MAO:444/2026

Asian tausta

Pirkanmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.2.2026 julkaistulla ja 9.3.2026 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän hankinnasta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tukipalvelujohtaja on 28.4.2026 tehdyllä hankintapäätöksellä § 10/2026 ja 29.4.2026 korjatulla hankintapäätöksellä § 11/2026 sulkenut In Net Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Tietoevry Finland Oy:n (sittemmin Tieto Finland Oy) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 7.00.000 euroa.

Markkinaoikeus on 24.6.2026 antamallaan päätöksellä numero 324/2026 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

In Net Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.785 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti katsoessaan valittajalta pyydettyjen selvitysten ja valittajan referenssiasiakkaiden vastausten jälkeen, että valittaja ei ole täyttänyt referensseille asetettuja vaatimuksia. Valittaja on tarjonnut hankinnassa omaa suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmää eli WinHIT-järjestelmää, joka on käytössä useilla eri hyvinvointialueella. Myös valittajan referenssitoimitukset ovat koskeneet tätä samaa tarjottua WinHIT-järjestelmää, vaikka eräät toiminnallisuudet on nyt kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa tarpeen toteuttaa integroimalla järjestelmään alihankkijan toimittamat moduulit, kun ne refrenssitoimituksissa on toteutettu suun terveydenhuollon järjestelmän rinnalla käytettävässä perusterveydenhuollon järjestelmässä.

Valittajan tarjoama WinHIT-järjestelmä on moduulipohjainen, joten siihen on valittavissa eri moduuleja kunkin hankintayksikön tarpeiden mukaisesti. Koska esillä oleva kilpailutus on poikennut sisällöltään aiemmista suun terveydenhuollon järjestelmistä, on valittaja tarvinnut WinHIT-järjestelmäänsä lisämoduulit. Nämä moduulit integroidaan WinHIT-järjestelmään, eivätkä ne eroa integraatioista, joita tarjouspyynnössä muutoin on vaadittu. Vaikka kyseiset kolme toiminnallisuutta tulevat toisen järjestelmän moduuleista, ei se muuta tarjottua järjestelmää toiseksi tai johda siihen, että referenssit eivät olisi täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Kyseiset toiminnallisuudet ovat tuotantokäytössä verrattain pienessä roolissa ja ne edustavat vain kolmea hankittavan järjestelmän noin 20 moduulista.

Valittaja on esittämillään referenssitoimituksilla osoittanut kykynsä toteuttaa tarjouspyynnössä hankinnan kohteelta vaaditut toiminnallisuudet, jotka edellyttävät integraatiotyötä. Referenssiasiakkailta saadut tiedot vahvistavat valittajan kyvyn toteuttaa vastaavan järjestelmän toimitus ja että referenssikohteiden toimitukset ovat vastanneet tarjottua järjestelmää.

Hankintayksikkö on tulkinnut asettamaansa soveltuvuusvaatimusta laajentavasti. Referenssivaatimuksessa ei ole edellytetty, että kaikkien järjestelmän moduulien eli toiminnallisuuksien olisi tullut sisältyä tarjottuun järjestelmään. Referenssivaatimuksessa on edellytetty ainoastaan, että tarjotun järjestelmän on tullut olla sama. Muunlainen tulkinta olisi syrjivää ja suhteellisuusperiaatteen vastaista ottaen huomioon, että kyseessä olevat toiminnallisuudet ovat olleet pieni osa koko järjestelmän kokonaisuutta ja toiminnallisuudet ovat olleet toteutettavissa myös muulla tavoin. Suun terveydenhuollon järjestelmien kilpailutuksissa ei tavallisesti hankita kyseisiä toiminnallisuuksia, jotka liittyvät perusterveydenhuollon järjestelmiin.

Toissijaisesti, jos hankintayksikön ei katsottaisi menetelleen virheellisesti valittajan soveltuvuuden arvioinnissa, on asetettu soveltuvuusvaatimus ollut syrjivä sekä rajoittanut kilpailua perusteettomasti ja suhteettomasti. Tästä on osoituksena se, että hankintayksikkö on saanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen suljettuaan valittajan tarjouskilpailusta. Referenssitoimituksilta edellytettäisiin tällöin tarjottavaan järjestelmään nähden täysin vastaavaa toteutustapaa, vaikka muunkinlainen toteutustapa osoittaa tarjoajan hankintasäännösten mukaisen soveltuvuuden. Hankintayksiköt eivät myöskään tavanomaisesti hanki vastaavaa järjestelmää tässä kilpailutuksessa vaaditun kaltaisella toteutuksella.

Vastine

Vaatimukset

Pirkanmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan kohteena on ollut suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, jonka tulee sisältää kaikki suun terveydenhuollossa järjestelmältä vaadittavat ominaisuudet. Aiemmin hyvinvointialueelle kilpailutettu terveydenhuollon potilastietojärjestelmä ei ole sisältänyt suun terveydenhuoltoa.

Potilastietojärjestelmä on suun terveydenhuollossa keskeinen ja välttämätön työväline, jolla hallitaan potilaan hoitoon liittyviä tietoja ja koko hoitoprosessia. Potilastietojärjestelmä on olennainen keino myös potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilastietojärjestelmä antaa suun terveydenhuollon ammattilaiselle potilaasta tarpeelliset, oikeat ja ajantasaiset tiedot, joiden perusteella ammattilainen voi tehdä oikeat ratkaisut potilaan hoidossa. Suun terveydenhuollossa potilasturvallisuuden riskejä voidaan välttää potilastietojärjestelmän avulla tietojen dokumentoinnilla ja välittymisellä oikeaaikaisesti.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Tarjoajien on tullut ilmoittaa kaksi referenssitoimitusta, joiden on tullut koskea tarjouksessa tarjottavaa järjestelmää. Koska valittajan antamien tietojen perusteella ei ole ollut selvää, että referenssitoimitukset olisivat koskeneet hankintayksikölle tarjottua järjestelmäkokonaisuutta, on hankintayksikkö lähettänyt valittajalle ja sen ilmoittamien referenssiasiakkaiden yhteyshenkilöille kysymyksiä. Tarjouksista saatujen tietojen ja kysymyksiin annettujen vastausten perusteella on käynyt ilmi, että referenssitoimitukset ovat olennaisesti poikenneet tarjotusta järjestelmäkokonaisuudesta, kun eräät toiminnallisuudet on niissä toteutettu eri järjestelmässä. Näin ollen referenssitoimitukset ovat koskeneet eri järjestelmää. Hankintayksikkö on referenssivaatimuksella halunnut nimenomaan varmistua siitä, että toimittajalla on kyvykkyys toimittaa ja toteuttaa tarjoamansa hankinnan kohteena oleva järjestelmä eikä tästä voida varmistua, jos tarjotussa järjestelmässä hankintayksikön toiminnan kannalta merkittäviä toiminnallisuuksia perustuu ratkaisuun, jonka toteutuksesta käytännössä ei esitetä aiempaa näyttöä. Myöskään kyseisten toiminnallisuuksien tekninen osuus (15–20 prosenttia) järjestelmästä ei ole vähäinen.

Valittajan tarjoaman järjestelmän ja referenssijärjestelmien välillä olleet eroavaisuudet ovat olleet teknisesti merkittäviä ja hankinnan kohteen kannalta olennaisia. Referenssien olisi tullut kattaa myös nämä toiminnallisuudet. Mikäli nämä toiminnallisuudet eivät toimisi, siitä aiheutuisi huomattavia riskejä potilasturvallisuudelle. Terveydenhuollon järjestelmähankinnoissa merkitystä ja olennaisuutta ei voida arvioida yksin esimerkiksi toiminnallisuuden työmäärän tai hinnan perusteella, vaan huomioon on otettava se, miten merkityksellisiä toiminnallisuudet ovat kyseisen terveydenhuoltopalvelun toteuttamiselle. Vaikka kaksi erilaista integraatiota olisivat teknisesti samankaltaisia, ne voivat poiketa toisistaan esimerkiksi sen perusteella, miten tärkeää integraation toimiminen on terveydenhuoltopalvelun turvallisuuden kannalta. Hankinnassa on kyse suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä, jonka toimivuudella ja toimittajan soveltuvuudella on kyseisen lakisääteisen palvelun tuottamisen ja turvallisuuden kannalta olennainen merkitys. Hankinta on myös arvoltaan hankintayksikölle merkittävä.

Tarjotulla järjestelmällä tarkoitetaan luonnollisesti sitä teknistä kokonaisuutta, jolla vaaditut toiminnallisuudet ja vaatimukset toteutetaan hankinnan kohteen saavuttamiseksi. Alalla ammattimaisesti toimiville toimittajille on tullut olla selvää, että tällaisena itsenäisenä järjestelmänä ei voida pitää järjestelmää, jonka rinnalla käyttäjät käyttävät myös toista järjestelmää.

Valittaja ei ole esittänyt referenssiä kyvystään toteuttaa hankinta. Se, että valittaja on kyennyt toteuttamaan toiminnallisuuksia referenssikohteessa toisella järjestelmällä, ei vaatimuksen mukaisesti osoita kykyä toteuttaa toiminnallisuudet tarjottavalla järjestelmällä. Referenssivaatimuksen täyttymistä voidaan arvioida vain referenssivaatimuksen sisällön ja referenssikohteista saatujen tietojen perusteella. Kokemusta yhdestä järjestelmästä ei voida pitää riittävänä kokemuksena osittain samasta järjestelmästä, jossa olennaisia osioita on merkittävästi muutettu. Yhden järjestelmäparin välillä toteutettu ja toimivaksi todettu integraatio ei sellaisenaan osoita, että vastaava integraatio toteutuisi toisen, rakenteeltaan tai rajapinnoiltaan erilaisen järjestelmän kanssa.

Järjestelmähankinnoissa olennainen merkitys on sillä, millä järjestelmällä hankinta toteutetaan. Siten on perusteltua edellyttää kokemusta juuri kyseisestä järjestelmästä. Referenssivaatimus on oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen nähden ottaen huomioon hankinnan merkitys, laatu ja koko.

Referenssivaatimus ei ole ollut myöskään syrjivä tai kilpailua perusteettomasti rajoittava. Syrjivyyttä ei voida todeta pelkästään sillä perusteella, että kilpailutuksessa on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Tiedossa ei ole, millä perusteella muut potentiaaliset tarjoajat ovat päättäneet olla jättämättä tarjousta. Alan toimittajien on ollut mahdollista toteuttaa vaaditut toiminnallisuudet. Referenssivaatimukset eivät ole syrjiviä tai kilpailua perusteettomasti rajoittavia myöskään siksi, että kilpailutusta ei niiden johdosta voi voittaa ennen riittävää aiempaa kokemusta. Kielletyksi vaatimusta ei myöskään tee se, että alan toimittaja ei vielä sitä täytä, koska vaatimus on markkinoilla kohtuullisen uusi.

Asetettu referenssivaatimus on liittynyt nimenomaisesti hankinnan kohteeseen eli tarjottavaan järjestelmään. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta suhteuttaa omia vaatimuksiaan markkinoilla olevaan tarjontaan. Referenssivaatimukset ovat alalla tavanomaisia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa riittävän kokemuksen määrittämisessä. Aiemman kokemuksen vaatiminen on yleisesti hyväksyttyä ja hankinnan onnistumisen sekä hankintayksikön tarpeiden kannalta perusteltua.

Kuultavan lausunto

Tieto Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.300 eurolla.

Hankinnan kohteena olevassa suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmässä on kyse järjestelmäkokonaisuudesta, jolta vaaditut toiminnallisuudet ovat sinänsä toteuttavissa erilaisin teknisin ratkaisuin, kuten integroimalla erillisten tietojärjestelmien toiminnallisuuksia yhdeksi ratkaisukokonaisuudeksi. Se, että samat toiminnallisuudet voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa erilaisten teknisten integrointien avulla ja siten että toiminnallisuudet vastaavat toisiaan, ei muuta sitä, että kyseisten integrointien lopputuloksena syntyvissä teknisissä kombinaatioissa on kyse eri järjestelmäkokonaisuuksista.

Tarjouspyynnön referenssilomakkeen vaatimuskohdan 7 sanamuoto edellyttää, että tarjoajien ilmoittamat referenssitoimitukset koskevat tarjouksessa tarjottavaa järjestelmää. Referenssivaatimuksen täyttämiseksi ei ole ollut riittävää, että tarjoajien ilmoittamat referenssitoimitukset ovat koskeneet hankinnan kohteena olevaa järjestelmää toiminnallisuuksiltaan vastaavaa järjestelmää, vaan kyse on tullut olla nimenomaan samasta järjestelmästä, jota nyt kyseessä olevassa hankinnassa on tarjottu. Vaatimuskohdan sanamuoto on ollut alan ammattimaisille toimijoille yksiselitteinen.

Vaikuttaa siltä, että valittajan referenssitoimitusten järjestelmäkokonaisuudet on räätälöity toisenlaisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin pohjalta kuin mikä on hankinnan kohteena. Valittajan on siten tullut muuttaa referenssitoimitustensa järjestelmäkokonaisuutta hankintayksikön tarpeisiin sopivaksi. Valittajan referenssitoimitusten järjestelmäkokonaisuuksien ja valittajan tarjoaman järjestelmäkokonaisuuden tekniset osatekijät eroavat siinä määrin toisistaan, että kyse on kokonaisuutena arvioituna eri järjestelmistä.

Hankintayksiköllä on ollut tarpeisiinsa nähden perusteltu syy harkintavaltansa puitteissa vaatia tarjoajilta referenssitoimituksia nimenomaan samasta järjestelmäkokonaisuudesta, jota nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjotaan. Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän potentiaaliseen tekniseen toimimattomuuteen liittyy potilasturvallisuusriskejä. Näin ollen hankintayksikölle on ollut tärkeää varmistua siitä, että valittajalla sekä muilla tarjoajilla on kokemusta tarjoamansa järjestelmäkokonaisuuden kanssa sekä tekniseltä toteutustavaltaan että toiminnallisuuksiltaan saman järjestelmäkokonaisuuden aikaisemmista toimituksista. Tarjoajan yleistä kokemusta tietojärjestelmien integraatiotyöstä ei käsiteltävän hankinnan olosuhteissa voida pitää hankintayksikön riskienhallinnan kannalta riittävää osoituksena tarjoajan kokemuksesta ja osaamisesta. Referenssivaatimus on ollut kohtuullisessa suhteessa hankinnan kohteeseen liittyvien riskien minimointitavoitteen kanssa.

Se, että alalla on vain yksi tai muutama tarjoaja, joka voi täyttää asetetun referenssivaatimuksen, ei sellaisenaan tee referenssivaatimuksesta syrjivää. Myöskään sillä, miten vastaavia palveluita tai tuotteita on aiemmin hankittu, ei ole merkitystä arvioitaessa valituksen kohteena olevaa hankintaa. Tarjouspyynnön vaatimus voi olla olennainen hankinnan tarpeiden ja tavoitteiden kannalta, vaikka se koskisi verrattain vähäiseksikin katsottavaa osaa hankintakokonaisuudesta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on tarjonnut tarjouspyynnössä edellytetyn järjestelmän siten, että tietyt hankinnan kohteelta edellytetyt toiminnallisuudet toteutetaan moduuleilla, jotka integroidaan tarjottuun järjestelmään. Se, että referenssitoimituksissa on toteutettu muutama toiminnallisuus perusterveydenhuollon järjestelmästä integraation avulla ja että tarjotussa järjestelmässä ne on toteutettu järjestelmään integroitavien moduulien avulla, ei muuta tarjottua järjestelmää toiseksi. Järjestelmän hyödyntämien moduulien alkuperä ja tekninen toteutustapa eivät sellaisinaan määritä sitä, mikä ohjelmistotuote eli järjestelmä on kyseessä. Myös voittaneen tarjoajan tarjoama järjestelmä on modulaarinen.

Hankittava järjestelmä vaatii käytännössä toimiakseen potilastietojärjestelmänä lukuisia integraatioita ulkopuolisiin muiden toimittajien järjestelmiin, joiden tarkoituksena on erityisesti tietojen vaihtaminen. Nyt puheena olevan kolmen moduulin integroiminen valittajan tarjoamaan järjestelmään on siten vain pieni osa kokonaistoimitusta.

Referenssivaatimus 7 viittaa referenssissä tarjottuun järjestelmään tuotetasolla. Vaatimuksessa ei edellytetä, että referenssitoimituksen olisi tullut sisältää samat yksittäiset moduulit, sama järjestelmäarkkitehtuuri tai toimintojen sama tekninen toteutustapa kuin tarjotussa ratkaisussa. Sillä, onko tarjotussa järjestelmässä käytetty juuri kaikkia samoja moduuleja, ei ole merkitystä. Referenssivaatimuksessa ei määritellä järjestelmää niin, että vaatimuksen 7 voitaisiin tulkita tarkoittavan kaikkien toiminnallisuuksien tai moduulien toteuttamisen identtisyyttä referenssitoimitusten ja tarjotun järjestelmän välillä. Referenssivaatimuksessa ei aseteta nimenomaisia vaatimuksia ratkaisun tekniselle toteutukselle. Referenssivaatimuksen sanamuodot viittaavat siihen, että järjestelmällä on tarkoitettu sitä potilastietojärjestelmää eli tuotetta, jota tarjoaja on tarjonnut.

Referenssivaatimuksessa ei ole viitattu järjestelmäkokonaisuuteen, eikä se ole myöskään tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty termi. Tarjouspyynnön vaatimus samasta järjestelmästä ei ole ymmärrettävissä vaatimukseksi samasta järjestelmäkokonaisuudesta, jossa myös kaikki järjestelmään integroitavat moduulit ja niiden lähdejärjestelmät ovat samat. Käytännössä ohjelmistopalvelutoimitukset eivät ole koskaan identtisiä keskenään.

Ohjelmistokehityksessä itse järjestelmä ja sen tekninen toteutus tyypillisesti erotetaan toisistaan. Koska hankinnan kohteena on järjestelmätoimitus, myös tarjouspyynnössä käytettyä käsitettä järjestelmä on tulkittava tätä teknistä ja kaupallista asiayhteyttä vasten. Arvioinnissa on erotettava toisistaan yhtäältä tarjottava ohjelmistotuote ja toisaalta sen asiakaskohtainen moduuli-, integraatio- ja konfiguraatioratkaisu. Se, millä moduuleilla toiminnallisuuksien toteutus kulloinkin tehdään, vaihtelee kulloisenkin hyvinvointialueen käytössä olevasta perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän ratkaisusta.

Valittajan järjestelmä on suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä. Se, millä moduuleilla vaadittujen toiminnallisuuksien toteutus tehdään, riippuu kulloisenkin hyvinvointialueen käytössä olevasta perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän ratkaisusta. Hankinnassa on ollut kyse standardimoduulien integroimisesta toisista, monilla asiakkailla käytössä olevista valmisohjelmistoista tilanteessa, jossa hankinnan toteutus jo muutoinkin vaatii lukuisia integrointeja eri järjestelmiin, eikä niiden osalta ole vaadittu erityistä näyttöä samojen integrointien toteutuksesta. Referenssivaatimuksen tulkinta hankintayksikön esittämällä rajoittaisi lisäksi kilpailua ilman perustetta, koska vain yksi tarjoaja jäisi jäljelle.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksessa esitetyn perusteella asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti referenssivaatimuksia asettaessaan. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia84
–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momentista ja sen esitöistä (HE 108/2016 vp s. 192) ilmenevästi teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten on liityttävä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden on oltava avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Esitöissä on mainittu esimerkkinä, että vaatimukset voivat koskea kokemusta hankinnan kohteena olevan tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ”Referenssilomake STH PTJ” -niminen asiakirja. Mainitun referenssilomakkeen kohdassa 2 ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan on esitettävä kaksi (2) referenssikohdetta, jotka molemmat täyttävät tarjousajan päättyessä kaikki seuraavat vaatimukset nro 1–8. Kunkin vaatimuksen alakohtina on annettu vaatimusta täydentävää tietoa: esitettävät referenssit täyttävät myös alakohtiin sisältyvät vaatimukset.

1) Referenssitoimitukseen sisältyy suun perushoidon, oikomishoidon ja, erikoishoidon toimintaa alueella palveleva potilastietojärjestelmä, jota referenssinä esitetty organisaatio käyttää suun terveydenhuollon kirjausten osalta pääasiallisina sähköisenä potilaskertomus- ja potilashallinnon järjestelmänään. Lisäksi järjestelmää on voitu käyttää erikoissairaanhoidossa.

[– –]

7) Referenssitoimitus on koskenut tarjouksessa tarjottavaa järjestelmää.

[– –]

Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkistaa referenssivaatimuksen joko soittamalla tai lähettämällä sähköpostia referenssikohteen yhteyshenkilölle.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ”Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän hankinnan kohteen kuvaus” -asiakirja.

Mainitun asiakirjan kohdassa 1 ”Johdanto” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan tavoitteena on käyttäjäorganisaation toimintaa ja kehittymistä tukeva suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, joka toimii suun terveydenhuollon päätietojärjestelmänä. Järjestelmän tulee vastata kaikkiin suun terveydenhuollon tarpeisiin tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti.

[– –]

Hankinnassa on huomioitavaa, että suun terveydenhuollon perushoito, oikomishoito, erikoishoito ja ostopalvelut käyttävät suun potilastietojärjestelmää päätietojärjestelmänä ja käyttäjillä ei ole käytössä yleistä potilastietojärjestelmää.”

Mainitun asiakirjan kohdassa 3 ”Hankinnan kohde” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan kohteena on suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, siihen liittyvät käyttöoikeudet, sovellustoimittajan tuki- ja ylläpitopalvelu, erikseen tilattavat tekniset asiantuntijapalvelut sekä integraatiot järjestelmän käyttöajalle. Hankinnan kohde hankitaan On-Premise-ratkaisuna, asennettuna Istekki Oy:n vastuulla olevaan palvelinympäristöön. Näiden lisäksi hankinta sisältää käyttöönottoprojektin sekä hankittavaan ratkaisuun voidaan ostaa jatkokehitystä sopimuskauden aikana.”

Mainitun asiakirjan kohdassa 4.1 ”Hankinnan käyttöympäristöt ja käyttöönoton laajuus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Järjestelmään liittyvät vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti tarjouspyynnössä ja sen liitteissä. Järjestelmän hankinnassa huomioidaan suun terveydenhuollon näkökulmista tarpeelliset vaatimukset, ja yleiset käyttöönottoon, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät vaatimukset.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ”Vaatimusmäärittely toiminnalliset STH PTJ” -asiakirja. Mainitussa asiakirjassa on pakollisten vaatimusten osalta ohjeistettu, että kaikkien pakollisten vaatimusten on täytyttävä, jotta tarjous hyväksytään vertailuun. Mainitussa asiakirjassa on ollut muun ohella 60 pakollista vaatimusta osiossa 6. ”Lääkehoito ja diagnoosit ja 39 pakollista vaatimusta osiossa 7. ”Labrat ja kuvantaminen”. Vaatimuksissa on muun ohella edellytetty, että käyttäjän on tullut voida kirjoittaa järjestelmässä eReseptejä ja laatia laboratoriopyyntöjä järjestelmässä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintasopimusluonnoksen kohdassa 3 ”Määritelmät” on todettu seuraavaa:

”Tässä Hankintasopimuksessa käytetään alla kuvattuja määritelmiä, liitteessä Liite Terminologiaja käsitteet esitettyjä termejä ja JIT-ehtojen mukaisia määritelmiä.

[– –]

”Järjestelmä” tarkoittaa Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmää, joka on Hankintasopimuksessa ja sen liitteissä sekä sen alaisissa sopimuksissa kuvattu toiminnallisuuksien kokonaisuus.”

Valittaja on tarjouksensa referenssilomakkeella ilmoittanut kaksi referenssiä.

Hankintayksikkö on valituksenalaisella päätöksellään valinnut Tieto Finland Oy:n tarjouksen ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta perustelleen päätöstään sillä, että sen ilmoittamat referenssitoimitukset ovat koskeneet eri järjestelmiä kuin tarjottu järjestelmä ja näin ollen referenssivaatimuksen kohta 7 ei ole täyttynyt. Valittajan poissulkemisen perusteita koskevassa hankintapäätöksen liitteessä on todettu muun ohella, että valittajan tarjoama järjestelmä ja sen referenssitoimitusten järjestelmät eroavat siltä osin kuin järjestelmän toiminnallisuuksia toteutetaan muissa kuin varsinaisessa WINHITjärjestelmässä. Liitteessä esitettyjen perusteiden mukaan tarjotun järjestelmän ja referenssitoimitusten järjestelmien väliset eroavaisuudet ovat merkittäviä, koska tarjotussa järjestelmässä alihankkijan järjestelmässä ja referenssitoimituksissa perusterveydenhuollon järjestelmässä tehtävät toiminnallisuudet ovat olennaisia suun terveydenhuollon järjestelmän toiminnan ja toteutuksen kannalta. Alihankkijan järjestelmä ei ole referenssikohteissa käytössä ja järjestelmäratkaisut eroavat näin ollen merkittävästi toisistaan. Liitteessä todetun mukaan hankintayksiköllä ei ole ilmoitettujen referenssikohteiden perusteella mahdollisuutta valmistaa valittajan kykyä toteuttaa kyseiset hankinnan kohteen toiminnallisuudet tarjotulla järjestelmällä eikä varmistaa kykyä toteuttaa hankinta päätietojärjestelmällä. Tarjotulle alihankkijan järjestelmälle ei ole ilmoitettu referenssikohdetta.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tarjoajien soveltuvuusvaatimuksilla tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, mutta sen on otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Vaatimusten on myös oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Näin ollen lähtökohtaisesti se, että alalla olisi vain yksi tai muutama tarjoaja, joka on voinut täyttää vaatimuksen, ei myöskään tee asetetusta referenssivaatimuksesta syrjivää.

Edellä todetusti hankinnan kohteena on ollut suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut toimia suun terveydenhuollon päätietojärjestelmänä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajien on tullut toimittaa kaksi referenssiä. Kummankin referenssitoimituksen on tullut muun ohella koskea tarjouksessa tarjottavaa järjestelmää.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssivaatimuksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin määritelty edellytyksiä, jotka referenssitoimituksen tulee täyttää, jotta sitä voitaisiin pitää tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla tarjottavaa järjestelmää koskevana.

Valittajan mukaan referenssivaatimuksen on tulkittava edellyttävän, että niin sanottu pääjärjestelmä on referenssitoimituksissa ja tarjottavassa järjestelmässä sama ja että hankinnan kohteelta vaadittuja toiminnallisuuksia voidaan kuitenkin ainakin jossain määrin integroida tarjottavaan järjestelmään myös muusta kuin referenssitoimituksissa käytetystä järjestelmästä.

Hankintayksikön mukaan järjestelmällä on referenssivaatimuksessa tarkoitettu tiettyä teknistä toiminnallisuuksien kokonaisuutta eli järjestelmäkokonaisuutta, jolla tarjouspyynnössä vaaditut toiminnallisuudet ja vaatimukset toteutetaan. Hankintayksikkö on näin ollen arvioinut referenssivaatimuksen täyttymistä siitä lähtökohdasta, että referenssitoimituksia arvioidaan kokonaisuutena siten, että referenssikohteen on tullut muodostua samasta tai samoista järjestelmistä kuin tarjotun järjestelmän ja perustua siihen nähden olennaisilta osin samanlaisiin ratkaisuihin.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan referenssitoimituksen on tullut koskea tarjouksessa tarjottavaa järjestelmää, ja sen sanamuoto viittaa siten siihen, että järjestelmien on tullut olla samoja. Asiassa esitetyn perusteella tarjottavan järjestelmän on tullut sisältää noin 20 niin sanottua toiminnallisuutta. Ottaen huomioon referenssivaatimuksen tarkoitus varmistaa tarjoajan kyky toteuttaa kyseinen hankinta markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut hankintayksikön esittämällä tavalla ymmärtää, että tarjouspyynnössä järjestelmällä, jota vaadittujen referenssien tullut koskea, on tarkoitettu tarjottavaa toiminnallisuuksien kokonaisuutta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut asettamaansa soveltuvuusvaatimusta muun ohella potilasturvallisuudella ja sillä, että se on halunnut varmistua tarjoajan teknisestä osaamisesta nimenomaisesti koko tarjotun järjestelmän suhteen. Ottaen huomioon hankinnan luonne suun terveydenhuollon toteuttamiseen liittyvänä kriittisenä palveluna markkinaoikeus katsoo, että tällaisella tarjottavaa järjestelmää koskevalla referenssivaatimuksella on perustellusti pyritty hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen ja varmistumaan toimittajan kokemuksesta vastaavanlaisista hankkeista ja sitä kautta kyvystä toteuttaa nyt kysymyksessä oleva hankinta kaikilta osin. Referenssivaatimus on lisäksi liittynyt hankinnan kohteeseen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt syrjimättömyyden ja suhteellisuuden vaatimusten vastaisesti asettaessaan referenssivaatimuksen.

Referenssivaatimuksen voidaan katsoa olleen sinänsä omiaan rajoittamaan kilpailua ottaen erityisesti huomioon, että asiassa esitetyn perusteella esillä olevassa kilpailutuksessa hankinnan kohteena oleva itsenäinen suun terveydenhuollon järjestelmä poikkeaa useista aikaisemmista kilpailutuksista, joissa suun terveydenhuollon järjestelmän toiminnallisuuksia on osin toteutettu perusterveydenhuollon järjestelmässä. Kun otetaan huomioon muun ohella hankintayksikön markkinaoikeudessakin esittämät järjestelmän toimivuuden merkitystä korostavat muun ohella potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet, ei referenssivaatimuksesta mahdollisesti aiheutuvaa kilpailun rajoittumista kuitenkaan ole pidettävä perusteettomana.

Hankintayksikkö on edellä todetusti perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sillä, että valittajan tarjouksessaan antamien tietojen ja referenssiasiakkaille esitettyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella on käynyt ilmi, että referenssitoimitukset ovat poikenneet tarjotusta järjestelmäkokonaisuudesta siltä osin kuin kolme vaadittua toiminnallisuutta on niissä toteutettu integraatiolla eri toimittajien järjestelmistä.

Asiassa on vailla erimielisyyttä se, että valittaja on tarjonnut esillä olevassa hankinnassa WinHIT-järjestelmää suun terveydenhuollon järjestelmäksi. Tarjottuun järjestelmään on sisältynyt alihankintana toteutettuja integroituja moduuleita toisesta järjestelmästä tiettyjen tarjouspyynnössä edellytettyjen pakollisten toiminnallisuuksien toteuttamiseksi. Vailla erimielisyyttä on lisäksi se, että myös referenssikohteisiin on tarjottu samaa WinHIT-järjestelmää, jossa edellä mainitut toiminnallisuudet on kuitenkin toteutettu eri tavalla toisesta järjestelmästä.

Kun lisäksi otetaan huomioon se hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä, että edellä mainitut toiminnallisuudet ja niitä koskevat eroavaisuudet valittajan tarjoamassa järjestelmässä verrattuna referenssikohteisiin tarjottuihin järjestelmiin ovat hankinnassa teknisesti merkittäviä ja tärkeitä muun ohella potilasturvallisuuden kannalta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti katsoessaan, että valittajan referenssitoimitukset eivät ole koskeneet sen tässä kilpailutuksessa tarjoamaa järjestelmää. Koska valittajan ilmoittamat referenssit eivät näin ollen ole täyttäneet tarjouspyynnössä niille asetettuja vaatimuksia, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta 4.000 euron ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 4.600 euron ylittäviltä osin.

Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa In Net Oy:n korvaamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa In Net Oy:n korvaamaan Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sanna Holkeri ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.