MAO:427/2026

Asioiden tausta

Helsingin Seurakuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.9.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta kahden vuoden ajalle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Helsingin Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on 29.1.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 10 valinnut Vitec Katrina Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian diaarinumero 528/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.930 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on asiassa asianosainen. Valittaja ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta, koska se ei ole voinut sitoutua tarjouspyynnön suhteettomiin ja epäselviin ehtoihin. Valittaja on esittänyt hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana kysymyksiä havaitsemistaan hankintasäännösten vastaisuuksista ja toimittanut valituksensa markkinaoikeudelle heti tarjousajan päätyttyä.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatiessaan tarjouspyynnön, joka ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia ja osoittamaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Tarjouspyyntö on suosinut hankintayksikön nykyistä toimittajaa ja syrjinyt muita tarjoajia. Tarjouspyynnön vaatimus siitä, että toimittaja pystyy toteuttamaan kilpailukykyisen käytettävyysarvioinnin viiden työpäivän kuluessa, on ollut kohtuuton sellaisille tarjoajille, joilla ei ole ollut valmiina seurakunnille räätälöityä järjestelmäratkaisua. Myös tarjouspyynnössä vaaditun työnäytteen aikatauluvaatimus on ollut kohtuuton muille tarjoajille, koska järjestelmä on tullut olla toteutettuna kokonaisuudessaan jo ennen työnäytteen antamista, mikä on voinut olla mahdollista vain nykyiselle toimittajalle.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös ilmoittaessaan tarjouspyynnössä, että siihen liitetyn sopimusmallin muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia ehtoja voidaan täsmentää sopimusneuvotteluissa. Tarjoajan tulee tietää tarjousta antaessaan keskeiset sopimusehdot, eikä niistä voida sopia vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tarjouskilpailun voittaneen toimittajan kanssa. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä, eikä hankintayksikkö ole noudattanut avointa menettelyä koskevia hankintasäännöksiä edellyttäessään tarjoajalta hankintasopimuksen ehdoista neuvottelemista.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös siltä osin kuin tilaajan tyytyväisyyttä, palvelun skaalautuvuutta tilaajan tarpeiden mukaan ja alan parhaita käytänteitä koskevilla sopimusmallin ehdoilla (kohdat 3 (2) ja 3 (3)) on laajennettu toimittajan vastuuta nimenomaisesti sovitusta. Tämä on vaikeuttanut tarjouksen hinnoittelua. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä lisäksi siltä osin kuin toimittajan on tullut sitoutua toteuttamaan sopimus kohteen teknisiä standardeja, hyvää markkinointikäytäntöä sekä hyvää teknistä tapaa ja laatutasoa noudattaen (sopimusmallin kohta 5 (1)). Mainittuja toimittajan laajaa sitoutumista vaativia käsitteitä ei ole määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin, eikä sitoutumista ole rajattu esimerkiksi ennalta sovittuihin teknisiin standardeihin.

Tarjouspyyntö on ollut edelleen epäselvä siltä osin kuin toimitettavan palvelun kokonaisuutta koskenutta ehtoa (sopimusmallin kohta 5 (5)) ei ole rajattu sellaisiin toimintoihin, tehtäviin ja vastuisiin, jotka ovat palvelun olennaisia ja erottamattomia osia. Ehto on voinut laajentaa hankinnan kohteen määritelmää ja se on sisältänyt riskin rajaamattomasta lisätyöstä ja kustannuksista, joita ei ole ollut mahdollista huomioida tarjousta annettaessa.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä vielä siltä osin kuin sopimusmallissa on viitattu tilaajan sääntöihin ja ohjeisiin salassapidosta, tietosuojasta ja tietoturvasta (sopimusmallin kohdat 17 ja 18), joita ei ole kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyyntöön liitetyssä sopimusmallissa vastuiden ja velvoitteiden määrittely on ollut lisäksi suhteellisuusperiaatteen vastaista (sopimusmallin kohdat 5.1 (3), 5.2 (5) ja 5.1 (6)), koska toimittajalle asetetut vaatimukset ovat olleet suhteettomat tavoiteltavaan päämäärään nähden.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Seurakuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.414,64 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole asiassa asianosaisasemaa, koska se ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailuun. Hankintayksikön menettely ei ole estänyt valittajaa jättämästä tarjousta. Valittaja ei ole osoittanut, että sen mahdollisuudet hankintasopimuksen tekemiseen olisivat olleet olemattomat.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut käytettävyysarvioinnin ja työnäytteen vertailuperusteet eivät ole olleet syrjiviä, eivätkä ne ole suosineet hankintayksikön nykyistä toimittajaa. Kaikille tarjoajille on annettu tasapuolisesti tietoa ja tarjoajat ovat voineet hankintamenettelyn aikana esittää näkemyksiään tarjouspyynnön sisällöstä, hankinnan kohteesta ja tarjousten vertailutavasta. Kolme toimittajaa on jättänyt tarjouksensa tarjouskilpailuun, ja ne ovat pystyneet myös toteuttamaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti käytettävyysarvion ja antamaan työnäytearvion. Mainitut tarjoajat ovat esittäneet työnäytearviossa etukäteen täsmällisesti kuvatut käyttötapaukset, jotka ovat olleet kaikille tarjoajille samat ja koskeneet yleisimpiä ja luontevimpia tilanteita, joihin hankittavaa järjestelmää tullaan käyttämään. Työnäytearvio on yleinen ja laajasti käytetty arviointimenetelmä järjestelmä- ja ICT-hankinnoissa.

Tarjouspyyntöön liitettävään sopimusluonnokseen lisätään usein avoimessa menettelyssä tietoja ja liitteitä tarjouskilpailun voittaneen toimittajan tarjouksesta. Tarjouskilpailun voittaneen toimittajan kanssa käydään vakiintuneesti myös neuvotteluja, jotka eivät koske sopimuksen ehtoja, vaan esimerkiksi käyttöönottoprojektin aloittamista. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää asiayhteydestä, että nyt käsiteltävässä asiassa toimitussopimusta koskevia neuvotteluja tullaan käymään avoimessa menettelyssä sallituin tavoin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty erillisenä vaiheena sopimusneuvotteluja, eikä valittaja ole hankintamenettelyn aikana esittänyt tähän liittyviä kysymyksiä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä eikä suhteellisuusperiaatteen vastainen. Tarjouspyyntö on mahdollistanut tarjoajille yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisen. Tarjouspyyntöön liitetyn sopimusmallin ehdot ovat olleet hankinnan kohde huomioiden tavanomaisia. Tarjoajat ovat voineet tarjouksessaan ja sen hinnoittelussa ottaa huomioon hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat velvoitteet ja vastuut, jos ne ovat olleet laajempia, kuin mitä tarjoaja tyypillisesti esittäisi asiakkaalleen.

Hankintayksikön omat tietohallinnon henkilöstöresurssit ja osaaminen ovat rajalliset, joten hankinnan kohteena on ollut laajasti erilaisia toimittajan hankintayksikölle tuottamia palveluja koko sopimuskauden ajan. Toimittajalle on siten perustellusti asetettu kokonaisvaltainen vastuu tuottamastaan valmisohjelmistoon perustuvasta ratkaisusta ja siihen liittyvistä palveluista. Tarjouspyynnön vaatimukset eivät ole rajoittaneet perusteettomasti kilpailua.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty ne keskeiset sopimusehdot ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Laajojen ICT-hankintojen sopimuksiin sisältyy usein sanamuotoja, joiden tarkemmasta sisällöstä voi pitkällä sopimuskaudella olla sopijapuolten kesken erilaisia näkemyksiä. Tällaisten sopimusehtojen etukäteinen tulkinta ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan silloin, kun sopimusehdot eivät ole estäneet yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimista.

Kuultavan lausunto

Vitec Katrina Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 2.852,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja ei ole asiassa asianosainen. Tarjouksen jättämiselle ei ole ollut tarjouspyynnön tai hankintamenettelyn virheellisyydestä johtuvaa estettä.

Tarjouspyyntö ei ole suosinut hankintayksikön nykyistä toimittajaa. Kuultava ei ole nykyinen toimittaja ja se on tarjouskilpailun perusteella valittu sopimustoimittajaksi.

Tarjouspyynnön perusteella toiminnanohjausjärjestelmäksi on haluttu hankkia valmisohjelmisto, joten on ollut perusteltua arvioida tarjottujen ohjelmistojen ominaisuuksia osana tarjousten laadun arviointia. Hankintayksikön suorittamat käytettävyys- ja työnäytearvioinnit ovat olleet hankinnan kohteen kannalta perusteltuja, arvioinnit on suoritettu tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvatulla tavalla ja tarjoajille on varattu riittävä aika valmistautua niihin.

Tarjouspyyntö on ollut selkeä ja yksiselitteinen alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille. Kuultava on kyennyt hinnoittelemaan ja laatimaan tarjouksensa tarjouspyynnön perusteella. Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat hinnoitelleet tarjouksensa hyvin lähelle toisiaan, mikä osaltaan osoittaa tarjouspyynnön olleen selkeä siten, että sen perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien saamissa laatupisteissä ei myöskään ole ollut merkittäviä tai tavanomaisesta poikkeavia eroja.

Tarjouspyyntö ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Tarjousvertailussa arvioitavat seikat ovat olleet tavanomaisia alalla ammattimaisesti toimiville.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että epäselvä ja avoin tarjouspyyntöaineisto voi tuottaa hankintayksikölle yllätyksellisiä jälkikäteisiä kustannuksia, joita se ei ole huomioinut tarjousten vertailussa. Merkitystä tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevassa arvioinnissa ei ole sillä, mikä tarjoaja on voittanut tarjouskilpailun.

Hankintayksikön menettely sen käyttäessä tarjousten vertailussa käytettävyysarviointia ja työnäytettä on ollut syrjivää ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. Arvioidut käyttötapaukset ovat olleet niin tarkasti määriteltyjä, että ne ovat edellyttäneet valmiin asiakaskohtaisen toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä jo ennen järjestelmän toimittajan valitsemista ja hankintapäätöksen tekemistä. Tämä on ollut omiaan rajoittamaan kilpailua perusteettomasti.

Tarjoajien on tullut tarjousta laatiessaan ja hinnoitellessaan sitoutua muun ohella tarjouspyyntöaineistoon sisältyneeseen sopimusmalliin. Kyseinen sopimusmalli on ollut niin puutteellinen, että sen täydentäminen olisi merkinnyt sopimusneuvotteluja. Tarjouspyyntö on sisältänyt alalla tavanomaisesti sovellettaviin ehtoihin nähden merkittäviä poikkeuksia hankintayksikön eduksi.

Erityisesti tietosuojaa ja tietoturvaa voidaan toteuttaa hankinnan kohteena olevan toiminnanohjausjärjestelmän osalta usein eri tavoin ja tasoin, joiden kustannusvaikutukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tarjoajille syntyy olennaisia sopimuksellisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä, mikäli tietoturvaa ja tietosuojaa koskevia vaatimuksia ei ole kuvattu toiminnanohjausjärjestelmää koskevassa tarjouspyynnössä selkeästi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lausumassaan hankintapäätöksen osoittavan, ettei tarjouspyyntö ole ollut syrjivä, eikä se ole suosinut nykyistä toimittajaa. Tarjoajat ovat tienneet tarjouspyynnön perusteella, mitkä niiden järjestelmän toiminnallisuudet tullaan arvioimaan ja miten arviointi suoritetaan. Näihin tietoihin ei ole tehty tarjousaikana täsmennyksiä tai muutoksia ja arviointi on toteutettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Tarjoajat ovat pystyneet jo tarjouspyynnössä ja sen liitteissä annettujen tietojen perusteella aloittamaan valmistautumisen tarjousten arviointiin. Aika valmisteluun ei ole rajoittunut käytettävyysarviossa ainoastaan viiteen ja työnäytteessä kymmeneen arkipäivään ennen kyseisiä arviointitilaisuuksia, jolloin käyttötapausten yksityiskohtaisemmat tiedot ovat olleet käytettävissä.

Valittaja on esittänyt lausumassaan, että hankintapäätöksen perusteella useat potentiaaliset tarjoajat eivät ole jättäneet tarjousta. Hankinnalla ei ole esitetty olleen poikkeuksellinen kiire, jolloin räätälöidyn järjestelmän vaatiminen jo tarjousta jätettäessä ja käytettävyysarvioinnille ja työnäytteelle varatut erittäin lyhyet valmisteluajat olisivat voineet olla perusteltuja. Tarjouspyyntöön liitetystä sopimusmallista puuttuvilla ehdoilla on ollut olennainen merkitys tarjousten hinnoittelun ja niiden vertailukelpoisuuden kannalta. Salassapitoa, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ehtojen jättäminen täydennettäväksi on ollut avoimuusperiaatteen vastaista, koska nämä ehdot ovat hankintasopimuksen kohteeseen vaikuttavia seikkoja, jotka olisi tullut määrittää jo tarjouspyynnössä. Näitä ehtoja ei olisi voitu täydentää edes hankintamenettelyn aikana, saati tarjoajan valinnan jälkeen.

Valittaja on esittänyt lisälausumassaan, että se on asianosainen, koska se on alalla toimiva yritys, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada tarjouksensa hyväksytyksi virheettömässä hankintamenettelyssä. Valittaja on pyrkinyt osallistumaan tarjouskilpailuun ja tarjousaikana esittämillään kysymyksillä kiinnittänyt hankintayksikön huomion hankintamenettelyn virheellisyyksiin. Valittaja on tehnyt valituksen riittävän nopeasti tarjousajan päättymisen jälkeen ja ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittanut ”Kirkon yleiset tietoturvamääräykset 2022” -nimisen asiakirjan. Hankintayksikkö on esittänyt, että kyseisen asiakirjan mukaiset määräykset ovat olleet voimassa hankintamenettelyn ajan ja ovat edelleen voimassa. Yksikään tarjoajista ei ole pyytänyt kyseisiä tietoturvamääräyksiä nähtäväkseen tarjousaikana tai sen jälkeen, eikä ole esittänyt kysymyksiä tietoturvamääräyksistä lisätietojen pyytämisen yhteydessä.

