MAO:450/2026

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.12.2025 julkaistulla sekä 30.12.2025, 5.2.2026 ja 25.2.2026 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta joukkoliikennelinjojen liikennöinnistä. Hankinta on jaettu neljään osaan eli kohteeseen. Hankinnan kohteiden 1–3 linjat on kilpailutettu ajalle 1.7.2027–30.6.2035 sekä yhdelle kahden vuoden optiokaudelle. Hankinnan kohteen 4 linjat on kilpailutettu ajalle 1.7.2027–30.6.2028.

Turun kaupungin kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on 11.3.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 41 valinnut hankinnan kohteeseen 3 V-S Bussipalvelut Oy:n tarjouksen. Valittajan tarjous on sijoittunut toiseksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut hankinnan kohteen 3 osalta noin 14.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Koiviston Auto Länsi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan kohteen 3 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 27.463,04 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella sen ammattitoiminnassa tapahtuneen virheen ja kilpailulainsäädännön vastaisen menettelyn vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksestä KHO 2025:87 käy ilmi, että eräiden yhtiöiden on katsottu syyllistyneen kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn. Kyseisten yhtiöiden ja voittaneen tarjoajan hallituksissa ja vastuuhenkilöinä toimii samoja henkilöitä, joista osa on ollut henkilökohtaisesti osallisena kilpailulainsäädännön vastaisessa menettelyssä. Ennakkopäätöksen taustalla on ollut Turun kaupungin järjestämä tarjouskilpailu, jonka yhteydessä kilpailulainsäädännön vastainen menettely on todettu.

Voittaneen tarjoajan ja ennakkopäätöksessä mainittujen yhtiöiden välinen yhteys ulottuu myös yhtiöiden omistusrakenteeseen. Kyse on kolmesta henkilöstä, jotka toimivat samanaikaisesti ja rinnakkaisesti omistaja-asemassa sekä johto- ja valvonta-asemassa kaikissa kolmessa yhtiössä. Yhtiöt toimivat myös samassa postiosoitteessa, jota on käytetty voittaneen tarjoajan tarjouksessa.

Kartelli on yksi vakavimmista kilpailuoikeudellisista rikkomuksista ja se osoittaa jo luonteensa puolesta tarjoajan luotettavuuden puutetta erityisen vakavalla tavalla. Poissulkemisperusteiden arviointi ei rajoitu yksinomaan tarjoajana toimivaan yhtiöön. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on korostettu kartellirikkomusten merkitystä ja viitattu harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin, minkä lisäksi yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa (ESPD-lomake) tarjoajilta on kysytty, onko tarjoaja syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen ja, onko tarjoaja tehnyt muiden tarjoajien kanssa sopimuksia, joilla pyritään vääristämään kilpailua. Tarjoajilta on lisäksi kysytty puhdistautumistoimista. Hankintasopimusluonnoksessa on ollut nimenomainen kartelliehto.

Hankintayksikön harkintavalta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltamisessa ei ole rajaton, vaan hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia yhdenvertaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös on tullut hankintayksikön tietoon 30.12.2025, ja vanhentumisaika on tullut laskea kyseisestä ajankohdasta. Asiassa ei näin ollen tule sovellettavaksi hankintasäännösten mukainen kolmen vuoden ajallinen rajoitus.

Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että esillä olevassa hankintamenettelyssä ei ole esitetty näyttöä kilpailulainsäädännön vastaisesta menettelystä. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan poissulkemisperusteen soveltaminen ei rajoitu vain siihen hankintamenettelyyn, jonka yhteydessä kilpailulainsäädännön vastainen toiminta on tapahtunut. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös tarjoajan aiempi toiminta.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään vahvistanut, että hankintayksikkö ei saa hyväksyä tarjouksia, jotka eivät ole itsenäisiä ja riippumattomia. Hankintayksikön on tällaisessa tilanteessa tutkittava, onko yhteyksillä tosiasiallinen vaikutus tarjousten sisältöön ja, jos näin on, tarjoajat on suljettava tarjouskilpailusta. Vaikka ennakkopäätöksessä mainitut yhtiöt eivät ole osallistuneet tarjouskilpailuun, ei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut aidosti itsenäinen ja riippumaton. Voittaneen tarjoajan toiminta tosiasiallisesti tukeutuu toisen yhtiön resursseihin. Vaikuttaa näin ollen siltä, että samat toimijat ovat pyrkineet järjestämään osallistumisensa tarjouskilpailuun siten, että ennakkopäätöksessä mainitut yhtiöt eivät muodollisesti esiinny tarjoajina, mutta niiden resursseja hyödynnetään tosiasiallisesti. Ilmeinen yhteys toisiin yhtiöihin olisi edellyttänyt hankintayksiköltä selvitystoimia. Jo voittaneen tarjoajan hinnoittelun olisi tullut herättää varteenotettava epäily siitä, että tarjous ei ole perustunut markkinaehtoisiin kustannuksiin ja, että tarjouksessa on hyödynnetty muiden yhtiöiden resursseja.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta lisäksi sen vuoksi, että se on antanut ESPD-lomakkeella olennaisesti vääriä tietoja ilmoittaessaan, ettei se aio teettää mitään osaa hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla, ettei se käytä alihankintaa ja ettei se hyödynnä muiden yhtiöiden voimavaroja. Ilmoitus on ollut ainakin harhaanjohtava, koska voittaneen tarjoajan toiminta on tosiallisesti tukeutunut vähintään toisten yhtiöiden resursseihin. Mikäli voittanut tarjoaja olisi ilmoittanut tukeutuvansa toisten yhtiöiden resursseihin, olisi sen tullut täyttää mainittuja yhtiöitä koskevat ESPD-lomakkeet ja ilmoittaa poissulkemisperusteita koskevat tiedot myös kyseisten yhtiöiden osalta. Tällöin hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn puolueettomuus ja tarjoajien tasapuolinen kohtelu on vaarantunut myös hankintayksikön esittelijän eturistiriidan vuoksi. Valituksenalaisen hankintapäätöksen esittelijänä on toiminut Turun kaupungin joukkoliikennejohtaja, joka on toiminut erään ennakkopäätöksessä mainitun yhtiön toimitusjohtajana 1.4.2025 saakka. Eturistiriidan mahdollisuus ja sidonnaisuus on ollut hankintayksikölle objektiivisesti havaittavissa kaupparekisteritietojen, tarjousaineiston ja muun asiassa saadun selvityksen perusteella. Hankintayksikkö on ollut velvollinen tarkistamaan mahdollisten eturistiriitojen olemassaolon ja toteuttamaan tarkoituksenmukaiset toimenpiteet estääkseen, paljastaakseen ja poistaakseen ne. Myös suhteellisen tuore johtotehtävä sellaisessa yhtiössä, joka hyötyy päätöksestä tai liittyy siihen läheisesti, voi vaarantaa luottamuksen päätöksentekijän puolueettomuuteen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tämän poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttavista tarjoushinnoista. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut merkittävästi halvempi kuin toiseksi sijoittuneen valittajan tarjous ja nykyinen liikennöintisopimus. Arvioinnissa on annettava merkitystä myös sille, että voittanut tarjoaja on tullut valituksi kaikkiin muihinkin samaan aikaan kilpailutettuihin kohteisiin.

