MAO:400/2026

Asian tausta

Helsingin Satama Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.3.2025 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin Länsisataman ja Länsiväylän välisen P1 Satamatunnelin toteuttajahankintaa koskevasta rakennusurakasta.

Helsingin Satama Oy:n hallitus on 11.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä 139241–2025/P1 valinnut Skanska Infra Oy:n, Skanska Rakennuskone Oy:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n ryhmittymänä (jäljempänä yhdessä myös voittanut tarjoajaryhmittymä) tekemän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 200.000.000–300.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

YIT Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 64.707,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettelyssä on ollut kaksi tarjousvaihetta. Hankintayksikkö on tarjousvaiheen 1 laatutarjousten perusteella valinnut tarjousvaiheeseen 2 kaksi eniten pisteitä saanutta tarjoajaa eli voittaneen tarjoajaryhmittymän ja valittajan. Tarjousvaiheessa 2 molemmille tarjoajille on pidetty kaksi päivää kestävä kehitystyöpaja Helsingin Olympiastadionin tiloissa. Valittajan työpaja on pidetty 4.–5.9.2025 ja voittaneen tarjoajaryhmittymän työpaja myöhemmin 9.–10.9.2025.

Tarjoajien työpajatyöskentely on huomioitu tarjousvertailussa tarjousvaiheen 2 laatua koskevissa vertailuperusteissa ”Projektinhallinta” ja ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)”. Projektinhallintaa koskevan vertailuperusteen alakohtia ovat olleet ”Esitys allianssiorganisaatiosta” ja ”Tavoitekustannuksen määrittely”. Tarjoajilla on ollut ensimmäisenä työpajapäivänä mahdollisuus esitellä alustavaa laatutarjoustaan näiden laatuvertailussa huomioitavien osioiden osalta. Työpajassa saamansa palautteen perusteella tarjoajilla on ollut mahdollisuus tarkentaa alustavia laatutarjouksiaan. Hankintapäätöksen mukaan kumpikin tarjoaja on työpajojensa jälkeen päivittänyt laatutarjoustaan lopullista tarjoustaan laatiessaan. Edellä todetun lisäksi työpajatyöskentely on otettu huomioon vertailuperusteen ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)” alakohdassa ”Työpajat”. Tarjoajille on annettu pisteitä työpajojen aikana annetuista tehtävistä laadituista työpajatuotoksista. Lisäksi tältä osin pisteytysperusteena on ollut tarjoajan yhteistyö ja johtaminen työpajapäivien aikana.

Valittajan edustajien saavuttua työpajaan 4.9.2025 heille on käynyt ilmi, että useita voittaneen tarjoajaryhmittymän palveluksessa olevia henkilöitä on ollut paikalla Olympiastadionin sisätiloissa valittajan työpajaa varten varatun neuvottelutilan 1938 läheisyydessä. Valittajan edustajan kiinnitettyä hankintayksikön huomiota kilpailijan läsnäoloon hankintayksikön edustaja on keskustellut voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajien kanssa ja edellyttänyt, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajien lounasajankohta on eri kuin valittajan edustajilla. Voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ovat valittajan ensimmäisen työpajapäivän aikana 4.9.2025 pysyneet neuvottelutilojen kerroksessa ja käyneet lounaalla valittajan työpajatilan 1938 läheisyydessä sijainneessa ravintolatilassa.

Työpajatilan 1938 sisäänkäynnin puoleinen seinä on lasia. Lasiseinän vuoksi työpajatilaan 1938 on ollut avoin ja suora näkyvyys tilan ulkopuolelta. Erityisen ongelmallista on ollut se, että työpajatilassa on ollut rajallinen seinätila työpajassa tarvittavien aineistojen kiinnitykseen. Tämän vuoksi valittajan tarjousaineistoa on työpajapäivänä jouduttu kiinnittämään työtilan sisäänkäynnistä katsottuna vasemmanpuoleisen tiiliseinän lisäksi sisäänkäynnin oikeanpuoleiselle lasiseinälle.

Voittaneelle tarjoajaryhmittymälle on ollut selvää, että valittaja on 4.9.2025 ollut Olympiastadionin neuvottelutilassa 1938 hankintayksikön työpajatyöskentelyä varten osana tarjouskilpailua, johon voittanut tarjoajaryhmittymä on osallistunut toisena tarjousvaiheeseen 2 valittuna tarjoajana. Voittaneelle tarjoajaryhmittymälle on myös ollut selvää, että tarjouskilpailuun kuuluvat työpajat järjestetään kullekin tarjoajalle erikseen ja että työpajatyöskentelyn aikana käsitellään sekä arvioidaan kilpailevan tarjoajan tarjousaineistoa ja tarjoajan avainhenkilöiden toimintaa.

Voittaneen tarjoajaryhmittymän palveluksessa olevien henkilöiden samanaikainen läsnäolo Olympiastadionilla valittajan työpajan aikana 4.9.2025 on merkinnyt sitä, että voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut tai voinut saada tietoonsa valittajan työpajatilassa esillä ollutta valittajan luottamuksellista tarjousaineistoa. Voittaneella tarjoajaryhmittymällä on ollut mahdollisuus ottaa valittajan tarjousaineisto huomioon valmistautuessaan omaan 9.–10.9.2025 pidettyyn työpajaansa ja myöhemmin lopullista tarjoustaan laatiessaan. Lisäksi mainittu läsnäolo on häirinnyt valittajan työpajatyöskentelyä, mikä on ollut omiaan vaikuttamaan kielteisesti valittajan lopullisen laatutarjouksen sisältöön ja valittajan saamaan pisteytykseen tarjousvaiheessa 2. Voittaneen tarjoajaryhmittymän palveluksessa olevien henkilöiden läsnäolo Olympiastadionilla valittajan työpajan aikana on ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vastaista ja omiaan antamaan voittaneelle tarjoajaryhmittymälle hankintasäännösten vastaisen kilpailuedun. Oikein toteutetussa hankintamenettelyssä hankintayksikön olisi pitänyt hylätä voittanut tarjoajaryhmittymä ja sen tarjous hankintamenettelystä.

Hankintayksikön menettely jo työpajatilan valinnassa on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Olympiastadionin neuvottelutila 1938 on ollut jo lähtökohtaisesti soveltumaton tarjouskilpailun työpajatyöskentelyyn. Neuvottelutila on rakenteeltaan osittain lasiseinäinen, ja näkyvyys sisälle on avoin. Neuvottelutila sijaitsee rakennuksessa, jonne on avoin pääsy. Hankintayksikön on tullut ymmärtää, että voittaneen tarjoajaryhmittymän palveluksessa olevien henkilöiden läsnäolo ja työpajan tilajärjestelyt ovat vaarantaneet valittajan tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä ja ovat olleet omiaan antamaan voittaneelle tarjoajaryhmittymälle perusteettoman kilpailuedun. Hankintayksikön edustajat ovat olleet koko päivän mukana valittajan työpajatyöskentelyssä 4.9.2025. He ovat olleet tietoisia siitä, että valittajan tarjousaineisto on ollut nähtävissä ja havainnoitavissa työpajatilan ulkopuolelta. Hankintayksikön edellyttämä lounastaminen eri aikaan ei ole ollut riittävä toimenpide tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, vaan hankintayksikön olisi pitänyt edellyttää, että voittaneen tarjoajaryhmittymän palveluksessa olevat henkilöt poistuvat kokonaan rakennuksesta ennen valittajan työpajapäivän aloittamista.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Satama Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.105,38 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole minkäänlaista selvitystä siitä, tai perusteltua syytä epäillä, että voittanut tarjoajaryhmittymä olisi valittajan työpajapäivän 4.9.2025 aikana yrittänyt saada tietoonsa luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se olisi voinut saada perusteetonta etua hankintamenettelyssä. Hankintayksiköllä ei ole ollut myöskään perustetta arvioida voittaneen tarjoajaryhmittymän toimineen valittajan työpajapäivän 4.9.2025 aikana sillä tavalla moitittavasti, että hankintayksikkö olisi voinut katsoa voittaneen tarjoajaryhmittymän syyllistyneen sen luotettavuuden vaarantavaan vakavaan virheeseen. Voittaneen tarjoajaryhmittymän toiminnassa ei ole ollut mitään sellaista, joka johtaisi siihen, että voittanut tarjoajaryhmittymä olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta. Poissulkeminen ilman minkäänlaista selvitystä olisi ollut tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatteiden vastaista. Joka tapauksessa poissulkeminen olisi ollut yksinomaan hankintayksikön harkintavallassa.

Valittajan kuvaukset näkyvyydestä työpajatilaan 1938 ovat liioiteltuja. Työpajatila on tavanomainen neuvottelutila, joka soveltuu luottamuksellisten tietojen käsittelyyn. Valittajan työpajan 4.9.2025 havainnointi Olympiastadionin ensimmäisen kerroksen käytävältä olisi edellyttänyt kahden lasiseinän sekä käytävän ja työpajatilan välisen porraskäytävän läpi katsomista. Lisäksi valittajan lasiseinään kiinnittämien aineistojen taustapuoli on peittänyt suurelta osin näkymän. Valittajan esillä olleessa aineistossa on ollut niin pientä tekstiä, että sen havainnointi käytävältä olisi ollut hyvin vaikeaa. Luottamuksellisten tietojen saaminen olisi vaatinut voittaneelta tarjoajalta selvää työpajatilan tarkkailemista lähietäisyydeltä. Hankintayksikön edustajat eivät ole havainneet työpajapäivän aikana voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia työpajatilan ulkopuolella. Voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia ei ole ollut läsnä valittajan ruokailun aikana, eikä ruokailu myöskään ole ollut osa työpajatyöskentelyä tai pisteytettävä tilaisuus. Ruokailussa ei ole ollut esillä valittajan aineistoa tai keskusteltu työpajaan liittyvistä asioista.

Ei ole ollut syytä epäillä, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat olisivat saapuneet Olympiastadionille 4.9.2025 tarkoituksena vaikuttaa valittajan työpajapäivään tai että he olisivat edes tienneet, että valittajan työpajapäivä järjestetään juuri samana ajankohtana Olympiastadionin tiloissa. Tarjoajien on ollut oman harkintansa mukaan mahdollista varata kaikkia varattavissa olevia Olympiastadionin tiloja käyttöönsä harjoitellakseen työpajatyöskentelyä tai tutustuakseen tiloihin. Tarjoajalla on ollut tarjouspyynnössä kuvatun mukainen vetovastuu työpajoista, jolloin on perusteltua, että tarjoajat tutustuvat tiloihin paikan päällä ennakkoon ja suunnittelevat, miten tiloja hyödynnetään varsinaisissa työpajoissa. Valittaja on myös itse toiminut näin. Työpajapäivä 4.9.2025 on ollut voittaneen tarjoajaryhmittymän omia työpajoja edeltäneellä viikolla ja siten luonteva ajankohta harjoituksille.

Voittanut tarjoajaryhmittymä ei ole toiminut virheellisesti myöskään siltä osin kuin se ei ole poistunut Olympiastadionin tiloista omatoimisesti sen jälkeen, kun sen tietoon on tullut, että valittajan työpaja on ollut käynnistymässä toisessa työtilassa. Hankintayksikön toimet työpajapäivän 4.9.2025 aikana ovat olleet riittäviä turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Voittaneen tarjoajaryhmittymän itselleen varaama tila on ollut kymmenien metrien päässä valittajan työpajatilasta. Ruokailujen eriaikaisuus ja se, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ovat vältelleet kulkemista valittajan työpajan ulkopuolella, ovat olleet täysin riittäviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei voittaneen tarjoajaryhmittymän harjoittelu Olympiastadionin tiloissa ole vaikuttanut valittajan työpajan kulkuun tai antanut voittaneelle tarjoajaryhmittymälle minkäänlaista kilpailuetua. Hankintayksiköllä ei ole ollut mitään oikeutta tai perustetta kieltää voittanutta tarjoajaryhmittymää käyttämästä sen varaamaa tilaa.