Valittaja on esittänyt lisälausumassaan, että tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusmallissa on viitattu yleisesti tilaajan sääntöihin ja ohjeisiin salassapidon, tietosuojan sekä tietoturvan osalta. Vaikka kirkon yleiset tietoturvavaatimukset ovat olleet saatavilla pyynnöstä, tarjoajilla ei ole ollut keinoja varmistua siitä, viittaavatko sopimusmallissa mainitut tilaajan säännöt ja ohjeet yksinomaan tähän erikseen pyydettävissä olevaan asiakirjaan vai myös muihin asiakirjoihin, tai minkä sisältöisenä kyseinen asiakirja on kulloinkin voimassa.

Valittaja on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Hankintayksikkö on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Asian diaarinumero 87/2026 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

TSS Prime Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua tai määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.050 eurolla viivästyskorkoineen sekä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä ja kuultavana olevan Vitec Katrina Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.775 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään sulkematta tarjouskilpailusta kuultavan, joka ei ole täyttänyt referenssejä koskevaa tarjoajan pakollista soveltuvuusvaatimusta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa vähintään kolme referenssiä, joiden on tullut täyttää asetetut vaatimukset. Kuultavan ilmoittamista referenssikohteista yksi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia, koska se on vaadittuna ajanjaksona sisältänyt vain sähköisen ilmoittautumisen toiminnot, ja siitä ovat puuttuneet tarjouspyyntöaineiston mukaiset sähköisen asioinnin vähimmäistoiminnot.

Hankintayksikkö on myös hankintasäännösten vastaisesti syrjinyt valittajaa ja suosinut kuultavaa valitessaan tarjouspyynnössä ilmoitetut työnäytteen käyttötapaukset kuultavan ohjelmistosta. Kuultava on ainoa sähköisen kolehdin tarjoaja ja vapaaehtoispankki on viitannut kuultavan tuotteen nimeen. Käyttötapaukseksi valittu sähköinen kolehti on ollut optio, jota hankintayksikkö ei ole sitoutunut tilaamaan, eikä se siten ole ollut merkityksellinen järjestelmän onnistuneen käytön kannalta. Valittajalle on myös tarjottu työnäytteen läpiviennin osalta lyhintä mahdollista aikarajaa ja lisäaikaa vain yksi päivä. Hankintayksikkö on siten minimoinut ajan, joka valittajalla on ollut käytössään puuttuneiden toiminnallisuuksien toteuttamiseksi tuotantokuntoon.

Tarjouspyynnön ehto, jonka mukaan työnäytteessä on saanut näyttää vain sellaisia toimintoja, jotka ovat jo tuotantokäyttökelpoisia, jollain toimittajan asiakkaalla tosiasiallisesti tuotantokäytössä, aidosti toimivaa koodia ja osa toimivaa toimitettavaa järjestelmää, on rajoittanut kilpailua merkittävästi ja ollut siten hankintasäännösten vastainen. Työnäytteessä olisi tullut olla riittävää näyttää sellaisia toimintoja, jotka eivät vielä ole tuotantokäytössä, mutta jotka ovat valmiita hankintasopimuksen allekirjoitushetkellä.

Hankintayksikkö on menetellyt valittajaa syrjivästi ja suosinut kuultavaa myös ottaessaan tarjousvertailussa huomioon sellaisia tarjousten laadun pisteytykseen vaikuttavia seikkoja, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä.

Valittaja on menettänyt pisteitä työnäytteen arvioinnissa rippikoulujen ilmoittamisesta siksi, ettei se ole näyttänyt teemarippikoulujen erikseen rajoittamisen toimivuutta, vapaaehtoispankin hallinnasta siksi, ettei vapaaehtoista ole kiinnitetty tiettyyn kategoriaan ja näytetty, että ryhmän toinen jäsen on aidosti nähnyt vapaaehtoisen lähettämän viestin sekä sähköiseen rahankeräykseen ja sen tilastointiin liittyvien puutteiden vuoksi. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty pistevähennysten perusteluissa mainittuja vaatimuksia. Kuultava on puolestaan saanut rahankeräyksen tilastoinnista täydet pisteet esittäessään vaadittua laajempaa tilastointia. Valittaja on menettänyt tarjousvertailussa pisteitä myös sen vapaaehtoispankin hallinnan ”pienestä viiveestä” johtuen, vaikka tarjouspyynnön mukaan vähennysten perusteina olisi tullut olla ”vähäistä suuremmat viiveet”. Valittaja on menettänyt pisteitä käytettävyysarvioinnissa kasteajan varauksesta, koska sen työntekijänäkymässä on ollut liikaa valikkoja ja vaihtoehtoja. Kyseisessä kohdassa on kuitenkin ollut tarkoitus arvioida järjestelmän tehokkuutta, ei sen visuaalista selkeyttä. Valittaja on menettänyt pisteitä myös kasteajan varauksesta arvioijan ristiriitaisen lausunnon perusteella. Valittaja on lisäksi menettänyt pisteitä vaiheittaisuuden puutumisesta tilastoinnista, vaikka tarjouspyynnössä ei ole vaadittu vaiheittaista etenemistä. Valittaja on menettänyt pisteitä edelleen siksi, että sen tarjoamassa järjestelmässä on ollut hankintayksikön mukaan epäintuitiivisia tai liian pieniä kuvakkeita. Hankintayksikön olisi pisteiden vähentämisen sijaan tullut huomioida arvioinnissaan, että valittajan tilastointia on esitelty arviointitilaisuudessa mobiilisovelluksella, jota arvioijat ovat käyttäneet pöytätietokoneelta.

Edellä mainitut seikat osoittavat tarjouspyynnön olleen kyseisten vertailukriteerien osalta epäselvä ja tulkinnanvarainen. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös laatiessaan mainitut epäselvät laatuvertailun kriteerit.

Valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa toiseksi, joten se olisi valittu virheettömässä menettelyssä tarjouskilpailun voittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Seurakuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.808,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön referenssivaatimus on ollut selvä ja yksiselitteinen. Hankintayksikkö on pyrkinyt varmistamaan referenssivaatimuksella, että toimittajaksi valittavalla tarjoajalla on riittävästi kokemusta vastaavanlaisista toimituksista. Tarjoajien referenssejä on tullut arvioida ainoastaan tarjouspyynnön liitteenä olleessa yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa (ESPD-lomake) nimenomaisesti määritettyjen vaatimusten perusteella, eikä referenssivaatimukselle ole voitu tarjouspyynnön muiden asiakirjojen perusteella antaa sanamuodosta poikkeavaa yksityiskohtaisempaa tai laajempaa sisältöä. Referenssinä edellytetyn ohjelmistopalvelun ei ole tarvinnut olla identtinen hankinnan kohteena olleen ohjelmistopalvelun kanssa.

Referenssivaatimuksessa ei ole määritetty, kuinka laajasti tarjoajan referenssin on tullut sisältää sähköisen asioinnin toimintoja. Vaatimuksen täyttymiseksi on riittänyt, että tarjoajan referenssi on sisältänyt joitain sähköisen asioinnin toimintoja, jotka ovat olleet vaadittuna aikana käytössä. Sähköinen ilmoittautuminen on osa sähköistä asiointia. Koska kuultavan ilmoittama ja valittajan viittaama referenssi on tarjouspyynnössä edellytettynä ajankohtana sisältänyt sähköisen ilmoittautumisen toiminnot, referenssivaatimuksen edellyttämä sähköinen asiointi on sen osalta täyttynyt. Kuultava on täyttänyt tarjoajan soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus määrittää hankittavan järjestelmän toiminnallisuudet omien tarpeidensa mukaisesti. Työnäytteen tarkoitus on ollut pisteyttää se, miten hyvin tarjottavat valmisohjelmistot suorittavat seurakuntien tavanomaisimmat toiminnanohjauksen toiminnot. Työnäytearviossa tarjoajan on tullut esittää järjestelmällään tietyt käyttötapaukset, jotka ovat olleet kaikille tarjoajille samat ja kuvanneet yleisimpiä ja luontevimpia hankittavan järjestelmän käyttötilanteita. Työnäytteen ja käytettävyysarvion käyttötapaukset on kuvattu tarjouspyynnössä ylätasolla. Käyttötapausten tarkemmat edellytykset on toimitettu tarjoajille hyvissä ajoin, vähintään kymmenen päivää ennen työnäytetilaisuutta. Käyttötapaukset on kuitenkin määritetty jo ennen tarjousten jättämistä, eikä hankintayksiköllä ole niistä päättäessään ollut käytössään tarjoajien tarjouksia.

Tarjouspyynnössä työnäytteen läpivientiä koskevalla ehdolla on varmistettu, että työnäytteessä esitetään aidosti toimivaa järjestelmää, mikä on keskeistä sekä hankintayksikön että tarjoajien oikeusturvan kannalta. Ehto on ollut tasapuolinen kaikille tarjoajille. Työnäyte ei ole sisältänyt pakollisia vaatimuksia, vaan se on ollut kokonaan vertailussa pisteytettävä. Yhtäkään tarjoajaa ei ole eikä olisi edes voitu sulkea tarjouskilpailusta työnäytteen takia.

Työnäytteessä käytetyt termit ”kolehti” ja ”vapaaehtoispankki” ovat yleisesti käytössä olevia termejä. Kolehdin kerääminen sähköisenä asiointina on olennainen osa seurakuntien toimintaa ja siksi luonteva osa työnäytteen käyttötapauksia. Sähköinen kolehti (sähköinen lahjoittaminen tai rahankeräys) on ollut tarjouspyynnössä optiona, jonka hinta on otettu täysimääräisesti huomioon tarjousten hintavertailussa. Sähköisen kolehdin arviointi on siten ollut perusteltua osana laatupisteisiin vaikuttavaa työnäytettä. Vapaaehtoisten käyttö on olennaista seurakuntatyössä, joten myös se on ollut luonteva osa pisteytettävää työnäytettä.

Tarjousten vertailu on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin arviointiperusteisiin. Tarjousvertailun ehdot ja malli ovat olleet kaikkien potentiaalisten tarjoajien tiedossa. Työnäyte on arvioitu tarjouspyynnössä kuvatun mallin ja käyttötapausten mukaisesti. Työnäytearvioinnin tulokset osoittavat menettelyn olleen tasapuolinen. Valittajan ja kuultavan työnäytteestä saamien pisteiden ero on ollut hyvin pieni.

Työnäytearvioinnissa rippikouluun ilmoittautumisen käyttötapaukseen on määritelty viisi tavoitetta. Valittaja ei ole täyttänyt yhtä tavoitetta täysin, kun sen työnäytteessä ei ole näytetty teemarippikoulujen määrän rajoittamista. Valittajan pisteitä on vähennetty tarjouspyynnön arviointimallin mukaisesti.

Vapaaehtoispankin hallinnan käyttötapauksessa valittajalta on vähennetty pisteitä, kun se ei ollut kiinnittänyt vapaaehtoista tiettyyn kategoriaan eikä ole todentanut, että toinen tiimin jäsen aidosti näkee vapaaehtoisen ryhmään lähettämän viestin. Edellytykset eivät ole täyttyneet tältä osin täysin. Lisäksi valittajan järjestelmässä on ollut selvä ja vähäistä suurempi viive, jonka vuoksi käyttäjä on joutunut odottamaan viestin siirtymistä. Tämä olennainen viive on tullut ottaa huomioon valittajan pisteitä alentavana tekijänä. Kuultavan käyttötapauksessa ei ole havaittu vastaavaa näkyvää viivettä.

Sähköisen rahankeräyksen käyttötapauksessa valittajalta on vähennetty pisteitä sen järjestelmän puutteiden ja keräyksen tilastointia koskevan tavoitteen puutteellisen täyttymisen vuoksi. Pisteytys on tehty tältäkin osin tarjouspyynnön arviointiperusteiden mukaisesti.

Käytettävyysarviointi on toteutettu kaikille tarjoajille samalla menettelyllä, samoilla käyttötapauksilla ja samalla arviointilomakkeella tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyynnön mukaan tarjotun ratkaisun käytettävyyttä on arvioitu sekä yleisesti että tietyissä käyttötapauksissa. Käytettävyyden arvioinnin kriteerit ovat olleet ISO 9241-11:2018-standardista johdetut vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys. Käyttötapauksen suoritus on arvioitu kokonaisuutena sen tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Valittajalta on vähennetty pisteitä kasteajan varauksesta, koska sen näkymässä on ollut liikaa valikkoja ja vaihtoehtoja, mikä on hidastanut työskentelyä. Arviointi on tehty tarjouspyynnössä määritetyn tehokkuuskriteerin perusteella. Tehokkuutta arvioitaessa käytettävyys on määritelty ISO-standardin mukaan kokonaisuutena, jossa korostuu se, miten käyttäjät tietyssä käyttötilanteessa saavuttavat tavoitteensa sekä käyttäjien kokemukset. Kyse ei ole ollut pelkän visuaalisen selkeyden arvioinnista. Valittajalta on kasteajan varauksessa vähennetty pisteitä myös tyytyväisyyskriteerin perusteella käytettävyysarvioinnissa ilmoitettujen kriteereiden mukaisesti.

Valittajalta on vähennetty pisteitä tilastoinnista siksi, että sen järjestelmä ei ole ohjannut vaiheittain eteenpäin, mikä on heikentänyt tehokkuutta. Arviointi on perustunut edellä mainittuun ISO-standardista johdettuun tehokkuuskriteeriin, joka tarjouspyynnössä määritetysti muun ohella kattaa sen, miten käyttäjä pystyy viemään työnkulun läpi, ja millaista kuormitusta tai ylimääräistä selvittelyä järjestelmä aiheuttaa. Edelleen valittajalta on vähennetty pisteitä tilastoinnista siksi, että sen järjestelmässä on ollut epäintuitiivisia tai liian pieniä kuvakkeita. Tältä osin arviointi on liittynyt suoraan käytettävyyteen, ja havainto on vähentänyt käyttäjien tyytyväisyyttä käyttötapauksen suorittamiseen tarjouspyynnössä kuvatun käytettävyysarvioinnin mukaisesti.