Linja-autoliikenteen kustannusrakenteeseen vaikuttaa se, että kalusto- ja kapasiteettivaatimukset on usein määritelty tarjouspyynnössä. Kuljettajien määrä perustuu linjaston aikatauluihin, minkä lisäksi työehtosopimuksissa on määritelty kuljettajien palkkataso. Alalla ei näin ollen ole sellaisia tavanomaisia tehokkuusetuja tai kustannusrakenteen vaihteluita, jotka voisivat selittää voittaneen tarjoajan tarjoushintoja. Voittaneen tarjoajan hinnoittelun huomattava poikkeama vallitsevasta hintatasosta herättää perustellun epäilyn siitä, että tarjous perustuu epärealistisiin oletuksiin tai siihen, ettei tarjoaja tule täysimääräisesti noudattamaan sopimuksen mukaisia velvoitteita taikka muuta pakottavaa lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia. Hinnoittelu ei ole pelkästään taloudellisesti poikkeavaa, vaan herättää lisäksi perustellun epäilyn siitä, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta perustuu ainakin osittain kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn osallistuneiden yhtiöiden kaluston, henkilöstön, varikkoinfrastruktuurin tai muiden resurssien hyödyntämiseen sisäisin järjestelyin, jotka eivät vastaa markkinaehtoisia kustannuksia.

Hankintayksikkö on valittajan selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa perustellut voittaneen tarjoajan tarjoushintoja viittaamalla yleisesti alentuneeseen hintatasoon, mikä on riittämätön perustelu sille, ettei tarjous vaikuta poikkeuksellisen alhaiselta. Arvioinnin on perustuttava konkreettisiin hankinnan kohteen ominaispiirteisiin. Jos alan yleinen hintataso olisi todella alentunut hankintayksikön väittämällä tavalla, tämän olisi tullut ilmetä laajemmin myös muissa saaduissa tarjouksissa.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.907,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä arvioinut harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltumista. Valituksessa mainittu ennakkopäätös ei ole liittynyt voittaneeseen tarjoajaan vaan eri yhtiöihin. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöskään katsonut luonnollisten henkilöiden syyllistyneen lain vastaiseen toimintaan. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden arvioinnissa, eikä hankintayksikkö ole havainnut myöskään muita poissulkemisperusteita. Hankintayksikkö on ottanut poissulkemista koskevassa harkinnassaan huomioon sen, että kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn liittyvät seuraamukset on jo ratkaistu ennakkopäätöksellä, minkä lisäksi hankintayksikkö on nostamassa kanteen kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn syyllistyneitä yrityksiä vastaan.

Ottaen huomioon, että mainittu ennakkopäätös on annettu 30.12.2025, eivät ennakkopäätökseen perustuvat harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet ole vanhentuneet.

Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä hankintapäätöksen esittelijän väitetyn esteellisyyden vuoksi. Esittelijänä toiminut henkilö on toiminut kaupungin työntekijänä vuosina 2012–2017 eli juuri sinä aikana, jolle ennakkopäätöksessä käsitellyt tapahtumat ovat ajoittuneet. Lähdettyään toimitusjohtajan tehtävistä, hankintapäätöksen esittelijänä toiminut henkilö on toiminut muissa tehtävissä kuuden kuukauden ajan ennen aloittamista hankintayksikön joukkoliikennejohtajana. Kyseisellä henkilöllä ei ole omistusta tai muutakaan sidettä ennakkopäätöksessä mainittuihin yhtiöihin tai voittaneeseen tarjoajaan, eikä hänellä ole myöskään mitään sidettä kyseisten yhtiöiden taustalla toimiviin henkilöihin. Kyseisellä henkilöllä ei ole ollut mitään roolia voittaneessa tarjoajassa.

Voittanut tarjoaja ei ole antanut hankintayksikölle vääriä tietoja ilmoittaessaan, ettei sen aikomuksena ole käyttää alihankintaa tai hyödyntää muiden yksiköiden voimavaroja. Tarjoajalla ei tarvitse vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olla hankintasopimuksen täyttämiseksi tarvittavia resursseja tarjousta jättäessään eikä valittaja ole myöskään pystynyt esittämään näyttöä siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous ei olisi aidosti itsenäinen ja riippumaton.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjoushinnasta tai hylännyt tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioinnissa.

Hintataso on laskenut joukkoliikenteen kilpailutuksissa aikavälillä 2015–2025. Nykyisten sopimusten hintataso on ollut poikkeuksellisen korkea. Kilpailutilanne on aiemmin ollut huono, koska joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset ovat kilpailuttaneet liikennöintisopimuksiaan samanaikaisesti. Vuodesta 2015 alkaen on saavutettu pääsääntöisesti useiden prosenttien säästöjä. Esillä olevassa hankinnassa voittaneiden tarjousten hinnat ovat olleet yhdessä kohteessa 16 prosenttia ja muissa kohteissa 25–30 prosenttia alemmat kuin aikaisemmat hinnat. Niissä kilpailutuksissa, joissa tilaaja on onnistunut suunnittelemaan sähköbusseille hyvin sopivaa liikennettä vuodesta 2020 alkaen, on hintataso laskenut merkittävästi. Valituksenalaista hankintapäätöstä koskevalla kilpailutuskierroksella on ollut ensimmäisen kerran mukana pikkubusseja ja on mahdollista, että sähkötekniikan kehittyessä voittanut tarjoaja on pystynyt löytämään kohteeseen vaaditut uudet ajoneuvot sähköisinä pikkubusseina.

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus valita tarjoamansa kalusto ja se, tarjoaako se kalustonsa uutena sähköbussikalustona. Sähköbussin investointikustannus on korkea, mutta sellaisella liikennöinti on edullista. Voittanut tarjoaja on tarjonnut esimerkiksi valittajaa vähemmän uusia sähköbusseja, jolloin ero investointikustannuksissa on ollut merkittävä. Hyvä kilpailutilanne ja sähköbussien lisääntynyt määrä ovat laskeneet hintoja 20–30 prosenttia.

Kaikki hankinnan kohteet on kilpailutettu kerralla, jolloin mahdollinen huono kilpailutilanne ei ole ollut tarjoajilla tiedossa ja paine jättää halvempi tarjous on ollut suurempi. Kaikki kilpailutuskierroksen kohteet ovat olleet alle kymmenen auton liikennöintikokonaisuuksia, mikä on nostanut mielenkiintoa myös pienten yritysten keskuudessa. Yritykset ovat voineet tarjota kaikkia kohteita, mutta sitoutua ottamaan vastaan vain yhden tai kaksi kohdetta. Aiempiin kilpailutuksiin verrattuna hankintayksikkö on lisäksi tehnyt useita merkittäviä parannuksia sopimusehtoihin. Sopimukset ovat nykyisin pidempiä ja kalustovaatimuksia on lievennetty. Hankinnan ehtoihin tehtyjen muutosten vuoksi aiempien kilpailutusten tarjoushinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Hankintayksikön tiedossa ei ole eikä voittaneen tarjoajan tarjouksesta ole käynyt ilmi, että se olisi rikkonut pakottavaa lainsäädäntöä tai työehtosopimuksiin liittyviä velvoitteitaan. Tarjoushintoihin voi vaikuttaa myös se, miten tehokkaasti liikennöitsijä kykenee yhdistämään kilpailutuksen kohteena olevan liikenteensä vanhaan liikenteeseensä sekä se, millä hinnalla liikennöitsijä saa hankittua kalustoa ja minkälaista kalustoa liikennöitsijä hankkii uutena. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut linjassa alan tavanomaisen hinnoittelun kanssa, eikä tarjouksen hinnoittelu ole ollut tarjouspyynnössä kielletyllä tavalla tarkoitushakuista. Voittaneen tarjoajan yksikköhinnat eivät ole poikenneet muiden kohteiden yksikköhintoihin verrattuna.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 10 tuntia ja 180 euron tuntihintaa ylittävin osin.