Voittanut tarjoajaryhmittymä ei ole epäasiallisesti häirinnyt valittajan työpajatyöskentelyä ja vaikuttanut siihen. Hankintayksikölle on sen sijaan syntynyt käsitys, että voittanut tarjoajaryhmittymä on pyrkinyt edistämään valittajan työpajapäivän onnistumista, kun se on ehdottanut aikataulujen järjestämistä niin, että tarjoajien edustajat eivät kohtaa päivän aikana. Voittanut tarjoajaryhmittymä on myös kunnioittanut läpi päivän sovittuja järjestelyjä ruokailuista ja sitä, ettei voittanut tarjoajaryhmittymä tule valittajan työpajatilan lähettyville. Se on antanut valittajan työpajalle työrauhan. Hankintayksikön edustajat eivät ole havainneet voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia työpajatilan edustalla niin, että hankintayksikön olisi tullut uudelleen puuttua tilanteeseen työpajapäivän häiriöttömän läpiviemisen turvaamiseksi.

Hankintayksikkö ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua työpajatilan valinnassa tai muuten työpajojen järjestämisessä. Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että työpajatila sijaitsee rakennuksessa, johon kaikilla on avoin pääsy. Tila on taannut työpajan luottamuksellisuuden. Tilan lasiseinä on ollut täysin suljettavissa verhoilla. Työpajatilassa on ollut runsaasti mahdollisuuksia aineistojen esillepanoon, eikä lasiseinän hyödyntäminen ole ollut välttämätöntä. Valittaja ei ole edes väittänyt, että tilaa olisi voinut havainnoida muilla tavoin kuin katsomalla tilan lasiseinän läpi. Vaikka hankintayksikkö ei ole vaatinut sulkemaan työpajapäivän aikana kaikkia tilan verhoja, vaan verhojen sulkeminen on jätetty tehtävistä vetovastuussa olleen tarjoajan harkintaan, tilaa ei ole voinut havainnoida käytävästä valittajan kuvaamalla tavalla. Näkymä tilaan on ollut kahden lasiseinän ja niiden välissä olevan porraskäytävän lävitse. Lisäksi valittajan työpajapäivän aikana lasiseinä on ollut avoimeksi jätetyltä osalta suurelta osin peitettynä valittajan aineistoilla. Hankintayksiköllä ei ole tällöin ollut perustetta katsoa työpajan luottamuksellisuuden vaarantuvan avoimen lasiseinän vuoksi, eikä tilajärjestelyjä ole siksi muutettu. Suora näkymä tilaan on ollut vain ovisyvennyksen kautta, jonka kohdalla verhot ovat olleet suljettuna.

Työpajapäivien tehtävien läpivienti ja niihin liittyvät järjestelyt ovat olleet tarjoajien vastuulla, mistä myös valittaja on ollut tietoinen jo työpajakutsujen perusteella. Valittaja on käynyt tutustumassa Olympiastadionin neuvottelutilaan 1938 sen työpajapäiviä edeltävällä viikolla. Valittajalla on siten ollut hyvin tiedossaan, miten se voi järjestää tilan case-tehtäviä varten ja kuinka paljon se tuo aineistoja työpajaan. Valittaja on ennen työpajan aloittamista sulkenut tilan verhoja sen verran kuin se on katsonut tarpeelliseksi. Jos valittajalla olisi työpajansa aikana ollut valituksessa kuvatun kaltainen huoli työpajan luottamuksellisuuden toteutumisesta, valittaja olisi huomioinut tämän työpajansa järjestelyissä. Aineistoja olisi voitu panna esille muualle esimerkiksi pöytiä ja tilan takaseinää hyödyntämällä, jolloin tilan verhot olisi voitu sulkea. Valittaja on päättänyt hyödyntää tilan lasiseinää aineistojen esillepanoon tietäen, että voittanut tarjoajaryhmittymä on ollut harjoittelemassa muualla Olympiastadionin tiloissa. Tämä osoittaa, ettei valittaja ole itsekään katsonut mahdolliseksi, että voittanut tarjoajaryhmittymä olisi voinut saada tietoja työpajasta, vaikka lasiseinää ei ole kokonaan peitetty verhoilla. Joka tapauksessa valittaja itse vastaa omalta osaltaan luottamuksellisten tietojen salaamisesta.

Valittajan kanssa on yhdessä jo ennen työpajan aloittamista todettu, että työpaja voidaan järjestää suunnitellusti. Ennen työpajan aloittamista valittaja ei ole esittänyt, että voittaneen tarjoajaryhmittymän harjoittelu vaikuttaisi valittajan työpajan läpivientiin. Myöskään myöhemmin työpajapäivän aikana ei käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajaryhmittymän harjoittelu Olympiastadionilla olisi häirinnyt valittajan työpajapäivää. Valittaja on ensimmäisen kerran esittänyt tällaisen väitteen vasta markkinaoikeudessa. Tilojen soveltuvuuden osoittaa myös se, ettei hankintamenettelyyn osallistunut puolueeton tarkkailija ole tuonut esiin työpajoihin liittyvää huomautettavaa työpajojen aikana tai myöhemmin loppuraportissaan.

Valittaja ei ole esittänyt mitään perusteluita väitteelleen voittaneen tarjoajaryhmittymän kilpailuedusta. Voittaneen tarjoajaryhmittymän harjoituspäivän toteuttaminen Olympiastadionilla ei ole voinut vaikuttaa siihen, millaisen laatutarjouksen valittaja on jättänyt taikka millaiset pisteet valittajan tarjous on saanut laatuvertailussa. Valittajaa koskevien pisteytysten perustelut työpajapäivän osalta osoittavat, että hankintayksikkö ei ole tunnistanut valittajan työskentelyn häiriintyneen valittajan esittämällä tavalla.

Kuultavien lausunto

Skanska Infra Oy, Skanska Rakennuskone Oy ja Skanska Talonrakennus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.540,00 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultavat ovat esittäneet, että hankintamenettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasavertaista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö on käyttänyt hankintamenettelyssä sen asianmukaisuuden varmistamiseksi puolueetonta tarkkailijaa, joka on ollut hankkeessa mukana hankintapäätöksen tekemiseen asti. Puolueettoman tarkkailijan nimenomaisena tehtävänä on ollut varmistaa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Kumpikaan tarjoaja ei ole missään vaiheessa, esimerkiksi työpajavaiheen aikana, kiinnittänyt puolueettoman tarkkailijan huomiota mihinkään väitettyyn hankintamenettelyn epäkohtaan. Puolueeton tarkkailija on raportissaan vahvistanut, että hankintamenettely on toisessa vaiheessa ollut puolueeton, tasapuolinen ja syrjimätön.

Asiassa on riidatonta, että kuultavien edustajia on ollut Olympiastadionilla 4.9.2025. Valittajan esittämät väitteet läsnäolon syystä ovat kuitenkin epäasiallisia ja virheellisiä. Työpajatyöskentely on ollut olennainen osa hankintamenettelyä. Kuultavilla on vakiintunut tapa harjoitella työpajojen juoksutusta käytännössä ja käydä tutustumassa työpajatiloihin etukäteen, jos tila on julkisesti varattavissa ja tutustuminen on muuten mahdollista. Kenraaliharjoituksen järjestäminen on ollut tarpeellinen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin merkittävässä satamatunnelihankkeessa. Kuultavat ovat saaneet tietää oman työpajansa ajankohdan työpajakutsusta 25.6.2025. Kenraaliharjoituksen päivä 4.9.2025 on varattu kuultavien edustajien kalentereihin jo 3.7.2025. Oman työpajansa paikan kuultavat ovat saaneet tietoonsa tarkennetusta työpajakutsusta 20.8.2025. Kuultavat ovat varanneet tutustumiskäynnin Olympiastadionille 1.9.2025 työpajatilaan tutustumista varten. Tutustumiskäynnin aikana kuultavien edustajille on vahvistunut käsitys siitä, että työpajatilan käyttöä ja järjestelyitä on ollut syytä harjoitella mahdollisimman autenttisessa tilanteessa. Tämän vuoksi kuultavat ovat päättäneet järjestää kenraaliharjoituksen Olympiastadionin kokoustiloissa. Tilaajan työpajakutsussa ilmoittama kokoustila 1938 ei ole ollut vapaana jo heinäkuun alussa sovitulle kenraaliharjoituspäivälle, joten kuultaville on varattu vastaavanlainen tila 1952. Kuultavat eivät ole missään vaiheessa tienneet eivätkä ne ole voineet tietää, milloin valittajan työpajapäivät järjestetään.

Kuultavien kenraaliharjoituspäivän tavoitteena on ollut valmistautua mahdollisimman todenmukaisessa asetelmassa tulevaan työpajapäivään. Kenraaliharjoituspäivään on tätä varten kutsuttu tarjoustiimin lisäksi ulkopuolisia kuultavien edustajia, jotka ovat olleet tilassa simuloimassa hankintayksikön edustajien toimintaa tulevassa työpajassa. Lisäksi kenraaliharjoituksessa on ollut mukana ulkopuolisia konsultteja.

Kuultaville on kenraaliharjoituspäivän aamuna selvinnyt, että valittajan työpajapäivä on ollut samana päivänä. Kuultavien edustaja on käynyt keskustelemassa hankintayksikön edustajan kanssa tästä päällekkäisyydestä sekä varmistamassa Olympiastadionin kokouspalveluiden henkilökunnan kanssa lounaan ja iltapäiväkahvien ajankohdat. Taukojen muuttuneiden ajankohtien takia kenraaliharjoituspäivän aikataulua on muokattu. Kuultavien edustajia on kenraaliharjoituksen alkaessa ohjeistettu järjestelyistä ja lisäksi työrauhan tärkeyttä on korostettu. Kuultavien edustajat ovat toimineet ohjeistuksen mukaisesti.

Kuten varsinaisessa työpajassa, myös kenraaliharjoituksessa on ollut tarkka aikataulu, joka on pyrkinyt mahdollisimman hyvin seuraamaan varsinaisen työpajapäivän kulkua. Kenraaliharjoituspäivän kulkuun on sisällytetty samat elementit kuin varsinaiseen työpajapäivään taukoineen. Kuten varsinaisesta työpajasta, myöskään kenraaliharjoituksesta ja tilasta 1952 ei ole poistuttu muulloin kuin etukäteen aikataulutettujen taukojen aikana. Kuultavien edustajat eivät ole liikkuneet Olympiastadionin käytävillä päivän aikana satunnaisina ajankohtina, koska se ei olisi palvellut kenraaliharjoituksen päämäärän saavuttamista. Kuultavien kenraaliharjoitukseensa varaama tila 1952 on ollut lähes 100 metriä pitkän käytävän toisessa päässä. Kuultavien edustajat ovat oleilleet yksinomaan tilassa 1952 ja keskittyneet omaan kenraaliharjoitukseensa pois lukien tarkasti aikataulutetut tauot. Valittajan edustajien havainnot kuultavien edustajista ovat liittyneet ajankohtaan ennen valittajan työpajan alkua.

Kenraaliharjoituspäivän 4.9.2025 aikana ei ole tapahtunut kuultavien aloitteesta minkäänlaista tiedonvaihtoa kuultavien ja valittajan välillä. Kuultavien edustajat eivät ole myöskään oleilleet valittajan työpajatilan läheisyydessä kyseisen päivän aikana tai pyrkineet hankkimaan tietoa valittajan tarjouksesta tai työpajasta. Kuultavien tiimin jäsenet ovat nimenomaan vältelleet valittajan työpajatilaa ja sen edustajia. Olympiastadionilla on 4.9.2025 ollut paikalla varauskalenteristakin ilmenevästi myös muita ryhmiä, jotka ovat liikkuneet tiloissa omien tarpeidensa mukaisesti. Vastaava tilanne on ollut myös kuultavien oman työpajan aikana.