Tarjouspyynnön mukaisessa arvioinnissa on arvioitu käyttötilannetta ja niitä käyttöliittymiä, jotka toimittaja on tuonut arviointitilaisuuteen. Myös esitystapa on ollut olennainen osa arvioitavaa kokonaisuutta. Arviointi on ollut tarjouspyynnön mukainen ja arvioijien käyttämät laitteistot ovat olleet yhdenmukaiset.

Kuultavan lausunto

Vitec Katrina Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 2.472,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjoajan referensseille asetetut vaatimukset on esitetty yksiselitteisesti ja selkeästi tarjouspyynnön liitteessä. Referenssivaatimusta ei tule arvioida suhteessa hankinnan kohteelle asetettuihin vaatimuksiin. Tarjouspyynnön referenssilomakkeella ei ole asetettu sähköiselle asioinnille yksityiskohtaisempia vaatimuksia, jolloin sähköisen asioinnin vaatimuksen täyttymiseen on riittänyt mikä tahansa sähköinen asiointi tietoverkon välityksellä.

Kuultavan ilmoittama ja valittajan viittaama referenssi on täyttänyt tarjouspyynnössä referensseille asetetut vaatimukset. Kyseisen referenssiasiakkaan tietohallintopäällikkö on vahvistanut, että kuultavan järjestelmää on käytetty sähköiseen ilmoittautumiseen ja siten sähköiseen asiointiin.

Tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen ja sen perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjousten vertailukelpoisuutta osoittavat hankintayksikön saamat kolme tarjouspyynnön mukaista tarjousta sekä tarjousten vertailuhintojen ja laatuvertailupisteiden vähäiset erot.

Vapaaehtoispankki on yleisesti käytetty nimi, eikä se ole viitannut kuultavan tuotteen nimeen.

Vastaselitys

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hankintayksikön ja kuultavan vaatimukset.

Valittaja on esittänyt, ettei tarjouspyynnön referenssilomakkeessa ole määritetty, mitä tarkoittaa toiminnanohjausjärjestelmän sähköinen asiointi, joten on huomioitava, miten sähköinen asiointi on määritelty muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa. Sähköistä asiointia koskevan referenssin olisi tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tullut sisältää sekä toimitusten sähköinen varaaminen että sähköinen ilmoittautuminen. Kun kuultavan valittajan valituksessa viittaamalla referenssiasiakkaalla ei ole ollut tuotantokäytössä toimitusten sähköisen varaamisen ominaisuutta, kyseinen referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyä sähköisen asioinnin vaatimusta.

Tarjouspyyntö on ollut sähköisen asioinnin määritelmän osalta epäselvä ja tulkinnanvarainen, minkä vuoksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankinta tulee kilpailuttaa uudestaan. Alalla toimiva potentiaalinen tarjoaja ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailuun, koska sille on ollut epäselvää mitä toiminnanohjausjärjestelmän sähköinen asiointi tarkoittaa ja mitä ominaisuuksia sen tulisi pitää sisällään. Hankintayksikön olisi tullut jo tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellä selvästi, mitä kyseinen termi tarkoittaa.

Valittajalle on jäänyt hyvin vähän aikaa valmistautua käytettävyysarviointiin, joka on ollut vain kolmen työpäivän jälkeen työnäytteestä. Hankintayksikön asettama merkittävä rajoitus ja vaatimus siitä, että räätälöity ohjelmisto on tullut olla jo työnäytevaiheessa toisella asiakkaalla tuotantokäytössä, on estänyt sen, että potentiaaliset kilpailijat olisivat voineet osallistua tarjouskilpailuun. Hankintayksiköllä on ollut käytettävissä aikaisemman vastaavan kilpailutuksen tarjoukset ja samat henkilöt ovat toimineet nyt käsillä olevan hankinnan valmistelijoina. Koko työnäyte ei ole ollut hankintayksikön markkinakartoitusmateriaalissa, vaan valittaja on saanut sen sisällöstä tiedon vasta kilpailutuksen käynnistyessä.

Tarjouspyynnössä rippikouluilmoittautumisen työkulku ei ole sisältänyt vaatimusta näyttää teemarippikoulujen erikseen rajoittamisen toimivuus. Toimivuutta ei myöskään ole pyydetty näyttämään vaihtoehtoisena tapahtumainkulkuna. Hankintayksikkö ei ole voinut vedota valittajan pisteiden vähentämisen perusteena sellaiseen seikkaan, jonka täyttymistä ei ole vaadittu tarjouspyynnössä.

Vapaaehtoispankin hallinnan osalta hankintayksikön näkemys, ettei valittajan vaihtoehtoinen tapahtumainkulku ole toteutunut vaatimusten mukaisesti, ei pidä paikkaansa. Valittajan ohjelmiston toimintalogiikka on erilainen, minkä se on osoittanut työnäytteessä. Valittajan ohjelmistossa vapaaehtoinen kirjautuu järjestelmään peruuttamaan osallistumisensa ja sähköinen asiointi kertoo jo valmiiksi, ettei osallistumista ole mahdollista perua asioinnin kautta, vaan olemalla yhteydessä yhteyshenkilöön. Tämä lisää prosessin tehokkuutta säästäen vapaaehtoisen tarpeettomalta klikkaukselta ja ohjaten suoraan toimimaan mainitulla tavalla.

Vapaaehtoispankin hallinnan osalta myös siinä, että vapaaehtoista ei ole kiinnitetty tiettyyn kategoriaan työntekijän toimesta, on ollut kyse toimintalogiikkaerosta, josta on kerrottu arviointitilaisuudessa. Valittaja on tältä osin toteuttanut työnäytteen vaatimusten mukaisesti. Hankintayksikön jälkikäteen esittämät uudet hankintapäätöksen vertailutaulukossa todetusta poikkeavat perustelut tulee jättää huomioimatta.

Sähköisestä rahankeräyksestä valittaja on menettänyt pisteitä siksi, ettei työntekijä ole valinnut kolehtikohdetta tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti (ei valintalistaa). Työnäytteen käyttötapauksissa ei kuitenkaan ole edellytetty valintalistaa. Sähköisestä rahankeräyksestä valittaja on menettänyt pisteitä myös siksi, ettei keräyksen tilastointia ole esitetty työnäytteessä riittävästi, kun on näytetty vain yksittäisen kolehdin summat ja lista lahjoituksista, minkä ei ole katsottu täyttävän asetettua tavoitetta. Työnäytteen työkulun mukaan työntekijä tarkistaa järjestelmästä messun sähköisen kolehdin kokonaistuoton (kaikki lahjoitukset kyseessä olevassa messussa yhteensä). Hankintayksikkö ei voi perustaa vaatimustaan sellaiseen seikkaan, joka ei ilmene tarjouspyynnöstä.

Hankintayksikön väite siitä, että havainto kasteajan varauksen osalta työntekijänäkymän liiallisista valikoista ja vaihtoehdoista olisi ollut tehokkuuskriteeriin kuuluva arviointiperuste ja että käytettävyyttä on tarkasteltu käyttäjän tavoitteiden saavuttamisena käyttötilanteessa laajasti kriteerikohtaisina kokonaisuuksina, on epäselvä. Tällainen arviointiperuste ei ilmene tarjouspyynnöstä selvästi. Valittaja on menettänyt kasteajan varauksen osalta pisteitä, vaikka hankintayksikkö on arvioinut valittajan järjestelmän ominaisuuksia myönteisesti. Arviointi on siten ollut ristiriidassa pisteiden vähentämisen kanssa.

Käytettävyysarviointi ja sen tehokkuutta koskeva kohta eivät ole sisältäneet vaatimusta vaiheittaisesta etenemisestä, eikä pisteitä olisi tullut vähentää tällä perusteella. Tehokkuutta koskeva arviointikohta on ollut epäselvä. Hankintayksikön olisi tullut tilastoinnin osalta varmistaa arvioinnissaan se, että kaikkien tarjoajien työnäytteitä arvioidaan samalla tavalla. Kuvat ovat ilmenneet hyvin selvästi mobiilisovelluksesta, mutta arvioitsijat ovat käyttäneet pöytätietokonetta. Tarjouspyynnössä olisi tullut selvästi todeta, miten esittely tehdään ja että esimerkiksi vain pöytätietokonetta olisi tullut käyttää tältä osin. Tarjoukset eivät siten ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Lisäksi hankintayksikön tarjouspyyntöön liittämä sopimusmalli on ollut niin puutteellinen, että sopimuksen täydentäminen on tosiasiassa tarkoittanut sopimusneuvotteluita. Avoimessa menettelyssä tarjouspyynnön jälkikäteinen täydentäminen ei ole sallittua, vaan hankintayksikön sopimusmallista olisi tullut ilmetä siinä viitatut säännöt ja ohjeet salassapidon ja tietosuojan sekä tietoturvan osalta. Tietosuojan ja tietoturvan toteuttamiseen liittyy merkittäviä kustannuksia ja näiden seikkojen olisi tullut olla etukäteen tiedossa tarjoajilla ja potentiaalisilla tarjoajilla. Sopimusmalliin liittyvät epäselvyydet, kuten tarjouspyynnössä viitattujen tilaajan ohjeiden ja sääntöjen puuttuminen tarjouspyynnöstä ja sopimuksen jälkikäteinen täydentäminen on ollut hankintasäännösten vastaista ja voinut vaikuttaa siihen, etteivät potentiaaliset tarjoajat ole jättäneet tarjousta tarjouskilpailuun.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut lausuman

Kuultava on toimittanut lausuman.

Valittaja on toimittanut lausumia.

Hankintayksikkö on toimittanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen asiassa diaarinumero 528/2025

Asiassa on ensin arvioitava, onko CGI Finland Oy julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Markkinaoikeus toteaa, että julkista hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytyksenä on muun ohella se, että valittaja on hankintalaissa tarkoitettu asianosainen. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

CGI Finland Oy on esittänyt tarjousaikana hankintayksikölle kysymyksiä muun ohella epäselvästä hankintasopimuksen kohteesta, laaja-alaisista ja tulkinnanvaraisista tavoitteista sekä epäselvistä sopimusehdoista. Tarjouspyynnön mukaan määräpäivä tarjousten jättämiselle on ollut 9.10.2025. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta, mutta se on toimittanut valituksen markkinaoikeuteen 10.10.2025. Hankintayksikkö on tehnyt 29.1.2026 asiassa hankintapäätöksen.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään (KHO 2014:129) katsonut, että myös toimittaja, joka ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta, voi olla asianosainen, jos syrjäytyminen tarjouskilpailusta on johtunut tarjouspyynnön ehdoista ja vaatimuksista. Lisäksi myös muulla kuin hankintamenettelyn lopullisella ratkaisulla – kuten tarjouspyynnön julkaisemisella – voi olla sellainen vaikutus tarjoajan asemaan, että se muodostaa valituskelpoisen ratkaisun hankintalain 146 §:n tarkoittamalla tavalla.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service C-230/02, EU:C:2004:93, 36–40 kohta) mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion mukaan tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellistä hankintamenettelyä voidaan oikaista.

Myös korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä (KHO 2017:12) on todettu, että tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun syrjiväksi katsomastaan tarjouspyynnöstä myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään (KHO 2026:30) todennut muutoksenhakukeinojen käyttämisen osalta merkitykselliseksi sen ajankohdan, jolloin valittaja on tullut tietoiseksi tarjouskilpailusta ja sen ehdoista. Kun valitus asiassa oli tehty markkinaoikeudelle neljä viikkoa sen jälkeen, kun valittaja oli tullut tietoiseksi tarjouskilpailusta ja hankintapäätöksen jo tultua lainvoimaiseksi, valittajan ei katsottu käyttäneen muutoksenhakukeinoja riittävän nopeasti, eikä sitä pidetty hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena.

Edellä kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti toimittaja, joka ei ole jättänyt tarjousta, voi olla asianosainen, jos tarjouksen tekemättä jättäminen on johtunut tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetuista syrjivistä ehdoista tai vaatimuksista. Oikeuskäytännön mukaan muutoksenhakukeinoja on hankintamenettelyssä käytettävä nopeasti ja tehokkaasti ja ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa valittaja on vedonnut valituksensa perusteena muun ohella hankinta-asiakirjojen syrjiviksi ja epäselviksi katsomiinsa ehtoihin ja vaatimuksiin. Valitus on tullut vireille noin kuukausi hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen, seuraavana päivänä tarjousajan päättymisen jälkeen ja yli kolme kuukautta ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Ottaen huomioon valittajan väitteen, ettei se ole tarjouspyyntöasiakirjojen hankintasäännösten vastaisuuden vuoksi voinut jättää tarjousta, valittajan pyrkimyksen tarjousaikana kiinnittää hankintayksikön huomio havaitsemiinsa epäkohtiin ja virheellisyyksiin sekä sen, että valittaja on toimittanut valituksensa heti tarjousajan päättymisen jälkeen ja useita kuukausia ennen hankintapäätöksen tekemistä, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on ollut valituksen tehdessään hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosaisasema ja oikeudellinen intressi saattaa valituksensa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittajan on myös katsottava käyttäneen asiassa muutoksenhakukeinoja riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Hankintayksikön ja kuultavan vaatimukset valituksen jättämisestä asiassa diaarinumero 528/2025 tutkimatta on näin ollen hylättävä ja valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa diaarinumero 528/2025 on kysymys siitä, onko tarjouspyyntö ollut erityisesti siihen liitetyn sopimusmallin sekä tarjousten laadun vertailuperusteina käytettyjen työnäytteen ja käytettävyysarvioinnin toteuttamisen osalta ehdoiltaan epäselvä, hankintasäännösten edellyttämien syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden vastainen ja/tai omiaan johtamaan kilpailun rajoittumiseen perusteettomasti.

Asiassa diaarinumero 87/2026 on arvioitava, onko tarjouspyyntö ja erityisesti tarjouspyynnössä tarjoajan pakolliseksi soveltuvuusvaatimukseksi asetettu referenssivaatimus ja tarjousten laatuvertailun kriteerit sekä tietyt sopimusmallin ehdot olleet epäselvät, onko hankintamenettely syrjinyt valittajaa ja suosinut kuultavaa tarjousten laadun vertailuperusteena olevien työnäytteiden valinnassa, ja onko työnäytteen toimintoja koskenut ehto rajoittanut merkittävästi kilpailua. Asiassa on arvioitava lisäksi sitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan kuultavan täyttäneen referenssivaatimuksen ja onko hankintayksikkö suorittanut tarjousvertailun tarjouspyynnön ehtojen ja hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 32 §:n mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa saataville tarjouspyynnön, joiden perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Hankintailmoituksen julkaisemisen ja tarjouspyynnön saataville asettamisen jälkeen hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön soveliaiksi katsomilleen toimittajille.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia seurakuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on tarjouspyynnön mukaan tullut toimittaa valmisohjelmistona. Tarjouspyynnössä on todettu, että järjestelmä sisältää asiakkuudenhallinnan ja sähköisen asioinnin toiminnot, ja se tarjotaan suomen- ja ruotsinkielisenä ohjelmistopalveluna (SaaS). Hankinta sisältää käyttöönottoprojektin, ohjelmistopalvelun (mukaan lukien muun ohella käyttöoikeudet, päivitykset, tuki ja ylläpito) sekä erikseen tilattavat asiantuntijapalvelut ja koulutukset.

Tarjouspyynnön kohdan ”Menettely” alakohdan ”Menettelyn kuvaus” mukaan tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Menettelyn vaiheet ovat hankintailmoituksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen julkaisu, kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen, tarjousten jättäminen määräaikaan mennessä, tarjousten avaaminen, tarjoajien soveltuvuuden arviointi, tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen, tarjousvertailu, hankintapäätös ja tiedoksianto tarjoajille sekä sopimuksen solmiminen valitun tarjoajan kanssa. Tarjouspyynnön kohdassa ”Sopimusmenettely” on todettu, että jättämällä tarjouksen tarjoaja sitoutuu tarjouspyyntöön ja sen liitteiden ehtoihin. Tarjouspyynnössä mainitut ehdot ovat ehdottomia vaatimuksia, eikä niihin saa tehdä muutoksia. Muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia sopimusehtokohtia voidaan täsmentää sopimusneuvotteluissa puutteellisilta osin. Omia sopimusehtoja ei saa esittää tarjouksessa.

Tarjouspyynnön liitteenä 11 on ollut asiakirja ”Sopimusmalli”, joka on luonnos hankintayksikön, eli tilaajan, ja tarjouskilpailussa valitun toimittajan väliseksi hankinnan kohteena olevan järjestelmän hankintasopimukseksi. Sopimusmalli on sisältänyt ehtoja muun ohella sopijapuolten tarkoituksesta, sopimuksen kohteesta, toimittajan ja tilaajan velvollisuuksista, salassapidosta sekä tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta. Sopimusmallin liitteinä ovat olleet JIT2025-ehdot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi julkisiin ICT- palveluhankintoihin ja erityisesti ohjelmistopalveluhankintoihin.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohde” alakohdan ”Hankintaa tai osaa koskevat lisätiedot” mukaan tarjoaja voi pyytää muun ohella Suomen evankelisluterilaisen kirkon yleisiä tietoturvamääräyksiä hankintayksiköltä tarjouskilpailun aikana. Kohdassa on mainittu hankintayksikön edustajan sähköpostiosoite, johon tarjoajan on tullut lähettää asiakirjapyyntönsä. Tarjouspyynnön liitteenä 6 ”Vaatimusmäärittely” on ollut taulukko, jossa on esitetty muun ohella hankinnan kohteena olevan toiminnanohjausjärjestelmän pakolliset tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” mukaan pakolliset tarjoajan soveltuvuutta koskevat referenssivaatimukset on esitetty ESPD-lomakkeen osan IV ”Valintaperusteet” kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys”. Referenssien tiedot on tullut antaa täyttämällä tarjouspyynnön liite 5 ”Referenssilomake”, joka on tullut ladata mukaan tarjoukseen. Kyseisessä referenssilomakkeessa on todettu, että vaaditut referenssit ovat tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, ja tarjoaja tulee hankintalain mukaan sulkea tarjouskilpailusta, mikäli asetetut referenssivaatimukset eivät täyty.

Tarjouspyynnön liitteen 9 ”Työnäytteen läpivienti” kohdan 1.1. mukaan tarjouspyynnön laatupisteisiin vaikuttaa järjestelmän demo (niin sanottu työnäyte), jossa tarjoaja näyttää, miten se toteuttaa kyseiseen selvitykseen liitetyt käyttötapaukset tarjouksensa mukaisella ohjelmistokokonaisuudella. Työnäytteen toteuttaa kokonaan tarjoaja. Hankintayksikkö ei käytä järjestelmää työnäytteessä. Liitteen kohdan 1.2. ”Työnäytteessä käsiteltävät käyttötapaukset ylätasolla” mukaan työnäytteessä käsitellään neljä käyttötapausta, joita ovat rippikouluilmoittautumisten hallinta, vapaaehtoispankin hallinta, sähköinen rahankeräys ja tilaisuuksien hallinta. Kunkin käyttötapauksen osalta (alakohdat 1.2.1.–1.2.4.) on esitetty yleiskuvaus, käyttötapauksessa käsiteltävät päätoiminnallisuudet sekä yleiset tavoitteet. Liitteen kohdan 1.3. ”Tarkempien käyttötapausten toimittaminen” mukaan työnäyte on osa tarjousten arviointiprosessia ja se toteutetaan tarjouspyynnönmukaiset tarjoukset jättäneille tarjoajille. Yksityiskohtaisemmat käyttötapausten kuvaukset, niiden askeleet ja käyttötapauskohtaiset tarkemmat tavoitteet toimitetaan tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset jättäneille tarjoajille tarjousten jättämisen jälkeen siten, että työnäytteen tarkempaan valmisteluun jää tarjoajalle vähintään kymmenen kalenteripäivää valmisteluaikaa yksityiskohtaisten käyttötapausten toimittamisen ja työnäytetilaisuuden välille. Liitteen kohdassa 1.4. ”Työnäytteen toteutus ja läpivienti” on todettu, että kaikille tarjoajille tarjotaan kestoltaan sama aika työnäytteen toteuttamiseen ja kaikkien tarjoajien tehtäväksi annetaan samat edellä kuvatut käyttötapaukset. Työnäytteen ajankohta sovitaan tarjousten jättämisen jälkeen tarjoajien kanssa. Hankintayksikkö varaa ajat työnäytteiden toteutuksille. Työnäyte tulee pystyä antamaan neljän viikon sisällä tarjouksen jättämisestä.

Edellä mainitun kohdan alakohdassa ”Työnäytteen toteuttaminen ja siihen valmistautuminen” on todettu, että työnäytteen kesto on yhteensä kaikille käyttötapauksille kaksi tuntia. Toimittajan tulee valmistella oma demoympäristönsä tai vastaava sekä tarvittavat välineet työnäytteen antamiseen. Työnäytteen yksi keskeinen teema on järjestelmän valmiuden ja toimitettavuuden varmistaminen. Toimittajan tulee käyttää työnäytteessä vain sellaisia teknologioita (toimitettava järjestelmä ja toimittajan palvelussa käyttämät välineet), joita myös hankintayksikölle toimitettavassa palvelussa tullaan käyttämään annetuilla tarjoushinnoilla, jos tarjoaja valitaan tarjouskilpailussa ratkaisun ja palvelujen toimittajaksi. Työnäytteessä saa näyttää vain sellaisia toimintoja, jotka ovat jo tuotantokäyttökelpoisia, jollain toimittajan asiakkaalla tosiasiallisesti tuotantokäytössä, aidosti toimivaa koodia ja osa toimivaa toimitettavaa järjestelmää. Siinä ei saa käyttää ”mock-upeja”, suunnittelutyökaluja tai kooditasolla tosiasiallisesti toimimattomia prototyyppejä toiminnallisuuksista, jotka eivät ole jo asennettavissa asiakkaan tuotantoympäristöön aitoon rajoittamattomaan asiakaskäyttöön. Työnäytteessä käytettävien toimittajan järjestelmän käyttöliittymien tulee kattaa hankinnan kohteena olevan laajuuden mukaiset toiminnot, niistä ei saa karsia toiminnallisuuksia sisältämään vain erityisesti käyttötapauksissa kuvatut toiminnot. Liitteessä on jäljempänä asian arvioinnin yhteydessä todetulla tavalla kuvattu työnäytteiden arviointia myös tarkemmin.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään parasta hinta-laatu-suhdetta niin, että hinnasta voi saada enintään 30 vertailupistettä ja laadusta enintään 70 vertailupistettä. Laatuvertailu toteutetaan käyttäen laatuvertailukriteereinä käyttöönoton projektisuunnitelmaa (enintään yhdeksän vertailupistettä), järjestelmän työnäytettä (enintään 41 vertailupistettä) ja järjestelmän käytettävyysarviointia (enintään 20 vertailupistettä). Kokonaisvertailussa paras tarjoaja valitaan sopimuskumppaniksi. Tarjouspyynnön liitteenä 13 olleessa tarjousvertailussa on kuvattu yksityiskohtaisesti tarjousten vertailukriteerit ja niiden painoarvot. Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Yhteiset kriteerit/tiedot” mukaan laadun vertailua varten tarjoajien on tullut ladata tarjoukseensa tarjouspyyntöön liitetty vaatimusmäärittely-asiakirja täytettynä, tarjouspyynnön liitteessä ”Tarjousvertailu” kuvattu alustava käyttöönoton projektisuunnitelma sekä ilmoittaa käytettävyysarvioinnin ja työnäytteen aikataulua sekä tarkempia käyttötapauksia varten yhteystiedot.

Tarjouspyynnön liitteen 8 ”Käytettävyysarvioinnin läpivienti” kohdassa 2 ”Käytettävyysarviointi osana kilpailutusta” on todettu, että käytettävyysarviointi on osa hankittavan toiminnanohjausjärjestelmän laadullista arviointia ja vaikuttaa tarjousten vertailuun. Tarjotun ratkaisun käytettävyyttä arvioidaan käytettävyysarvioinnilla. Tavoitteena on arvioida, kuinka arviointikohteet toteutuvat tarjotussa ratkaisussa sekä yleisesti että tietyissä käyttötapauksissa. Mainitun kohdan alakohdan 2.1 ”Rajaukset ja reunaehdot” mukaan käytettävyysarviointi toteutetaan jokaiselle hyväksytysti tarjotulle järjestelmälle, joka täyttää tarjouspyynnössä määritellyt pakolliset vaatimukset. Käytettävyysarvioinnit toteutetaan tarjousten jättöajan päättymisen jälkeen. Arvioinnissa ei tarkastella pakollisten vaatimusten täyttymistä. Käytettävyysarvioinnissa käytettävien toimittajan järjestelmän käyttöliittymien tulee kattaa hankinnan kohteena olevan laajuuden mukaiset toiminnot, eikä niistä saa karsia toiminnallisuuksia käytettävyyden keinotekoiseksi parantamiseksi sisältämään vain erityisesti käyttötapauksissa kuvatut toiminnot. Edellä mainitun kohdan alakohdan 2.2 ”Arvioitavat käyttötapaukset” mukaan yksityiskohtaisemmat käyttötapaukset, niiden askeleet ja käyttötapauskohtaiset tarkemmat tavoitteet toimitetaan tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset jättäneille tarjoajille tarjousten jättämisen jälkeen siten, että käytettävyysarvioinnin tarkempaan valmisteluun jää tarjoajalla vähintään viisi arkipäivää valmisteluaikaa yksityiskohtaisten käyttötapausten toimittamisen ja käytettävyysarviotilaisuuden välille. Saman liitteen kohdan 4 ”Käytettävyyden arviointi” mukaan jokaiselle tarjoajalle järjestetään oma arviointitilaisuutensa, joka pidetään Teams-etäkokouksena. Tilaisuudessa arvioijat käyvät läpi käyttötapaukset tarjoajan johdolla. Tilaisuuden fasilitoi käytettävyysasiantuntija. Käyttötapaukset käydään läpi tarjoajan tuotantoympäristössä tai sitä vastaavassa testiympäristössä. Liitteessä on jäljempänä asian arvioinnin yhteydessä todetulla tavalla esitetty käytettävyysarvioinnin arviointikriteereitä myös tarkemmin.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittaman asiakirjan ”Lisätietokysymykset- 19.9.2025” mukaan hankintayksikölle on esitetty hankintamenettelyn aikana kysymyksiä liittyen muun ohella työnäytteeseen sekä sen läpivientiin ja aikataulutukseen. Hankintayksikkö on tuonut kysymyksiin antamissaan vastauksissa esille muun ohella sen, että tarjouspyynnössä on kuvattu haettavan valmisohjelmistoa, ja että toimitusvarmuus tarjouspyynnössä kuvatussa käyttöönottoprojektille varatussa ajassa on hankintayksikölle keskeistä. Olennainen osa toimitusvarmuutta on se, että hankittavassa järjestelmässä on jo olemassa joukko keskeisiä perusominaisuuksia käyttöönottoprojektin alkaessa. Reaaliaikaiset muutokset työnäytteessä on rajattu yksittäisiin termeihin ja valintoihin varmistaen, että työnäytteessä käytettävä järjestelmä aidosti on toimiva eikä niin sanotusti kovakoodattu vain työnäytettä varten. Kaikilla tarjoajilla on sama tasapuolinen mahdollisuus valmistella järjestelmänsä työnäytettä varten. Kysymyksissä on pyydetty myös, että työnäytteen valmisteluikkunaa yksityiskohtaisten käyttötapausten toimittamisesta demohetkeen pidennettäisiin vähintään 3–4 viikkoon. Hankintayksikkö ei ole muuttanut tarjouspyynnössä määriteltyä työnäytteen antamista koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämisen määräajan päättymiseen mennessä kolme tarjousta. Hankintayksikkö on todennut kaikkien tarjoajien täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten olleen tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikkö on tekemänsä tarjousvertailun perusteella valinnut sopimuskumppaniksi Vitec Katrina Oy:n, joka on saanut kokonaisvertailussa korkeimmat pisteet. Valituksenalaisen päätöksen liitteenä olleessa tarjousvertailussa on esitetty erikseen tarjousten hinta- ja laatuvertailu. Laatuvertailu on jaettu erikseen tarjoajien projektisuunnitelmaa, työnäytettä ja käytettävyysarviointia koskevaan vertailuun. TSS Prime Oy on laatuvertailussa saanut työnäytteestä 35,88 pistettä ja Vitec Katrina Oy 37,93 pistettä. Käytettävyysarvioinnista TSS Prime Oy on saanut 13,16 pistettä ja Vitec Katrina Oy 17,63 pistettä.

Referenssivaatimuksen epäselvyys ja kuultavan referenssien vaatimuksenmukaisuus

TSS Prime Oy on asiassa diaarinumero 87/2026 esittänyt, että tarjouspyynnössä soveltuvuusvaatimukseksi asetettu referenssivaatimus on ollut epäselvä siltä osin kuin siinä ei ole määritetty, mitä referenssikohteilta edellytettyyn sähköiseen asiointiin sisältyy. TSS Prime Oy on esittänyt lisäksi, että hankintayksikön olisi tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta, koska yksi sen ilmoittamista referenssitoimituksista ei ole täyttänyt referenssivaatimusta sen vuoksi, että kyseinen referenssi on pitänyt sisällään vain ilmoittautumisen, ja siitä ovat puuttuneet hankinnan kohteelta vaaditut sähköisen asioinnin vähimmäistoiminnot. Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että referenssivaatimus on ollut selvä ja että kuultavan kyseinen referenssi on sisältänyt sähköisenä asiointina pidettävän sähköisen ilmoittautumisen ja siten täyttänyt referenssivaatimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö pyrkii asettamillaan tarjoajien soveltuvuusvaatimuksilla varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät soveltuvuusvaatimukset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuuden vaatimuksen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoaja on vastuussa sen osoittamisesta, että se täyttää hankinta-asiakirjoissa asetetut, hankintasäännösten mukaiset soveltuvuusvaatimukset.

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleessa referenssilomakkeessa on vaadittu, että kaikki nimettävät referenssit ovat olleet viimeisen kolmen vuoden ajalta tarjousajan päättymispäivästä laskettuna (10/2022–10/2025) niin, että toimitettu järjestelmä on ollut asiakkaalla tuotantokäytössä kyseisenä aikana vähintään 12 kuukautta.

Referenssilomakkeessa on todettu muun ohella, että tarjoajalla on oltava hankinnan kohteen sisältö ja laajuus huomioon ottaen riittävästi kokemusta vastaavista toimituksista. Riittävänä kokemuksena on pidetty vähintään kolmea referenssiä, joista kunkin on tullut täyttää vähimmäisvaatimukset, joina on esitetty, että toimitettu järjestelmä on perustunut samaan päätuotteeseen tai -moduuliin, johon tähän hankintaan Helsingin seurakuntayhtymälle tarjottu ratkaisu perustuu ja toimitettu järjestelmä on tuotettu ohjelmistopalveluna (SaaS). Toimitetulla järjestelmällä on tullut olla vähintään 200 työntekijäkäyttäjää. Toimitettua järjestelmää on edelleen tullut käyttää vähintään seurakunnan tai vastaavan organisaation toiminnanohjaukseen (1), asiakkuudenhallintaan (2) ja sähköiseen asiointiin (3). Lisäksi vähintään yhden referensseistä on tullut täyttää pakollinen lisävaatimus, jonka mukaan toimitetun järjestelmän käyttöliittymä on toteutettu suomen- tai ruotsin kielellä.

Tarjoajalla on siten tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen mukaan tullut olla kokemusta viimeisen kolmen vuoden aikana vähintään kolmesta kohteesta, joissa toimitettua järjestelmää on käytetty seurakunnan tai vastaavan organisaation toiminnanohjaukseen, asiakkuudenhallintaan ja sähköiseen asiointiin. Referenssivaatimuksen kriteerit on tarjouspyynnössä määritetty verrattain yksityiskohtaisesti. Siinä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä toimintoja referenssinä hyväksyttävän ”sähköisen asioinnin” on tullut pitää sisällään.

Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimaisen toimijan voidaan katsoa lähtökohtaisesti ymmärtävän referenssivaatimuksen kattavan sanamuotonsa perusteella erityyppistä sähköistä asiointia sisältävät referenssit, mukaan lukien sellaiset, jotka koskevat vain jotain tiettyä sähköisen asioinnin osa-aluetta, muotoa tai toimintoa. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei myöskään ilmene, että referenssitoimituksiin kuuluvan sähköisen asioinnin tulisi vastata sisällöltään tarjouspyynnössä hankinnan kohteena olevaa järjestelmää, jonka osalta sähköisen asioinnin sisältöä on täsmennetty tarjouspyyntöaineiston eri kohdissa, ja jonka on edellytetty kattavan useita eri toimintoja. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on sanamuotonsa perusteella ollut referensseiltä edellytetyn sähköisen asioinnin osalta alan ammattimaiselle toimijalle riittävän selvä, eikä sitä ole pidettävä TSS Prime Oy:n esittämällä tavalla epäselvänä sen vuoksi, että sähköisen asioinnin sisältöä ei ole referenssivaatimuksessa tarkemmin määritetty.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut katsoa, että kuultavan ilmoittamaan referenssitoimitukseen sisältyvä sähköinen ilmoittautuminen täyttää referenssivaatimuksen sähköistä asiointia koskevan edellytyksen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt TSS Prime Oy:n esittämällä tavalla virheellisesti myöskään siltä osin kuin se ei ole sulkenut kuultavaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että yhden sen ilmoittaman referenssitoimituksen osalta sähköinen asiointi on sisältänyt vain sähköisen ilmoittautumisen.

Tarjouspyynnön ehtojen epäselvyys ja suhteellisuusperiaatteen vastaisuus

Asiassa diaarinumero 528/2025 CGI Suomi Oy ja asiassa diaarinumero 87/2026 TSS Prime Oy ovat esittäneet, että tarjouspyynnön ehto, jonka perusteella muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia hankintasopimuksen ehtoja on voitu täsmentää osapuolten välisissä sopimusneuvotteluissa puutteellisilta osin, on ollut epäselvä. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin tarjouspyyntöön liitetty sopimusmalli on ollut niin puutteellinen, että sen täydentäminen olisi merkinnyt sopimusneuvotteluja, jotka eivät ole avoimessa menettelyssä sallittuja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä sekä oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä hankintamenettelyn avoimuuden turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyyntöasiakirjoissa sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja siten, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Myös silloin kun hankinta kilpailutetaan avoimessa menettelyssä, on tavanomaista, että hankintayksikkö ja tarjouskilpailun voittanut toimittaja täsmentävät ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista tarkemman sisällön joillekin sellaisille sopimusehdoille, jotka eivät ole olennaisia eivätkä ole vaikuttaneet tarjoushintaan. Markkinaoikeus katsoo, että nyt käsiteltävässä asiassa edempänä kuvattu sopimuksen täsmentämistä sopimusneuvotteluissa koskeva tarjouspyynnön ehto ei ole näin ollen hankintasäännösten vastainen. Hankintamenettelyn lainmukaisuuden kannalta keskeistä on se, onko hankintayksikkö määrittänyt tarjouspyynnössä riittävän selkeästi tarjousten hinnoitteluun vaikuttavat olennaiset sopimusehdot ja toisaalta muut sopimusehdot, joita voidaan osapuolten välisin neuvotteluin täsmentää.

Valituksenalaisessa hankinnassa noudatettavaan menettelyyn ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu sisältyvän erillistä neuvotteluvaihetta. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi pyrkinyt neuvottelemaan tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa sellaisista olennaisista sopimusehdoista, joilla olisi vaikutusta tarjoushintaan. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole kyseisiltä osin menetellyt avointa menettelyä koskevien hankintasäännösten vastaisesti.

Asiassa diaarinumero 528/2025 CGI Suomi Oy on esittänyt, että tarjouspyyntöön liitetyn sopimusmallin tietyt kohdat ovat olleet epäselviä ja muun ohella laajentaneet toimittajan vastuuta nimenomaisesti sovitusta, mikä on tehnyt tarjouksen hinnoittelusta vaikeaa. Sopimusmalli on CGI Suomi Oy:n mukaan ollut myös suhteellisuusperiaatteen vastainen, minkä lisäksi siinä mainittuja tilaajan salassapito-, tietosuoja- sekä tietoturvamääräyksiä ja ohjeita ei ole kuvattu tarjouspyyntöaineistossa. Asiassa diaarinumero 87/2026 TSS Prime Oy on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä sopimusmallin ehtojen tietoturva- ja tietosuojavaatimusten ja tarjousten vertailuperusteiden osalta.

Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa arvioida tarjouspyynnön ehtojen kohtuullisuutta, vaan arviointi rajoittuu siihen, ovatko ehdot olleet riittävän selvät ja onko hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvät seikat kuvattu tarjouspyynnössä siten, että niiden perusteella on mahdollista saada lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalaki ei myöskään sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on kuitenkin hankintalakiin sisältyvästä suhteellisuusperiaatteesta johtuen oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Tarjouspyyntöön liitetyn sopimusmallin kohdan 3(2) mukaan sopijapuolten tarkoituksena on muodostaa pitkäkestoinen ja tiivis yhteistyösuhde. Toimittaja sitoutuu noudattamaan seuraavia tavoitteita ja lähtökohtia: i. Toimittaja käyttää ja hyödyntää palvelua tuottaessaan alan parhaita käytäntöjä; ii. Toimittaja pyrkii kantavana tavoitteenaan varmistamaan tilaajan tyytyväisyyden; iii. Palvelu toteutetaan korkealaatuisesti hyödyntäen ajanmukaista teknologiaa tilaajan tarpeet huomioiden koko palvelun elinkaaren ajan; iv. Palvelun laatua kehitetään aktiivisesti yhteisesti sovitulla tavalla; v. Toimittaja tuottaa turvallisen, yhtenäisen ja korkealaatuisen palvelun koko sopimuskauden ajan; vi. Palvelun volyymi ja sisältö skaalautuu tilaajan tarpeiden mukaan; vii. Toimittaja huomioi palvelua tuottaessaan ja kehittäessään erityisesti palvelun tietoturvallisuuden varmistamisen kaikissa olosuhteissa. Sopimusmallin kohdan 3(3) mukaan sopimuksen ehtoja tulkitaan ensisijaisesti edellä mainittujen tavoitteiden täyttymisen näkökulmasta.

Sopimusmallin kohdan 4 ”Sopimuksen kohde” alakohdan (3) mukaan sopimuksen kohde on määritelty tarkemmin liitteissä ”Hankinnan kohteen kuvaus”, ”Palvelutasot”, ”Vaatimusmäärittely” ja ”Hintalomake”. Alakohdan (7) mukaan siltä osin, kun sopimuksessa ei ole nimenomaisesti toisin todettu, sovelletaan sen tulkinnassa seuraavia yleisiä sopimusehtoja: JIT2025 – Yleiset ehdot, JIT2025 – Palvelut verkon kautta ja JIT2025 – Asiantuntijatyö.

Sopimusmallin kohdan 5.1 ”Toimittajan velvollisuudet” alakohdan (1) mukaan toimittaja vastaa siitä, että palvelu on sopimuksen mukainen. Alakohdan (3) mukaan toimittaja vastaa siitä, että sillä on kaikki sopimuksen kohteen toteuttamiseen tarvittavat resurssit, lisenssit ja työvälineet, lukuun ottamatta asioita, jotka on nimenomaisesti yksilöity tilaajan vastuulle kuuluviksi. Alakohdan (5) mukaan toimittaja vastaa siitä, että palvelu toimii kokonaisuutena. Jos jotakin toimintoa, tehtävää tai vastuuta ei ole yksilöity sopimuksessa, mutta se on välttämätön palvelun tuottamiselle, toimittamiselle, käyttämiselle tai vastaanottamiselle ja on kyseiseen palveluun liitännäinen, katsotaan kyseisen toiminnon, tehtävän tai vastuun sisältyvän sovittuun palveluun ja toimittaja vastaa myös siitä osana palvelua. Alakohdan (6) mukaan toimittajan tulee kohtuullisesti avustaa tilaajaa tämän sopimusvelvoitteiden täyttämisessä ja myötävaikuttaa sopimuksen toteuttamisessa. Kohdan 5.2 ”Tilaajan velvollisuudet” alakohdan (5) mukaan tilaajalla ei ole muita velvoitteita tai vastuita kuin ne, jotka sopimuksessa on nimenomaisesti sovittu.

Sopimusmallin kohdan 17 ”Salassapito” alakohdan (1) mukaan sopijapuolet huolehtivat kumpikin omalta osaltaan, että palvelua tuotettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä. Lisäksi toimittajan tulee noudattaa asiakirjojen ja tietojen käsittelyssä ja arkistoinnissa asianmukaisia suojaustoimenpiteitä sekä tilaajan antamia asiakirjojen ja tietojen käsittelyä ja arkistointia koskevia ohjeita. Sopimusmallin kohdan 18 ”Tietoturva ja tietosuoja” alakohdan (1) mukaan tietoturvan osalta noudatetaan liitteessä ”Vaatimusmäärittely” huomioituja tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä vaatimuksia, jotka perustuvat tilaajan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon voimassa oleviin sääntöihin. Sopimuskaudella näitä on mahdollista muuttaa ja täsmentää, mikäli perustana olevat säännöt muuttuisivat.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että edellä kuvatut tarjouspyyntöön liitetyn sopimusmallin ehdot eivät olisi hankintayksikön esittämän mukaisesti luonteeltaan tietojärjestelmä- ja valmisohjelmistohankintoja koskevissa pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa tavanomaisesti käytettäviä ehtoja. Tämäntyyppisiin valmisohjelmistojen toimitussopimuksiin sisältyvien palvelujen laatua ja tavoitteita koskevien ehtojen tarkempi sisältö usein täsmentyy vasta lopullisessa hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välisessä sopimuksessa tai määritellään tarkemmin hankintasopimuksen erillisissä liiteasiakirjoissa sen jälkeen, kun valinta hankittavasta valmisohjelmistosta on tehty. Nyt käsiteltävässä hankinnassa sopimusmallin ehtojen tulkinnassa on lisäksi todettu sovellettavan yleisiä ICT- palvelujen ja ohjelmistopalvelujen hankintoja koskevia JIT2025-sopimusehtoja, jotka ovat olleet sopimusmallin liitteinä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt alan ammattimaisesti toimivalle toimittajalle riittävän selvästi ilmi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset sekä se, mihin valitun toimittajan ja toisaalta hankintayksikön on omalta osaltaan sitouduttava sopimuskauden aikana, ja miten niiden vastuut jakautuvat. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selvästi ilmi missä tilanteissa hankintayksiköllä on oikeus käyttää omia standardejaan, määräyksiään ja ohjeitaan hankintasopimusta sovellettaessa tai tulkittaessa.

Siltä osin kuin CGI Suomi Oy on asiassa diaarinumero 528/2025 esittänyt, että erityisesti tietosuojaa ja tietoturvaa voidaan toiminnanohjausjärjestelmissä toteuttaa usein eri tavoin ja tasoin, mikä vaikuttaa järjestelmien kustannuksiin, markkinaoikeus toteaa, että toiminnanohjausjärjestelmien kannalta keskeisten tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten epäselvyys tai puutteellisuus voi lisätä tarjoajien riskejä ja vaikeuttaa tarjouksen laatimista.

Tässä asiassa tarjouspyyntöön liitetyssä ”Vaatimusmäärittely”-nimisessä asiakirjassa on ilmoitettu muun ohella ne tietosuoja- ja tietoturvamääräykset, joita tarjoajan on tullut noudattaa tarjoamassaan järjestelmässä. Tarjoajan on tullut vastata kyseisessä asiakirjassa olleen taulukon kaikkiin vaatimuksiin ”Kyllä”. Taulukon mukaan ”Ei”-vastaus on johtanut tarjouksen hylkäämiseen. Taulukon kohdassa TI-001 ”Suomen ev.lut. kirkon yleiset tietoturvamääräykset” on vaadittu, että järjestelmä on voimassa olevien Suomen evankelisluterilaisen kirkon yleisten tietoturvamääräysten mukainen. Tietosuojamääräyksiä koskevissa vaatimuksissa on kyseisessä liitteessä viitattu EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiin määräyksiin ja tietoturvamääräyksiä koskevissa vaatimuksissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon yleisiin tietoturvamääräyksiin.

Asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetut salassapito-, tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset eivät olisi sisällöltään tavanomaisia hankinnan kohde huomioon ottaen. Edempänä todetusti kaikilla potentiaalisilla tarjoajilla on ollut tarjouspyynnössä annetun ohjeistuksen mukaisesti mahdollista pyynnöstä saada tarjousaikana hankintayksiköltä ne voimassa olevat Suomen evankelisluterilaisen kirkon yleiset tietoturvamääräykset, joiden noudattamiseen tarjoajan on tullut tarjouspyynnön mukaan sitoutua. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella toimittajat eivät ole tarjousaikana käyttäneet edellä mainittua mahdollisuuttaan saada pyynnöstä kyseiset määräykset nähtäväkseen.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintayksikkö ei ole liittänyt tarjoajan noudatettavaksi edellyttämiä tietoturvamääräyksiä tarjouspyyntöasiakirjoihin, kyseiset määräykset ovat olleet helposti ja maksutta potentiaalisten tarjoajien saatavilla tarjousaikana. Tarjouspyyntöön liitetyssä sopimusmallissa kuvatut salassapitoa, tietosuojaa tai tietoturvamääräyksiä koskevat sopimusehdot eivät ole olleet ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyssä esitettyjen vaatimusten kanssa, vaan täydentäneet kyseisiä vaatimuksia. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen salassapitoa, tietosuojaa tai tietoturvamääräyksiä koskevia ehtoja voidaan pitää alan ammattimaisten toimijoiden näkökulmasta riittävän selvinä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoja ei ole valittajan esittämällä tavalla pidettävä alan ammattimaisesti toimiville tarjoajille epäselvinä eikä hankintasäännösten edellyttämän avoimuusperiaatteen vastaisina.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että sen toimivaltaan ei kuulu arvioida sopimusmallin ehdoissa asetettujen osapuolten vastuiden laajuutta ja vastuun jakautumista koskevia kysymyksiä. Kun asiassa otetaan huomioon hankintayksikölle kuuluva harkintavalta hankintaa koskevien ehtojen ja vaatimusten määrittelemisessä sekä hankinnan kohteesta edellä esitetty, mainittujen sopimusmalliin sisältyvien ehtojen ei ole asiassa esitetyn perusteella katsottava olevan GGI Suomi Oy:n asiassa diaarinumero 528/2025 esittämällä tavalla myöskään avoimuusperiaatteiden vastaisia tai suhteettomia niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden.

Tarjousten laadun vertailuperusteiden epäselvyys

TSS Prime Oy on asiassa diaarinumero 87/2026 esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä laadun vertailuperusteiden osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu.

Edempänä todetusti nyt käsiteltävässä hankintamenettelyssä tarjousten laadun vertailuperusteina ovat olleet tarjouspyynnön mukaan käyttöönoton projektisuunnitelma, järjestelmän työnäyte ja järjestelmän käytettävyysarviointi.

Tarjouspyynnön liitteen 9 ”Työnäytteen läpivienti” kohdan alakohdassa 1.2.1. on todettu käyttötapauksen ”rippikouluilmoittautumisten hallinta” osalta yleiskuvauksena, että käyttötapauksessa käsitellään rippikouluilmoittautumisia sekä työntekijän että ilmoittautujan näkökulmasta aina hakukohteiden käsittelystä hakemiseen/ilmoittautumiseen sekä valintaan. Kyseisessä käyttötapauksessa käsiteltävinä päätoiminnallisuuksina on mainittu sähköinen asiointi ja sen alatoiminnot sekä hakutoiminnallisuudet, asiakastiedon hallinta, viestintä, resurssien hallinta ja varaaminen, toiminnanohjaus ja kalenterit sekä pääkäyttäjän toiminnot. Rippikouluilmoittautumisen hallinnan osalta yleisinä tavoitteina on todettu, että järjestelmässä on sujuvaa ja kattavaa hallita ilmoittautumisen kohteita, ilmoittautua rippikouluun sekä toteuttaa systemaattinen, tasapuolinen ja toiveet huomioiva valinta ryhmämuotoiseen rippikouluun. Järjestelmän käyttö on roolikohtaisesti luontevaa ja perusteltua käyttäjäroolikohtaisesti.

Käyttötapauksen ”vapaaehtoispankin hallinta” osalta on alakohdassa 1.2.2. todettu yleiskuvauksena, että siinä käsitellään vapaaehtoisalustan toimintoja aina vapaaehtoisten tehtävien määrittelystä vapaaehtoisten ilmoittautumiseen ja tehtävien kohdentamiseen sekä kommunikointiin. Kyseisessä käyttötapauksessa käsiteltävinä päätoiminnallisuuksina on mainittu sähköinen asiointi ja sen alatoiminnot, asiakastiedon hallinta, viestintä, vapaaehtoisalusta ja sen alatoiminnot sekä hakutoiminnallisuus. Vapaaehtoispankin hallinnan osalta yleisinä tavoitteina on todettu, että vapaaehtoispankin ja siihen liittyvien tehtävien hallinta, kohdentaminen ja käsittely on sujuvaa ja kattavaa. Vapaaehtoisilmoittautumisen hallinta on sujuvaa ja suoraviivaista sekä käyttäjälle luontevaa ja perusteltua käyttäjäroolikohtaisesti.

Käyttötapauksen ”sähköinen rahankeräys” osalta on alakohdassa 1.2.3. yleiskuvauksena todettu, että siinä käsitellään sähköistä rahankeräystä sisältäen keräyskohteen kohdentamisen eri keräyksille sekä varsinaisen rahankeräystapahtuman. Kyseisessä käyttötapauksessa käsiteltävinä päätoiminnallisuuksina on mainittu sähköinen asiointi, resurssien hallinta, toiminnanohjaus ja kalenterit sekä muut toiminnot. Sähköisen rahankeräyksen osalta yleisinä tavoitteina on todettu, että rahankeräys on sujuvaa ja selkeää koko prosessin ajan ja se hyödyntää automatiikkaa poistaen tarpeettomia manuaalivaiheita. Järjestelmä noudattaa rahankeräyslakia. Järjestelmän käyttö on roolikohtaisesti luontevaa ja perusteltua käyttäjäroolikohtaisesti.

Tarjouspyynnön liitteen 9 kohdan 1.5. ”Työnäytteen arviointi” alakohdassa ”Arviointimalli” on todettu, että työnäyte arvioidaan käyttötapaus kerrallaan. Kukin käyttötapaus pisteytetään ensin itsenäisesti ja erikseen arvostaen seuraavia seikkoja (Arvostettava asia): 1. Työnäytteen sisältö vastaa hyvin tehtävänantoa ja käyttötapauksen sisältöä. Toimittaja saa vietyä käyttötapauksessa kuvatut askeleet kokonaisuudessaan läpi ilman virheitä. 2. Järjestelmän suorituskyky on käyttötapauksissa hyvä. Käyttöliittymässä tai toiminnoissa ei esiinny vähäistä suurempia viiveitä. 3. Työnäyte osoittaa täsmällisesti ja kattavasti työnäytteen käyttötapauksessa kuvattujen tavoitteiden saavuttamisen. 4. Työnäytteen käyttötapauksessa hyödynnetään kattavasti järjestelmän sisäistä automaatiota ja/tai ohjelmiston toimintoja suomen kielellä. Käyttötapaus ei edellytä olennaista manuaalista työtä tai toimitettavan järjestelmän ulkopuolisia erillisohjelmistoja tai -järjestelmiä, ellei käyttötapauksessa erikseen pyydetä käsittelemään integroitumista ulkoiseen järjestelmään.

Kyseisen kohdan alakohdassa ”Arviointitapa ja pisteytys” on todettu, että kaikilla hankintayksikön edustajilla on käytössään arviointilomake, jossa arvioidaan kyseisessä käyttötapauksessa kuvattujen arvostettavien seikkojen täyttyminen (kokonaan, lähes kokonaan, osittain, ei täyty) sekä perusteltu arvio. Tilaisuuden jälkeen hankintayksikön edustajina työnäytteeseen osallistuneet henkilöt vertaavat arvioitaan ja muodostavat yhteisen näkemyksen siitä, täyttyvätkö kaikki arvostettavat seikat. Arviointiryhmä antaa edellä kuvatun perusteella lopullisen arvosanan työnäytteestä arvioimalla missä määrin kukin arvostettava asia työnäytteen käyttötapauksessa täyttyy: ”Kokonaan” (annettu työnäyte täyttää ja todentaa kyseessä olevan arvostettavan asian kaikilta osin kokonaan); ”Lähes kokonaan” (annettu työnäyte täyttää ja todentaa kyseessä olevan arvostettavan asian lähes kokonaan, arvostettavan asian täyttymisen tai todentamisen osalta työnäytteessä ei ole merkittäviä puutteita, mutta siinä on kuitenkin jokin yksittäinen arvostettavassa asiassa käsiteltyyn kokonaisuuteen nähden pieni/vähäinen puute); ”Osittain” (annettu työnäyte täyttää ja todentaa kyseessä olevan arvostettavan asian osittain, arvostettavan asian täyttymisen tai todentamisen osalta työnäytteessä on jokin merkittävä puute tai useita pieniä/vähäisiä puutteita); ”Ei täyty” (annettu työnäyte ei täytä arvostettavaa asiaa miltään osin tai lähes mitkään tekijät arvostettavasta asiasta eivät täyty tai sitä ei todenneta työnäytteessä). Kustakin arvostettavasta asiasta annetaan täyttymisen perusteella seuraavat osapisteet: ”Kokonaan” 5 pistettä, ”Lähes kokonaan” 3 pistettä, ”Osittain” 1 piste, ”Ei täyty” 0 pistettä.

Edellä mainitusta alakohdasta käy lisäksi ilmi, että työnäytteessä arvostettavat asiat arvioidaan ensin kaikista käyttötapauksista erikseen ja lopuksi näin saadut osapisteet lasketaan kaikista käyttötapauksista yhteen ja suhteutetaan osapisteiden summan maksimipistemäärään = Käyttötapausten määrä x Arvostettavien asioiden määrä x 5 pistettä. Työnäytteessä käyttötapauksia on neljä ja arvostettavia asioita neljä, jolloin maksimipistemääräksi tulee 4 x 4 x 5 pistettä = 80 pistettä. Lopuksi näin saatu työnäytteen raakapistemäärä suhteutetaan työnäytteen maksimipistemäärään ja kerrotaan työnäytteelle määritetyllä maksimipisteellä kahden desimaalin tarkkuudella.

Tarjouspyynnön liitteen 8 ”Käytettävyysarvioinnin läpivienti” kohdan 2 alakohdan 2.2 ”Arvioitavat käyttötapaukset” mukaan käytettävyysarvioinnissa arvioitavat käyttötapaukset ovat ylätasolla seuraavat: 1. Kasteajanvaraus. Asiakas tekee lapsen kasteajanvarauksen seurakunnan tilaan; seurakunta käsittelee ajanvarauksen ja järjestelmä tiedottaa asiakasta. 2. Tilastointi. Työntekijä tilastoi seurakunnan toimintaa, tekee merkinnän tapahtumasta tilastointia varten; tilastomerkinnät ovat raportoitavissa ja toimitettavissa kansallisten määritysten mukaan. 3. Laskutus. Työntekijä luo ryhmälaskun liitteineen; laskut voidaan toimittaa monikanavaisesti.

Liitteen kohdan 5 ”Arviointikriteerit ja -asteikko” mukaan hankinnassa käytettävät arviointikriteerit on johdettu ISO 9241-11:2018 standardista ja Jacob Nielsenin käytettävyyden laatuperiaatteista ja -komponenteista. Kohdassa todetun mukaan käytettävyysasiantuntija arvioi käytettävyyden ja käyttötapausten sisältämiä arviointikriteerejä asteikolla 0–4 sekä sanallisesti perustellen. Yleisen käytettävyyden arviointikohteiden loppuarvosanoiksi annetaan ne arvosanat, joiden kriteereihin ne käytettävyysasiantuntijan arvion ja yleiseen käytettävyyteen liittyvien perustelujen myötä parhaiten sopivat. Käytettävyysasiantuntija poimii omien havaintojensa tueksi muiden arvioijien perusteluista ne havainnot, jotka sopivat yleisen käytettävyyden arviointikriteereihin. Henkilökohtaiset arvosanat muodostetaan arviointilomakkeen ”Arvosanojen apukuvaukset” -osuudessa esitettyjen arviointikriteerien mukaisesti. Kriteerien toteutumista perustellaan havaintojen avulla. Yleisen käytettävyyden arviointiin käytettävinä arviointikriteereinä on todettu: 1. Tilanteen näkyvyys 2. Järjestelmän ja tosielämän vastaavuus 3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus 4. Yhteneväisyys ja standardit 5. Virheiden estäminen 6. Ennemmin tunnistaminen kuin muistaminen 7. Käytön joustavuus ja tehokkuus 8. Visuaalinen käytettävyys 9. Virhetilanteiden tunnistaminen, määritteleminen ja korjaaminen ja 10. Ohjeet ja opastus.

Asiantuntija-arvioijien osalta on todettu, että käyttötapausten arviointikriteerien lopulliset arvosanat muodostetaan arviointitilaisuuden jälkeen kuratoimalla kaikki kyseiseen arviointikohteeseen annetut henkilökohtaiset arvioinnit (arvosana ja perustelut). Arviointikriteerille annetaan se loppuarvosana, jonka kriteeriin annetut perustelut kuratoinnin päätteeksi parhaiten sopivat. Käyttötapausten arviointiin käytettävinä arviointikriteereinä on mainittu 1. vaikuttavuus 2. tehokkuus ja 3. tyytyväisyys. Annetut arvosanat muutetaan tarjousten vertailussa käytettäviksi pisteiksi tarjouspyynnön liitteessä tarkemmin esitetyin tavoin.

Kyseisen liitteen alakohdassa 5.1 ”Arvosanojen antaminen ja pisteiden muodostuminen” on todettu, että arvioinnin tehtävien kulku sekä arviointia varten määritellyt käyttäjät, tavoitteet ja ympäristö on kirjattu käyttötapausten muotoon, jotka on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 8.2. ”Käytettävyysarvioinnin käyttötapaukset”.

Käytettävyysarvioinnissa arvioijat arvioivat, kuinka hyvin tarjouspyynnön liitteessä käytettävyysarviointilomakkeella luetellut arviointikohteet toteutuvat hänen näkökulmastaan valittujen käyttötapausten tavoitteeseen pääsemisessä. Käytettävyysasiantuntija arvioi tilaisuudessa kuinka yleisen käytettävyyden arviointikohteet toteutuvat järjestelmän yleisessä käytettävyydessä. Kriteerien toteutumista perustellaan arviointitilaisuudessa tehtyjen havaintojen avulla.

Mikäli jotain arvioitavaa kohdetta ei ole voitu järjestelmän tai käyttötapausten puutteellisen esittelyn vuoksi lainkaan arvioida tai todentaa, annetaan arviointikriteeristä arvosana 0. Yleisen käytettävyyden ja käyttötapausten pisteytys perustuu kaikkien arviointikohteiden loppuarvosanojen keskiarvoon, joka lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Se, mihin määrään pisteitä kukin tietty keskiarvo oikeuttaa, on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 8.1.

Markkinaoikeus toteaa, että laadun vertailuperusteina on edellä kuvatusti käytetty muun ohella tarjoajan järjestelmän työnäytteen ja järjestelmän käytettävyyden arviointia suhteessa hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamiin arviointiperusteisiin. Markkinaoikeus toteaa, että tietojärjestelmää tai ohjelmistoa koskevan työnäytteen ja käytettävyyden arvioiminen on aina jossain määrin vaativaa siitä johtuen, ettei laatu ole monestikaan yksiselitteisesti mitattavissa. Tällaiseen arviointiin sisältyy siten välttämättä jonkinasteista hankintayksikön harkintaa.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä kuvatussa tarjouspyyntöaineistossa tarjoajien vertailuperusteet ja tarjoajien valintaan vaikuttavat seikat on ilmoitettu sellaisella tarkkuudella, että alalla ammattimaisesti toimivalla toimittajalla on ollut arvioinnin kohde huomioiden riittävän selvää, mitä selvitystä työnäytteessä ja käytettävyyden arvioinneissa on tullut esittää, ja mihin seikkoihin tarjousten pisteytys ja tarjoajien valinta laatuvertailun osalta tulee perustumaan. Tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että tarjouspyynnössä ilmoitetut ja tarjousten vertailussa käytetyt tarjousten laadun arviointiperusteet ovat olleet riittävän selvät ja yksiselitteiset.

Laadun vertailuperusteiden syrjivyys ja kilpailun rajoittuminen

CGI Suomi Oy on asiassa diaarinumero 528/2025 esittänyt, että tarjouspyyntö on suosinut hankintayksikön nykyistä toimittajaa ja syrjinyt muita tarjoajia, kun siinä on vaadittu, että toimittaja toteuttaa tarjousten laadun arviointia varten kilpailukykyisen käytettävyysarvioinnin viiden työpäivän kuluessa. Myös työnäytteen toimittamisen aikatauluvaatimus on ollut kohtuuton muille kuin hankintayksikön nykyiselle toimittajalle. CGI Suomi Oy on lisäksi esittänyt, että hankintayksikön suorittamassa käytettävyysarvioinnissa ja työnäytteessä arvioitavat käyttötapaukset ovat olleet niin erityisiä, että ne ovat edellyttäneet toimittajalta valmiin asiakaskohtaisen toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä hankintayksikölle jo ennen kuin järjestelmän toimittaja on valittu ja hankintapäätös tehty. TSS Prime Oy on puolestaan asiassa diaarinumero 87/2026 esittänyt, että hankintamenettely on suosinut tarjouskilpailun voittajaksi valittua kuultavaa ja syrjinyt muita tarjoajia, kun tarjouspyynnön liitteenä olleet ja tarjousten laadun vertailussa käytetyt työnäytteen käyttötapaukset sähköinen kolehti ja vapaaehtoispankki ovat olleet samoja kuin kuultavan ohjelmistossa. Sekä CGI Suomi Oy asiassa diaarinumero 528/2025 että TSS Prime Oy asiassa diaarinumero 87/2026 ovat esittäneet, että tarjouspyynnön vaatimus valmiista räätälöidystä järjestelmästä sekä työnäytteen toimintoja koskenut tarjouspyynnön ehto ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailua antamalla etuja niille tarjoajille, joilla on jo ollut vaatimusten mukaiset toiminnot omissa järjestelmissään.

Hankintayksiköllä on velvollisuus kohdella tarjoajia hankintamenettelyssä syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Hankintayksiköllä on harkintavalta määrittää hankinnan sisältö sekä tarjousten laadun vertailuperusteet, mikäli se noudattaa avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteita. Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö on määrittänyt tarjouspyynnössä ilmoitetut laatuvertailussa käytetyt työnäytteen käyttötapaukset omien tarpeidensa perusteella ennen tarjoajilta saamiaan tarjouksia. Hankintayksikkö on esittänyt asianmukaisen perusteen myös siltä osin kuin sähköinen kolehti ja vapaaehtoispankki on valittu käyttötapauksiksi, eikä vertailuperustetta voida pitää tältä osin syrjivänä yksinomaan sillä perusteella, että kyseiset toiminnot ovat mahdollisesti jo aiemmin sisältyneet jonkun tarjoajan tuotteeseen. Asiassa ei ole myöskään muuten ilmennyt aihetta epäillä, että yksi tai useampi tarjousvertailussa arvioitu käyttötapaus olisi valittu jonkin tietyn tarjoajan tuotevalikoimaan kuulumisen perusteella ja siten tätä suosivasti.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön ehdolla, jonka mukaan työnäytteessä on saanut näyttää vain toimintoja, jotka ovat tuotantokäyttökelpoisia ja tosiasiassa jonkin asiakkaan käytössä, on voitu hankintayksikön esittämällä tavalla varmistaa sekä hankittavan valmisjärjestelmän toimintavarmuus että tasapuolisuus järjestelmien vertailussa. Näin ollen kyseinen ehto ei sellaisenaan ole ollut syrjivä eikä kilpailua perusteettomasti rajoittava. Markkinaoikeus katsoo, että myöskään työnäytteen läpiviennin määräaikoja ja kokonaisaikataulua ei asiassa esitetyn perusteella voida pitää niin lyhyinä, että niiden asettaminen tai soveltaminen olisi johtanut jonkin tarjoajan syrjimiseen tai suosimiseen. Tätä päätelmää tukee osaltaan myös se, että kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet kolme tarjoajaa ovat pystyneet toteuttamaan työnäytteensä vaatimusten mukaisesti ja tarjoajien saamat laatupisteet työnäytteistä ovat olleet varsin lähellä toisiaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö tai hankintayksikön työnäytteen osalta soveltama menettely ei ole kyseisten laadun vertailuperusteiden asettamisen osalta ollut asiassa diaarinumero 528/2025 CGI Suomi Oy:n esittämällä tavalla nykyistä toimittajaa suosiva ja muita tarjoajia syrjivä tai asiassa diaarinumero 87/2026 TSS Prime Oy:n esittämällä tavalla kuultavaa suosiva ja valittajaa syrjivä, taikka omiaan rajoittamaan kilpailua perusteettomasti.

Tarjousten vertailun virheellisyys ja syrjivyys

TSS Prime Oy on asiassa diaarinumero 87/2026 esittänyt, että hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailussa huomioon sellaisia tarjousten pisteytykseen vaikuttavia seikkoja, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouksia vertaillessaan syrjivästi ja tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa suosivalla tavalla. Tarjousvertailu on tehty virheellisesti rippikouluilmoittautumisten hallinnan, vapaaehtoispankin hallinnan, sähköisen rahankeräyksen, kasteajan varauksen sekä tilastoinnin osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun oikeellisuuden arvioinnissa on tarvittaessa tarkasteltava hankintapäätöstä ja siihen liittyviä asiakirjoja siltä osin, onko etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita sovellettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava, onko tarjousten vertailu tehty ilmoitettujen perusteiden mukaisesti ja onko tarjoajia kohdeltu pisteytyksessä tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä onko pisteytykselle esitetty hankintapäätöksessä riittävän selvät ja yksiselitteiset perustelut.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetyn vertailutaulukon mukaan ensimmäisessä arvioitavana olleessa työnäytteen käyttötapauksessa on käsitelty rippikouluilmoittautumista sekä työntekijän että ilmoittautujan näkökulmasta aina hakukohteiden käsittelystä hakemiseen/ ilmoittautumiseen sekä valintaan. Kyseiselle käyttötapaukselle on määritetty viisi erilaista tavoitetta, joista kolmantena on todettu, että järjestelmässä on mekanismi, jolla työntekijä voi rajoittaa erilaisille rippileireille ilmoittautumisten määrää yhden hakijan hakemuksessa (esim. teemarippileirejä voi valita toivelistalle vain kolme, mutta niin sanottuja normaalirippileirejä voidaan valita maksimimäärä tai vastaava).

Vertailutaulukosta ilmenee, että siltä osin kuin tarkastelukohteena on ollut, että työnäyte osoittaa täsmällisesti ja kattavasti työnäytteen käyttötapauksessa kuvattujen tavoitteiden saavuttamisen, TSS Prime Oy:n työnäytteen ei ole katsottu täyttävän täysin edellä kuvattua kolmatta tavoitetta. Perusteluna taulukossa on tältä osin todettu, että hakulomakkeessa voitiin rajoittaa valintojen määrää, mutta ei näytetty, voiko esimerkiksi teemailmoittautumisia rajoittaa erikseen. Tämä rajoitus kerrottiin, mutta rajoituksen toimivuutta ei näytetty, joten sen toimivuutta ei voitu todentaa. TSS Prime Oy:n tarjous on saanut tältä osin kolme pistettä (”Lähes kokonaan”).

TSS Prime Oy on tältä osin esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti alentanut sille työnäytteen käyttötapauksesta ”Rippikouluilmoittautumisten hallinta” annettuja pisteitä sillä perusteella, että teemarippikoulujen erikseen rajoittamisen toimivuutta ei näytetty, vaikka tarjouspyynnön mukainen työnkulku ei sisältänyt vaihetta, jossa se olisi tullut näyttää. Myöskään TSS Prime Oy:n pisteytykseen negatiivisesti vaikuttanutta vaihtoehtoista tapahtumien kulkua, jossa olisi yritetty ilmoittautua liian moneen teemapariin ei ollut vaadittu.

Vertailutaulukon perusteella TSS Prime Oy on saanut kolme pistettä (”Lähes kokonaan”) myös toisena arvioituna olleen työnäytteen käyttötapauksen ”Vapaaehtoispankin hallinta” osalta siltä osin, kun tarkastelukohteeksi on asetettu, että ”Työnäytteen sisältö vastaa hyvin tehtävänantoa ja käyttötapauksen sisältöä. Toimittaja saa vietyä käyttötapauksessa kuvatut askeleet kokonaisuudessaan läpi ilman virheitä”. Pisteytyksen perusteluina on esitetty, että vaikka vapaaehtoinen on voitu kiinnittää tiettyyn tiimiin ja hänet on voitu merkitä kyseiseen ryhmään tuottajaksi, työntekijä ei kuitenkaan ole kiinnittänyt vapaaehtoista tiettyyn kategoriaan, vaan on käytetty yksinomaan vapaaehtoisen omaa näkemystä. Tältä osin ei täsmällisesti ole todennettu tiimin kommunikointia ryhmän toisen jäsenen kannalta (ei ole todennettu, että toinen ryhmän jäsen on aidosti nähnyt vapaaehtoisen lähettämän viestin). Vaihtoehtoisen tapahtumainkulun vaatimus ei ole toteutunut käyttötapauksen mukaisesti.

TSS Prime Oy on saanut kolme pistettä (”Lähes kokonaan”) myös saman käyttötapauksen toisesta tarkastelukohteesta ”Järjestelmän suorituskyky on käyttötapauksissa hyvä. Käyttöliittymässä tai toiminnoissa ei esiinny vähäistä suurempia viiveitä” sillä perusteella, että ”vapaaehtoiselle tarjotun tehtävän viestin siirtymisessä vapaaehtoiselle oli pieni viive”.

TSS Prime Oy on näiltä osin esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti alentanut sille annettuja pisteitä ensinnäkin sen vuoksi, että siinä, ettei vapaaehtoista ollut kiinnitetty tiettyyn kategoriaan työntekijän toimesta oli kyse vain toimintalogiikkaerosta. Tarjouspyynnössä kuvatussa työnkulussa ei myöskään ollut edellytetty, että ryhmän toinen jäsen aidosti näkee vapaaehtoisen lähettäneen viestin. Lisäksi pisteiden vähentäminen pienen viiveen perusteella on ollut vastoin tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattua arviointimallia, jossa arvostettavana asiana on todettu, että käyttöliittymässä tai toiminnoissa ei esiinny vähäistä suurempia viiveitä. Lisäksi pisteytys tältä osin osoittaa TSS Prime Oy:n syrjintää, koska voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä kohdasta viisi pistettä sillä perusteella, ettei sen järjestelmässä esiintynyt olennaisia viiveitä.

Vertailutaulukosta käy edelleen ilmi, että TSS Prime Oy on saanut kolmantena arvioidusta työnäytteen käyttötapauksesta ”Sähköinen rahankeräys” kolme pistettä (”Lähes kokonaan”) tarkastelukohteessa ”Työnäytteen sisältö vastaa hyvin tehtävänantoa ja käyttötapauksen sisältöä. Toimittaja saa vietyä käyttötapauksessa kuvatut askeleet kokonaisuudessaan läpi ilman virheitä”. Vertailutaulukon perusteella kyseisen käyttötapauksen ensimmäiseksi tavoitteeksi on määritetty, että ”Työntekijä pystyy helposti määrittämään kolehtikohteen tiettyyn messuun hyödyntäen virallisia kolehtikohteita”. Pisteytystä on perusteltu sillä, että vaikka työntekijä on pystynyt tarkistamaan messun kolehdin kokonaistuoton sekä myös listan yksittäisistä maksuista, varsinaista tilastointia ei kuitenkaan ole näytetty käyttötapauksessa edellytetyn mukaisesti ja sillä, että työntekijä ei ole valinnut kolehtikohdetta vaatimuksen mukaisesti kolehtikohdelistalta, vaan käytössä on ollut vain yksi tekstimuotoinen kohde (ei valintalistaa), mikä on poikennut käyttötapauksesta.

TSS Prime Oy on saanut kolme pistettä (”Lähes kokonaan”) kyseisen käyttötapauksen osalta myös tarkastelukohteesta ”Työnäyte osoittaa täsmällisesti ja kattavasti työnäytteen käyttötapauksessa kuvattujen tavoitteiden saavuttamisen”. Käyttötapauksen neljänneksi tavoitteeksi on määritetty: ”Koko rahankeräystapahtuma voidaan aina määrittelystä rahan lahjoittamiseen ja keräyksen tilastointiin saakka toteuttaa sujuvasti”. Kyseisen tavoitteen on todettu TSS Prime Oy:n osalta täyttyvän vain osittain, koska keräyksen tilastointia ei ole käsitelty riittävästi työnäytteessä, ja lähinnä on näytetty vain yksittäisen tapahtuman kolehtisummat ja lista lahjoituksista.

TSS Prime Oy on käyttötapauksen ”Sähköinen rahankeräys” osalta esittänyt, että pisteytys on ollut virheellistä, koska tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty valintalistaa ja se oli valinnut kolehtikohteen Kirkkohallituksen viralliselta kolehtikohdelistalta kopioimalla sen ja liittämällä ohjelmaan. Tilastoinnin kattavampaa esittelyä ei ollut tarkemmin vaadittu, eikä sen näyttäminen ollut osa vaadittua työnkulkua. TSS Prime Oy:n syrjintää osoittaa se, että voittanut tarjoaja oli saanut kyseisestä kohdasta viisi pistettä esiteltyään laajempaa tilastointia, vaikka sitä ei ollut vaadittu.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetystä vertailutaulukosta käy ilmi edelleen, että TSS Prime Oy on saanut käytettävyysarvioinnista ensimmäisessä käyttötapauksessa ”Asiakas tekee lapsen kasteajanvarauksen seurakunnan tilaan” tehokkuuden osalta kolme pistettä. Käyttötapausten arviointikriteerinä oleva tehokkuus on taulukossa määritelty seuraavasti: ”Järjestelmän käyttäminen käyttötapauksen tavoitteen saavuttamiseksi oli tehokasta ja toi paljon lisäarvoa ja hyötyä suhteessa käytettyihin resursseihin, kuten aikaan, nykyisiin työvaiheisiin tai opettelun tarpeeseen”.

Pisteytyksen perusteluina on tältä osin esitetty, että ”Arvioijien näkemyksen mukaan järjestelmän käyttäminen käyttötapauksen tavoitteen saavuttamiseksi oli melko tehokasta ja toi lisäarvoa ja hyötyjä suhteessa käytettyihin resursseihin. Järjestelmän toimintalogiikka omaksuttiin melko helposti ja arvioijat uskoivat muistavansa sen päätoiminnot myös myöhemmin. Kuitenkin arvioijien mukaan työntekijän näkymässä oli liikaa valikoita ja vaihtoehtoja, mikä hieman hidasti työskentelyä”.

Lisäksi TSS Prime Oy on saanut ensimmäisestä käyttötapauksesta kolme pistettä tyytyväisyyden osalta. Käytettävyysarvioinnin käyttötapausten arviointikriteeri ”Tyytyväisyys” on määritelty seuraavasti: ”Olen tyytyväinen toteuttaessani käyttötapausta. Järjestelmän visuaalinen ilme ja järjestelmän vuorovaikutus sekä sen tulokset tekevät järjestelmän käytöstä miellyttävää. Järjestelmää on helppo ja mukava käyttää käyttötapauksen suorittamiseen”.

Pisteytystä on tältä osin perusteltu sillä, että ”Arvioijat olivat tyytyväisiä järjestelmään toteuttaessaan käyttötapausta. He olivat tyytyväisiä järjestelmän vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tuloksiin ja visuaaliseen ilmeeseen, eikä heillä ollut juurikaan tyytyväisyyttä heikentäviä huomioita. Arvioijien mukaan ratkaisua oli pääosin helppo ja miellyttävä käyttää käyttötapauksen suorittamiseen, ja he kertoivat, että käyttäisivät sitä mielellään jatkossakin. Kuitenkin arvioijien tyytyväisyyttä laski hieman visuaalisen ilmeen raskaus ja osin heikot kontrastit”.

TSS Prime Oy on kyseisen käyttötapauksen osalta esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti alentamalla sille annettavia pisteitä ensinnäkin sillä perusteella, ettei järjestelmän tehokkuuden osalta ollut tarkoitus arvioida sen visuaalista selkeyttä. Toiseksi tyytyväisyyden arvioinnin viimeinen virke vaikuttaa TSS Prime Oy:n mukaan keinotekoisesti lisätyltä, koska arvioinnissa oli muutoin korostettu tyytyväisyyttä.

Vertailutaulukon perusteella TSS Prime Oy on saanut myös toisessa käyttötapauksessa ”Työntekijä tilastoi seurakunnan toimintaa” kolme pistettä tehokkuudesta. Perusteluna on esitetty, että ”Arvioijien näkemyksen mukaan järjestelmän käyttäminen käyttötapauksen tavoitteen saavuttamiseksi oli melko tehokasta ja toi lisäarvoa ja hyötyjä suhteessa käytettyihin resursseihin. Järjestelmän toimintalogiikka omaksuttiin melko helposti ja arvioijat uskoivat muistavansa sen päätoiminnot myös myöhemmin. Kuitenkin arvioijien mukaan järjestelmä ei ohjannut vaiheittain eteenpäin, mikä heikensi hieman tehokkuutta.” TSS Prime Oy on saanut saman käyttötapauksen osalta kolme pistettä tyytyväisyydestä, mitä on perusteltu sillä, että ”Arvioijat olivat tyytyväisiä järjestelmään toteuttaessaan käyttötapausta. He olivat tyytyväisiä järjestelmän vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tuloksiin ja visuaaliseen ilmeeseen, eikä heillä ollut juurikaan tyytyväisyyttä heikentäviä huomioita. Arvioijien mukaan ratkaisua oli pääosin helppo ja miellyttävä käyttää käyttötapauksen suorittamiseen, ja he kertoivat käyttäisivät sitä mielellään jatkossakin. Kuitenkin arvioijien mukaan järjestelmässä oli epäintuitiivisia tai liian pieniä kuvakkeita”.

TSS Prime Oy on kyseisen käyttötapauksen osalta esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti alentamalla sille annettavia pisteitä ensinnäkin sen vuoksi, että tarjouspyynnön liitteenä olleen käytettävyysarviointilomakkeen kohtaan ”Tehokkuus” ei sisältynyt vaatimusta ”vaiheittaiselle etenemiselle”, vaan se oli mainittu ainoastaan esimerkkinä siitä, mitä kyseisellä kohdalla voidaan tarkoittaa. Myös pisteiden alentaminen epäintuitiivisten ja pienten kuvakkeiden perusteella on ollut virheellistä, koska tilastointia esiteltiin mobiilisovelluksella, jota arvioijat käyttivät pöytätietokoneella, mikä oli myös arvioijille selitetty.

Markkinaoikeus toteaa, että laadun vertailuperusteena ollutta järjestelmän toiminnallisuutta ja käytettävyyttä on edempänä kuvatusti arvioitu tarjoajille järjestetyissä arviointitilaisuuksissa, joissa tarjoajien edustajat ovat suorittaneet tarjouspyynnössä kuvatut käyttötapaukset. Arviointiryhmän jäsenet ovat arvioineet järjestelmän toiminnallisuutta ja käytettävyyttä käyttötapausten perusteella. Kukin käyttötapaus on arvioitu edellä kuvatusti sille asetettujen vaatimusten perusteella.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) todetun perusteella subjektiivisen arvioinnin käyttäminen tarjousten vertailussa esimerkiksi siten, että hankinnan kohteena olevan järjestelmän tulevat käyttäjät arvioivat tarjottujen järjestelmien toimintojen ja toiminnallisuuksien laatua, ei ole hankintasäännösten vastaista, kunhan laatuvertailussa varmistetaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon perusteella hankintayksikkö on arvioinut ja pisteyttänyt kaikkien kolmen tarjoajan työnäytteet sekä tehnyt käyttötapauksittain käytettävyysarvioinnin samoin tarjouspyynnön mukaisin arviointi- ja pisteytysperustein. Tarjoajille vertailussa annetut pisteet kustakin arvioitavasta asiasta on perusteltu myös sanallisesti. Pisteytyksessä kaikki kolme tarjoajaa ovat saaneet joistakin arvioitavista kohdista täydet pisteet ja kullakin tarjoajalla on myös joistakin arvioitavien työnäytteen ja käytettävyysarvioinnin kohdista vähennetty pisteitä arvioinnissa havaittujen virheiden tai puutteiden perusteella. Pisteytysten perusteluissa on sanallisesti kuvattu niitä seikkoja, joiden vuoksi kukin tarjoaja on saanut arvioitavista seikoista joko täydet pisteet tai sen pisteitä on alennettu.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on TSS Prime Oy:n tarjouksen pisteytystä perustellessaan viitannut osaltaan myös sellaisiin seikkoihin, joita ei nimenomaisesti ole mainittu arviointikriteereinä. Vertailutaulukosta ei ole kuitenkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi valittajan esittämällä tavalla perustellut valittajalta tekemiään pistevähennyksiä sellaisilla seikoilla, jotka eivät olisi liittyneet tarjouspyyntöasiakirjoissa kyseisiltä osin ilmoitettuihin vertailukriteereihin. Ottaen lisäksi huomioon, että työnäytteen ja käytettävyysarvioinnin perusteella toteutettavaan tarjousten laadun vertailuun sisältyy aina jonkin verran arvioijien subjektiivisia näkemyksiä, markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole osoitettu, että hankintayksikkö olisi soveltanut edellä TSS Prime Oy:n valituksessa mainittujen käyttötapausten osalta tarjousten vertailussa muita kuin tarjouspyynnössä kuvattuja arviointiperusteita.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö on suorittanut tarjousten laadullisen arvioinnin ja pisteytyksen tarjouspyynnössä asetettujen ehtojen ja mallin mukaisesti myös rippikouluilmoittautumisten hallintaa, vapaaehtoispankin hallintaa, sähköistä rahankeräystä, kasteajan varausta sekä tilastointia koskevissa käyttötapauksissa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään pääteltävissä, että tarjousten pisteytyksessä olisi edellä mainituissa arviointikohteissa suosittu kuultavaa ja syrjitty TSS Prime Oy:tä. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintapäätöksen liitteessä esitetyt tarjousten pisteytyksen sanalliset perustelut ovat olleet riittävät.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt TSS Prime Oy:n asiassa diaarinumero 87/2026 esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti pisteyttäessään TSS Prime Oy:n ja kuultavan tarjouksia eikä perustellessaan pisteytystään hankintapäätöksessä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan CGI Suomi Oy:n esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus asiassa diaarinumero 528/2025 on näin ollen hylättävä.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan TSS Prime Oy:n esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus asiassa diaarinumero 87/2026 on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa diaarinumerot 528/2025 ja 87/2026 annetut ratkaisut huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Asiassa diaarinumero 528/2025 valittaja CGI Suomi Oy ja asiassa diaarinumero 87/2026 valittaja TSS Prime Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioiden laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asioiden näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää asiassa diaarinumero 528/2025 CGI Suomi Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus hylkää asiassa diaarinumero 87/2026 TSS Prime Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 528/2025 CGI Suomi Oy:n korvaamaan Helsingin Seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Vitec Katrina Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskokoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 87/2026 TSS Prime Oy:n korvaamaan Helsingin Seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Vitec Katrina Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskokoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöksiä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sanna Holkeri, Maarika Joutsimo ja Reetta Kivelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.