Kuultavan lausunto

V-S Bussipalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.636,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että sitä ei olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta muiden yritysten toimintaan vuosina 2013, 2014 ja 2016 liittyneen tarjousyhteistyön ja sitä koskevan mainitun ennakkopäätöksen vuoksi. Kuultava ei ole ollut osallisena tarjousyhteistyössä, vaan seuraamusmaksut on määrätty muille yrityksille. Vaikka kyseisillä yrityksillä ja kuultavalla on samoja johtohenkilöitä ja omistajia, ei kuultavaa olisi tullut yksinomaan tästä syystä sulkea tarjouskilpailusta. Ristikkäiset hallituksen jäsenyydet voittaneessa tarjoajassa ja toisissa yhtiöissä eivät muodosta hankintasäännösten mukaista itsenäistä perustetta harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen soveltamiselle. Kuultava ei ole muutoinkaan toiminut siten, että sitä olisi koskenut jokin hankintasäännösten mukainen poissulkemisperuste. Hankintayksikkö on arvioinut tarjoajien kelpoisuuden, eikä sen ole tullut ryhtyä muihin erityisiin selvitystoimiin. Valittaja ei ole esittänyt harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen olemassaolosta varsinaista näyttöä.

Ennakkopäätöksen perusteena olleet tapahtumat ovat poissulkemisperusteiden näkökulmasta vanhentuneita. Hankintayksiköllä ei ole harkintavaltaa kolmen vuoden vanhentumisajan osalta, vaan kyse on absoluuttisesta vanhentumisesta, jonka alkamisaikaa arvioidaan sen perusteella, milloin hankintayksikkö on saanut tai sen olisi tullut asianmukaista huolellisuutta noudattaen saada tietoonsa poissulkemisperuste. Hankintayksikkö on osallistunut tapahtumien selvittämiseen vuonna 2015, jolloin se on saanut jo tiedon tapahtumista. Tapahtumia koskenut Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys on jätetty markkinaoikeudelle syyskuussa 2021, joten tästäkin on kulunut yli kolme vuotta.

Kuultavan tarjoukset ovat olleet itsenäisiä ja riippumattomia. Ne ovat sisältäneet tarjoajan oman linjaliikennekaluston ja omien muiden resurssien hyödyntämisen kyseisten palveluiden toteuttamisessa.

Kuultava ei ole antanut virheellisiä tietoja tarjouskilpailussa eikä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksia ole rikottu. Kuultavan ja ennakkopäätöksessä mainittujen yhtiöiden välillä ei ole ollut sellaisia yhteyksiä, jotka olisivat synnyttäneet tiedonantovelvollisuuden ESPD-lomakkeella.

Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä hankintapäätöksen esittelijän väitetyn esteellisyyden vuoksi. Toisen yhtiön ja kuultavan välillä ei ole ollut sellaista yhteyttä, joka olisi voinut synnyttää esteellisyyden tai eturistiriidan. Joukkoliikenteen toimiala on varsin pieni ja tavanomaista on, että tietyillä henkilöillä on työkokemusta julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Valittaja ei ole esittänyt konkreettista perustetta sille, miksi yksityinen etu, sidonnaisuus tai side olisi voinut vaikuttaa hankintapäätöksen esittelijän tehtävien puolueettomaan hoitamiseen. Hankintapäätöksen esittelijä on toiminut virkavastuulla.

Kuultavan tarjoushinnat eivät ole olleet poikkeuksellisen alhaiset, eikä hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt kuultavalta selvitystä tarjoushinnoista tai hylännyt sen tarjousta annettujen tarjoushintojen alhaisuuden vuoksi. Kuultava on mitoittanut ja laskenut tarjouksensa tavoitteenaan kilpailukykyiset tarjoukset ja se on käyttänyt perusteena tarjouslaskennan normaaleja parametreja. Kyse ei ole ollut tarkoitushakuisesta hintakeinottelusta, minkä lisäksi hinnat ovat olleet linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa. Tarjoukset on laskettu oikein ja palvelu on mahdollista tuottaa tarjouspyynnön mukaisesti. Kuultava ei ole laiminlyönyt hankintasäännöksissä tarkoitettuja työ- ja sosiaalioikeudellisia velvoitteita eikä se ole saanut valtiontukea tarjouksiinsa.

Hankintayksiköllä olisi ollut selvitysvelvollisuus kuultavan tarjoushinnoista, jos tarjous olisi vaikuttanut poikkeuksellisen alhaiselta hankinnan luonteeseen ja markkinaan nähden ja, jos hintojen alhaisuus olisi aiheuttanut perustellun epäilyn tarjouksen toteuttamiskelpoisuudesta tai sen noudattamisesta. Toisessa kilpailutuksessa on tarjottu vastaavia joukkoliikenteen palveluita lähes 24 prosenttia nykyistä hintatasoa halvemmalla. Esillä olevan tarjouskilpailun tilanne ei ole ollut olennaisesti erilainen aikaisempiin tarjouskilpailuihin verrattuna. Hankintayksikkö on perustellusti voinut ennakoida hintatason asettuvan nykyisiä tarjoushintoja alemmalle tasolle ja todeta tarjoushintojen laskusuunnan olleen peruste olla pyytämättä selvitystä tarjoushinnoista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn syyllistyneiden yhtiöiden taustalla olevien luonnollisten henkilöiden toiminta. Vaikka seuraamusmaksu on ennakkopäätöksessä määrätty oikeushenkilöille, on rikkomus toteutunut luonnollisten henkilöiden toiminnan kautta. Ennakkopäätöksessä on lisäksi kiinnitetty huomiota kilpailulainsäädännön vastaiseen menettelyyn syyllistyneen yhtiön hallituksen puheenjohtajan aktiiviseen ja henkilökohtaiseen rooliin hallituksen puheenjohtajana. Tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella ei edellytä sitä, että poissulkemisperuste kohdistuisi tarjoajaan. Hankintayksikön harkintavalta ei merkitse sitä, että hankintayksikkö voisi vapaasti jättää merkitykselliset poissulkemisperusteet soveltamatta tai arvioimatta. Hankintayksikön on tullut arvioida voittaneen tarjoajan luotettavuutta asianmukaisesti niiden objektiivisten seikkojen perusteella, jotka sillä on ollut tiedossaan hankintapäätöstä tehdessä.