Työpajatilan valinnassa ei ole ollut mitään epätasapuolista tai syrjivää. Kuultavilla on ollut käytössään sama tila kuin valittajalla. Hankintayksikön työpajaan varaama tila 1938 on ollut toimiva ja soveltunut hyvin työpajatoimintaan, kunhan tarjoaja on vain osannut hyödyntää tilaa tehokkaasti. Tutustumalla tilaan etukäteen ja ottamalla siitä tarkat mitat kuultavat ovat voineet suunnitella tilojen käyttöä mahdollisimman tehokkaaksi.

Myös valittaja on käynyt tutustumassa työpajatilaan etukäteen. On epäselvää, miksi valittaja ei ole käynyt keskustelua tilajärjestelyistä tai niiden sopimattomuudesta hankintayksikön tai puolueettoman tarkkailijan kanssa etukäteen tai työpajan aikana. Valittaja olisi voinut järjestellä tilan uudelleen, jos verhojen auki pitäminen olisi sitä häirinnyt tai jos olisi vaikuttanut mahdolliselta tai jopa todennäköiseltä, että ulkopuolisilla olisi ollut avoin ja suora näkyvyys luottamukselliseen aineistoon. Työpajatila olisi ollut kalusteita liikuttaen helppo järjestää niin, ettei valittajalla olisi ollut tarvetta kiinnittää aineistoa lasiseinään, ja verhot olisi voinut sulkea. Lisäksi aineisto on voinut näkyä lasiseinän läpi ulkopuolelle korkeintaan väärinpäin ja haaleana, jos lainkaan. Asiassa ei voida antaa merkitystä spekulaatiolle siitä, että kuultavat olisivat voineet saada tietoonsa valittajan työpajatilassa esillä ollutta luottamuksellista tarjousaineistoa. Se, että joitain ihmisiä on kulkenut työpajapäivän aikana valittajan tilan ohi, ei osoita mitään. Tilan ohi on kulkenut ihmisiä myös kuultavien työpajapäivän aikana.

Kuultavat eivät ole saaneet eivätkä ne ole edes voineet saada tietoonsa valittajan työpajatilassa esillä ollutta tarjous- tai työpaja-aineistoa. Kuultavien edustajat ovat 4.9.2025 oma-aloitteisesti keskustelleet hankintayksikön kanssa ja laatineet yhdessä sovitusti uuden aikataulun kontaktien välttämiseksi. Kuultavien edustajat ovat pysytelleet omissa tiloissaan ja vältelleet kontaktia valittajan edustajien kanssa. Kuultavien lopullisessa laatutarjouksessa ei ole myöskään esitelty mitään uusia asiakokonaisuuksia, otsikoita, innovaatioita taikka kappaleita, jotka voisivat viitata tiedon saamiseen valittajan laatutarjousaineistosta ja sen hyödyntämiseen. Kuultavien lopullinen laatutarjous on poikennut melko vähän 20.8.2025 jätetystä alustavasta laatutarjouksesta. Muutokset ovat liittyneet kuultavien työpajassa ilmi tulleisiin tarkennustarpeisiin. Näitä ovat olleet muun muassa hankintayksikölle tärkeiden asioiden korostaminen, työryhmien tehtävienkuvien täsmentäminen ja yksittäiset termit ja niiden muotoilu.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että oikein toteutetussa hankintamenettelyssä hankintayksikön olisi pitänyt hylätä voittanut tarjoajaryhmittymä ja tarjous hankintamenettelystä, asiassa eivät täyty hankintasäännöksissä tarkoitetut pakolliset tai harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet, eikä vaatimus kuultavien tarjouksen hylkäämisestä perustu lakiin.

Asiassa voitaisiin ylipäätänsä määrätä hankintasäännösten mukainen seuraamus vain, jos hankintasäännösten vastainen menettely olisi vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä. Laatutarjousten pisteytystä koskevista perusteluista on pääteltävissä, että valittajan lopullisten laatupisteiden osalta lopputuloksen kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, ovatko kuultavien edustajat olleet Olympiastadionilla omassa tilassaan vai eivät. Valittaja on saanut täsmälleen samat pisteet myös toisena työpajapäivänä, jolloin kuultavan edustajia ei ole ollut paikalla. Lisäksi kuultavat ovat saaneet erinomaiset pisteet ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)” -osiosta, jota ei ole ollut mahdollista kopioida. Valittaja on saanut samasta osiosta vähemmän pisteitä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että asian arvioinnin ei tule perustua tarjoajan poissulkemisperusteisiin. Asiassa on kysymys siitä, että hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisesti. Työpajan järjestelyt eivät saa vaarantaa tarjoajan ja tarjousten tietojen luottamuksellisuutta hankintamenettelyn aikana.

Voittanut tarjoajaryhmittymä on ollut tietoinen valittajan työpajan ajankohdasta ja aikataulusta. Työpajan ajankohta on ilmoitettu tarjoajille alustavasti jo tarkennetussa 2.4.2025 päivätyssä tarjouspyynnössä, jonka mukaan kullekin tarjoajalle järjestetään työpajat arviolta viikoilla 36–37. Voittaneen tarjoajaryhmittymän työpajan tarkka ajankohta on vahvistunut 25.6.2025 tarkennetusta 2. vaiheen tarjouspyynnöstä. Voittanut tarjoajaryhmittymä on itse kertonut sopineensa tämän jälkeen 3.7.2025 kenraaliharjoituksen päivämääräksi 4.9.2025. Voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut 20.8.2025 tiedon siitä, että työpaja tullaan järjestämään Olympiastadionilla neuvottelutilassa 1938. Varsinainen tilavaraus Olympiastadionille on kuitenkin tehty vasta sen jälkeen, kun voittanut tarjoajaryhmittymä on 1.9.2025 ollut tutustumiskäynnillä Olympiastadionin kokoustiloissa. Voittanut tarjoajaryhmittymä on kertomansa mukaan pyrkinyt varaamaan kenraaliharjoitukseen kokoustilan 1938, mutta se ei ole ollut vapaana. Näin ollen voittanut tarjoajaryhmittymä on varannut käyttöönsä neuvottelutilan 1952. Olympiastadionin neuvottelutilojen varauskalenterin viikkonäkymästä on selvästi ollut pääteltävissä kalenterivarausten yhdenmukaisten pituuksien ja peräkkäisille, hankintayksikön tarjoajille ilmoittamille viikoille 36 ja 37 osuvien ajankohtien perusteella, milloin tarjoajien työpajat tullaan järjestämään. Ottaen huomioon työpajojen vahvistamisajankohta tarjoajille ja toisaalta voittaneen tarjoajaryhmittymän kenraaliharjoituksen neuvottelutilan varausajankohta, on kokonaisuutena arvioiden epäuskottavaa, ettei voittaneella tarjoajaryhmittymällä olisi ollut omaa kalenterivaraustaan tehdessään käsitystä siitä, minä ajankohtana valittajan työpaja Olympiastadionilla järjestetään. Tästä huolimatta voittanut tarjoajaryhmittymä on toteuttanut kenraaliharjoituksensa yhtäaikaisesti valittajan työpajapäivän 4.9.2025 aikana.

Voittaneella tarjoajaryhmittymällä on ollut mahdollisuus tehdä hankintasäännösten vastaisesti omaksi edukseen havaintoja valittajan työpajasta. Asiassa on riidatonta, että voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjoustiimi ja muita voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia on ollut Olympiastadionin neuvottelutilojen kerroksessa valittajan työpajan ensimmäisenä päivänä 4.9.2025 jo ennen työpajan alkua.

Valittaja on ryhtynyt laittamaan työpaja-aineistoaan esille ennen työpajan alkamista. Valittajan aineistoa on siten ollut nähtävillä työpajatilan ulkopuolelta jo ennen työpajan alkua. Valittajan oman lounastauon aikana valittajan tarjousaineisto on ollut suojattu verholla. Verhosta huolimatta työpajan lasiseinälle kiinnitetty aineisto on ollut tuolloinkin nähtävissä käytävän puolelta. Voittaneen tarjoajaryhmittymän lounastauon ja kahvitauon aikana valittajan työpaja on ollut käynnissä, jolloin aineisto on ollut nähtävissä käytävän puolelta verholta suojaamattomana.

Valittajan edustajat ovat havainneet voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia valittajan työpajatilan läheisyydessä sekä ennen työpajan alkua että sen jo alettua. Lisäksi voittaneen tarjoajaryhmittymän edustaja on oman kertomansa mukaan valittajan työpajan jo alettua käynyt selvittämässä tilannetta neuvottelutilojen vastaanotossa, mikä on tarkoittanut, että hänen on täytynyt kulkea valittajan työpajatilan ohi vähintään kahdesti.

Riippumatta siitä, onko käytävän ja työpajatilan 1938 lasiseinien välissä olleeseen porraskäytävään ollut pääsyä työpajan aikana, käytävästä on ollut suora näköyhteys työpajatilaan porraskäytävän lasiseinien läpi. Lisäksi työpajatilaan on ollut ainakin osittain näkymä myös suoraan käytävältä työpajatilan sisäänkäynnin kohdalta, sillä verhot eivät ole olleet kaikilta osin suljettuina valittajan työpajan aikana.

Työpajatilassa on ollut rajoitetusti vaihtoehtoja aineiston esillepanoon seinille. Tarjoajan edun mukaista on ollut esitellä työpajassa runsaasti erilaista työpajatoimintaa tukevaa aineistoa. Osa aineistosta on työtilan puutteellisten esillepanomahdollisuuksien vuoksi pitänyt kiinnittää lasiseinälle. Tämä on johtanut siihen, että porraskäytävän ja neuvottelutilan välisen lasiseinän verhoja ei ole ollut käytännössä mahdollista pitää kaikilta osin kiinni aineiston luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Lisäksi lasiseinään kiinnitetty aineisto on joka tapauksessa ollut ulkopuolelta havainnoitavissa silloinkin, kun tilan verhot on suljettu valittajan lounastauon ajaksi. Myös voittaneen tarjoajaryhmittymän mukaan työpajaan käytetyn tilan toimivuus käyttötarkoitukseensa on edellyttänyt tarjoajalta erityisiä, nimenomaisesti pohdittuja ratkaisuja.

Lasiseinällä olleen aineiston havainnointi ei ole edellyttänyt pidempiaikaista oleskelua työpajatilan välittömässä läheisyydessä. Aineiston kohteen ymmärtämiseksi alan ammattilaisen ei tarvitse lukea aineistoa tai muutenkaan tarkastella sitä yksityiskohtaisesti. Alalla ammattimaisesti toimiva henkilö kykenee tunnistamaan kuvien, kaavioiden, karttapiirrosten ja muun visuaalisen aineiston sisällön ja merkityksen ilman pääsyä tai näkymää aineiston varsinaiseen tekstisisältöön. Asiantuntijan on mahdollista tehdä havaintoja ja ymmärtää sisältöä myös aineiston taustapuolelta aineiston sisällön kuultaessa paperin läpi.

Työpajassa on ollut esillä käytännössä koko valittajan toisen tarjousvaiheen tarjous lukuun ottamatta palkkiotarjousta. Valittajan työpajan lasiseinälle on ollut kiinnitettynä kuva-aineistoa, joka liittyy rantatunneliajatukseen ja hankkeen vaiheistukseen. Kuvissa on ollut myös tunnelirakentamiseen liittyvää kalustoa. Kuva-aineisto on ollut ymmärrettävissä kartta-aineistoksi tilan ulkopuolelta ilman yksityiskohtaista tarkkailua. Aineistoon graafisesti voimakkaasti merkityistä tunnelilinjausten hahmotelluista rajoista voi alan ammattilainen yksiselitteisesti päätellä, että kyseessä on jonkinlainen rakentamisen vaiheistuksen tai toteutusvaiheistuksen suunnitelma. Tästä on ollut suoraan pääteltävissä, mitä teemaa valittaja on työpajassaan käsitellyt. Jos tällainen havainto on tehty, voittanut tarjoajaryhmittymä on kyennyt tämän pohjalta tekemään kilpailuasemansa etukäteistä arviointia.

Valittajan työpajassa on ollut lasiseinälle kiinnitettynä myös aineistoa, joka on koskenut valittajan suunnittelemia työtunnelivaihtoehtoja ja työtunneleiden erilaisia vaikutuksia muun muassa hankkeen läpimenoaikaan. Toisistaan selvästi erottuvien väri- ja graafisten ratkaisujen vuoksi aineisto on ollut helposti tunnistettavissa työtunneleiden vaihtoehtoja esitteleväksi aineistoksi. Eräässä kuvassa on käsitelty tarkemmin valittajan näkemyksen mukaan aikataulun suhteen kaikkein kriittisintä työtunnelin sijaintia. Koska aineiston sisältö on ollut yleispiirteittäin tunnistettavissa työpajatilan ulkopuolelta, valittajan työpajassaan käsittelemä teema on ollut tältäkin osin pääteltävissä.

Työpajatilaan sisään tultaessa vasemmalla puolella olevalle tiiliseinälle on ollut kiinnitettyinä kuvakoosteita, jotka ovat liittyneet pohjarakentamiseen. Yhdessä työpajapäivän aikana esillä olleessa koosteessa on ollut kuvia muun ohella pohjarakentamiseen liittyvästä kalustosta ja pohjarakentamiseen liittyvistä rakenteista. Toisessa koosteessa on puolestaan ollut pohjarakentamiseen liittyvää aineistoa, jota on esitetty osana satamatunnelihankkeen teknisten toteutustapojen vertailua. Koska aineisto on ollut havainnoitavissa tilan ulkopuolelta lasiseinän läpi, alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on pystynyt aineiston pintapuolisesti näkemällä ymmärtämään, että valittajan työpajan yksi teema on ollut pohjarakentaminen. Jos voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut omaan työpajaansa valmistautuessaan tiedon siitä, että valittaja on käsitellyt pohjarakentamista työpajassaan, voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut ennakoivasti arvioida omia vahvuuksiaan ja muokata omaa tarjous- ja työpajastrategiaansa.

Hankintayksikön väite, jonka mukaan valittajan vastuulla on suojata luottamukselliseksi katsomansa tieto, on perusteeton. Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden noudattaminen on yksiselitteisesti hankintayksikön vastuulla. Hankintamenettelyn tarjousarviointiin suoraan vaikuttaneessa työpajassa valittajan tehtävänä ja vastuulla on ollut keskittyä yksinomaan omaan suoritukseensa työpajassa. Oikein toteutetussa hankintamenettelyssä valittajan koko tarjousaineiston ja myös työpajan toteutustavan olisi pitänyt pysyä luottamuksellisena suhteessa kilpailevaan tarjoajaan. Vain näin voidaan varmistaa tarjoajan syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu suhteessa muihin tarjoajiin. Mahdollista on, että jokin luottamuksellinen tieto on myös tarjoajan liikesalaisuus, mutta tästä ei asiassa ensisijaisesti ole kysymys.

Valittajan työpaja-aineiston ohella voittanut tarjoajaryhmittymä on vastaavalla tavalla voinut havainnoida työpajatilan ulkopuolelta myös työpajan fyysisiä järjestelyjä, kuten työskentelypisteiden lukumäärää. Jo tämän perusteella alan ammattilaisena voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut päätellä, kuinka monesta teemasta valittaja on laatinut työpajaan sisällöllistä aineistoa. Voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut havainnoida myös työpajapäivän ajallista rytmitystä ja työskentelyn jakautumista eri teemojen välillä, samoin kuin työpajassa käytettyjä esitysvälineitä (paperiset tulosteet ja muistilaput, näytöt, diaesitykset ja muut sähköiset esitysalustat). Lisäksi voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut arvioida valittajan ryhmien määriä ja ryhmäkokoja, joilla on ollut vaikutusta ryhmien toiminnallisuuksiin ja niiden johtamisen menettelyihin. Valittajan työskentelytapojen perusteella voittaneella tarjoajaryhmittymällä on ollut mahdollisuus arvioida suunnittelemaansa työskentelytapaa ja päättää, onko esimerkiksi työskentelyn esitysteknisiä ratkaisuja ollut tarkoituksenmukaista muuttaa.

Voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut Olympiastadionilla myös tiedon valittajan tarjoustiimistä. Erityisesti tieto valittajan vahvasta pohja- ja betonirakentamisosaamisesta on voinut olla merkittävä voittaneelle tarjoajaryhmittymälle. Kun voittaneelle tarjoajaryhmittymälle on tarjoustiimin kokoonpanon perusteella paljastunut valittajan tarjoustiimin vahva asiantuntemus pohja- ja betonirakentamisosaamisesta, voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut tähän perustuen päättää hankkia vastaavaa osaamista ulkoisilta resursseilta hankkeen parhaaksi -periaatteeseen vastatakseen. Voittanut tarjoajaryhmittymä on näin ollen voinut paikata oman osaamisensa aukkoja nimenomaan sellaisilla alueilla, joilla se on havainnut valittajan olevan kilpailullisesti vahva.

Voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut allianssiorganisaation resurssoinnista ja sen kuvauksesta kiitettävän arvion osana tarjousvertailua. Myös valittaja on saanut osittain erittäin hyvän arvion resurssoinnista, mutta arvion mukaan muun muassa tiettyjä resurssitarpeita ei ole huomioitu. Voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut erinomaiset pisteet myös esimerkiksi arviointiperusteesta ”Yhteistyökyky ja johtaminen”. Pisteytyksen perusteluissa on arvioitu esimerkiksi osaamisen kierrättämistä ryhmien välillä, tilaajan ja suunnittelijan osallistamista sekä ryhmien johtamista. Muun muassa tällaisista seikoista voittaneella tarjoajaryhmittymällä on ollut mahdollisuus saada valittajan työpajasta tekemiensä havaintojen avulla oman työpajansa toteuttamisen kannalta hyödyllistä tietoa.

Voittaneen tarjoajaryhmittymän samanaikainen läsnäolo on joka tapauksessa häirinnyt valittajan työpajatyöskentelyä. Eräs valittajan edustaja on työpajan alkamisen jälkeen joutunut kiinnittämään hankintayksikön edustajan huomiota voittaneen tarjoajaryhmittymän yhtäaikaiseen läsnäoloon. Valittajan ja voittaneen tarjoajaryhmittymän eriaikaisista ruokailu- ja muista tauoista on sovittu ja ilmoitettu työpajan siinä vaiheessa, jossa valittajalla on ollut ohjelman mukaisesti käynnissä tarjouksen allianssiorganisaation esittely ja järjestäytyminen. Tässä osuudessa valittaja on esitellyt arviointiperusteeseen ”Esitys allianssiorganisaatiosta” liittyvää aineistoa. Työpajassa valittajan tehtävänä ja vastuulla on ollut keskittyä yksinomaan omaan suoritukseensa, ja julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden noudattaminen on ollut hankintayksikön vastuulla.

Hankintayksikön hankintapäätöksen jälkeen pyytämällä palautteella työpajapäivän järjestelyistä ei ole oikeudellista merkitystä asiassa. Merkitystä ei ole myöskään puolueettoman tarkkailijan raportilla, jossa ei ole edes mainittu sitä, että kilpailevan tarjoajan tarjoustiimi on ollut yhtä aikaa paikalla valittajan työpajapäivänä. Joka tapauksessa on selvää, että hankintayksikkö ei voi ulkoistaa vastuutaan tarjouskilpailun asianmukaisesta järjestämisestä tarjoajille tai ulkopuoliselle tarkkailijalle.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole paljastanut tarjoajien tietoja, vaan on menetellyt huolellisesti pyrkien kaikin käytössä olevin keinoin suojaamaan näitä tietoja. Tarjoajalla on ollut vastuu työpajojen järjestämisestä ja aineiston asettelusta tilaan.

Puolueeton tarkkailija on tuonut havainnoissaan esille kilpailutukseen ja sen prosessiin vaikuttaneet seikat. Ei ole epätavallista, että työpajapäivän tilannetta ei ole avattu tarkemmin puolueettoman tarkkailijan raportissa, koska tapahtumilla ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn syrjimättömyyteen ja tasapuolisuuteen. Puolueettoman tarkkailijan havainnoista käyvät esille ne seikat, joilla on ollut merkitystä tarjouskilpailussa. Raportissa on nimenomaisesti todettu, että tarjoajat eivät saaneet tietoa toistensa ideoista.

Valittajan esittämät voittaneen tarjoajaryhmittymän menettelyä koskevat väitteet ovat täysin spekulaatioon perustuvia. Valittaja ei ole esittänyt minkäänlaista selvitystä asiasta. Useat eri todistajat ovat kirjallisesti esittäneet, että lasiseinään kiinnitetyt paperit ja tulosteet ovat peittäneet näkyvyyttä tilaan ja toimineet näköesteinä. Lisäksi kyseisten kertomusten mukaan paperien läpi ei ole voinut nähdä. Valittajan väitteet siitä, että voittanut tarjoajaryhmittymä olisi voinut tarkkailla tilaa ulkopuolelta ja saada selkoa valittajan työpaja-aineistosta, ovat tämän takia epäuskottavia. Arvioiden ja päätelmien tekeminen valittajan työpajatyöskentelystä olisi käytännössä edellyttänyt voittaneelta tarjoajalta jatkuvaa tarkkailua työpajan ulkopuolelta tai jopa työpajatilasta. Tällaisesta toiminnasta ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä. Työpajatila on ollut tarkoitukseensa sopiva. Tilassa on ollut runsaasti mahdollisuuksia aineistojen esillepanoon, eikä lasiseinän hyödyntäminen ole ollut välttämätöntä.

Kuultavat ovat esittäneet, että valittaja on esittänyt useita spekulaatioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Kuultavien edustajat eivät ole kulkeneet valittajan työpajatilan 1938 ohitse vierailijakeskukseen työpajan ollessa jo käynnissä. Kuultavien edustajat ovat olleet omassa neuvotteluhuoneessaan kenraaliharjoituksensa parissa jo ennen valittajan työpajan alkua. Sikäli kuin valittajan väittämää liikehdintää on ylipäätänsä tapahtunut, se on näin ollen tapahtunut ennen valittajan työpajan alkua. Kuultavat ovat lisäksi ilmoittaneet hankintayksikölle työpajaosuuteen osallistuvat henkilöt jo 29.8.2025 eli ennen kenraaliharjoitustaan 4.9.2025. Kuultavat eivät ole tehneet osallistujamuutoksia ilmoituksensa jälkeen. Asiassa ei ole merkitystä väitteellä, jonka mukaan tieto valittajan tarjoustiimistä olisi voinut vaikuttaa kuultavien tarjoustiimin kokoonpanoon. Kuultavat ovat liittäneet lausuntoonsa luettelon kenraaliharjoitukseen osallistuneista henkilöistä ja valokuvia kuultavien työpajapäivän ja kenraaliharjoituksen aineistosta sekä sen esitystavasta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjoustiimin kokoonpanolla ei ole voinut olla vaikutusta voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjoukseen tai työpajatyöskentelyyn. Voittanut tarjoajaryhmittymä on jo ennen valittajan työpajatilaisuutta ilmoittanut hankintayksikölle työpajojen osallistujat. Asiassa on myös jäänyt selvittämättä, että voittaneella tarjoajaryhmittymällä olisi ollut tieto valittajan tarjoustiimistä kokonaisuudessaan. Lisäksi voittaneen tarjoajaryhmittymän lopullisessa tarjouksessa ei ole mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, että voittaneella tarjoajaryhmittymällä olisi ollut joitain tietoja valittajan työpajapäivän aineiston sisällöstä. Myöskään voittaneen tarjoajaryhmittymän työpajatyöskentelystä ei ole ilmennyt mitään tällaista, minkä myös ulkopuolisen puolueettoman tarkkailijan raportti vahvistaa.

