MAO:474/2026

Asian tausta

Työterveyslaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.1.2026 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puhtauspalveluiden hankinnasta kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Työterveyslaitos on 12.3.2026 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja samana päivänä Työterveyslaitoksen pääjohtaja on tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Luotea Siivous Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

ISS Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen poissulkemispäätöksen ja valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.025 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Alihankintaketjun valvontaa koskeva referenssivaatimus on ollut epäselvä. Referenssivaatimuksesta ei käy ilmi riittävällä tarkkuudella, miten tarjoajien on tullut vastata siihen. Vaatimus olisi tullut jakaa useampiin yksittäisiin kysymyksiin tai tarjouspyyntöasiakirjoissa olisi tullut muulla tavoin täsmentää, missä muodossa ja minkä sisältöisenä vaatimuksen täyttyminen olisi tullut osoittaa.

Vaatimus on lisäksi ollut syrjivä, suhteellisuusperiaatteen vastainen, eikä se ole liittynyt hankinnan kohteeseen. Kyseessä on luonteeltaan palvelu, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tarjoajan omalla henkilökunnalla ilman alihankkijoita tai alihankkijoiden ketjuttamista. Vaatimus alihankintaketjun valvontakokemuksesta on näin ollen suhteeton hankinnan tavoiteltavaan päämäärään nähden. Asetettu vaatimus edellyttää kokemusta alihankintaketjun valvonnasta, eikä se liity tarjoajan kykyyn tuottaa hankinnan kohteena olevia puhtauspalveluita. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty alihankkijoiden käyttöä.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on vastannut ”kyllä” alihankinnan valvontaa koskevaan tarjouspyynnön kohtaan sen vakuuttamiseksi, että vaatimus täyttyy sekä ilmoittanut lisäksi tarjouksessaan referenssiasiakkaan yhteystiedot ja toimittanut edellytetyn vapaamuotoisen kuvauksen siitä, että vaatimus täyttyy. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että alihankintaketjun valvontakokemus olisi tullut osoittaa jollakin tietyllä tavalla. Tarjouspyynnön perusteella on ollut riittävää, että tarjoaja antaa tältä osin vapaamuotoisen kuvauksen. Valittajalla on kokemusta alihankintaketjunsa valvomisesta käytännössä, mistä on osoituksena muun ohella valittajan alihankkijoilleen asettama vaatimus Luotettava kumppani -ohjelmaan kuulumisesta.

Hankintayksiköllä olisi ollut mahdollisuus ja jopa velvollisuus selvityksen pyytämiseen valittajalta ottaen huomioon referenssivaatimuksen sisällöllinen epätäsmällisyys ja yleisluonteisuus.

Vastine

Vaatimukset

Työterveyslaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.350 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt referenssivaatimusta asettaessaan virheellisesti. Referenssivaatimus on ollut selkeä ja yksiselitteinen ja siinä on yksiselitteisesti kuvattu mitä toimittajan tehtäviin on täytynyt kuulua referenssisopimuksessa. Referenssivaatimuksen täyttyminen pyydetään kilpailutuksissa hyvin usein osoittamaan vapaamuotoisella kuvauksella. Yksikään tarjoaja ei ole tuonut esiin, että referenssivaatimus olisi ollut liian yleisluontoinen tai epäselvä.

Hankintayksikkö pyrkii tarjoajien soveltuvuusvaatimuksilla varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa todellisten tarpeidensa mukaisesti. Asetettu referenssivaatimus on ollut hankinnan kohde huomioon ottaen perusteltu. Hankintayksikkö ei ole halunnut rajoittaa kilpailua aiheettomasti, vaan se on asettanut tarjouspyynnön vaatimukset hankintayksikön toiminnallisista ja vastuullisuuteen liittyvistä lähtökohdista. Kokemattomuus alihankintaketjun hallinnassa voi aiheuttaa kiirettä työtä suorittavalle henkilölle, mikä taas voi johtaa virheisiin ja puhtaustason poikkeamiin. Hankintayksikön tavoitteena on ollut saada sopimuskumppani, joka toimii vastuullisesti omia työntekijöitään ja alihankkijoitaan kohtaan. Puhtausala on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa negatiivisessa mielessä. Julkisissa hankinnoissa sosiaalista vastuuta voidaan edistää hankinnan elinkaaren eri vaiheissa tehostamalla työelämän perusoikeuksien toteutumisen seuraamista tai lisäämällä riskialoilla tehtävien hankintojen alihankinnan ketjutuksen hallintaa ja läpinäkyvyyttä. Tarjouspyynnön liitteenä olevaan hankintasopimusluonnokseen on kirjattu kattavat perehdyttämistä ja sopimuskauden aikaista valvontaa koskevat ehdot sekä kattavat alihankintaa koskevat ehdot.

Alihankintaketjun valvontaa koskeva referenssivaatimus on ollut oikeassa suhteessa tavoiteltavien vastuullisuutta koskevien päämäärien kanssa. Alihankintaa koskeva referenssivaatimus ei ole suhteellisuusperiaatteen vastainen myöskään sen takia, että hankinnan kohteena olevat palvelut voidaan toteuttaa itsenäisesti ilman alihankkijoita. Vaikka hankintasopimuksessa ei ole edellytetty alihankinnan käyttämistä, on puhtauspalvelut tunnistettu alaksi, jossa alihankintaa käytetään paljon.

Valittaja ei ole täyttänyt alihankintaketjun valvontaa koskevaa referenssivaatimusta, eikä hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan olisi täytynyt kuvata referenssisopimuksen sisältö tarjouksessaan huolellisesti. Valittajan toimittamassa kuvauksessa ei mainita, että valittaja olisi valvonut alihankintaketjua, työnantajavelvoitteiden noudattamista tai tarkastanut tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) edellyttämiä selvityksiä. Soveltuvuusvaatimuksen täyttäminen olisi edellyttänyt konkreettisia tekoja, jotka on jo toteutettu olemassa olevassa sopimussuhteessa.

Toteamus siitä, että valittajan kumppaneiden tulee kuulua Luotettava kumppani -ohjelmaan ei vastaa referenssille asetettuja vaatimuksia. Hankintayksiköllä ei ole myöskään ollut velvollisuutta lähteä selvittämään mainitun ohjelman sisältöä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään ja täydentämään tarjousasiakirjoja. Hankintayksikkö ei voi pyytää lisäselvitystä siten, että selvityksen pyytämisen jälkeen tarjouspyynnön vastainen tarjous muuttuu tarjouspyynnön mukaiseksi. Tällainen menettely vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Kuultavan lausunto

Luotea Siivous Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarkoituksena ei ole ollut käyttää hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen alihankkijoita. Hankintayksikkö ei voi perustella referenssivaatimustaan puhtauspalvelualan yleisillä ongelmilla, jotka eivät liity valittajan tarjoukseen. Tarjoaja, joka tuottaa palvelun omalla henkilöstöllään, ei aiheuta niitä alihankintaketjuun liittyviä riskejä, joiden vuoksi referenssivaatimus on asetettu. Vaatimus on syrjivä niitä tarjoajia kohtaan, jotka toteuttavat palveluita omana työnään ilman alihankkijoita. Hankintayksikkö olisi voinut varmistua alihankintaan liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemisestä myös suhteellisuusperiaatteen mukaisella ja tarjoajia syrjimättömällä tavalla siten, että selvitystä olisi pyydetty ainoastaan niiltä tarjoajilta, jotka ovat ilmoittaneet tarjouksessaan käyttävänsä alihankkijoita. Lisäksi hankintayksikkö olisi voinut syrjivien soveltuvuusvaatimusten asettamisen sijaan varmistaa vastuullisuusehtojen toteutumisen tarjouspyyntöön liitettävillä alihankintaa koskevilla sopimusehdoilla.

Luotettava Kumppani -ohjelma on Suomessa laajalti tunnettu tilaajavastuulain velvoitteiden noudattamista ja valvontaa koskeva väline, jonka keskeisenä tarkoituksena on velvoitteiden automaattinen seuranta. Ohjelmaan kuuluminen itsessään osoittaa, että valittajalla on kokemusta alihankintaketjunsa valvomisesta käytännössä. Valittaja ei ole pyytänyt hankintayksikköä tutkimaan ohjelman verkkosivuja, vaan on kuvannut tarjouksessaan oman menettelynsä sisältöä viittaamalla ohjelmaan.

Jos valittajan tarjouksessaan ilmoittama referenssikuvaus on vastoin valittajan näkemystä katsottava riittämättömäksi, olisi hankintayksiköllä ollut mahdollisuus ja velvollisuus pyytää lisäselvitystä, koska täsmennyksen tarve on johtunut hankintayksikön vastuulla olevan asiakirjan tulkinnanvaraisuudesta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään. Vaikka valittaja ei ole vaatinut hankintaoikaisumenettelyyn liittyviä kuluja markkinaoikeudessa korvattavaksi, ovat valittajan oikeudenkäyntikulut suhteellisen korkeat siihen nähden, että valituksen ja oikaisuvaatimuksen sisällöissä on paljon päällekkäisyyttä. Valittajan vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrä on lisäksi lähes kaksinkertaistunut vastaselityksen toimittamisen jälkeen, vaikka vastaselityksessä on toistettu pitkälti valituksessa esitettyjä asioita.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksessa esitetyn perusteella asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti referenssivaatimusta asettaessaan. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät
taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 83 §:n yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 108/2016 vp s. 191) mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvillä vaatimuksilla voidaan edistää laatuun liittyvien tekijöiden huomioimista hankinnan toteuttamisessa. Erityisesti palveluhankinnoissa ehdokkaiden ja tarjoajien ammattitaitoon, pätevyyteen ja kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset voivat parantaa palvelun laatua. Hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta, eikä niillä saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Niiden on lisäksi oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua ja estää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumisen tarjouskilpailuun.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 192) mukaan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten on liityttävä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden on oltava avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Esitöissä on mainittu esimerkkinä, että vaatimukset voivat koskea kokemusta hankinnan kohteena olevan tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puhtauspalveluista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Tarjouspyynnön muut ehdot ja ehtoihin sitoutuminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja vakuuttaa, että tarjotut palvelut täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on asetettu seuraava vaatimus:

”Toimittajalla on oltava aikaisempaa kokemusta puhtauspalvelun tuottamisesta siten, että toimittajan tehtäviin on kuulunut valvonta alihankintaketjun ja työnantajavelvoitteiden noudattamisesta sekä tilaajavastuulain edellyttämien selvitysten tarkastaminen koko alihankintaketjun osalta.

Referenssisopimuksen on täytynyt olla yhtäjaksoisesti voimassa 12 kk ajan viimeisten kolmen vuoden aikana tarjousten määräpäivästä taaksepäin laskettuna.

Tämä vaatimus on voinut sisältyä joko edellä mainittuihin referenssisopimuksiin tai johonkin toiseen sopimukseen.”

Tarjoajan on tullut ”Kyllä”-vakuutuksella vahvistaa vaatimuksen täyttyminen ja ilmoittaa tarjouksessaan referenssisopimuksen tilaaja, yhteystiedot, kuvaus siitä, miten vaatimus on täyttynyt sekä referenssisopimuksen voimassaolon ajankohta.

Valittaja on antamassaan tarjouksessa vakuuttanut ”Kyllä”-ilmoituksellaan vaatimuksen täyttyvän, ilmoittanut referenssisopimuksen tiedot yhteystietoineen sekä toimittanut vapaamuotoisen kuvauksen vaatimuksen täyttymisestä.

Tarjouspyyntöön sisältyvässä yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa (ESPD-lomake) on ollut II osan D-kohdassa alihankkijoita koskeva kysymys ”Aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla?”. Valittaja on vastannut kysymykseen ”Ei”.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan hankintasopimusluonnoksen kohdassa 8. ”Palvelun laadun ja vastuullisuuden seuraaminen” on todettu seuraavaa:

”Tilaajalla on oikeus pyytää Toimittajalta tilaajavastuuseen ja viranomaisrekistereihin perustuvia dokumentteja sopimuskauden aikana. Pyynnöt voivat koskea Toimittajaa ja/tai sen alihankkijoita.”

Saman asiakirjan kohdassa 9. ”Alihankinta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”JYSE 2025 Palvelut -ehtojen alihankintaa koskevien kirjausten lisäksi sovelletaan seuraavia ehtoja.

Toimittaja saa antaa palvelun suorittamisen kokonaan tai osittain vain yhden portaan eteenpäin.

Toimittajan tulee sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä ilmoittaa ne tahot, joille se siirtää tehtäviä sekä yksilöidä ne tehtävät, jotka se antaa alihankkijalleen.

Toimittaja ei saa vaihtaa alihankkijoita ilman Tilaajan etukäteistä hyväksyntää. Mikäli Toimittaja haluaa vaihtaa ilmoitetun alihankkijan, keskustelu täytyy aloittaa vähintään neljä viikkoa ennen uuden alihankkijan suunniteltua töiden aloittamista.”

Saman asiakirjan kohdassa 11. ”Sopimuksen toteutumisen seuranta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaaja voi käydä vuoropuhelua myös Toimittajan mahdollisten alihankkijoiden kanssa toimitusketjun eettisyyden sekä muiden velvoitteiden varmistamiseksi.”

Tarjouspyynnön liitteenä olevien Julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen palveluhankinnoissa (JYSE 2025 PALVELUT -ehdot) kohdassa 3. ”Alihankinta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”3.1 Toimittajalla on oikeus käyttää palvelun tuottamisessa alihankkijoita. Toimittaja vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuten omastaan sekä vastaa siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan hankintasopimuksen mukaisia velvoitteita.”

Hankintayksikkö on 12.3.2026 tekemällään päätöksellä valinnut Luotea Siivous Oy:n tarjouksen ja sulkenut samana päivänä tekemällään päätöksellä valittajan tarjouskilpailusta. Poissulkemispäätöstä on perusteltu sillä, että valittajan referenssisopimuksesta antamat tiedot eivät ole täyttäneet referenssisopimuksen sisällölle asetettuja vaatimuksia alihankintaketjun ja työnantajavelvoitteiden noudattamisesta sekä tilaajavastuulain edellyttämien selvitysten tarkastamisesta koko alihankintaketjun osalta.

Asian arviointi

Asiassa on ensin arvioitava, onko referenssivaatimus ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä ja tämän jälkeen, onko se ollut myös muilla valittajan esittämillä perusteilla hankintasäännösten vastainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi soveltuvuusvaatimukset tulee kuvata hankinta-asiakirjoissa sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia jättäessään, millä seikoilla on merkitystä tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa.

Edellä todetusti hankinnan kohteena on ollut puhtauspalvelut. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on tullut olla aikaisempaa kokemusta puhtauspalvelun tuottamisesta siten, että toimittajan tehtäviin on kuulunut valvonta alihankintaketjun ja työnantajavelvoitteiden noudattamisesta sekä tilaajavastuulain edellyttämien selvitysten tarkastaminen koko alihankintaketjun osalta. Tarjoajien on lisäksi tullut ilmoittaa referenssisopimuksen tiedot ja toimittaa tarjouksissaan vapaamuotoinen kuvaus siitä, miten edellä mainittu referenssivaatimus on täyttynyt. Markkinaoikeus katsoo, että referenssivaatimuksessa on yksityiskohtaisesti kuvattu ne seikat, jotka referenssivaatimuksen perusteella tarjoajan on tullut täyttää. Referenssivaatimus ei siten ole ollut ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle epäselvä. Edellä todettu huomioon ottaen asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että tarjoajille on jäänyt harkintavaltaa vapaamuotoisen kuvauksen sisällön suhteen.

Markkinaoikeus arvioi vielä seuraavaksi, onko asetettu referenssivaatimus ollut muilla valittajan esittämillä perusteilla hankintasäännösten vastainen.

Hankintayksikkö on perustellut asettamaansa referenssivaatimusta vastuullisuuteen liittyvillä näkökohdilla ottaen huomioon, että sosiaalinen vastuullisuus on sille tärkeää ja puhtausala on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa negatiivisessa mielessä. Hankintayksikön mukaan alihankintaa koskeva referenssivaatimus ei ole suhteellisuusperiaatteen vastainen sen takia, että hankinnan kohteena olevat palvelut voidaan toteuttaa itsenäisesti ilman alihankkijoita ottaen huomioon, että puhtauspalvelut on tunnistettu alaksi, jossa alihankintaa käytetään paljon.

Ottaen huomioon referenssivaatimuksen sisältö ja hankintayksikön markkinaoikeudessakin esittämät perusteet referenssivaatimukselle, markkinaoikeus katsoo, että referenssivaatimuksella on sinänsä perustellusti pyritty hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen ja varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa nyt kysymyksessä oleva hankinta hankintayksikön edellyttämät vastuullisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Referenssivaatimus on lisäksi liittynyt hankinnan kohteeseen.

Edellä todetusta huolimatta referenssivaatimus, jonka perusteella on tullut arvioida tarjoajan kokemusta puhtauspalveluiden tuottamisesta alihankkijoiden avulla, on kuitenkin samalla omiaan rajoittamaan olemassa olevien kilpailumahdollisuuksien hyödyntämistä ja alan toimijoiden mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun tilanteessa, jossa tarjoaja lähtökohtaisesti tuottaa esillä olevassa hankinnassakin sallitulla tavalla puhtauspalveluita ilman alihankkijoita.

Kuten hankintalain esitöistäkin ilmenee, kilpailua rajoittava vaatimus voi olla hyväksyttävä, jos sille on olemassa perusteltu syy. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vaatimusta voidaan pitää lähtökohtaisesti perusteltuna silloin, kun tavoiteltua päämäärää ei voida saavuttaa muilla kilpailua vähemmän rajoittavilla keinoilla. Arvioitaessa soveltuvuusvaatimuksen suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta ja tarjoajien yhdenvertaista kohtelua toimivan kilpailun kannalta merkitystä voidaan antaa myös muille hankinnan kohdetta koskeville vaatimuksille, mikäli niiden voidaan katsoa turvaavan samaa tavoitetta kuin kysymyksessä olevan tarjoajan soveltuvuutta koskevan vaatimuksen.

Asiassa on selvitetty, että hankinnan kohteena olevan palvelun tuottaminen tai puhtauspalvelualalla toimiminen on mahdollista ilman alihankintaakin. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty alihankkijan käyttämistä ja valittaja on nimenomaisesti ilmoittanut tarjouksessaan, että se ei aio käyttää alihankkijaa hankintasopimuksen täyttämiseen. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole esittänyt sellaista hankinnan kohteeseen liittyvää perusteltua syytä, jonka perusteella referensseille asetetun vaatimuksen voitaisiin katsoa olevan oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen ja kyseessä olevan palvelun laadun turvaamiseen. Hankintayksikön asettamalleen referenssivaatimukselle esittämissä perusteissa on ollut kysymys sellaisista seikoista, jotka olisivat voineet kaikille tarjoajille pakollisen referenssivaatimuksen sijasta tulla huomioon otetuiksi hankinnassa muulla tavoin. Asetettu referenssivaatimus on näin ollen ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen sekä omiaan rajoittamaan tarpeettomasti kilpailua ja loukkaamaan tai vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikkö on siten referenssivaatimuksen asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Kun hankintayksikön virheellinen menettely on koskenut tarjouspyynnössä määriteltyä referenssivaatimusta, virhe voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Työterveyslaitos aikoo edelleen toteuttaa puhtauspalveluiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä kokonaan uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä sisältäen oikeudenkäyntimaksun määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Työterveyslaitoksen 12.3.2026 tekemän päätöksen valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta ja Työterveyslaitoksen pääjohtajan 12.3.2026 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Työterveyslaitosta tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintapäätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Työterveyslaitoksen korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Työterveyslaitoksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Mika Kuuppo ja Reetta Kivelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.