MAO:465/2026

Asian tausta

Pälkäneen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.2.2026 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kunnan kiinteistöjen virka-ajan ulkopuolista päivystystä koskevasta palveluhankinnasta ajalle 4.5.2026–3.5.2027 ja kolmen vuoden pituiselle optiokaudelle.

Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta on 31.3.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 34 muun ohella sulkenut Rameat Pihat Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Onkkaalan Kiinteistöhuolto -nimisen toiminimen haltijan A:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 125.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu tai muutoinkaan pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rameat Pihat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.636,67 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei valittaja ole yksilöinyt tarjouksessaan mahdollisesti käyttämäänsä alihankkijaa. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että alihankkijaa ei ole vielä valittu. Oikeuskäytännön mukaan tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä. Alihankkijaa koskeva yksilöintivaatimus ei ole ollut hankintailmoituksessa annettujen tietojen perusteella tarjousten vertailun kannalta merkittävä asia eikä se ole myöskään tosiasiallisesti vaikuttanut tarjousten vertailuun. Alihankkijan merkitystä ei ole korostettu riittävästi hankintailmoituksessa.

Hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle ja muille samalla perusteella pois suljetuille tarjoajille mahdollisuus täydentää alihankkijaa koskevaa tietoa. Alihankkijat voivat vaihtua myös hankintasopimussuhteen aikana, jolloin uuden alihankkijan nimeäminen ja hyväksyminen tulisi joka tapauksessa kyseeseen vasta ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa ilmoitetut vertailuhinnan laskemistavat ovat lisäksi olleet ristiriitaiset, mikä on voinut vaikuttaa tarjousten vertailtavuuteen. Hankintailmoituksen mukaan laskennallinen vertailuhinta on muodostunut kuukausiveloituksesta kerrottuna kahdellatoista kuukaudella ja tuntiveloituksesta kerrottuna 80 tunnilla. Palvelukuvauksessa hankittavaksi määräksi on sen sijaan ilmoitettu 60 tuntia. Valittajan tarjous on ollut halvin laskentatavasta riippumatta, ja valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli sitä ei olisi suljettu tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Pälkäneen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 840,67 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Alihankkijoiden nimeämistä koskeva vaatimus on ilmaistu selvästi tarjouspyynnössä ja siihen liitetyssä palvelukuvauksessa. Alihankkijan nimeäminen on ollut tarjouspyynnössä asetettu pakollinen vaatimus, joka on kytkeytynyt suoraan palvelun turvalliseen tuottamiseen sekä tarjoajan ja sen alihankkijoiden soveltuvuusvaatimusten täyttymisen arviointiin. Kaikki tarjouksen toteuttamiseen osallistuvat alihankkijat on tullut nimetä riippumatta niiden roolista tai käytön laajuudesta. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita, mutta ei ole nimennyt niitä. Valittaja ei ole esittämänsä mukaisesti ilmoittanut tarjouksessaan, että alihankkijaa ei ole vielä valittu, vaan se on jättänyt alihankkijan nimeämistä koskevan kohdan kokonaan tyhjäksi. Valittajan tarjous ei siten ole täyttänyt kyseistä pakollista vaatimusta. Kysymyksessä on ollut tarjouksen olennainen puute, jota ei ole voitu korjata jälkikäteen tarjoajien tasapuolista kohtelua vaarantamatta. Vaatimus on liittynyt hankinnan kohteen erityisluonteeseen, ja alihankkijoiden henkilöllisyys on muodostanut välttämättömän tiedon arvioitaessa palvelun tuottamiseen osallistuvien tahojen kykyä vastata hankintaan liittyvistä turvallisuus- ja tietosuojavelvoitteista. Palveluntuottajille muun ohella luovutetaan kunnan kiinteistöjen avaimet sekä pääsy- ja hälytyskoodit. Palvelua tuottavat henkilöt pääsevät itsenäisesti ja virka-ajan ulkopuolella kunnan kiinteistöihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin sekä liikunta- ja hallintorakennuksiin.

Myös eräs toinen tarjoaja on suljettu tarjouskilpailusta saman puutteen perusteella. Alihankkijan nimeäminen tarjouksessa ja sen mahdollinen vaihtaminen sopimuskauden aikana ovat toisiaan täydentäviä vaatimuksia, eivät keskenään vaihtoehtoisia.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, eikä sen tarjousta ole otettu tarjousvertailuun. Väitetty epäjohdonmukaisuus vertailuhinnan laskennassa ei näin ollen ole voinut vaikuttaa valittajan asemaan hankintamenettelyssä, ja valittaja on itsekin esittänyt, että laskentatavalla ei ole ollut merkitystä sen tarjoushinnan sijoittumiseen tarjouskilpailussa.