Hankintayksikkö on lisäksi paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta tuntihinnan sekä tuntimäärien osalta. Kuluerittelyn perusteella valitusta ja muuta kirjelmöintiä on valmistellut yhtäaikaisesti kolme eri henkilöä, mitä ei voida pitää tarpeellisena taikka kohtuullisena huomioiden asian laajuus.

Katselmus

Markkinaoikeus on asian selvittämiseksi järjestänyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 48 §:n mukaisen katselmuksen, johon asiaan osalliset ovat osallistuneet. Katselmuksessa on tehty havaintoja asiassa kysymyksessä olevista Olympiastadionin tiloista. Valittajalle ja hankintayksikölle on ennen katselmusta annettu ohjeeksi valmistella tila 1938 vastaamaan mahdollisimman pitkälle valittajan työpajan ensimmäisenä päivänä 4.9.2025 vallinnutta tilannetta erityisesti valittajan aineiston sijoittelun osalta. Katselmuksessa on otettu valokuvia ja videotallenteita. Katselmuksesta on lisäksi laadittu pöytäkirja ja asiaan osallisille on varattu tilaisuus lausua pöytäkirjasta ja sen liitteinä olevista valokuvista sekä videotallenteista.

Valittaja on lausunut valokuvien ja videotallenteiden osoittavan, että työpajatilan 1938 lasiseinälle sekä tilan sisäänkäynniltä katsottuna vasemmanpuoleiselle tiiliseinälle kiinnitettyä aineistoa on ollut mahdollista havainnoida käytävältä ja tilan ulkopuolelta työpajapäivänä 4.9.2025. Lasiseinälle kiinnitetty aineisto on ollut siten läpikuultavaa, että tilan ulkopuolelta on ollut mahdollista tehdä havaintoja aineistosta ja ymmärtää työpajassa käsiteltyjä teemoja. Lasiseinään kiinnitettyyn aineistoon on ollut näkyvyys käytävästä useiden metrien matkalta. Kuvat todentavat, että merkitystä ei ole sillä, ovatko työpajatilan ulkoikkunoiden verhot olleet suljettuina vai avoinna. Valokuvat osoittavat myös, että oviseinän verhojen osittain auki ollessa käytävältä on ollut suora näkyvyys tilan vasemmalle tiiliseinälle kiinnitettyyn aineistoon tilan ohi käveltäessä ja että lasiseinän ja tiiliseinän aineistot ovat olleet selvästi yksityiskohdiltaan ymmärrettävissä. Lasiseinälle kiinnitetystä valittajan aineistosta on voinut saada selkoa käytävältä käsin myös lasiseinän verhojen ollessa kokonaan suljettuina lounastauon aikana. Työpajatilan 1938 rajallisen seinäpinnan vuoksi valittajan on ollut välttämätöntä hyödyntää aineiston kiinnittämiseksi paitsi tilan kalusteita, myös tilan lasiseinää, koska tilan oikeanpuoleiselle sivuseinälle kiinnitetty suurikokoinen lasiteos on rajoittanut kyseisen seinän hyödyntämistä työpajapäivänä.

Hankintayksikkö on esittänyt katselmuksen osoittavan, että työpajatilaan tai siellä esillä olleeseen aineistoon ei ole ollut sellaista näkyvyyttä, että kukaan ulkopuolinen olisi voinut saada selkoa valittajan työpaja-aineiston sisällöstä tai havainnoida valittajan työskentelyä. Lasiseinälle asetetun aineiston sisällöstä on käytännössä ollut mahdotonta saada selkoa työpajatilan ulkopuolelta kahden lasiseinän läpi kauempaa käytävältä ja vielä aineiston taustapuolelta. Tilan 1938 ovensuulla verhot ovat olleet kiinni työpajan ajan. Vaikka ovensuun verhot olisivat olleet vähäisissä määrin auki jossain vaiheessa työpajaa, ei tämä kuitenkaan ole johtanut siihen, että työpajatilaan olisi ollut sellainen näkymä, että valittajan työpaja-aineiston tietoja olisi paljastunut ulkopuolisille. Oven vasemmanpuoleisella tiiliseinällä olevat aineistot ovat olleet tekstikooltaan niin pieniä, ettei aineistosta ole voinut saada selkoa, vaikka seisoisi aivan oven edessä. Myöskään aineiston kuvista ei ole ollut mahdollista saada tarkkoja tietoja. Ulkoikkunoiden verhot ovat olleet laskettuina alas työpajan aikana. Sillä, ovatko ulkoikkunoiden verhot olleet ylhäällä vai laskettuina alas, ei ole merkitystä sen osalta, onko valittajan aineistosta saanut selkoa käytävältä vai ei. Katselmuksessa lasiseinästä otetut lähennetyt kuvat vastaisivat tilannetta, jossa tilan ulkopuolella olevan henkilön tulisi olla aivan käytävän lasiseinän edessä. Tällöinkin tilan 1938 ja käytävän välissä on porraskäytävä ja toinen lasiseinä. Porraskäytävään ei ole ollut pääsyä valittajan työpajapäivän aikana. Lisäksi jos tilaa 1938 olisi jääty tarkkailemaan käytävältä lasiseinän edestä, olisi tällainen toiminta havaittu tilasta. Kaikilta osin tekstiosuuksia ei olisi voinut havainnoida edes lähietäisyydeltä. Lasiseinän verhojen ollessa suljettuina tilaan taikka lasiseinälle kiinnitettyihin materiaaleihin ei ole ollut minkäänlaista näkyvyyttä.

Kuultavat eivät ole antaneet katselmuspöytäkirjaa koskevaa lausumaa niille varatusta tilaisuudesta huolimatta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vastaisesti hankintayksikön valitessa hankintamenettelyyn sisältyneen työpajatilaisuuden toteutuspaikaksi Helsingin Olympiastadionilta tilan, joka on valittajan mukaan ollut tähän tarkoitukseen soveltumaton, ja lisäksi hankintayksikön ollessa vaatimatta voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia poistumaan rakennuksesta valittajan työpajatilaisuuden ajaksi, minkä vuoksi voittanut tarjoajaryhmittymä on valittajan mukaan saanut hankintasäännösten vastaisesti tietoja valittajan tarjoukseen liittyvistä seikoista.

Asiassa sovellettavan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyyn liittyvässä tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen eheys sekä osallistumishakemusten ja tarjousten luottamuksellisuus säilyy. Hankintayksikön on varmistettava, ettei tarjousten tai osallistumishakemusten sisältö paljastu ennen tarjousten tai osallistumishakemusten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 270) mukaan pykälä vastaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 64 §:ää. Hankintalain 64 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 161) on todettu, että hankintayksikön on varmistettava, ettei tarjousten tai osallistumishakemusten sisältö paljastu ennen tarjousajan tai osallistumishakemusten esittämisen määräajan päättymistä. Ehdokkaiden ja tarjoajien toimittamien asiakirjojen sisällön paljastuminen hankintamenettelyn aikana muille toimittajille voi vaarantaa merkittävästi menettelyn syrjimättömyyden ja tarjouskilpailun tehokkuuden sekä luoda riskejä korruptiosta. On olennaisen tärkeää, että ehdokkaat ja tarjoajat eivät tiedä toistensa tarjousten ja osallistumishakemusten sisältöä ennen kuin näiden toimittamiselle varattu määräaika on päättynyt.

Edellä todetuin tavoin erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentissa säädetty tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus ja 68 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus varmistaa tarjousten luottamuksellisuus kohdistuvat hankintayksikköön. Näin ollen ja riippumatta asiassa esitetyistä väitteistä, voittaneen tarjoajaryhmittymän menettelyä on tarpeen arvioida vain siltä osin kuin kyseisellä menettelyllä on merkitystä sen arvioinnissa, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Helsingin Länsisataman ja Länsiväylän välisen P1 Satamatunnelin toteuttajahankinnasta. Toteuttajahankinnassa valitaan palveluntuottaja vastaamaan kaikista P1 Satamatunneliallianssin rakennustöistä pois lukien tietyt tarjouspyynnössä erikseen mainitut rakennustyöt. Tarjouspyynnön mukaan P1 Satamatunneli toteutetaan projektiallianssina, jonka palveluntuottajaosapuolet hankitaan kolmena erillisenä hankintana, joita ovat suunnitteluhankinnat 1 ja 2 sekä toteuttajahankinta. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan valitut palveluntuottajat ja tilaaja allekirjoittavat yhden allianssisopimuksen. Allianssi on hankkeen keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteisellä organisaatiolla jakaen hankkeen hyödyt ja riskit tavoitteena suorituskyvyn jatkuva parantaminen.

Hankintamenettelynä on ollut neuvottelumenettely. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde.

Hankintamenettely on jakautunut osallistumisvaiheeseen sekä tarjousvaiheisiin 1 ja 2. Osallistumisvaiheessa on valittu tarjoajat soveltuvuusvaatimukset täyttäneistä ehdokkaista. Tarjouskilpailuun on voinut osallistua myös useammasta yrityksestä muodostuvana ryhmittymänä.

Tarjousvaiheessa 1 tarjoajien on muun ohella tullut toimittaa hankintayksikölle kaupalliset kehitysehdotuksensa kaupallisiin neuvotteluihin, osallistua kaupallisiin neuvotteluihin sekä laatia ja palauttaa tarjousvaiheen 1 laatutarjouksensa. Tarjousvaiheessa 1 tarjousten vertailuperusteina ovat olleet ”Avainhenkilöiden osaaminen ja kokemus” 30 prosentin painoarvolla ja arviointikohdan ”Projektinhallinta” tietyt osa-alueet 70 prosentin painoarvolla.

Hankintayksikkö on 18.6.2025 tekemällään päätöksellä valinnut tarjousvaiheen 1 laatutarjousten perusteella tarjousvaiheeseen 2 valittajan sekä ryhmittymänä tarjouskilpailuun osallistuneet kuultavat.

Tarjousvaiheessa 2 tarjoajien on tullut laatia ja jättää tarjousvaiheen 2 alustava laatutarjous, jota ei ole arvioitu, tämän jälkeen osallistua työpajoihin ja jättää tarjousvaiheen 2 lopullinen tarjousvertailussa arvioitava laatutarjous sekä jättää hintatarjous lopullisen tarjouspyynnön perusteella.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousvaiheen 2 laatutarjouksen on tullut sisältää projektinhallinnan osalta esitys kehitys- ja toteutusvaiheiden allianssiorganisaatiosta ja tavoitekustannusten asettamisprosessista. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjoajan johtamista ja yhteistyökykyä on arvioitu tarjousvaiheessa 2 järjestettävissä työpajoissa. Työpajojen case-tehtävissä on arvioitu tarjoajan yhteistyön toimivuutta sekä tarjoajan laatimaa kuvausta annetun tehtävän vaatimista toimenpiteistä, joilla tuetaan tilaajan hankkeelle asettamia vaatimuksia. Case-tehtävien tarkempi tehtävänanto on esitetty tarjoajille työpajan alussa. Case-tehtävät on arvioitu osana tarjousvaiheen 2 laatutarjousta. Työpajojen päätteeksi tarjoajat ovat voineet tarkentaa alustavaa tarjousvaiheen laatutarjoustaan. Tarjoajan tarjousvaiheessa 1 arvioitujen avainhenkilöiden sekä tarjoajan allianssiorganisaatiossaan esittämien keskeisimpien henkilöiden on tullut osallistua työpajoihin. Työpajoihin on osallistunut myös tilaajan eli hankintayksikön avainhenkilöitä ja tilaajan asiantuntijoita sekä allianssin suunnitteluhankintojen SH1 ja SH2 kautta valitut suunnittelualojen avainhenkilöt. Tarjousvaiheen 2 lopullisen laatutarjouksen jälkeen tilaaja on toimittanut tarjousvaiheen 2 tarjoajille lopullisen tarjouspyynnön, jonka jälkeen tarjoajien on tullut jättää allianssipalkkiotarjous.

