloittamista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien on tarjouspyynnön mukaan tullut tarjousta tehdessään huomioida muun ohella sääsuojauksen kustannukset ja sisällyttää ne tarjoushintoihin. Koska sääsuojauksella on ollut vaikutus tarjousten laatimiseen, on sääsuojauksen vaatimukset ja sääsuojaussuunnitelman hyväksyttämismenettely tullut kuvata tarjouspyynnössä siten täsmällisesti, että sääsuojaukseen liittyvät kustannustekijät ovat olleet tarjoajien arvioitavissa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella on käynyt riittävän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi se, että urakan kaikki rakennustyöt tulee tehdä säältä suojattuna. Markkinaoikeus katsoo, toisin kuin valittaja, ettei hankintayksikön tarjoajan kysymykseen hankintamenettelyn aikana antama vastaus sääsuojauksen laadun ja laajuuden osalta ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnössä esitetyn kanssa.

Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että tarjouspyynnöstä ei ole selvästi ilmennyt, onko sääsuojaukselle ilmoitettujen vaatimusten kuvauksessa ollut kyse tarjouksen pakollisista vähimmäisvaatimuksista vai vain viitteellisistä ohjeista, joiden pohjalta tarjoaja on voinut laskea tarjouksensa sekä laatia alustavan sääsuojauksen työsuunnitelmansa. Tarjouspyynnöstä ei myöskään ole selvästi ilmennyt, onko tarjoajan tullut sisällyttää tarjouspyynnössä edellytettyyn alustavaan kosteudenhallintasuunnitelmaansa myös sääsuojaukseen liittyvää suunnittelua, vai onko sääsuojauksen osalta tullut laatia ainoastaan tarjouspyynnössä mainittu erillinen sääsuojaussuunnitelma. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt selvästi, onko tarjoajalla ollut oikeus täsmentää alustavia sääsuojaus- ja kosteudenhallintasuunnitelmiaan myöhemmin esimerkiksi keskusteltuaan selonottoneuvottelussa hankintayksikön kanssa. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään selvästi ilmennyt, miten ja missä vaiheessa hankintamenettelyä hankintayksikkö arvioi ja mahdollisesti hyväksyy tarjoajan laatiman sääsuojaussuunnitelman ja kosteudenhallintasuunnitelman, eikä sitä, ottaako hankintayksikkö ja jos ottaa, millä tavoin, näiden suunnitelmien sisällön ja laadun huomioon arvioidessaan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella jäänyt epäselväksi tarjoukseen sisällytettävää sääsuojausta koskevien tarjouspyynnön vaatimusten sekä tarjoajalta tarjousvaiheessa edellytettyjen sääsuojaus- ja kosteudenhallintasuunnitelmien luonne ja viimeksi mainittujen suunnitelmien hyväksyttämismenettely siten, että tarjoaja ei ole harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista ja tarjousta laatiessaan tiennyt, mikä näiden seikkojen merkitys on tarjouskilpailua toteutettaessa ja ratkaistaessa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut sääsuojausta koskevien vaatimusten ja tarjoajalta vaadittujen kosteudenhallinta- ja sääsuojaussuunnitelmien luonteen ja niiden hyväksyttämismenettelyn osalta siten epäselvä ja tulkinnanvarainen, ettei se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt myös tältä osin tarjouspyyntöä laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti. Ottaen huomioon edellä todettu tarjouspyynnön olennaisten ehtojen hankintasäännösten vastaisuus markkinaoikeus ei katso tarpeelliseksi arvioida valittajan esittämiä muita väitteitä tarjouspyynnön osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Sulkavan kunta aikoo edelleen toteuttaa käsillä olevan rakennusurakan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Sulkavan kunnan kunnanhallituksen 10.4.2026 tekemän hankintapäätöksen § 55. Markkinaoikeus kieltää Sulkavan kuntaa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Sulkavan kunnan korvaamaan Rakennusliike Soimu Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen, mikä summa sisältää myös markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Sulkavan kunnan ja Pallas Rakennus Kaakkois-Suomi Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Ukkola ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasa hallinto-oikeudesta.