MAO:491/2026

Asian tausta

Tuomi Logistiikka Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.9.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta lääkinnällisen kuntoutuksen rintaproteesien ja sovituspalvelun sekä ensiproteesien hankinnasta muun ohella Pirkanmaan hyvinvointialueelle yhden vuoden sopimuskaudelle ajalle 2025–2026 ja mahdolliselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osaan, joista osa 1 on koskenut rintaproteesien ja sovituspalvelun hankintaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

Hankintayksikkö on 21.11.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Respecta Oy:n tarjouksen hankinnan osaan 1.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 160.000 euroa yhden vuoden ajalta ja neljän vuoden ajalle laskettuna noin 640.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y. on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen siltä osin kuin se on koskenut hankinnan osaa 1 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintapäätöksen pisteytyksessä vertailuperusteena käytetty ISO 14001 -sertifikaatti on ollut epäoleellinen hankinnan ensimmäisen osan kohteen, eli rintaproteesien sovituspalvelun kannalta eikä sillä ole vaikutusta palvelun laatuun tai loppukäyttäjän kokemaan palveluun. ISO 14001 -sertifiointi kohdistuu valmistavan tehtaan ympäristöjohtamiseen, eikä se anna tietoa palvelun laadusta, palveluprosessin turvallisuudesta tai käyttäjätyytyväisyydestä.

Vertailuperuste on suosinut yhtä valmistajaa, mikä on asettanut palveluntarjoajat eriarvoiseen asemaan. Kilpailutus on siten ratkennut hinnan sijaan ISO 14001-sertifikaatista saatujen pisteiden perusteella, mikä on ollut ristiriidassa hankintasäännösten periaatteiden ja kokonaistaloudellisen edullisuuden tavoitteen kanssa. Tarjoajat ovat kyseenalaistaneet vertailuperusteen kilpailutuksen kysymyskierroksella.

Vertailuperuste ei täytä hankintasäännösten tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita eikä vaatimusta siitä, että vertailuperusteen tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Tuomi Logistiikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.410 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö voi hankintasäännösten nojalla asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määrittää hankinnan kohde ja sen tekniset ominaisuudet, sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouspyynnössä on asetettu laadun vertailuperusteeksi, että hankinnan osaan 1 tarjotun tuotteen valmistavalla tehtaalla on sertifioitu EN ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Vertailuperusteesta on saanut täydet 5 pistettä, jos kaikilla tuotetta valmistavilla tehtailla on ollut ISO 14001-standardi. Vertailuperusteen painoarvo vertailussa on ollut vähäinen, viisi prosenttia.

Hankinnan osan 1 kohteena ei ole ollut pelkkä sovituspalvelu, vaan hankinnan kohteena ovat olleet myös rintaproteesit. Rintaproteesien osuus hankinnan osasta 1 on ollut noin 60–70 prosenttia, jolloin itse sovituspalvelun osuus on ollut vain 30–40 prosenttia.

Vertailuperuste ei ole suosinut tiettyä valmistajaa, sillä hankintayksiköllä ei ole voinut olla tietoa siitä, millä tarjoajilla on kyseinen standardi.

Hankintayksikkö on ympäristöstandardia vaatiessaan halunnut painottaa ympäristönäkökohtien huomioon ottamista hankinnassa. Standardi on saanut vertailussa vähäisen painoarvon ja se on liittynyt hankinnan kohteeseen. Vastaavaa toista standardia tai järjestelmää ei ole olemassa. Valittajan käyttämät tehtaat tai tuotteet eivät muutoinkaan täytä vastaavan standardin vaatimuksia.

Kuultavan lausunto

Respecta Oy on esittänyt, että se ei ole estänyt muita tarjoajia jättämästä tarjousta sen edustamista rintaproteeseista. Valittajalla on ollut mahdollisuus jättää tarjous kyseisistä rintaproteeseista, koska se on aiemmin luovuttanut potilailleen niitä. Kaikilla rintaproteeseja valmistavilla yrityksillä on mahdollisuus hakea ISO 14001-standardia eikä Respecta Oy:n tarjoamia rintaproteeseja valmistava yritys ole markkinoiden ainoa, jolla on kyseinen standardi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan osan 1 kohteena on rintaproteesien sovituspalvelu proteeseineen, jonka laatu liittyy ennen kaikkea palvelun ammatillisuuteen ja saatavuuteen, asiakasohjaukseen ja sovitusprosessiin. ISO 14001 -standardi kohdistuu valmistavan tehtaan ympäristöjohtamiseen eikä se anna tietoa palvelun laadusta, palveluprosessin turvallisuudesta tai käyttäjätyytyväisyydestä. Vertailuperuste kohdistuu tuotteita valmistavaan tehtaaseen eikä palveluntuottajan toimintaan.