Tarjousvaiheen 2 tarjousvertailussa enimmäispistemäärä on ollut 100 pistettä. Tarjousvaiheessa 1 arvioidut kohdat ja niistä saadut pisteet ovat siirtyneet tarjousvaiheeseen 2 pienemmillä painoarvoilla. Tarjousvaiheessa 1 käytetyn arviointiperusteen ”Avainhenkilöiden osaaminen ja kokemus” painoarvo on tarjousvaiheessa 2 ollut 10 prosenttia, ja tarjousvaiheessa 1 arvioitujen projektinhallinnan osa-alueiden 2.1–2.3 painoarvo on tarjousvaiheessa 2 ollut 15 prosenttia. Tarjousvaiheessa 2 arvioitavia uusia laadullisia vertailuperusteita ovat olleet arviointikohdan ”Projektinhallinta” osa-alueet 2.5 ”Ehdotus allianssiorganisaatiosta” ja 2.6 ”Tavoitekustannuksen määrittely” yhteisellä 25 prosentin painoarvolla sekä arviointiperusteeseen ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)” sisältyneet työpajojen case-tehtävät 20 prosentin painoarvolla. Allianssipalkkiotarjouksen eli hinnan painoarvo on tarjousvertailussa ollut 30 prosenttia.

Hankintayksikkö on tarjousvaiheessa 2 lähettänyt valittajalle 20.8.2025 tarkennetun työpajakutsun, jossa on ilmoitettu työpajojen tarkempi aika ja paikka sekä aikataulu. Työpajaan on kutsun mukaan tullut osallistua tilaajan edustajia, puolueeton tarkkailija, suunnittelijoita ja tarjoajan tarjousvaiheessa 1 arvioidut avainhenkilöt sekä tarjoajan allianssiorganisaatiossaan esittämät keskeisimmät henkilöt.

Tarkennetun työpajakutsun mukaan työpajapäivät ovat koostuneet case-tehtävien ratkaisemisesta ja työpajoissa laadittujen ratkaisujen esittelystä. Tarjoajan tehtävänä on ollut kullekin case-tehtävälle varattuna aikana laatia kirjallinen tuotos (ratkaisu), joka on esitetty tilaajalle työpajoissa ja luovutettu tämän jälkeen tilaajalle. Molempina päivinä on suoritettu yksi case-tehtävä, jossa vetovastuu on ollut tarjoajalla. Kutsussa on edelleen todettu, että case-tehtävien ratkaisuista tulee osa tarjousvaiheen 2 laatutarjousta ja tilaaja arvioi ratkaisut osana tarjoajan laatutarjouksen arviointia. Vielä kutsun mukaan tarjoajalla on ensimmäisenä työpajapäivänä eli valittajan tapauksessa 4.9.2025 ollut mahdollisuus esitellä alustavaa laatutarjoustaan allianssiorganisaationsa ja tavoitekustannuksen määrittelyn osalta. Toisen työpajapäivän päätteeksi tarjoajalla on ollut mahdollisuus tarkentaa tarjousvaiheen 2 alustavaa laatutarjoustaan. Mahdollisesti tarkennettu ja työpajojen jälkeen palautettu lopullinen laatutarjous on arvioitu osana tarjousvaiheen 2 laatutarjousta.

Ensimmäisenä työpajapäivänä toteutettavassa case-tehtävässä 1 tarjoajan tehtävänä on ollut laatia tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa tuotos, joka sisältää tarjoajan kehitysideat ja -ratkaisut satamatunnelihankkeen toimivaan ja tehokkaaseen läpivientiin sekä tavoitteiden mukaiseen lopputuotteeseen. Tehtävän tavoitteena on ollut osoittaa tarjoajan johtamis- ja yhteistyökyky sekä kyky innovoida parhaita ratkaisuja hankkeen kehittämiseksi sekä dokumentoida ne tuotokseen. Case-tehtävän 1 lopputuloksena on tullut laatia kirjallinen tuotos, joka on esitetty osallistujille työpajassa ja luovutettu tilaajalle.

Helsingin Satama Oy:n hallitus on 11.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä 139241–2025/P1 valinnut voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjouksen.

Voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut tarjousvertailussa yhteensä 96,90 pistettä ja valittajan tarjous yhteensä 94,19 pistettä. Hinnan osalta voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut 29,27 pistettä ja valittajan tarjous 30 pistettä. Laatuvertailussa voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut yhteensä 67,63 pistettä ja valittajan tarjous yhteensä 64,19 pistettä. Tarjousvaiheessa 1 arvioiduista vertailuperusteista voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut yhteensä 22,63 pistettä ja valittajan tarjous yhteensä 25 pistettä. Tarjousvaiheessa 2 on arvioitu ”Projektinhallinta” ja ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)”. Voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut ensiksi mainitusta 25 pistettä ja viimeksi mainitusta 20 pistettä. Valittajan tarjous on saanut ensiksi mainitusta 22,81 pistettä ja viimeksi mainitusta 16,37 pistettä.

Hankintamenettelyssä puolueettoman tarkkailijan tehtävänä on ollut varmistaa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Puolueeton tarkkailija on laatinut tarjousvaihetta 2 koskevan 15.12.2025 päivätyn raportin, jonka mukaan puolueeton tarkkailija on muun ohella osallistunut tarjoajien työpajoihin. Raportin mukaan puolueettomalla tarkkailijalla ei ole ollut huomauttamista työpajoista. Molemmilla tarjoajilla on ollut käytettävissään samat lähtötiedot, yhtäläisesti aikaa, samat työpajatilat sekä samassa määrin asiantuntemusta tilaajalta ja suunnittelijoilta. Tarjoajat eivät ole saaneet tietoa toistensa ideoista. Molemmat tarjoajat ovat toimittaneet työpajatuotokset annetussa aikataulussa ja molemmilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus toimittaa työpajan päätteeksi lopullinen laatutarjous.

Asian arviointi

Edellä todetuin tavoin hankintamenettelyssä tarjousvaiheeseen 2 on valittu valittaja ja voittanut tarjoajaryhmittymä. Tarjousvaiheeseen 2 ovat sisältyneet tarjoajille erikseen järjestetyt työpajat, joissa on ratkaistu hankintayksikön antamat ja osana tarjousvaiheen 2 laatutarjousta arvioitavat case-tehtävät. Lisäksi tarjousvaiheen 2 laatutarjouksen on tullut sisältää esitys projektinhallinnasta kehitys- ja toteutusvaiheiden allianssiorganisaation ja tavoitekustannusten asettamisprosessin osalta. Tarjoajat ovat työpajojen päätteeksi voineet vielä tarkentaa alustavaa tarjousvaiheen laatutarjoustaan.

Työpajat on järjestetty Olympiastadionilla tilassa 1938. Valittajan työpaja on ollut 4.–5.9.2025 ja voittaneen tarjoajaryhmittymän työpaja 9.–10.9.2025. Asiassa on riidatonta, että voittanut tarjoajaryhmittymä on omaa työpajaansa harjoitellakseen varannut Olympiastadionilta tilan 1952 käyttöönsä 4.9.2025, joka on ollut valittajan työpajan ensimmäinen päivä. Riidatonta on myös, että harjoitukseen osallistuneet voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ovat olleet Olympiastadionilla paikalla kyseisenä harjoituspäivänä ja ainakin osa heistä on tällöin myös kohdannut valittajan työpajaan osallistuneita henkilöitä. Riidatonta on vielä myös, että tarjoajien samanaikaisen läsnäolon käytyä ilmi tarjoajille ja hankintayksikölle, hankintayksikkö ei ole edellyttänyt voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajien poistuvan Olympiastadionilta. Hankintayksikkö ja voittanut tarjoajaryhmittymä ovat sopineet, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ruokailevat eri aikaan kuin valittajan edustajat ja välttävät valittajan työpajatilan 1938 läheisyydessä liikkumista.

Valittajan esittämien väitteiden perusteella asiassa on ensinnäkin arvioitavana, onko hankintayksikön menettely työpajatilan 1938 valinnassa ja valittajan työpajan aikana 4.9.2025 johtanut siihen, että voittaneen tarjoajaryhmittymän läsnäolo on saattanut häiritä valittajan työpajaa tai voittanut tarjoajaryhmittymä on saattanut saada tietoonsa valittajan työpajasta seikkoja, joilla on voinut olla merkitystä voittaneen tarjoajaryhmittymän valmistautuessa omaan myöhempään työpajaansa. Tarvittaessa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikön menettely voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen.

Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön olevan vastuussa siitä, että hankintamenettely on tasapuolinen ja syrjimätön sekä myös muutoin hankintasäännösten mukainen. Edellä todetuin tavoin hankintayksikön on erityisalojen hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan varmistettava, ettei tarjousten sisältö paljastu ennen tarjousten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä. Tarjousten sisällön paljastuminen toisille tarjoajille ennen määräajan päättymistä voi muun ohella merkittävästi vaarantaa hankintamenettelyn syrjimättömyyden. Edellä todettu merkitsee nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikön olevan vastuussa myös siitä, että sen hankintamenettelyyn kuuluvia työpajoja varten varaama Olympiastadionin tila 1938 on ollut tarkoitukseensa soveltuva. Tarjousten luottamuksellisuus ei ole saanut vaarantua työpajatilan tai työpajaan liittyvien muiden järjestelyiden vuoksi.

Työpajat ovat olleet keskeinen osa tarjousvaiheen 2 laatutarjouksia. Tässä asiassa kysymyksessä olevan ensimmäisen työpajapäivän osalta tarjousvertailussa on arvioitu ja pisteytetty työpajassa suoritettavan case-tehtävän tuotos sekä tarjoajan yhteistyökyky ja johtaminen. Ensimmäisen työpajapäivän case-tehtävä on ollut kummallekin tarjoajalle sama. Tämän lisäksi tarjoajilla on ollut ensimmäisen työpajapäivän aikana mahdollisuus esitellä alustavaa tarjousvaiheen 2 laatutarjoustaan ja sen osana ehdotustaan allianssiorganisaatioksi sekä tavoitekustannusten määrittelyä, jotka ovat olleet tarjousvaiheessa 2 arvioitavia uusia laadullisia vertailuperusteita. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajalla on ollut työpajojen päätteeksi mahdollisuus tarkentaa alustavaa tarjousvaiheen 2 laatutarjoustaan. Tarjoajien työpajojen eri ajankohdista johtuen voittaneella tarjoajaryhmittymällä on siten ollut mahdollisuus päivittää laatutarjoustaan oman työpajansa yhteydessä eli valittajan työpajan jälkeen. Työpajojen jälkeen palautettu laatutarjous on tullut arvioitavaksi osana tarjousvaiheen 2 laatutarjousta. Näin ollen hankintayksikön vastuulla on ollut varmistaa työpajojen luottamuksellisuus ja se, ettei työpajojen sisältö paljastu toiselle tarjoajalle ennen tarjousten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä. Hankintayksikön vastuuta ei poista se seikka, että tarjoajilla on hankinta-asiakirjojen mukaan ollut vetovastuu työpajapäivinä suoritettavista case-tehtävistä.

Edellä todettu huomioon ottaen, ja siihen liittyen, asiassa on vielä arvioitava, onko työpajan luottamuksellisuuden toteutuminen kuitenkin joltain osin ollut valittajan vastuulla.

Asiaan osalliset ovat esittäneet markkinaoikeudelle valokuvia tilasta 1938 sekä valittajan että voittaneen tarjoajaryhmittymän työpajapäivien ajalta ja lisäksi myös tilasta tyhjänä. Markkinaoikeus on myös suorittanut Olympiastadionilla katselmuksen, joka on muun ohella kohdistunut kyseiseen tilaan 1938 ja sen viereiseen käytävään ja ottanut katselmuksesta valokuvia sekä videotallenteita.

Tilaan 1938 on kulku käytävältä, joka alkaa Olympiastadionin vierailijakeskuksen aulasta. Saman käytävän varrella käytävän toisessa päässä on voittaneen tarjoajaryhmittymän kenraaliharjoitukseensa 4.9.2025 käyttämä tila 1952 ja sitä osittain vastapäätä ruokailutila, jota valittajan ja voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ovat käyttäneet 4.9.2025. Tilan 1938 ovi ja käytävän puoleinen seinä ovat lasia. Käytävän ja tilan 1938 välissä on porraskäytävä, jonka seinä on myös lasia. Portaikko ei kuitenkaan ulotu tilan 1938 ovelle saakka, vaan tilaan 1938 on suora kulku käytävältä lasioven kautta. Käytävältä on tilaan 1938 näkyvyys tilan 1938 lasioven läpi ja portaikon kohdalla tilan 1938 lasiseinän sekä portaikon lasiseinän läpi. Asiassa on riidatonta, että portaikko on ollut lukittuna työpajapäivänä 4.9.2025, joten tilaan 1938 ei ole ollut mahdollista katsoa suoraan portaikosta, vaan ainoastaan portaikon takana olevalta käytävältä. Tilan 1938 takaseinä käytävän suunnalta katsottuna on samalla rakennuksen ulkoseinä, jonka pinta-alasta suuri osa on ulkoikkunoita. Käytävältä päin katsottuna vasemmalla ja oikealla puolella olevat sivuseinät ovat tiiliseiniä.

Valittajan ja hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämistä tilasta 1938 valittajan ensimmäisenä työpajapäivänä 4.9.2025 otetuista valokuvista ilmenee, että valittajan aineistoja on ollut kiinnitettynä käytävän puoleiselle lasiseinälle ja sen viereisille tiiliseinille sekä myös pystyyn nostetuille pöydille. Kuvista ilmenee myös, että lasiseinä ei ole ollut työpajan aikana verhoilla peitettynä niiltä osin kuin lasiseinälle on ollut kiinnitettynä aineistoa. Lasiovi käytävälle on sen sijaan kuvien mukaan ollut peitettynä verholla lukuun ottamatta yhtä kuvaa, jossa verho peittää lasioven vain osittain. Kuvista ilmenee vielä, että lasiseinälle kiinnitetyt aineistot ovat peittäneet suuren osan lasiseinän pinta-alasta. Toisen tiiliseinän edustalla on ollut kaksi suurikokoista näyttöä, jotka ovat osaltaan rajoittaneet aineistojen kiinnittämiseen käytössä ollutta tilaa seinällä.

Myös voittanut tarjoajaryhmittymä on toimittanut markkinaoikeudelle tilasta 1938 valokuvia, jotka on otettu sen työpajapäivien aikana 9.–10.9.2025. Näiden kuvien mukaan myös voittaneella tarjoajaryhmittymällä on ollut työpajassaan lasiseinälle kiinnitettynä runsaasti aineistoa ja jopa enemmän kuin valittajalla. Näistä kuvista ei ilmene, että voittanut tarjoajaryhmittymä olisi hyödyntänyt pystyyn nostettuja pöytiä aineistojen esittämiseen.

Työpajatilan 1938 ohitse kulkeva käytävä on kaikille avointa tilaa eikä se ole siten ollut yksinomaan hankintayksikön ja työpajaan osallistuvan tarjoajan käytössä. Lisäksi käytävältä on lasiseinän vuoksi ollut suora näkyvyys tilaan 1938. Koska hankintayksiköllä on ollut velvollisuus varmistua tarjousten ja niihin olennaisena osana sisältyvien työpajojen luottamuksellisuudesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on tullut varautua ottamaan nämä seikat huomioon varatessaan tilan 1938 työpajoja varten.

Edellä todetuin tavoin ensimmäisenä työpajapäivänä toteutettavassa case-tehtävässä 1 tarjoajan tehtävänä on ollut laatia tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa tuotos, joka sisältää tarjoajan kehitysideat ja -ratkaisut satamatunnelihankkeen toimivaan ja tehokkaaseen läpivientiin sekä tavoitteiden mukaiseen lopputuotteeseen. Lisäksi tarjoajalla on ollut mahdollisuus esitellä alustavaa tarjousvaiheen 2 laatutarjoustaan ja sen osana ehdotustaan allianssiorganisaatioksi sekä tavoitekustannusten määrittelyä. Työpajan tehtävänanto huomioon ottaen hankintayksikön on tullut alan ammattimaisena toimijana ymmärtää, että työpajassa on tarvetta kiinnittää tilan 1938 seinille työpajaan liittyvää aineistoa. Koska työpaja ja sen tuotos ovat olleet tarjousvertailussa arvioitavia seikkoja, on myös selvää, että kumpikin tarjousvaiheen 2 tarjoaja on pyrkinyt käyttämään tilaa 1938 mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen työpajan case-tehtävää suorittaessaan. Kumpikin tarjoaja on kiinnittänyt runsaasti aineistoa myös lasiseinälle. Kumpikaan tarjoaja ei sen sijaan ole kiinnittänyt aineistoa takaseinälle eikä se olisi ollut markkinaoikeuden käsityksen mukaan tarkoituksenmukaista seinällä olevien ulkoikkunoiden ja niistä heijastuvan valon vuoksi. Edellä todetuin tavoin tarjoajista valittaja on kiinnittänyt aineistoja seinien lisäksi myös pystyyn nostetuille pöydille.

Edellä todettu ja lisäksi työpaja-aineiston runsaus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittaja on voinut työpajaan valmistautuessaan perustellusti lähteä siitä, että aineistoa voidaan kiinnittää myös lasiseinälle. Valittaja on vasta juuri ennen työpajan alkua saanut tietää kilpailevan tarjoajan, jonka työpaja on ollut vasta myöhemmin seuraavalla viikolla, olevan samanaikaisesti läsnä Olympiastadionin tiloissa. Asiassa ei ole selvitetty, että valittaja olisi menetellyt hankintamenettelyssä annettujen ohjeistusten vastaisesti ja siten omalla toiminnallaan itse vaarantanut työpajan sekä siinä käytetyn aineiston luottamuksellisuuden. Näin ollen ja koska nimenomaan hankintayksikön velvollisuutena on ollut varmistaa tarjousten luottamuksellisuus, olisi kohtuutonta ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaista edellyttää valittajan olevan vastuussa aineiston kiinnittämisestä käytävälle näkyvälle lasiseinälle ja tästä mahdollisesti aiheutuvista seurauksista sekä muista työpajatyöskentelyn olosuhteista.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko valittajan työpajan luottamuksellisuus voinut vaarantua ensimmäisenä työpajapäivänä 4.9.2025 valittajan esittämällä tavalla. Asiaan osalliset ovat esittäneet markkinaoikeudelle runsaasti yksityisluonteisia kirjallisia todistajankertomuksia, jotka ovat tältä osin keskenään ristiriitaisia. Markkinaoikeus katsoo, että todistajankertomusten ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta, onko voittanut tarjoajaryhmittymä tosiasiallisesti saanut luottamuksellista tietoa valittajan työpajasta ensimmäisenä työpajapäivänä. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintamenettely on voinut olla tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vastaista myös siinä tapauksessa, että asiassa on tällöin ollut olemassa riittävän konkreettinen vaara työpajan sisällön paljastumisesta kilpailevalle tarjoajalle.

Tilasta 1938 esitettyjen valokuvien ja asiassa järjestetyn katselmuksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että tilan 1938 lasiseinän ja lasioven eteen on mahdollista vetää tilan sisäpuolella olevat verhot, jolloin käytävältä ei ole lainkaan näkyvyyttä tilaan 1938. Tällöin verho kuitenkin peittää lasiseinälle kiinnitetyn aineiston tilan 1938 sisältä päin katsottuna. Työpajan aikana lasiseinällä ollutta aineistoa ei ole ollut mahdollista peittää verhoilla, kuten myös asiaan osallisten esittämistä työpajoja koskevista valokuvista ilmenee. Edellä todetun mukaisesti tilan 1938 lasiovi on useimmissa näissä valokuvissa verhoilla peitetty, mutta yhdessä valokuvassa osittain peittämättä. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että lounastauon ajan lasiseinä ja lasiovi ovat olleet verhoilla peitettyinä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että työpajatilaan 1938 on 4.9.2025 työpajan aikana ollut ainakin jonkinasteinen näkyvyys kaikille avoimesta käytävästä lounastaukoa lukuun ottamatta. Näkyvyyttä on kuitenkin rajoittanut tilan 1938 lasiseinälle kiinnitetty aineisto. Lisäksi näkyvyyteen on vaikuttanut se, että käytävän ja tilan 1938 välissä on lasioven edustaa lukuun ottamatta lasiseinäinen portaikko, minkä vuoksi tilaa 1938 ei ole ollut mahdollista tarkastella aivan lähietäisyydeltä, vaan ainoastaan portaikon takaa.

Markkinaoikeus toteaa, että tilan 1938 lasiseinällä on työpajapäivänä 4.9.2025 ollut eri aineistoa aamupäivällä ja iltapäivällä. Katselmuspöytäkirjan liitteenä olevat valokuvat 13 ja 15–23 vastaavat tilannetta sellaisena kuin se on ollut työpajassa iltapäivän aikana, kuitenkin siten, että lasiseinällä katselmuksessa ollut aineisto ei ole ollut alkuperäistä, koska siitä on poistettu valittajan liikesalaisuudet. Valittajan ja hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämistä työpajapäivää 4.9.2025 koskevista valokuvista kuitenkin ilmenee, että katselmuksessa otetuista valokuvista 13 ja 15–23 ilmenevä katselmuksessa lasiseinällä ollut aineisto on pääpiirteiltään hyvin pitkälle vastannut työpajan aikana lasiseinällä ollutta aineistoa. Valokuvien perusteella myös aineiston sijoittelu on vastannut katselmuksessa sitä, mitä se on ollut työpajan aikana.

Katselmuspöytäkirjan liitteenä oleva valokuva 15 osoittaa, minkälainen näkyvyys tilaan 1938 on käytävältä portaikon takaa. Kuva on lähentämätön, joten siitä ilmenee ensinnäkin se, miltä etäisyydeltä käytävällä kulkijan on mahdollista havainnoida tilaa 1938. Kuvasta ilmenee myös, millä tavoin lasiseinällä ollut aineisto on ollut nähtävissä käytävältä, ja toisaalta miltä osin aineisto on rajoittanut näkyvyyttä aineiston taakse itse tilaan 1938. Markkinaoikeus toteaa näiltä osin, että lasiseinällä olleen aineiston läpi ei ole näkynyt tilaan 1938 eli käytävältä ei ole voinut tehdä havaintoja tilan sisältä niiltä kohdin kuin lasiseinällä on ollut aineistoa. Kyseinen aineisto on kuvassa peittänyt lasiseinän niin tiiviisti, että tilasta 1938 on voinut tehdä sen ulkopuolelta havaintoja pääasiassa vain lattianrajasta ja katosta eli ei tässä asiassa merkityksellisiltä osin. Toisaalta tilasta 1938 tulleen vastavalon avulla lasiseinällä olleen aineiston sisältö on ollut hyvin havainnoitavissa käytävältä lukuun ottamatta aineiston päälle kiinnitettyjen tarralappujen sisältöä. Lähentämättömän kuvan perusteella markkinaoikeus toteaa, että lasiseinällä olleesta aineistosta on ollut tarralaput pois lukien mahdollisuus saada pääpiirteittäinen käsitys siitä, mitä aineisto koskee, mutta ei kuitenkaan yksityiskohtaisempaa tietoa aineiston sisällöstä.