Hankintayksikkö on itsekin pitänyt ennakkopäätöksessä kuvattua menettelyä niin vakavana, että se on ryhtynyt erillisiin siviilioikeudellisiin toimiin mainittuja yhtiöitä vastaan. Hankintayksikön väitetty selvitys voittaneen tarjoajan poissulkemisperusteiden arvioinnista on jäänyt yksilöimättä ja se osoittaa, että hankintayksikkö on ollut tietoinen voittaneen tarjoajan yhteyksistä mainittuihin yhtiöihin.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sekä tarjoajien tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnoista. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan noin 26,4 prosenttia alhaisempi kuin valittajan tarjous. Hintaero on ollut merkittävä myös muihin tarjouksiin verrattuna. Vaikka kalustoratkaisuissa olisi ollut eroja tarjoajien välillä, ne eivät sellaisinaan selitä hintaeroa. Joukkoliikenteen kustannusrakenne muodostuu suurelta osin kuljettajakustannuksista, työehtosopimuksen mukaisista velvoitteista, kaluston pääoma- ja ylläpitokustannuksista, varikko- ja huoltokustannuksista sekä energiakustannuksista. Yksittäinen ero kalustopisteytyksessä tai sähköbussien määrässä ei ilman konkreettista kustannuslaskelmaa osoita, että näin huomattava hintaero olisi markkinaehtoisesti selitettävissä. Vertailu aiempiin kilpailutuksiin ei osoita sitä, onko valituksenalaisessa kilpailutuksessa voittaneen tarjoajan tarjousta tullut pitää poikkeuksellisen alhaisena. Kilpailutukset eroavat toisistaan erinäisten merkityksellisten seikkojen osalta. Asianmukainen vertailukohta on kussakin hankintamenettelyssä annetut tarjoukset ja niiden keskinäisen hintatason arviointi.

Vaikka sähköbussitekniikka voi joissakin kohteissa vaikuttaa kustannustasoon, ei tämä selitä voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa esillä olevassa hankinnassa. Hankintayksikön oma arvio on lisäksi ollut, ettei hankinnan kohde ole ollut kaikilta osin sähköbusseille erityisen kustannustehokas. Tarjouspyynnön vaatimus tavanomaisesta hinnoittelusta ei rajoitu vain yksikköhintojen sisäiseen keinotteluun. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että annettujen hintojen on oltava linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa. Vaatimus on koskenut myös kokonaisuutta, jossa tarjoushinta on poikennut olennaisesti alan tavanomaisesta kustannus- ja hintatasosta. Hankintayksikön harkintavalta tarjoushintojen poikkeuksellista alhaisuutta selvittäessä ei ole rajoittamaton. Hankintayksikkö ei voi sivuuttaa selvitysvelvollisuutta tilanteessa, jossa objektiiviset seikat osoittavat tarjouksen merkittävän poikkeaman muista tarjouksista ja hankinnan kustannusrakenteesta.

Hankintapäätöksen esittelijä on vain vähän aikaa ennen hankintapäätöstä ollut toimitusjohtajan yhtiössä, joka on henkilö-, omistus- ja toimintayhteyden vuoksi kiinteästi sidoksissa voittaneeseen tarjoajaan. Esittelijän toimitusjohtajuus on päättynyt vain alle vuosi ennen valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö ei ole osoittanut arvioineensa eturistiriitaa, eikä ryhtyneensä toimenpiteisiin sen poistamiseksi ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa voittaneen tarjoajan tarjouksen itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta sivuuttamalla voittaneen tarjoajan antamat virheelliset tai harhaanjohtavat tiedot sekä sen, että sillä on ollut käytettävissään objektiivisia seikkoja, jotka ovat kyseenalaistaneet voittaneen tarjoajan tarjouksen itsenäisen ja riippumattoman luonteen. Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista ilmenevien tietojen lisäksi voittaneen tarjoajan ja toisen yhtiön välinen toiminnallinen yhteys on ollut muutoinkin hankintayksikön tiedossa esimerkiksi liikennöitsijäneuvotteluissa saatujen tietojen perusteella.

Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan olennaisesti virheellisiä tai vähintään harhaanjohtavia tietoja. Jos voittaneen tarjoajan tarjous tosiasiassa perustuu sen sidoksissa olevien toimijoiden kalustoon, varikoihin, henkilöstöön, rahoitukseen tai muuhun infrastruktuuriin, tästä olisi tullut ilmoittaa. Voittaneella tarjoajalla on ollut intressi olla ilmoittamatta ennakkopäätöksessä mainittuja yhtiöitä alihankkijoina ja/tai voimavarayksiköinä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen ei tule vastata niistä valittajan oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat aiheutuneet ainoastaan kuultavan esittämiin perusteisiin vastaamisesta.

Kuultava on esittänyt, että ratkaisevaa on se, vaikuttaako tarjous hankinnan laatuun nähden sellaiselta, että hankintayksikölle syntyy perusteltu syy epäillä sen toteuttamiskelpoisuutta. Hankintayksikön esittämät seikat hintatason kehityksestä ja ennakollisista arvioista ovat osoittaneet, että voittaneiden tarjousten hintatasot ovat olleet hankintayksikön näkökulmasta odotettavissa. Ne eivät ole muodostaneet sellaisia poikkeamia, jotka olisivat objektiivisesti herättäneet epäilyn tarjousten toteuttamiskelpoisuudesta.

Tarjouspyynnöstä ei ole johdettavissa tulkintaa, jonka mukaan tarjous tulisi sulkea tarjouskilpailusta tilanteessa, jossa sen hinnoittelu on poikennut muiden tarjoajien hinnoittelusta. Tarjouspyyntö on tältä osin jättänyt hankintayksikölle harkintavaltaa.

Kuultava on itsenäinen oikeushenkilö ja se toteuttaa omat hankintasopimukset itsenäisesti. Se, että samoja henkilöitä toimii useamman yhtiön johdossa tai omistajana ei tarkoita sitä, että muut yhtiöt edustaisivat kuultavaa tai, että niiden toiminta vaikuttaisi kuultavan luotettavuuteen. Kuultava on antanut tarjouksensa itsenäisesti, eikä asiassa ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet hankintayksiköltä lisäselvitystä tarjouksen itsenäisyydestä ennen hankintapäätösten tekemistä.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että hankintapäätösten esittelijänä toimineen hankintayksikön joukkoliikennejohtajan puolueettomuus olisi tosiasiallisesti vaarantunut tai, että tällä olisi ollut vaikutusta hankintapäätöksen sisältöön.

Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet riittävät.

Hankintayksikkö on, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden valittajan esittämien esteellisyyttä koskevien väitteiden johdosta lausua siitä, mikä rooli hankintapäätösten esittelijänä toimineella Turun kaupungin joukkoliikennejohtajalla on esittelijänä ollut hankintamenettelyn eri vaiheissa ja erityisesti ennen Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan päätöksentekoa, esittänyt muun ohella seuraavaa.

Joukkoliikenteen kilpailutukset kuuluvat suunnittelupäällikön tehtäviin ja esillä olevien hankintojen valmistelu on alkanut ennen kuin nykyinen joukkoliikennejohtaja on aloittanut tehtävässään 1.10.2025. Lautakunta-asioiden ja kilpailutusten valmistelusta on vastannut suunnittelupäällikkö. Valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet projektipäällikkö ja joukkoliikennesuunnittelija. Päätösvalta on ensisijaisesti suunnittelupäälliköllä ja hankintayksiköllä.

Joukkoliikennejohtaja ei ole osallistunut kilpailutusten valmisteluun, eikä tarjousten avaamiseen tai vertailuun, eikä hänellä ole ollut merkittävää roolia hankinnoissa. Joukkoliikennejohtaja on osallistunut joihinkin sisäisiin hankinnan valmisteluun liittyviin kokouksiin ja joihinkin yleisiin kilpailutusta koskeviin sisäisiin valmistelutapaamisiin.

Joukkoliikennejohtaja on toiminut esittelijänä, kun tarjouskilpailun käynnistämisestä on päätetty ja hyväksynyt tarjouspyynnön julkaistavaksi. Joukkoliikennejohtaja on vastannut joihinkin tarjoajien yksittäisiin indeksikysymyksiin ja esitellyt hankintapäätökset lautakunnan kokouksissa.

Kuultava on esittänyt, että valittaja ei ole osoittanut mitään sellaista taloudellista, organisatorista tai muuta objektiivisesti havaittavaa joukkoliikennejohtajan yhteyttä kuultavaan, jonka perusteella joukkoliikennejohtajan puolueettomuutta voisi perustellusti epäillä. Pelkkä aikaisempi työskentely samalla toimialalla tai jossakin toimialalla toimivassa muussa yhtiössä ei muodosta esteellisyyttä. Kilpailutuksen valmistelu on alkanut jo ennen kuin hankintapäätöksen esitellyt joukkoliikennejohtaja on aloittanut työskentelyn tehtävässään. Joukkoliikennejohtajalla ei ole mitään sellaisia sidonnaisuuksia voittaneeseen tarjoajaan tai aikaisempaan työnantajaansa, jotka voisivat vaarantaa hänen puolueettomuuttaan. Valittaja ei ole esittänyt väitteitä esteellisyydestä aikaisempien kilpailutusten yhteydessä, vaikka sama joukkoliikennejohtaja on toiminut näissäkin hankintapäätösten esittelijänä.

Valittaja on esittänyt, että joukkoliikennejohtajan esteellisyyttä ei tule arvioida pelkästään kansallisten esteellisyyssäännösten perusteella. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella eturistiriitojen tunnistaminen, selvittäminen ja poistaminen on hankintayksikön velvollisuus. Ratkaisevaa ei ole muodollisen sidonnaisuuden olemassaolo juuri voittaneeseen tarjoajaan eikä näyttö tosiasiallisesta puolueellisuudesta, vaan se, ovatko objektiiviset olosuhteet olleet omiaan vaarantamaan luottamuksen hankintamenettelyn puolueettomuuteen. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että esteellisyysväitteitä ei ole esitetty aiemmin.

Joukkoliikennejohtajan aikaisempi johtotason yhteys ennakkopäätöksessä mainittujen yhtiöiden henkilö- ja yrityspiiriin on ollut ajallisesti hyvin tuore hänen osallistuessaan nyt arvioitavana olevaan hankintamenettelyyn. Joukkoliikennejohtaja on lisäksi keväällä 2024 toiminut sihteerinä kokouksessa, jossa on ollut läsnä ennakkopäätöksessä mainittujen yhtiöiden edustajia. Joukkoliikennejohtajan yhteys kyseiseen toimijapiiriin ei siten ole rajoittunut hänen asemaansa aikaisemman työnantajansa toimitusjohtajana.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittama selvitys vahvistaa, että joukkoliikennejohtaja on osallistunut hankintamenettelyyn useassa eri vaiheessa muun ohella hyväksymällä kilpailutuksen perusteena olleen tarjouspyynnön julkaistavaksi. Lisäksi joukkoliikennejohtajalla on ollut oikeus tehdä muutoksia tarjouspyyntöasiakirjoihin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu vaarantanut hankintapäätöksen esitelleen henkilön esteellisyyden vuoksi. Asiassa on edelleen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisista tarjoushinnoista ja hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan pakollisesta tai harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta huolimatta siten kuin asiasta hankintalain 82 §:ssä säädetään.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen (3 kohta), joka on tehnyt muiden toimittajien kanssa sopimuksia, joilla pyritään vääristämään kilpailua, ja hankintayksikkö voi näyttää tämän toteen (6 kohta), jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä (7 kohta) tai joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen (10 kohta).

Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa säädetään ehdokkaasta ja tarjoajasta, sovelletaan myös, kun virheeseen tai rikkomukseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan tai tarjoajan hallinto, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö. Poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Pykälän 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan hankintayksiköllä on poissulkemismahdollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa, jos käy ilmi, että ehdokasta tai tarjoajaa rasittaa lainkohdassa tarkoitettu harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183) on todettu, että säännöksen mukainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi. Ammattitoiminnan vakava virhe voisi olla esimerkiksi kilpailulainsäädännön rikkominen.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite ”virhe ammattitoiminnassa” kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintayksikkö voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Perusteen käyttö ei edellytä myöskään lainvoimaista tuomiota (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 6 kohtaa koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 185) mukaan säännös antaa hankintayksikölle mahdollisuuden sulkea pois yritykset, jotka ovat osoittautuneet epäluotettavaksi. Kilpailua vääristävää sopimusta ei määritellä laissa tarkemmin, mutta oikeuskäytännön mukaan mahdollisuus poissulkemiseen ei rajoitu vain tarjouskartelleihin ja voi tulla kyseeseen myös silloin kun rikkomus ei ole kohdistunut juuri kyseiseen hankintayksikköön tai ylipäänsä liittynyt julkiseen hankintaan (asia C-470/13, Generali-Providencia Biztosító (EU:C:2014:2469). Poissulkemista on mahdollista käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa kilpailunvastainen toiminta vaarantaa yrityksen luotettavuuden niin, että hankintayksikkö ei katso voivansa valita tätä sopimuskumppaniksi. Poissulkemisesta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista muodostua kartelliin osallistuneelle yritykselle automaattisesti seuraavaa lisärangaistuksen kaltaista seuraamusta, vaan sitä voidaan käyttää lähinnä silloin, kun hankintayksikkö arvioi, että yrityksen rikkomus vaikuttaa optimaaliseen tulokseen pääsemiseen hankinnassa. Hankintayksikön tulee huomioida tasapuolisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Hankintayksikön tulee harkita periaatteiden vaarantumista esimerkiksi, jos se sulkee pois vain osan kartellista tuomituista yrityksistä tai ryhtyy poissuljentaan muun vähäisen rikkomuksen vuoksi. Hankintayksikkö voi kuitenkin toisaalta kiinnittää huomiota poissuljennan vaikutuksiin kilpailutuksessa varsinkin, jos markkinalla on vain vähän toimijoita.

Hankintalain 81 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on todettu, että säädetyn osalta kyseeseen voisi tulla myös luonnollinen henkilö. Oikeushenkilöiden osalta kysymykseen voisi tulla rikos, josta oikeushenkilö on tuomittu rikoslain 9 luvun mukaiseen yhteisösakkoon.

Hankintalain 81 §:n 4 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan säännös perustuu hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 57 artiklan 7 kohtaan ja säännös on uusi. Poissulkemisen kesto ei saa hankintadirektiivin mukaan olla pidempi kuin kolme vuotta asiaankuuluvasta tapahtumasta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta. Säännöksessä asetetaan kolmen vuoden enimmäiskesto. Säännöksellä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että poissulkemisperusteiksi säädetyt toimenpiteet ja laiminlyönnit eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Lainkohdassa tarkoitettu tapahtuma on ajankohta, jona hankintayksikkö on saanut tai sen olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa toimittajaa rasittava kyseinen poissulkemisperuste.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee (tuomio 24.10.2018, Vossloh Laeis, C-124/17, EU:C:2018:855, 35–41 kohta), että hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaista kilpailun vääristämistä koskevaa poissulkemisperustetta tarkasteltaessa asiaankuuluvana tapahtumana, josta poissulkemisen kesto on laskettava, on pidettävä sitä päivää, jona toimivaltainen viranomainen on todennut käyttäytymisellä syyllistytyn lainsäädännön rikkomiseen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 26.1.2023, HSC Baltic UAB, C-682/21, EU:C:2023:48) on todettu, että suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota hankintadirektiivin 57 artiklassa tarkoitettujen vapaaehtoisten eli harkinnanvaraisten poissulkemisperiaatteiden soveltamisen yhteydessä (38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Suhteellisuusperiaate edellyttää lisäksi asianomaisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilöllistä arviointia kaikkien merkityksellisten seikkojen perusteella (41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta sen ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen tai muun harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen vuoksi. Asiassa ei ole ilmennyt eikä edes väitetty, että voittanutta tarjoajaa koskisi hankintalain 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Asiassa on valittajan esittämän johdosta kuitenkin arvioitava, onko hankintayksikkö ylittänyt harkintavaltansa, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 tai 6 kohdan mukaisella harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteenä olleen ESPD-lomakkeen kohdassa ”III osa: Poissulkemisperusteet” alakohdassa ”C: Maksukyvyttömyyteen, eturistiriitoihin tai ammatin harjoittamisessa tapahtuneeseen virheeseen liittyvät perusteet” vastannut ”Ei” kysymyksiin siitä, onko tarjoaja syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen ja, onko tarjoaja tehnyt muiden tarjoajien kanssa sopimuksia, joilla pyritään vääristämään kilpailua.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa soveltuvuuden osalta ilmoitettuun eikä voittaneen tarjoajan ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella itse oikeushenkilönä todettu syyllistyneen hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohtien vastaisiin tekoihin.

Edellä selostetusti hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohtien mukaisten harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta ehdokkaan poissulkeminen on kuitenkin mahdollista myös silloin, kun virheeseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan johtohenkilö tai sen edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksestä KHO 2025:87 käy ilmi, että eräiden linja-autoyhtiöiden on katsottu menetelleen kilpailulain vastaisesti alueellisissa tarjouskilpailuissa siten, että yhtiöille on määrätty seuraamusmaksut.

Asiassa ei sinänsä ole erimielisyyttä siitä, että voittaneen tarjoajan hallituksen jäsenenä ja omistajina on toiminut samoja henkilöitä, jotka ovat toimineet hallituksen jäsenenä ja omistajina myös ennakkopäätöksessä mainituissa yhtiöissä. Asiassa ei ole epäselvyyttä myöskään siitä, etteivätkö kyseiset luonnolliset henkilöt olisi sellaisia voittaneessa tarjoajassa päätösvaltaa käyttäviä henkilöitä, joiden menettely voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa tarjoajan soveltuvuutta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohtien nojalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 81 §:n 4 momentin esitöistä ilmenevällä tavalla asiassa kolmen vuoden kulumisen alkamisajankohta on arvioitava siitä hetkestä, jolloin hankintayksikön olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa kyseinen poissulkemisperuste. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (ks. tuomio 24.10.2018, Vossloh Laeis, C-124/17, EU:C:2018:855, 35–41 kohta) mukaisesti asiassa on katsottava, että kolmen vuoden kuluminen on alkanut ennakkopäätöksen antamisesta eli 30.12.2025. Siten tarjouksen jättöhetkellä teosta ei ole hankintalain 81 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla vielä kulunut yli kolmea vuotta, ja ennakkopäätös voidaan sinällään ottaa voittaneen tarjoajan soveltuvuutta koskevassa arvioinnissa huomioon.

Asiassa on arvioitava näin ollen sitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta mainittujen henkilöiden menettelyn vuoksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä säädettyjen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikön on harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä lisäksi erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteen vaatimuksiin. Unionin oikeuskäytännön perusteella suhteellisuusperiaate edellyttää, ettei yhtiön julkisiin hankintoihin osallistumista perusteettomasti rajoiteta erityisesti tilanteessa, jossa tarjoajayhtiön ei itse ole väitetty syyllistyneen lainvastaiseen menettelyyn.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan se on ollut tietoinen ennakkopäätöksen sisällöstä ja arvioinut ennen hankintapäätöksen tekemistä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltumista voittaneeseen tarjoajaan. Vaikka ennakkopäätöksessä kuvatussa menettelyssä on sinänsä ollut kysymys vakavasta seuraamusmaksuihin johtaneesta kilpailulain vastaisesta menettelystä, jolla on edellä todettujen henkilöllisten yhteyksien lisäksi ollut alueellinen yhteys esillä olevaan tarjouskilpailuun, on korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavana ollut menettely tapahtunut vuosina 2013, 2014 ja 2016, eli menettelystä on kulunut varsin kauan aikaa.

Edellä todetun lisäksi ja vaikka kilpailulainsäädännön vastainen menettely voi muodostaa harkinnanvaraisen hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 tai 6 kohdan mukaisen poissulkemisperusteen, on hankintayksikön menettelyä arvioitaessa otettava lisäksi huomioon hankintalain 81 §:n 1 momentin 6 kohtaa koskevissa esitöissäkin todetulla tavalla se, että poissulkemisesta ei ole tarkoituksenmukaista muodostua edes kartelliin osallistuneelle yritykselle automaattisesti seuraavaa lisärangaistuksen kaltaista seuraamusta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa on tulkittava samasta lähtökohdasta.

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti tai ylittäneen harkintavaltaansa, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n
1 momentin 3 tai 6 kohdan perusteella. Edellä ja jäljempänä voittaneen tarjoajan tarjouksen itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta todettu huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa myöskään menetelleen virheellisesti sen vuoksi, että se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen itsenäisyys ja riippumattomuus

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 15.9.2022, C-416/21, J. Sch. Omnibusunternehmen ja K. Reisen, EU:C:2022:689) katsonut, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta loukkaisi se, että keskenään sidoksissa olevien tarjoajien sallittaisiin esittää yhteensovitettuja tai yhdenmukaistettuja – eli ei itsenäisiä eikä riippumattomia – tarjouksia, jotka saattaisivat näin ollen tuoda niille perusteettomia etuja muihin tarjoajiin nähden (59 kohta). Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää, että hankintayksikkö on velvollinen tutkimaan ja arvioimaan tosiseikat sen määrittämiseksi, onko kahden yksikön välisellä suhteella ollut konkreettinen vaikutus samassa julkisessa hankintamenettelyssä jätettyjen tarjousten sisältöön. Tällaisen vaikutuksen, missä tahansa muodossa, toteaminen riittää siihen, että kyseiset yksiköt voidaan sulkea pois kyseisestä hankintamenettelystä (60 kohta). Se, että tarjoajien keskinäisillä sidoksilla todetaan olleen vaikutusta niiden saman menettelyn yhteydessä esittämien tarjousten sisältöön, riittää nimittäin siihen, että hankintayksikkö ei voi ottaa näitä tarjouksia huomioon, koska keskenään sidoksissa olevilta tarjoajilta tulevat tarjoukset on esitettävä täysin itsenäisesti ja riippumattomasti (61 kohta). Yhdenvertaisen kohtelun periaate voi estää valitsemasta hankintasopimuksen sopimuspuoleksi sellaisia toimijoita, jotka muodostavat taloudellisen kokonaisuuden ja joiden tarjoukset – vaikka ne on tehty erikseen – eivät ole itsenäisiä eivätkä toisistaan riippumattomia (64 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.5.2018, C-531/16, Specializuotas transportas, EU:C:2018:324) on myös katsottu, että hankintaviranomaisille on annettu aktiivinen rooli julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä noudatettavien periaatteiden soveltamisessa. Hankintaviranomainen, joka saa tietää objektiivisista seikoista, joilla kyseenalaistetaan tarjouksen itsenäinen ja riippumaton luonne, on velvollinen tutkimaan kaikki merkitykselliset olosuhteet, jotka johtivat kyseisen tarjouksen esittämiseen, estääkseen, paljastaakseen ja poistaakseen seikat, jotka voivat rasittaa hankintamenettelyä, tarvittaessa myös pyytämällä osapuolia toimittamaan tietyt tiedot ja todisteet (31–33 kohdat).

Unionin tuomioistuin on katsonut (tuomio 19.5.2009, C-538/07, Assitur, EU:C:2009:317) suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi sidossuhteessa olevien yritysten kieltämisen osallistumasta samaan hankintamenettelyyn tilanteissa, joissa kyseisten yritysten välisellä määräysvaltasuhteella ei ole vaikutusta niiden toimintaan hankintamenettelyn yhteydessä (29 kohta).

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että samaan kilpailuoikeudelliseen taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvien yritysten järjestelyt eivät voi tulla kilpailulain 5 §:n nojalla arvioitaviksi hankintavalituksen yhteydessä.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään arvioinut keskenään sidoksissa olevien tarjoajien tarjousten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta viittaamalla hankintamenettelyä koskeviin perusperiaatteisiin, jotka ilmenevät erityisalojen hankintalain 3 §:stä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmi käyvällä tavalla on tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun vastaista, jos keskenään sidoksissa olevien tarjoajien sallitaan esittää yhteensovitettuja tai yhdenmukaistettuja tarjouksia. Hankintaviranomainen, joka saa tietää objektiivisista seikoista, joilla kyseenalaistetaan tarjouksen itsenäinen ja riippumaton luonne, on velvollinen tutkimaan kaikki merkitykselliset olosuhteet, jotka johtivat kyseisen tarjouksen esittämiseen ja tarvittaessa myös pyytämään osapuolia toimittamaan näistä olosuhteista selvitystä. Jos tarjouksia ei ole laadittu itsenäisesti ja riippumattomasti, tarjoajat on suljettava hankintamenettelystä. Kuitenkaan yksin se, että keskenään sidossuhteessa olevat yritykset osallistuvat samaan hankintamenettelyyn, ei vielä luo perustetta niiden sulkemiseksi hankintamenettelystä.

Esillä olevassa hankinnassa ei ole ollut kysymys tilanteesta, jossa keskenään sidoksissa olevat tarjoajat olisivat väitetysti samassa hankintamenettelyssä esittäneet tarjouksia, jotka eivät olisi itsenäisiä ja riippumattomia. Valittaja on sen sijaan esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamat tiedot koskien alihankintaa ja muiden yksiköiden voimavaroihin tukeutumisesta eivät ole pitäneet paikkaansa, koska voittanut tarjoaja tosiasiallisesti joutuu hyödyntämään muiden yhtiöiden voimavaroja ja resursseja eikä tarjous olisi näin ollen aidosti itsenäinen ja riippumaton.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että se ei vetoa muiden yksiköiden voimavaroihin, eikä se käytä kysymyksessä olevassa hankinnassa alihankintaa. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tältä osin ilmoitettuun eikä yksistään se, että tarjoajayhtiöllä on samoja omistajia tai johtohenkilöitä kuin muilla samalla alalla toimivilla yhtiöillä, ole sinänsä peruste kyseenalaistaa annetun tarjouksen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Lisäksi hankintasäännösten mukaan tarjoajan ei ole välttämätöntä yksilöidä resursseja täsmällisesti vielä tarjousta antaessaan, vaan riittävää on, että resurssit ovat käytettävissä sopimuskauden alkaessa, kun liikennöinti aloitetaan. Kun vielä otetaan huomioon edellä todettu tarjousten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta koskevien julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden sisällöstä ja tarkoituksesta sekä se, ettei voittaneeseen tarjoajaan jollain tavoin sidoksissa olleiden yhtiöiden ole esitetty osallistuneen esillä olevaan hankintamenettelyyn, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tältä osin valittajan esittämällä tavalla virheellisesti, kun se ei esitettyä laajemmin ole tutkinut ja arvioinut voittaneen tarjoajan ja muiden valittajan viittaamien yhtiöiden välisten suhteiden vaikutuksia voittaneen tarjoajan antaman tarjouksen sisältöön.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa hankintamenettelystä sen tarjouksen itsenäiseen ja riippumattomaan luonteeseen liittyvien seikkojen perusteella tai sen vuoksi, että se olisi antanut tähän liittyen tarjouksessaan virheellistä tietoa.

Esteellisyysväite

Markkinaoikeus toteaa, että sen toimivaltaan kuuluu hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla ratkaista, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Vaikka markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankinta-asiassakin esikysymyksenä ottaa kantaa väitteisiin siitä, että hankinta-asiassa tehty päätös on muullakin perusteella lainvastainen, hankintayksikön menettelyä on esteellisyyttä koskevan väitteen osalta arvioitava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen pohjalta.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden vaatimuksia hankintamenettelyn läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Hankintayksikön on toimittava siten, että kaikilla ehdokkailla ja tarjoajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa ja että hankintamenettely myös ulospäin näyttäytyy tasapuolisena. Hankintayksikön on toimillaan estettävä tilanne, jossa hankintamenettelyn puolueettomuus ja syrjimättömyys vaarantuvat yhden tai useamman ehdokkaan tai tarjoajan esteellisyyden tai eturistiriidan johdosta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 12.3.2015, eVigilo, C-538/13, EU:C:2015:166, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) on katsottu, että velvollisuus kohdella talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä vastaa julkisia hankintamenettelyjä koskevien direktiivien perusajatusta, mistä johtuu, että hankintaviranomaisen pitää joka tapauksessa tarkastaa mahdollisten eturistiriitojen olemassaolo ja toteuttaa tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet estääkseen, paljastaakseen ja poistaakseen eturistiriidat.