Kuultavan lausunto

A on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on sitoutunut kaikkiin tarjouspyynnössä ja muissa asiakirjoissa esitettyihin vaatimuksiin, ja että tarjoaja vastaa myös mahdollisten alihankkijoidensa työstä kuin omastaan. Valittaja ei ollut tarjouksen antamisen hetkellä tehnyt päätöstä mahdollisesti käytettävistä alihankkijoista, joten se ei ole voinut nimetä tällaisia toimijoita tarjouspyyntövaiheessa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n (1397/2016) mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin (1397/2016) mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on julkaisemallaan hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia kunnan kiinteistöjen virka-ajan ulkopuolisesta päivystyspalvelusta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Mikäli tarjoaja aikoo käyttää alihankkijaa/alihankkijoita, vastataan ’Kyllä’. Mikäli tarjoaja ei aio käyttää alihankkijaa/alihankkijoita, vastataan ’Ei’.

[– –]

Tarjoaja voi käyttää alihankkijoita palvelun tuottamiseen. Tarjoaja vastaa alihankkijoiden työstä ja suorituksista kuin omastaan.

Tarjoajan tulee ilmoittaa tarjouksessaan mahdollisesti käytettävät alihankkijat sekä heidän roolinsa palvelun toteuttamisessa.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on kohdassa 10 ”Alihankinta” todettu seuraavasti:

”Alihankinnan käyttö on sallittua, mikäli palveluntuottaja ilmoittaa siitä tilaajalle etukäteen. Palveluntuottajan tulee esittää tarjouksen yhteydessä tilaajalle käytettävien alihankkijoiden nimet, tehtävät sekä varmistaa, että alihankkijat täyttävät kaikki sopimuksen soveltuvuusvaatimukset. Alihankkijoiden vaihtaminen tai lisääminen sopimuskauden aikana edellyttää tilaajan hyväksyntää.

Palveluntuottaja vastaa alihankkijoidensa työstä kuten omastaan ja huolehtii siitä, että alihankkijoiden toiminta on sopimuksen mukaista ja noudattaa kaikkia työturvallisuuteen, laatuun ja vastuisiin liittyviä velvoitteita. Tilaajalla on oikeus hylätä alihankkija, joka ei täytä sopimuksen tai hankintamenettelyn edellyttämiä vaatimuksia.”

Hankintailmoituksen kohdan 2 alakohdassa 2.1. ”Menettely” sekä tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohde” alakohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu vertailuhinnan muodostumisesta seuraavasti:

”Vertailuhinta muodostetaan laskennallisena vuosikustannuksena seuraavasti:

Kuukausiveloitus × 12 kuukautta + Tuntiveloitus × 80 tuntia.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Tuntiveloitus” on todettu seuraavasti:

”Hankittava määrä: 60 h (EUR / h)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen kohdassa 6 ”Hintatiedot ja vertailuperuste” on todettu, että vertailuhinta muodostetaan seuraavasti: kuukausiveloitus x 12 kuukautta ja tuntiveloitus x 60 tuntia.

Rameat Pihat Oy on tarjouksessaan vastannut kysymykseen aikomuksesta käyttää alihankkijoita ”Kyllä”, mutta jättänyt ilmoittamatta alihankkijat sekä heidän roolinsa palvelun toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijaa/alihankkijoita, mutta ei ole nimennyt alihankkijaa/alihankkijoita eikä ilmoittanut heidän rooliaan palvelun tuottamisessa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä on alihankkijoiden nimeämistä koskevan vaatimuksen osalta todettu muun ohella seuraavaa:

”Alihankkijoiden nimeämisvaatimuksella on hankinnan kohteen kannalta erityinen peruste. Palveluntuottajalle luovutetaan kunnan kiinteistöjen avaimet sekä pääsy- ja hälytyskoodit (palvelukuvaus kohta 8). Tiedot alihankkijasta ovat siten välttämättömiä kiinteistöturvallisuuden, avaintenhallinnan ja tietosuojavelvoitteiden (mm. salassapitovelvollisuus, palvelukuvaus kohta 11) kannalta. Vaatimus ei ole ollut muodollinen, vaan se on perustunut hankinnan kohteen luonteeseen ja hankintayksikön turvallisuusintressiin. Vaatimus kytkeytyy siten suoraan turvallisuuteen, tietosuojaan ja kunnan omaisuudensuojaan.”

Hankintapäätöksestä ilmenee edelleen, että tarjousvertailuun on hyväksytty kaksi tarjousta, joiden vertailuhinnat on laskettu seuraavasti: kuukausiveloitus x 12 ja tuntivelvoitus x 60. Voittaneen tarjoajan vertailuhinta on ollut 16.620 euroa ja toiseksi tulleen tarjoajan vertailuhinta 21.924 euroa.

Asian arviointi

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että siinä ei ole ilmoitettu palvelun toteuttamisessa käytettäviä alihankkijoita.

