MAO:485/2026

Asian tausta

Business Finland Oy ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (jäljempänä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 10.6.2026 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Splunk-lokienhallinnan lisenssin ja ylläpitopalveluiden hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Business Finland Oy ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Oy ovat 20.8.2026 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 120.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Fail-Safe IT Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksiköitä kielletään väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai panemasta hankintapäätöstä täytäntöön. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksusta koostuvat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan on ollut mahdotonta jättää tarjousta tarjouspyynnön syrjivyyden vuoksi. Valittaja on nykyisen järjestelmäympäristön ylläpitotoimittaja ja sitä on pidettävä asianosaisena, ja se on käyttänyt oikeussuojakeinoja riittävän nopeasti. Valittaja on toiminut aktiivisesti tarjousaikana esittämällä kysymyksiä ja pyrkinyt saamaan hankintayksiköt korjaamaan syrjivät tarjouspyynnön ehdot. Valittaja on vasta tietopyynnöllä saanut 7.9.2026 tiedokseen hankintapäätöksen. Valittaja on saattanut asian markkinaoikeuden tutkittavaksi välittömästi päätösasiakirjat saatuaan, ja se on toiminut oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla nopeasti ja lakisääteisen 14 päivän valitusajan puitteissa.

Hankinnan kohteen kuvauksessa on viitattu Splunk-valmistajaan, mikä ei ole ollut välttämätöntä, ja joka tapauksessa tässä yhteydessä ei ole käytetty ilmaisua ”tai vastaava”. Hankintayksikön olisi tullut määritellä hankinnan kohde tuoteriippumattomasti toiminnallisena suorituskykynä tai vaatimuksina.

Vastine

Business Finland Oy ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen tai toissijaisesti hylkää sen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajaa ei ole pidettävä asianosaisena asiassa. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailussa, eikä valitus tosiasiassa kohdistu hankintapäätökseen, vaan tarjouspyyntöön. Tässä tapauksessa hankintasäännösten mukaisella 14 päivän valitusajalla ole merkitystä. Koska valittaja ei ole jättänyt tarjousta, sen on tullut käyttää oikeussuojakeinoja riittävän nopeasti, eikä se ole voinut odottaa kilpailutuksen lopputulosta muutoksenhakuoikeutensa säilyttääkseen. Valittaja on tullut tietoiseksi väitetyistä virheistä hankintailmoituksen julkaisuhetkellä 10.6.2026 ja viimeistään, kun valittaja on esittänyt lisätietokysymyksen 17.6.2026. Valittaja on hakenut muutosta vasta yli kaksi kuukautta myöhemmin hankintapäätöksen jo tultua lainvoimaiseksi.

Pelkkä lisätietokysymysten esittäminen ei myöskään muodosta valittajalle asianosaisasemaa. Valittaja ei ole lisätietokysymyksessään tuonut esiin ensisijaista valitusperustettaan eli hankinnan kohteen sitomista Splunk-pohjaiseen ympäristöön. Lisätietokysymys on sisältänyt pelkän ehdotuksen hankinnan jakamiseksi osiin, eikä siitä ole johdettavissa, että tarjouspyynnön jokin ehto olisi estänyt valittajaa jättämästä tarjousta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on lisätietokysymyksen esittämisen lisäksi jo 12.6.2026 ottanut sähköpostitse yhteyttä hankintayksiköiden nimettyyn vastuuhenkilöön ja tuonut esiin, että vaatimus Splunk-lisenssistä estää sitä jättämästä tarjousta. Valittaja on toiminut aktiivisesti heti tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen, eikä se ole viivytellyt oikeussuojakeinojen käytössä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin arvioitava, onko valittaja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen tilanteessa, jossa se ei ole jättänyt hankintamenettelyssä tarjousta.

Hankintayksiköt ovat pyytäneet 10.6.2026 julkaistulla hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä tarjouksia Splunk-lokienhallinnan lisenssistä ja ylläpitopalveluista. Tarjoajat ovat voineet esittää lisätietokysymyksiä viimeistään 18.6.2026, joihin on pyritty vastaamaan viimeistään 22.6.2026. Tarjous on tullut jättää viimeistään 12.8.2026. Hankintapäätös on tehty 20.8.2026. Valittaja on tietopyynnön tehtyään saanut hankintapäätöksen tiedokseen 7.9.2026.

Valittajan 8.9.2026 markkinaoikeuteen saapunut valitus on kohdistunut tarjouspyynnön ehtojen syrjivyyteen.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Valittaja on esittänyt olevansa nykyisen järjestelmäympäristön ylläpitotoimittaja. Markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on pidettävä alalla toimivana yrityksenä, joka on pyrkinyt osallistumaan tarjouskilpailuun.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyjä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä hankintamenettelyjä voidaan oikaista (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36–40 kohdat).

Edelleen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimijalla, joka ei ole tehnyt tarjousta, on muutoksenhakuoikeus, kun se katsoo, että tarjouspyyntöön liittyvien asiakirjojen sisältämät eritelmät tekevät tarjouksen tekemisestä mahdotonta. Tällaista muutoksenhakua ei voida nopeutta ja tehokkuutta koskevia tavoitteita vaarantamatta tehdä enää sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt päätöksen hankintasopimuksen sopimuspuolen valinnasta (tuomio 28.11.2018, Amt Azienda Trasporti e Mobilità ym., C328/17, EU:C:2018:958, 51 ja 52 kohdat).

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2026:30 mukaan yhtiö, joka oli tehnyt tarjouspyyntöä koskevan valituksen markkinaoikeudelle neljä viikkoa sen jälkeen, kun se oli tullut tietoiseksi tarjouskilpailusta ja myös sen jälkeen, kun hankintapäätös oli tehty ja tullut lainvoimaiseksi, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän nopeasti. Tämän vuoksi yhtiötä ei ollut pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku on tullut vireille.

Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on tutustunut tarjouspyyntöön pian sen julkaisemisen 10.6.2026 jälkeen, ollut sähköpostitse yhteydessä hankintayksikköön 12.6.2026 sekä esittänyt lisätietokysymyksen, johon hankintayksikkö on vastannut 22.6.2026.

Asiassa ei ole ilmennyt syitä sille, että valittaja ei olisi voinut saattaa syrjivänä pitämänsä 10.6.2026 julkaistun tarjouspyynnön, jota on tässä tapauksessa pidettävä hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muutoksenhakukelpoisena ratkaisuna, valituksellaan markkinaoikeuden tutkittavaksi kohtuullisessa ajassa esimerkiksi sen jälkeen, kun hankintayksikkö on vastannut lisätietokysymykseen 22.6.2026 ja ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan 12.8.2026 päättymistä tai joka tapauksessa aivan viimeistään ennen hankintapäätöksen tekemistä 20.8.2026.

Valittaja on toimittanut valituksensa markkinaoikeuteen 8.9.2026 eli vasta sen jälkeen, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut jättänyt tarjousta, on tullut ratkaistuksi valituksenalaisella hankintapäätöksellä ja hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen 14 päivän muutoksenhakuaika hankintapäätöksestä on päättynyt ja hankintapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Koska valittaja ei ole jättänyt tarjousta eikä ole siten ollut tarjoajana, se milloin valittaja on saanut hankintapäätöksestä tiedon ei ole tämän asian arvioinnissa merkityksellistä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole käyttänyt sen käytettävissä olleita muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän nopeasti, ja tämän vuoksi valittajaa ei ole pidettävä valituksentekohetkellä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena. Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksiköt joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksiköiden määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Fail-Safe IT Solutions Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Fail-Safe IT Solutions Oy:n korvaamaan Business Finland Oy:n ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian käsittelyn päättyessä lausunnon antaminen valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Pekka Savola ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.