Hankintasäännöksissä on annettu hankintayksiköille erilaisia tapoja estää eturistiriitojen syntyminen. Tarvittaessa hankintayksikkö voi hankintalain 81 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla sulkea tarjouskilpailusta ehdokkaan tai tarjoajan, jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätöksen esittelijänä toiminut Turun kaupungin joukkoliikennejohtaja on toiminut aiemmin ajanjaksolla 15.6.2022–1.4.2025 toimitusjohtajana eräässä ennakkopäätöksessä mainitussa yhtiössä. Työskentely on alkanut kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ennakkopäätöksessä todettu kilpailulainsäädännön vastainen menettely on tapahtunut.

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että kyseinen henkilö ei ole ollut hankintamenettelyn aikana omistajana tai johtohenkilönä voittaneessa tarjoajassa tai muissakaan ennakkopäätöksessä viitatuissa yhtiöissä. Asiassa ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, että kyseinen henkilö olisi toiminut kyseisten yhtiöiden lukuun hankintamenettelyn aikana. Hankintapäätöksen asiassa on tehnyt Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden selvityspyynnön johdosta esittänyt selvitystä joukkoliikennejohtajan roolista kilpailutuksissa ja erityisesti esillä olevassa hankinnassa. Selvityksestä käy muun ohella ilmi, että joukkoliikenteen kilpailutukset kuuluvat lähtökohtaisesti suunnittelupäällikön tehtäviin, vaikka myös joukkoliikennejohtajalla on ollut erinäisiä tehtäviä kilpailutuksessa.

Kun otetaan huomioon asiassa esitetty selvitys koskien sitä, missä laajuudessa esteelliseksi väitetty henkilö on osallistunut hankintamenettelyyn ja hankintamenettely kokonaisuutena, tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä ei voida katsoa vaarantuneen. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely ole tältä osin ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Voittaneen tarjoajan hinnoittelua koskevat väitteet

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain 96 §:ää, jota koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan se vastaa pääosin aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 63 §:ää. Ehdotettu lainkohta poikkeaa vanhasta hankintalaista muun ohella siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun ohella hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Hankintalain 96 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 206) mukaan hankintayksiköllä on pääsääntöisesti harkintavalta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä, jos se arvioi, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu muun ohella, että hankintayksiköllä on oikeus pyytää tarjoajalta selvitys poikkeuksellisen alhaisesta tarjouksesta ja hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Annettujen hintojen on oltava linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa. Kohdassa on lisäksi todettu, että tarkoitushakuinen hinnoittelu (’hinnoilla keinottelu’) on kielletty, ja se saattaa johtaa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatulla tavalla hankintalain 96 §:ssä on säädetty hankintayksikön velvollisuudeksi selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on sinänsä lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee kuitenkin perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin.

Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse sitä, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Arvioitaessa hankintamenettelyssä annettua tarjousta kokonaisuutena, yksittäisen hankinnan osan tai palvelun edullinen hinta ei lähtökohtaisesti merkitse sitä, että tarjoaja ei sen vuoksi kykenisi selviytymään sopimusvelvoitteistaan. Tarjousten väliset hintaerot voivat yleisesti johtua yritysten välisistä eroista esimerkiksi tuotannon tehokkuudessa, katevaatimuksissa tai pyrkimyksessä vallata uusia markkinoita.

Hankintayksiköllä on velvollisuus sulkea tarjous tarjouskilpailusta mainitun lainkohdan nojalla lähinnä, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankinnan kohteen 3 osalta voittaneen tarjoajan vertailuhinta on ollut 1.169.825 euroa. Muiden tarjoajien vertailuhinnat ovat jakaantuneet välille 1.589.295–1.724.701 euroa.

Hankintayksikkö on esillä olevassa asiassa arvioinut, etteivät voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ole olleet poikkeuksellisen alhaisia. Hankintayksikön mukaan hintataso on joukkoliikenteen kilpailutuksissa laskenut edellisvuosien aikana. Aiempiin kilpailutuksiin verrattuna hankintayksikkö on lisäksi esittänyt tehneensä esillä olevassa hankinnassa useita parannuksia sopimusehtoihin, minkä lisäksi kaikki kohteet on aiemmasta poiketen kilpailutettu samalla kerralla. Tarjoushintaan on voinut vaikuttaa se, miten hyvin tarjoaja on onnistunut kalustohankinnoissaan ja miten hyvin tarjoaja on pystynyt yhdistämään esillä olevan hankinnan muuhun palveluntarjontaansa. Hankintayksikön mukaan sen tiedossa ei myöskään ole, että voittaneen tarjoajan tarjoushinnat johtuisivat lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönneistä.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnoista.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan ja toiseksi sijoittuneen tarjoajan välisissä tarjoushinnoissa on ollut hankinnan kohteessa 3 noin 30 prosentin hintaero. Hintaeroa voidaan pitää merkittävänä ottaen huomioon se, että muiden tarjoajien tarjoushintojen välinen ero on ollut huomattavasti pienempi.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että asiassa on esitetty selvitystä siitä, että hintataso on ollut joukkoliikenteen kilpailutuksissa laskussa edellisissä kilpailutuksissa ja voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ovat sinällään vastanneet tätä yleistä hintakehitystä. Kun asiassa kuitenkin otetaan huomioon markkinaoikeudessa valittajan esittämät seikat joukkoliikennealan luonteesta ja alalle tyypillisestä hinnoittelurakenteesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella ei voida katsoa, että nyt kyseessä olevan kaltaiset merkittävät hintaerot voittaneen tarjoajan tarjoushintojen ja muiden tarjoajien tarjoushintojen välillä olisivat toimialalla tyypillisiä.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole osoittanut, että sen voittaneen tarjoajan tarjoushintoja koskeva arviointi olisi perustunut riittävällä tavalla todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, että harkintavallastaan huolimatta hankintayksikön olisi tullut arvioida, että voittaneen tarjoajan tarjoamat hinnat ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Hankintayksikkö on näin ollen toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tämän tarjoushinnoista ja kustannuksista tältä osin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttaneista tarjoushinnoista. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan valituksen kohteena olevan hankinnan kohteen 3 osalta erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa nyt kyseessä olevan joukkoliikennelinjojen liikennöintiä koskevan hankinnan sen kohteen 3 osalta kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan kuluvaatimuksesta on riittävällä tavalla käynyt ilmi oikeudenkäyntikulujen määrä ja vaatimuksen perusteet. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että valittajan toimittamasta kuluerittelystä ilmenevää käytettyä tuntimäärää ei voida pitää kohtuullisena esillä olevan asian laatuun ja laajuuteen nähden. Markkinaoikeus katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 20.000 euroa sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan 11.3.2026 tekemän hankintapäätöksen § 41. Markkinaoikeus kieltää Turun kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Koiviston Auto Länsi Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin ja V-S Bussipalvelut Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Mika Kuuppo ja Reetta Kivelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.