Hankintayksikkö on nyt kysymyksessä olevassa kansallisessa palveluhankinnassa sallinut alihankinnan käyttämisen hankinnan kohteena olevan päivystyspalvelun toteuttamisessa. Hankintalain kansallisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä ei ole nimenomaisesti säädetty alihankkijoiden ilmoittamisesta. Asiassa ei tule sovellettavaksi myöskään EU-kynnysarvon ylittäviin palveluhankintoihin sovellettava hankintalain 77 §:n 1 momentti, jonka mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 177) todetun mukaan tieto alihankintana teetettävien olennaisten töiden osuudesta ja työt suorittavien alihankkijoiden nimet voivat olla merkittäviä hankintayksikölle taloudellisten ja muiden riskien hallinnan vuoksi. Hankintayksikkö voi käyttää näitä tietoja tarjoajan teknisen ja taloudellisen kelpoisuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaista ei ilmene estettä sille, että hankintayksikkö myös kansallisessa hankintamenettelyssä vaatii tarjoajia ilmoittamaan alihankkijat jo tarjouksessa. Myös kansallisissa hankinnoissa tieto alihankintana teetettävien olennaisten töiden osuudesta ja työt suorittavien alihankkijoiden nimistä voivat olla merkittäviä hankintayksikölle riskien hallinnan vuoksi. Hankintayksikön esittämän mukaisesti vaatimuksella on pyritty turvaamaan päivystyspalvelun toteuttamiseen liittyvät turvallisuus-, tietosuoja- ja omaisuudensuojaintressit. Alihankkijoiden ilmoittaminen on tarjouspyynnössä todetun mukaisesti ollut lisäksi tarpeen muun ohella alihankkijoiden soveltuvuuden arvioimiseksi. Vaatimus palvelun toteuttamiseen mahdollisesti osallistuvien alihankkijoiden ilmoittamisesta tarjouksessa ei myöskään merkitse valittajan esittämällä tavalla sitä, että tarjoajalla edellytettäisiin olevan tarjouspyynnössä edellytetyt resurssit käytettävissään jo tarjouksen antamisen hetkellä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti vaatiessaan, että tarjoaja, joka aikoo käyttää palvelun toteuttamisessa alihankkijaa tai alihankkijoita ilmoittaa nämä tarjouksessaan.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita, mutta jättänyt ilmoittamatta mahdollisesti käytettävät alihankkijat sekä niiden roolin palvelun toteuttamisessa. Hankintayksiköllä ei ole myöskään ollut valittajan esittämää velvollisuutta varata valittajalle tilaisuutta tarjouksensa täydentämiseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankinta-asiakirjat olleet epäselvät vertailuhinnan laskemistavan osalta.

Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että edellä kuvatusti hankintailmoituksessa on ilmoitettu vertailuhinnan muodostuvan laskennallisesta vuosikustannuksesta siten, että tarjottu kuukausiveloitus kerrotaan kahdellatoista kuukaudella ja tähän lisätään tarjotun tuntiveloituksen ja 80 tunnin tulo. Tarjouspyynnössä on yhtäältä kuvattu sama vertailuhinnan laskentakaava ja toisaalta ilmoitettu hankittavaksi määräksi 60 tuntia. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelukuvauksessa esitetyssä laskentatavassa on kertoimena käytetty 60 tuntia. Hankinta-asiakirjat ovat siten olleet tarjotun tuntiveloituksen kertoimen osalta keskenään ristiriitaiset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö täydentää hankintailmoitusta ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myös kansallisissa hankinnoissa hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön sisällön erotessa toisistaan noudatetaan hankintailmoitusta (ks. HE 108/2016 vp s. 212). Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankinta-asiakirjojen perusteella vertailuhinta on tarjouspyynnössä ilmoitetusta hankittavasta tuntimäärästä sekä palvelukuvauksessa esitetystä kertoimesta huolimatta tullut tuntihinnan osalta laskea hankintailmoituksessa esitetyn ja tarjouspyynnössä toistetun mukaisesti 80 tunnin perusteella hankintayksikön soveltaman 60 tunnin sijaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön edellä todettu virhe vertailuhinnan laskemisessa ei ole kuitenkaan vaikuttanut valittajan asemaan eikä muutoinkaan tarjousvertailun lopputulokseen. Näin ollen ja ottaen huomioon hankintalain 154 §:n 4 momentti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettelyssä ole ollut sellaista virhettä, josta hankintayksikölle tulisi määrätä seuraamus.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta 200 euroa ylittäviltä osin, koska oikeudenkäyntiasiakirjat on laadittu virkatyönä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikölle sen omasta työstä aiheutuneita kuluja on pidettävä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuullisina. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rameat Pihat Oy:n korvaamaan Pälkäneen kunnan oikeudenkäyntikulut 840,67 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sanna Holkeri, Esko Pakka ja Linnéa Perkonsalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta,