MAO:387/2026

Hakemus

Vaatimukset

Global Lifecycle Services EMEA Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää AllWipe Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla olemasta yhteydessä hakemuksen täydennyksessä yksilöityihin 75 tahoon siihen asti, että Global Lifecycle Services EMEA Ltd:n liikesalaisuuksien loukkausta koskeva asia on lopullisesti ratkaistu välitysmenettelyssä.

Perusteet

Hakijayhtiö Global Lifecycle Services EMEA Ltd:n liiketoimintaan kuuluu muun ohella tietoteknisten palvelujen tarjoaminen yrityksille. Global Lifecycle Holdings Limited omistaa kokonaan sekä hakijayhtiön että Global Lifecycle Solutions EMEA Ltd:n (jäljempänä myös Solutions-yhtiö), joka yksinomaan tarjoaa taloudellisia ja muita tukipalveluja hakijayhtiölle.

Solutions-yhtiö ja AllWipe Oy ovat tehneet 25.9.2025 jakelusopimuksen, jonka perusteella AllWipe Oy:n kehittämiä ohjelmistotuotteita ja niiden käyttöön tarkoitettuja lisenssejä jaetaan, markkinoidaan ja myydään Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Benelux-maissa. Lisenssisopimuksen osapuolista riippumatta AllWipe Oy:n tieten tarkoituksena on ollut, että hakijayhtiö jakelee, markkinoi ja myy niitä.

AllWipe Oy ja hakijayhtiö ovat tehneet 25.7.2022 salassapitosopimuksen, jonka mukaan salassa pidettävällä tiedolla tarkoitetaan muun ohella asiakas- ja toimittajatietoja ja liikesalaisuuksia, ja osapuolet ovat sitoutuneet olemaan hyödyntämättä salassa pidettävää tietoa omassa liiketoiminnassaan.

Yhteistyön aikana AllWipe Oy on saanut tietoonsa hakijayhtiön asiakasrekisterin tietoja, erityisesti asiakkaiden henkilöllisyydet. Kyse on ollut hakijayhtiön liikesalaisuuksista, joiden suojaamiseksi se on ryhtynyt riittäviin toimiin.

Asianosaisten välille on syntynyt erimielisyyksiä maksuvelvoitteista, minkä seurauksena AllWipe Oy on ilmoittanut 21.1.2026 purkavansa sen ja Solutions-yhtiön välisen jakelusopimuksen. Purkamiselle ei ole ollut perusteita ja ilmoitus on ollut tehoton. Purkuilmoituksen jälkeen AllWipe Oy on lopettanut ohjelmistotuotteidensa teknisen tuen antamisen hakijayhtiön asiakkaille, mikä on johtanut vakaviin häiriöihin ohjelmistotuotteissa ja niistä johtuviin asiakkaiden menetyksiin.

Purkuilmoituksen jälkeen hakijayhtiössä tammikuuhun 2026 saakka työskennellyt ja AllWipe Oy:lle siirtynyt työntekijä on lähestynyt sähköpostitse ja puhelimitse useita hakijayhtiön asiakkaita. Yhteydenotoissaan hän on kertonut asiakkaille edustavansa AllWipe Oy:tä, todennut hakijayhtiöltä puuttuvan kyky saattaa ohjelmistotuotteet takaisin toimintakuntoon ja pyrkinyt ohjaamaan ne AllWipe Oy:n asiakkaiksi.

AllWipe Oy on oikeudettomasti käyttänyt hakijayhtiön liikesalaisuuksia olemalla yhteydessä sen asiakkaisiin ja houkutellessaan näitä siirtymään omiksi asiakkaikseen. AllWipe Oy:llä ei ole ollut oikeutta käyttää salassapitosopimuksen kattamia ja luottamuksellisessa liikesuhteessa saatuja asiakasrekisterin tietoja oikeudettomasti muuhun tarkoitukseen kuin yhteistyön toteuttamiseen.

Salassapitosopimuksen mukaan sopimusta koskevat riidat ratkaistaan välitysmenettelyssä. Hakijayhtiö on saattanut vireille välimiesmenettelyn pääasian ratkaisemiseksi. Markkinaoikeudella on toimivalta määrätä väliaikainen kielto, joka on voimassa, kunnes pääasia on välitysmenettelyssä ratkaistu.

Vastaus

Vaatimukset

AllWipe Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

AllWipe Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Global Lifecycle Services EMEA Ltd:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hakemuksen hyväksymiselle ei ole sopimuksista johtuvaa perustetta. Jakelusopimus on tehty Solutions-yhtiön kanssa, joka on ollut myös jakelusopimukseen perustuvan yhteistyön aito osapuoli. Hakijana on siten väärä yhtiö, eivätkä vaatimukset voi perustua kyseiseen sopimukseen. Lisäksi salassapitosopimus on päättynyt 25.7.2024, eli yli vuosi ennen jakelusopimuksen tekemistä. Väitetyt markkinointiteot ovat tapahtuneet salassapitosopimuksen päättymisen jälkeen jakelusopimussuhteessa.

Kiellon määräämisen edellytykset eivät täyty myöskään liikesalaisuuslaista johtuvalla perusteella.

Asiakasorganisaatioiden tiedot eivät ole liikesalaisuuksia ainakaan suhteessa AllWipe Oy:öön. AllWipe Oy on toiminut ITAD (IT Asset Disposition, IT-laitteiden hävitys ja kierrätys) -toimialalla yli 25 vuoden ajan. Toimialan liiketoimintamalli perustuu keskeisesti siihen, että sertifioitu ohjelmisto ja sen toimittaja ilmoitetaan julkisesti asiakkaille. Käytetyt tietoturvaohjelmistot ovat myös yleisesti alan toimijoiden tiedossa, ja ohjelmistot kerrotaan julkisesti verkkosivuilla, sertifiointiasiakirjoissa ja alan tapahtumissa. Kyse on sellaista tiedosta, joka on alalla yleisesti ja monesta lähteestä helposti selville saatavissa.

AllWipe Oy on lisäksi tuntenut merkittävän osan kieltovaatimuksessa luetelluista yrityksistä jo ennen yhteistyötä hakijayhtiön konsernin kanssa. AllWipe Oy ei olisi voinut käyttää hyväkseen hakijayhtiön liikesalaisuuksia lähestyessään yrityksiä, jotka se on tuntenut jo ennen kuin Solutions-yhtiö tuli sen kumppaniksi.

AllWipe Oy ei ole ottanut yhteyttä yhteenkään 75:stä vaatimuksessa mainitusta organisaatiosta jakelusopimuksen päättymisen jälkeen. Yhteydenotto maksamattomien lisenssien haltijoihin olisi ollut jakelusopimuksen ja AllWipe Oy:n immateriaalioikeuksien perusteella sallittua.

Asiakkaiden yhteydenotot AllWipe Oy:öön ovat johtuneet hakijayhtiön konsernin Global Erasure -palvelun toimintaongelmista, jotka eivät ole aiheutuneet AllWipe Oy:n toimenpiteistä.

Mahdollinen hiljainen lojaliteettivelvoite liikesuhteessa olisi molemminpuolinen, ja hakijayhtiö on itse rikkonut sen laiminlyömällä lisenssimaksut sekä ryhtymällä markkinoimaan kilpailevaa BitRaser-tuotetta samoille asiakkaille. Hakijayhtiöllä ei ole aktiivista liiketoimintaintressiä, jota väliaikainen kielto voisi suojata.

Vaatimuksessa mainituista tahoista 23 ei ole ollut AllWipe Oy:n asiakkaita, 22:lla on ollut maksamattomia lisenssimaksuja, mihin AllWipe Oy:llä on ollut oikeus reagoida, 24:llä ei ole ollut uutta kauppaa ainakaan kahteen vuoteen eikä niissä ole siten ollut kyse aktiivisesta liikesuhteesta. Vain kuusi asiakasta on täyttänyt aktiivisen asiakassuhteen kriteerit. Lisäksi hakemuksessa mainittu hakijayhtiön entinen työntekijä ei ole palvelussuhteessa AllWipe Oy:öön, vaan hän on itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimiva myyntiedustaja, joka vastaa itse toiminnastaan.

AllWipe Oy:n YouWipe-tuote ja hakijayhtiön konsernin tuote Global Erasure eivät myöskään ole kilpailevia, joilla olisi yhteinen asiakaskunta. Global Erasure -tuote on sisältänyt myös muita osatekijöitä kuin AllWipe Oy:n tuotteen, mikä komponentti on sittemmin korvattu kilpailevalla ohjelmistolla. Tuotteet on myyty lisäksi hakijayhtiön konsernin nimissä ja lukuun sen omille asiakkaille, jotka eivät olleet AllWipe Oy:n asiakkaita. AllWipe Oy:lle ei koskaan luovutettu liikesalaisuutena asiakkaiden tietoja, vaan ainoastaan asiakasorganisaatioiden nimet, jotka ovat olleet teknisesti välttämättömiä lisenssijärjestelmän kannalta. AllWipe Oy ei ole saanut tietoa Global Erasure -tuotteen asiakaskohtaisista hinnoista tai kaupallisista ehdoista, mikä osoittaa, että hakija on itse kohdellut sitä omiin kaupallisiin tietoihinsa nähden ulkopuolisena.

Jakelusopimus ei ole ollut eksklusiivinen, ja AllWipe Oy:llä on ollut oikeus myydä tuotteitaan kaikille asiakkaille siitä riippumatta, olivatko ne myös hakijayhtiön konsernin asiakkaita.

Vaadittu uhkasakon määrä 300.000 euroa on suhteeton liiketoiminnan laajuuteen nähden. Hakijayhtiö on maksanut AllWipe Oy:lle noin 6.000 euroa lisenssimaksuja viimeisen vuoden aikana, ja sillä on ollut yli 56.000 euroa maksamattomia lisenssimaksuja. Myös tähän tilanteeseen nähden hakemus ja välimiesmenettely on suhteeton ja perusteeton.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Salassapitovaatimus

Global Lifecycle Services EMEA Ltd on pyytänyt, että markkinaoikeus määrää AllWipe Oy:n ja Global Lifecycle Solutions EMEA Limitedin välisen 25.9.2025 päivätyn jälleenmyyntisopimuksen liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi. AllWipe Oy ei ole vastustanut vaatimusta.

Markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 ja 11 §:n 2 ja 3 momentin nojalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi 25.9.2025 päivätyn jakelusopimuksen (”Distributorship Agreement”; hakijan asiakirjatodiste 1 ja vastapuolen asiakirjatodiste 1) kymmeneksi vuodeksi asian vireille tulosta lukien eli 6.5.2036 saakka.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Oikeudelliset lähtökohdat

Liikesalaisuuslain 2 §:n 1 kohdan mukaan liikesalaisuuslaissa tarkoitetaan liikesalaisuudella tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa (a alakohta), jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa (b alakohta) ja jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi (c alakohta).

Liikesalaisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa (3 kohta) tai joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta muulla tavalla, jos häntä sitoo liikesalaisuuden käyttämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus tai velvoite (4 kohta).

Liikesalaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan sitä, joka vastoin 3 tai 4 §:n säännöksiä on hankkinut tai ilmaissut liikesalaisuuden tai käyttänyt sitä, voi tuomioistuin liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta muun ohella kieltää ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai jatkamasta tai toistamasta liikesalaisuutta loukkaavaa tekoa (1 kohta).

Pykälän 3 momentin mukaan kiellosta tai korjaavasta toimenpiteestä ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Kieltoa tai määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Liikesalaisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kielto voidaan määrätä väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Pykälän 2 momentin mukaan väliaikainen kielto voidaan määrätä, jos kantaja saattaa todennäköiseksi, että: 1) liikesalaisuus on olemassa, 2) kantaja on liikesalaisuuden haltija ja 3) tämän oikeutta loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa.

Pykälän 3 momentin mukaan väliaikaisesta kiellosta ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Väliaikaisen kiellon hakemiseen, määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan muutoin mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja ulosottokaaren 8 luvussa säädetään turvaamistoimen hakemisesta, määräämisestä ja täytäntöönpanosta.

Liikesalaisuuslain 9 §:n 3 momentin nojalla sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 5 momentin perusteella, jos pääasia on liikesalaisuuslaissa tarkoitettu riita-asia, eikä pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ole vielä vireillä, turvaamistoimesta päättää se tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian.

Asiassa esitetyn perusteella pääasia ei ole vireillä tuomioistuimessa, joten markkinaoikeus on toimivaltaisesta tuomioistuimesta liikesalaisuuslain 18 §:ssä todettu huomioon ottaen toimivaltainen tutkimaan mainitun lain 9 §:n mukaista väliaikaista kieltoa koskevan hakemuksen.

Väliaikaisen kieltovaatimuksen käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu lopullisesti tutkia sitä, loukkaako AllWipe Oy:n menettely hakijayhtiön väitettyjä liikesalaisuuksia, vaan asianosaisten esittämät perusteet tulevat tarkemmin arvioitaviksi pääasian käsittelyn yhteydessä.

2 Asian arviointi

Hakemuksen mukaan AllWipe Oy on oikeudettomasti käyttänyt hakijayhtiön liikesalaisuuksia olemalla yhteydessä sen asiakkaisiin pyrkimyksenään saada ne siirtymään omiksi asiakkaikseen. Hakijayhtiön mukaan AllWipe Oy on saanut sen asiakastietoja hakijayhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan Solutions-yhtiön kanssa tehtyyn jakelusopimukseen perustuneen yhteistyön perusteella. AllWipe Oy:llä ei ole ollut oikeutta käyttää näitä salassapitosopimuksen kattamia ja luottamuksellisessa liikesuhteessa saatuja asiakasrekisterin tietoja asiakkaiden houkutteluun.

AllWipe Oy on vastustanut vaatimuksia muun ohella niillä perusteilla, että vaatimukset on esittänyt väärä yhtiö, asiakasorganisaatioiden nimet ovat joko yleisesti tiedossa tai ovat olleet AllWipe Oy:n tiedossa jo ennen kuin sen yhteistyö Solutions-yhtiön kanssa on alkanut, salassapitosopimus on päättynyt jo ennen jakelusopimuksen tekemistä, ja ettei AllWipe Oy ole ollut yhteydessä vaatimuksessa mainittuihin asiakkaisiin, vaikka sillä olisi muun ohella lisenssien maksuvelvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi ollut oikeus tehdä niin.

Markkinaoikeus toteaa, että kieltovaatimusta ei ole perustettu Solutions-yhtiön ja AllWipe Oy:n väliseen jakelusopimukseen, vaan hakijayhtiön väitettyihin liikesalaisuuksiin, jotka AllWipe Oy olisi saanut jakelusopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa sekä niiden oikeudettomaan käyttämiseen. Sillä AllWipe Oy:n vetoamalla seikalla, että jakelusopimukseen perustuvat sopimusoikeudelliset velvoitteet kohdistuvat yksinomaan sopimusosapuoliin, ei ole vaikutusta hakijayhtiön oikeuteen esittää liikesalaisuuslain nojalla liikesalaisuuksiensa väitettyyn loukkaukseen perustuvia vaatimuksia AllWipe Oy:tä vastaan.

Edeltä ilmenevän mukaisesti liikesalaisuuslain 9 §:n nojalla voidaan määrätä väliaikainen kielto, jolla vastapuolta kielletään ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai toistamasta sitä. Väliaikaisen kiellon määrääminen edellyttää, että hakija saattaa liikesalaisuuksiensa olemassaolon lisäksi todennäköiseksi, että kiellettäväksi vaadittava loukkaava teko on toteutunut tai välittömästi toteutumassa.