Katselmuspöytäkirjan liitteenä olevat valokuvat 16–20 ja 22–23 osoittavat lasiseinällä olevan aineiston näkyvyyttä käytävältä tilanteessa, jossa valokuva on otettu lähennettynä. Valokuvista ilmenee, että lasiseinällä olleen aineiston sisällöstä on ollut tällä tavoin mahdollisuus saada hyvinkin yksityiskohtaisesti selvää ottaen erityisesti vielä huomioon, että valokuvia on mahdollista suurentaa. Ainoastaan kaikkein pienikokoisin teksti ei edes tällä tavoin näy täysin selvästi. Aineiston sisällön ymmärtämisen kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, että aineistot näkyvät takaa päin eli peilikuvana. Aineiston näkyvyyden kannalta ei puolestaan ole olennaista merkitystä sillä, ovatko tilan 1938 takaseinän ulkoikkunat olleet peitettyinä vai onko ulkoikkunoista tullut lisää vastavaloa (katselmuspöytäkirjan liitteenä oleva valokuva 23). Markkinaoikeus joka tapauksessa toteaa työpajatilasta 4.9.2025 otetuista valokuvista ilmenevän, että takaseinän ulkoikkunat eivät ole olleet peitettyinä ainakaan koko työpajan ajan. Katselmuspöytäkirjan liitteenä oleva valokuva 21 puolestaan osoittaa, että tilan 1938 lasiseinällä olleesta aineistosta on hyvin vaikeata saada selkoa käytävän puolelta edes lähietäisyydeltä silloin, kun aineiston eteen on vedetty verhot eikä tilasta 1938 tuleva vastavalo paranna näkyvyyttä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tilan 1938 lasiseinällä 4.9.2025 olleen aineiston sisällöstä on ollut ilman teknisiä apuvälineitä mahdollisuus saada työpajan aikana ainakin pääpiirteittäinen käsitys kaikille avoimelta käytävältä. Kameran avulla lähentäen aineiston sisällöstä on ollut mahdollista saada hyvinkin yksityiskohtainen käsitys. Lounastauon aikana, jolloin verhot ovat tilassa 1938 olleet lasiseinän edessä, aineiston sisällöstä on ollut huomattavasti hankalampaa saada selkoa.

Markkinaoikeus toteaa vielä liittyen lasiseinällä olleeseen aineistoon, että katselmuksessa edellä todetusti lasiseinään kiinnitetyn aineiston lisäksi tarkasteltavina ovat olleet myös alkuperäiset valittajan liikesalaisuuksia sisältävät aineistot, jotka 4.9.2025 ovat olleet kiinnitettynä lasiseinään. Tarkastelussa ei ole havaittu edellä todettujen aineistojen paperilaadussa, nimenomaisesti paperin paksuudessa, sellaisia eroja, joilla voisi olla merkityksellinen vaikutus mahdollisuuteen saada käsitys lasiseinään kiinnitetystä aineistosta tilan 1938 ulkopuolelta käsin.

Käytävältä on ollut mahdollista saada ainakin jonkinasteinen käsitys myös tilan 1938 lasioven viereisellä tiiliseinällä olleen aineiston sisällöstä ja mahdollisesti tilasta 1938 osittain yleisemminkin sekä siellä olevista henkilöistä silloin, kun lasiovi ei ole työpajan aikana ollut verholla peitettynä (katselmuspöytäkirjan liitteenä oleva valokuva 8). Markkinaoikeudelle esitetyistä tilasta 1938 työpajan aikana 4.9.2025 otetuista valokuvista ilmenee, että useimmissa valokuvissa lasiovi on ollut verholla peitettynä, mutta yhdessä valokuvassa verho on ollut osittain sivuun vedettynä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että lasioven läpi on ollut ainakin osan työpajasta aikana näkyvyys käytävältä, jolloin lasioven viereisellä tiiliseinällä olleen aineiston sisällöstä on ollut mahdollista saada ainakin jonkinasteinen käsitys.

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoajaryhmittymä ovat vedonneet siihen, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajien on sovittu pysyvän päivän aikana omassa tilassaan 1952, joka on tilaan 1938 nähden käytävän toisessa päässä, ja ruokailevan eri aikaan kuin valittajan edustajat. Voittanut tarjoajaryhmittymä on esittänyt myös, että sen edustajat eivät ole päivän aikana liikkuneet Olympiastadionin käytävillä satunnaisina ajankohtina eivätkä oleilleet valittajan työpajatilan läheisyydessä taikka pyrkineet hankkimaan tietoa valittajan tarjouksesta tai työpajasta. Hankintayksikön mukaan sen edustajat eivät ole havainneet voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia työpajatilan edustalla valittajan työpajan aikana.

Markkinaoikeus toteaa, että Olympiastadionin vierailukeskuksen aulasta alkava tilojen 1938 ja 1952 ohitse kulkeva käytävä on edellä todetuin tavoin avointa tilaa, johon kaikilla on vapaa pääsy. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella käytävällä on tilan 1938 edustalla liikkunut henkilöitä 4.9.2025 pidetyn työpajan aikana. Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella markkinaoikeus katsoo, että tilasta 1938 ei ole työpajan kestäessä todennäköisesti ollut mahdollista havainnoida tarkasti sitä, keitä henkilöitä käytävällä on liikkunut. Asiassa ei ole myöskään esitetty minkäänlaista selvitystä siitä, että kyseisiin henkilöihin olisi lukeutunut nimenomaan voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajia. Toisaalta tilasta 1952 kulku Olympiastadionin pääasialliselle uloskäynnille vierailukeskuksen aulasta tapahtuu tilan 1938 ohitse kulkevan käytävän kautta.

Voittanut tarjoajaryhmittymä on esittänyt kirjallisen todistajankertomuksen ja lisäksi lisälausumansa liitteenä selvityksen, joiden kummankin mukaan sen kenraaliharjoitukseen on 4.9.2025 osallistunut yli 20 henkilöä. Kyseiset henkilöt ovat poistuneet tilasta 1952 ainakin lounasruokailun ajaksi, jolloin tilassa 1938 on ollut käynnissä valittajan työpaja. Tiedossa ei ole, onko joku henkilöistä poistunut tilasta 1952 muuna aikana esimerkiksi wc-käynnille tai Olympiastadionin vierailukeskuksen uloskäynnille, mutta tätä ei voida pitää poissuljettuna. Kun otetaan huomioon voittaneen tarjoajaryhmittymän kenraaliharjoituksen osallistujien runsas lukumäärä, markkinaoikeus ei pidä uskottavana voittaneen tarjoajaryhmittymän väitettä siitä, että kukaan sen edustajista ei varmuudella olisi liikkunut tilan 1938 ohitse kulkevalla käytävällä valittajan työpajan aikana.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa on tullut selvitetyksi olleen vähintäänkin varteenotettava mahdollisuus sille, että voittaneen tarjoajaryhmittymän edustaja on voinut valittajan ensimmäisenä työpajapäivänä 4.9.2025 saada luottamuksellista tietoa valittajan työpajasta, joka on ollut osa valittajan tarjouskokonaisuutta.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ainakin eräät valittajan ja voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajat ovat kohdanneet Olympiastadionin vierailijakeskuksen aulassa 4.9.2025 ennen valittajan työpajan alkamista. Lisäksi valittajan edustajat ovat työpajapäivänä käyneet lounaalla Olympiastadionin ravintolassa, joka katselmuksessa todetulla tavalla sijaitsee voittaneen tarjoajaryhmittymän kenraaliharjoitukseensa käyttämää tilaa 1952 vastapäätä käytävän toisella puolella, ja tilasta 1952 on osittain suora näkyvyys ravintolaan. Voittanut tarjoajaryhmittymä on voinut myös näillä tavoin saada selville luottamuksellista tietoa valittajan tarjoustiimin koosta ja siihen kuuluneista henkilöistä.

Siltä osin kuin voittanut tarjoajaryhmittymä on edellä todetusti voinut saada luottamuksellisia tietoja valittajan työpajasta ja siten myös tarjouksesta, sillä on ollut ainakin mahdollisuus hyödyntää näitä tietoja omassa myöhemmässä työpajassaan 9.–10.9.2025 ja sen päätteeksi annettavassa lopullisessa tarjousvaiheen 2 laatutarjouksessaan.

Hankintayksikkö on tietoisena voittaneen tarjoajaryhmittymän läsnäolosta Olympiastadionilla valittajan työpajapäivänä 4.9.2025 tehnyt päätöksen sallia voittaneen tarjoajaryhmittymän edustajien näissä olosuhteissa jäävän Olympiastadionille tietyin edellä kuvatuin liikkumista koskevin rajoituksin.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön valitseman tilan 1938 käyttäminen työpajaan ja muut hankintayksikön vastuulla olevat valittajan työpajan järjestelyt 4.9.2025 kokonaisuutena eivät ole turvanneet tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikön menettely on näin ollen ollut tarjousvaiheessa 2 näiltä osin virheellistä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut tarjousvertailussa yhteensä 96,90 pistettä ja valittajan tarjous yhteensä 94,19 pistettä. Tarjousvaiheessa 2 on arvioitu laatuvertailun osiot ”Projektinhallinta” ja ”Johtaminen ja yhteistyökyky (työpajat)”. Voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjous on saanut tarjousvaiheen 2 vertailuperusteista yhteensä 45 laatupistettä ja valittajan tarjous yhteensä 39,18 laatupistettä. Tarjoushinnoista voittanut tarjoajaryhmittymä on saanut 29,27 pistettä ja valittaja 30 pistettä. Valittajan tarjous on saanut voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjousta enemmän pisteitä tarjousvaiheen 1 laatuvertailuperusteiden osalta ja hinnan osalta. Näin ollen tarjouskilpailu on ratkennut voittaneen tarjoajaryhmittymän hyväksi voittaneen tarjoajaryhmittymän tarjousvaiheessa 2 saamilla korkeammilla pisteillä laatua koskevista vertailuperusteista, joihin työpajat ovat vaikuttaneet.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankintansa tarjousvaiheessa 2 hankintasäännösten vastaisesti 4.9.2025 pidetyn työpajan järjestelyissä. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen kyseessä oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa P1 Satamatunnelin toteuttajahankintaa koskevan rakennusurakan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on uudelleen järjestettävä tarjousvaihe 2 siihen kuuluvine työpajoineen ja vertailtava tarjoukset uudelleen sekä tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta tuntihinnan ja tuntimäärien osalta sekä esittänyt, että valitusta ja muuta valittajan kirjelmöintiä on valmistellut yhtäaikaisesti kolme eri henkilöä, mitä ei voida pitää tarpeellisena taikka kohtuullisena huomioiden asian laajuus. Markkinaoikeus toteaa, että asia on julkista hankintaa koskevaksi valitusasiaksi poikkeuksellinen ja tavanomaista selvästi työläämpi ottaen muun ohella huomioon lukuisat asiassa esitetyt todistajankertomukset sekä erityisesti katselmus ja siihen liittyvät toimenpiteet. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että asia ei ole ollut sen laatuinen, että asiassa olisi ollut perusteltua tarvetta kolmen eri henkilön toimenpiteille, jotka ovat väistämättä olleet osittain päällekkäisiä. Markkinaoikeus harkitsee asian laatu ja laajuus huomioon ottaen korvattavaksi oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 35.000 euroa, johon sisältyy markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultavat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin Satama Oy:n hallituksen 11.12.2025 tekemän hankintapäätöksen 139241–2025/P1. Markkinaoikeus kieltää Helsingin Satama Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 5.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin Satama Oy:n korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 35.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin Satama Oy:n sekä Skanska Infra Oy:n, Skanska Rakennuskone Oy:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Erityisalojen hankintalain 128 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Mattila ja Anna-Eliina Simola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.