ISO 14001 -standardin asettaminen vertailuperusteeksi on ollut tosiasiallisesti syrjivää. Hankintayksikkö on tiennyt etukäteen, että laatupisteet on ollut mahdollista saavuttaa vain yhden valmistajan tuotteilla, joita Suomessa edustaa voittanut tarjoaja. Voittanut tarjoaja on ensin kieltäytynyt alihankintayhteistyöstä valittajan kanssa kilpailuasetelman vuoksi, eikä valittajalla ole ollut mahdollisuutta hankkia tai tarjota sertifioituja tuotteita myöhemminkään hinnoittelun vuoksi. Vastaavia tuotteita ei ole ollut saatavilla Suomessa. Vertailuperuste on ollut syrjivä, koska sen täyttäminen on edellyttänyt kilpailijan suostumusta ja riippunut hinnoittelusta. Hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon vertailuperusteen tosiasiallista markkinavaikutusta.

Tarjouspyynnön perusteella vaihtoehtoiset ympäristöjärjestelmät tai muu selvitys tarjoajan ympäristöjohtamisesta ei ole ollut hyväksyttävissä. Valittajan käyttämällä valmistajalla on ollut tarjousmenettelyn aikana käytössään ISO 14001-standardin keskeisiä ominaisuuksia vastaava, dokumentoitu ja auditoitu ympäristöjärjestelmä. Kyseinen järjestelmä vastaa vertailuperusteena ollutta järjestelmää ja se olisi tullut pisteyttää, jos vastaavista järjestelmistä olisi sallittu esittää selvitystä. Vertailuperuste on siten asetettu tavalla, joka on tosiasiallisesti estänyt valittajaa saamasta laatupisteitä, vaikka valittajalla on ollut vastaava ympäristöjärjestelmä. Hankintayksikkö on rikkonut avoimuus- ja tasapuolisuusperiaatetta.

Vertailuperusteen vaikutus ei ole ollut hankintayksikön esittämällä tavalla vähäinen. Hinnan painoarvon ollessa 95 prosenttia pienikin laatuero on ratkaissut kokonaisvertailun. Valittajan tarjous oli hinnaltaan edullisin, joten kokonaistaloudellisen edullisuuden vaatimus ei toteutunut tarjouskilpailussa. Syrjivä vertailuperuste on kielletty riippumatta sen nimellisestä painoarvosta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että ISO 14001-standardi on liittynyt hankinnan kohteeseen. Proteesin valmistajan ympäristöystävällisyys on merkittävässä asemassa hankinnassa ja suhteellisuusvaatimuksen mukainen hankinnan kohde huomioon ottaen. Vastaavissa hankinnoissa on yleistä, että toimittajilta vaaditaan ympäristövastuullisuutta.

Valittaja on itse tuonut esille esimerkiksi vastaselityksessään, että sillä on ollut mahdollisuus tarjota sertifioituja proteeseja. Vertailuperuste ei siten ole ollut tarjoajia syrjivä.

Hankintayksiköllä ei ole ollut tietoa alan toimijoiden keskinäisistä suhteista, eivätkä alan toimijoiden mahdolliset yhteistyökuviot tai keskinäiset jännitteet kuulu hankintayksikölle. Tuotteen hinnoittelu ei myöskään ole riippuvainen hankintayksiköstä tai tarjouspyynnön vaatimuksista.

Kaikilla yrityksillä on ollut mahdollisuus hakea standardia, eikä se ole siten suosinut vain yhtä toimittajaa. Valittajan väite siitä, että ISO 14001 -standardille olisi täysin vastaavia ympäristöjärjestelmiä, on virheellinen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella ratkaistavana se, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten vertailuperusteita asettaessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimijoita tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Mainitun pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia lääkinnällisen kuntoutuksen rintaproteeseista.

Tarjouspyynnössä on todettu kohdassa ”1. Rintaproteesien sovituspalvelu, Osan kuvaus”, että hankinnan osan 1 kohteena on lääkinnällisen kuntoutuksen rintaproteesit sovituspalveluineen Pirkanmaan hyvinvointialueella ja että kyseiselle osalle valitaan yksi kokonaistaloudellisesti edullisin palveluntarjoaja.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” käy ilmi, että hankinnan osan 1 hinnasta saatavat maksimipisteet ovat olleet 95,00. Hankinnan osaa 1 koskevien yleisten kriteerien alakohdassa ”Ympäristövastuullisuuden laatuarviointi” on mainittu, että ympäristövastuullisuuden laatuarvioinnissa jokaisella hankinnan osaan tarjotun tuotteen valmistavalla tehtaalla on tullut olla sertifioitu EN ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, josta on tullut liittää tarjoukseen sertifikaatti. Samasta kohdasta käy ilmi myös se, että jos kaikilla tuotteita valmistavilla tehtailla on ISO 14001-sertifikaatti, on pisteitä saanut 5 ja jos vain osalla tehtaista tai ei yhdelläkään tehtaalla ole sertifikaattia, on pisteitä saanut 0.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Päätöksenteon perusteet” käy edellä todettua vastaavasti ilmi, että edullisin tarjous on saanut 95 pistettä. Samasta kohdasta käy ilmi vastaavasti myös se, että vertailussa on jaettu laatupisteitä siten, että jos tarjottuja tuotteita valmistavalla tehtaalla on voimassa oleva EN ISO 14001-standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, tarjoaja on saanut enintään 5 laatupistettä. Kokonaispisteet ovat muodostuneet hinta- ja laatupisteiden summasta.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on saanut tarjousvertailussa täydet 95 hintapistettä, mutta ei laatupisteitä. Vertailutaulukon mukaan tarjouskilpailun voittanut Respecta Oy on saanut laatuvertailussa täydet 5 pistettä. Respecta Oy on voittanut tarjouskilpailun hinta- ja laatupisteiden yhteismäärän (96,964) perusteella.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalainsäädäntö ei sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa ja niiden painottamisessa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja niiden on oltava syrjimättömiä. Vertailuperusteiden on sovelluttava sen toteamiseen, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinta-asiakirjojen perusteella hankinnan osan 1 kohteena on ollut sekä potilaille annettavat rintaproteesit että niiden sovituspalvelu. Tarjoajat ovat edellä todetusti voineet saada tarjousvertailussa laatupisteitä riippuen siitä, onko tarjottujen tuotteiden, eli mainittujen rintaproteesien, valmistaneilla tehtailla ollut sertifioitu EN ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä.

Hankintalain 93 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti todettu, että hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin. Kun kyseinen vertailuperuste on koskenut hankinnan kohteena olevien tavaroiden valmistajan ympäristöjärjestelmää, markkinaoikeus katsoo, että vertailuperuste on sinänsä liittynyt hankinnan kohteeseen hankintalain 93 §:n 5 momentin edellyttämällä tavalla.

Tällaisen liitynnän lisäksi hyväksyttävien vertailuperusteiden edellytetään olevan puolueettomia, eli niiden on oltava yhdenvertaisen kohtelun, syrjintäkiellon ja avoimuuden periaatteen mukaisia sekä täytettävä suhteellisuuden vaatimus (ks. myös KHO:2017:152 ja siinä viitattu tuomio 10.5.2012, komissio v. Alankomaat, C-368/10, EU:C:2012:284, 87 kohta).

Euroopan unionin tuomioistuin on mainittujen vertailuperusteille asetettujen edellytysten valossa katsonut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaiseksi sen, että tarjoukselle annetaan tietty määrä pisteitä määrätystä yksityisoikeudellisesta laatumerkistä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta valittaessa ilman, että tarjouspyyntöasiakirjassa olisi lueteltu kyseessä olevien laatumerkkien taustalla olevat perusteet ja sallittu, että myös muulla asianmukaisella todistuskeinolla voidaan osoittaa, että tuote täyttää nämä taustalla olevat perusteet (em. tuomio 10.5.2012, komissio v. Alankomaat, C-368/10, EU:C:2012:284, 97 kohta). Sillä, että hankintasopimuksen tekoperusteita ei rajata tiettyihin merkkeihin vaan sallitaan myös vastaavat merkit, ei voida korjata sitä, ettei kyseisten merkkien taustalla olevia perusteita ole ilmoitettu täsmällisesti (em. tuomion 96 kohta).

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittuja edellytyksiä yksityisoikeudellisten laatumerkintöjen käyttämisestä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on sovellettava myös esimerkiksi kansainvälisen standardin käyttämiseen vertailuperusteena. Tältä osin merkitystä ei ole sillä, että hankintalaissa ei ole säädetty hankintayksikölle nimenomaisesta velvollisuutta käyttää ilmaisua ”tai vastaava” viitatessa kansainväliseen standardiin vertailuperusteena, toisin kuin hankinnan kohteen kuvausta ja teknisiä eritelmiä koskevassa hankintalain 71 §:n 2 momentin 2 kohdassa. Yhdenvertaisen kohtelun, syrjintäkiellon ja avoimuuden periaatteiden tulkinta ei nimittäin voi johtaa eri seurauksiin riippuen vain siitä, onko kyse vertailuperusteen, vai teknisten eritelmien yhteydessä asetetuista vaatimuksia (ks. myös em. tuomion 94–95 kohdat).

Tässä tapauksessa tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tuotu esiin edellytyksiä EN ISO 14001-standardin myöntämiselle, eikä muutoinkaan yksilöity sellaisia kyseisen standardin taustalla olevia täsmällisiä perusteita, joita hankintayksikkö on pitänyt merkityksellisinä kokonaistaloudellisen edullisuuden kannalta. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertailuperusteiden asettamisessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole sallittu sitä, että tarjoaja voisi osoittaa tällaisten perusteiden täyttymisen muulla asianmukaisella todistuskeinolla. Hankintayksikkö on siten myös tältä osin menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti EN ISO 14001-standardia koskevan vertailuperusteen asettamisessa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen päätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnan osasta 1 järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Tuomi Logistiikka Oy aikoo edelleen toteuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen rintaproteesien ja sovituspalvelun hankinnan Pirkanmaan hyvinvointialueelle julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Tuomi Logistiikka Oy:n hallintojohtajan hankintapäätöksen 21.11.2025 siltä osin kuin se on koskenut hankinnan osaa 1.

Markkinaoikeus velvoittaa Tuomi Logistiikka Oy:n korvaamaan Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y:n oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Tobias von Schantz ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.