Markkinaoikeus toteaa, että kieltovaatimuksen muotoilu ja sen perusteiden esittäminen on hakijan vastuulla, eikä tuomioistuin voi myöskään väliaikaista kieltoa koskevassa asiassa määrätä muuta kuin mitä hakija on vaatinut.

Hakijan vaadittua alkuperäisessä hakemuksessa yleisesti, että AllWipe Oy:tä kielletään jatkamasta hakijayhtiön liikesalaisuuksia loukkaavaa menettelyä, markkinaoikeus on kehottanut hakijaa muotoilemaan kieltovaatimuksensa siten, että vaatimus on kelvollinen oikeudenkäynnin perustaksi. Markkinaoikeus on täydennyskehotuksessa muun ohella todennut, että kieltovaatimuksessa kiellettävä menettely tulee yksilöidä siten, että kieltovaatimus konkretisoituu faktojen tasolla ja erottuu normin abstraktista kieltoilmauksesta.

Hakija on tämän jälkeen vaatinut, että AllWipe Oy:tä kielletään olemasta yhteydessä vaatimuksessa yksilöityihin tahoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiakasrekisteritietojen käyttäminen olemalla asiakkaisiin yhteydessä saattaa ainakin joissakin tilanteissa jo sellaisenaan olla liikesalaisuuden oikeudetonta käyttöä. Tässä asiassa hakija on kuitenkin vedonnut vaatimuksensa perusteena siihen, että AllWipe Oy on oikeudettomasti käyttänyt sen liikesalaisuuksia olemalla yhteydessä hakijayhtiön asiakkaisiin ja houkuttelemalla näitä siirtymään omiksi asiakkaikseen. Kieltovaatimus koskee siten laajempaa ja eri menettelyä kuin mihin hakemuksen perusteena on vedottu, koska vaatimus kattaa kaiken yhteydessä olemisen sen syystä tai sisällöstä riippumatta ja näin ollen rajoittumatta tilanteisiin, joissa kyseinen taho pyritään saamaan AllWipe Oy:n asiakkaaksi. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että vaikka hakijayhtiön katsottaisiin saattaneen todennäköiseksi, että sillä on väittämänsä liikesalaisuus, jota AllWipe Oy on oikeudetta käyttänyt olemalla yhteydessä kysymyksessä oleviin asiakkaisiin ja houkuttelemalla näitä omiksi asiakkaikseen, ei vaadittua tätä laajempaa kieltoa kuitenkaan voitaisi tällä perusteella määrätä.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hakija ei ole esittämillään perusteilla ja selvityksellä myöskään saattanut todennäköiseksi, että väitettyä asiakkaisiin yhteydessä olemista sellaisenaan olisi ainakaan kaikilta osin pidettävä liikesalaisuuksien oikeudettomana käyttönä. Tältä osin on huomattava, että hakijayhtiön esittämän selvityksen perusteella yksi kolmesta AllWipe Oy:n myyntiedustajan yhteydenotosta on tapahtunut asiakkaan otettua ensin yhteyttä AllWipe Oy:öön niiden välisen lisenssisuhteen vuoksi.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että vaaditun kiellon määräämisestä voitaisiin joka tapauksessa katsoa aiheutuvan turvattavaan etuuteen ja muihin vaatimukseen liittyvin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastapuolelle ja muiden oikeuksille ottaen muun ohella huomioon mahdollinen tarve vastata lisenssiasiakkaiden AllWipe Oy:lle tekemiin yhteydenottoihin sekä se, että kiellon piiriin lukeutuisi myös eräitä viranomaistahoja.

3 Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että hakijan vaatiman väliaikaisen kiellon määräämiselle ei jo edellä todetun perusteella ole liikesalaisuuslain 9 §:n mukaisia edellytyksiä ja väliaikaista kieltoa koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Liikesalaisuuslain 9 §:n 3 momentin nojalla sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

AllWipe Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on jätettävä tämän asian yhteydessä esitettynä tutkimatta.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää Global Lifecycle Services EMEA Ltd:n hakemuksen.

Markkinaoikeus jättää AllWipe Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tutkimatta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 19.10.2026.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Sanna Holkeri ja Pekka Savola.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.