MAO:311/2026

Ruutumestarit Oy > Turun kaupunki

julkinen hankinta – tarjoajan soveltuvuus – poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

698/2025

17.06.2026

Hankinta-asiat

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.11.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koulurakennuksen puuikkunoiden kunnostusurakasta.

Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja tilojen tilapalveluiden toimitilojen rakennuttamispäällikkö on 16.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 50 valinnut R.V. GROUP OY:n tarjouksen sekä sulkenut erään tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 330.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Hankintayksikkö on 13.1.2026 antanut sitoumuksen siitä, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennykset

Vaatimukset

Ruutumestarit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 57.374,40 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.486,20 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua soveltuvuusvaatimusta vähintään kahdesta hankinnan kohdetta vastaavasta referenssikohteesta. Tarjouksen perusteella näyttää siltä, että voittaneen tarjoajan referenssit eivät ole olleet vaaditun laajuisia eivätkä yhtä vaativia. Hankinnan kohteena on ollut massiivisen kivirakennuksen kattava ikkunoiden kunnostusurakka Turun ydinkeskustassa. Voittaneen tarjoajan referenssit ovat olleet sisällöltään huomattavasti hankinnan kohdetta suppeampia. Voittanut tarjoaja on tehnyt vain pienehköjä osittaisia kunnostuksia tai kuntotutkimuksia. Rauman kaupunkia koskevan referenssin pienet puutalot ja Littoisten verkatehdas eivät ole laajuudeltaan vastanneet hankinnan kohdetta. MAP-kirkkoa koskeva referenssi on ollut laajuutensa puolesta ainoa etäisesti vertailukelpoinen kohde. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole selvittänyt voittaneen tarjoajan kokemuksen riittävyyttä. Erityisesti hankintayksikön olisi tullut arvioida referenssejä suhteessa hankinnan kohteen SR1-suojelustatukseen. Yksi referensseistä ei ole ollut SR1-kohde. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen, vain noin 32 prosenttia toiseksi halvimman tarjouksen hinnasta ja noin 27 prosenttia kaikkien hyväksyttyjen tarjousten keskiarvohinnasta. Hintaero on ollut poikkeuksellinen. Valittajan laskelman mukaan pelkät hankkeen materiaali- ja kalustokustannukset ylittävät voittaneen tarjoajan tarjoaman kokonaishinnan.

Hankintayksikkö on lähettänyt voittaneelle tarjoajalle poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevan selvityspyynnön. Voittaneen tarjoajan selvitys ei ole ollut riittävä. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan ylimalkaisen selvityksen. Pelkkä tarjoajan vakuutus hinnan riittävyydestä ei ole ollut riittävä selvitys. Hankintayksikön olisi tullut vaatia konkreettinen kustannuslaskelma ja yksityiskohtainen uskottava selvitys voittaneen tarjoajan tarjoushinnan perusteista. Hankintayksikkö on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa ja toiminut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaisesti.

Myös voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmi käynyt voimassa oleva Verohallinnon maksujärjestely sekä taloustiedot ovat olleet merkki yhtiön heikosta maksuvalmiudesta. Hankintayksikkö on tehnyt virheen arvioidessaan voittaneen tarjoajan taloudellista suorituskykyä ja edellytyksiä suoriutua urakasta. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 522 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioidessaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien selvitysten riittävyyttä, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista. Hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu tarkkoja neliömäärävaatimuksia referenssitoimeksiannon laajuudelle. SR1-luokitellut kohteet on hyväksytty vastaaviksi kohteiksi. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut neljä referenssikohdetta, joista kahden on arvioitu täyttävän asetetut vaatimukset. Rauman kaupungin referenssin osalta voittaneella tarjoajalla on ollut kohteessa pääurakoitsijan vastuu ja koko julkisivut ikkunoiden kunnostuksineen kattanut urakka on koostunut useasta rakennuksesta, joiden korjauksen laajuus on ollut hankinnan kohdetta vastaava.

Poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskeva hankintayksikön selvitysvelvollisuus koskee EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja, jollainen esillä oleva hankinta ei ole. Hankintayksiköllä on oikeuskäytännön mukaan harkinnanvarainen oikeus soveltaa tällaista menettelyä kansallisessa hankinnassa, jos hankintayksikkö kuvaa käyttämänsä menettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Esillä olevassa hankinnassa näin ei ole tehty. Hankintayksiköllä ei ole siten ollut velvollisuutta tai mahdollisuutta edellyttää lisäselvityksiä tai hylätä tarjousta tarjoushinnan perusteella.

Voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun luottoluokitusvaatimuksen ja vaatimuksen siitä, ettei tarjoajalla ole tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) mukaisissa tiedoissa häiriömerkintöjä tai puutteita. Valittajan viittaama voittaneen tarjoajan maksujärjestely Verohallinnon kanssa tai liiketoiminnan supistuminen eivät ole olleet tarjoajan poissulkemisperusteita.

Kuultavan lausunto

R.V. GROUP OY ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on arvioinut, että voittaneen tarjoajan ilmoittamista referensseistä kaksi on täyttänyt niille asetetut vaatimukset, vaikka voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut mitään tietoa referenssien laajuudesta. Vaikka hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu tarkkoja neliömäärävaatimuksia laajuudelle, hankintayksikön olisi tullut edellyttää referenssien laajuudesta joitakin vertailukelpoisia yksilöintitietoja, jotta kyseinen soveltuvuusvaatimus ei olisi merkityksetön. Hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuvattu tarkemmin, mitä laajuudeltaan vastaavalla toimeksiannolla on tarkoitettu. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole pyydetty ilmoittamaan esimerkiksi urakkahintaa, juoksumetrejä tai neliömääriä, joiden perusteella laajuudeltaan vastaavaa toimeksiantoa on ollut tarkoitus arvioida. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet referenssivaatimuksen ja referenssiluettelon esittämistä koskevien vaatimusten osalta epäselvät, eikä niiden perusteella ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut vastineessaan mitään siitä, miten se on arvioinut toisen hyväksytyn referenssin laajuutta. On myös epäselvää, onko toinen referenssi täyttänyt ajallista vaatimusta viimeisen viiden vuoden ajalta tarjouspyynnön päivämäärästä 14.11.2025 laskettuna, sillä urakan ajankohdaksi on ilmoitettu yksinomaan vuosi 2020. On todennäköistä, että urakka on luovutettu aiemmin kuin 14.11.2020. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt tästä selvitystä voittaneelta tarjoajalta. Hankintayksikkö on ylittänyt harkintavaltansa, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi.

Hankintayksiköllä on EU-kynnysarvot alittavissakin hankinnoissa oikeus pyytää selvitystä vastaanottamiensa tarjousten tarjoushinnoista ja tarvittaessa hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous. Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on päättänyt käyttää oikeuttaan selvittää poikkeuksellisen alhaiseen tarjoukseen liittyviä seikkoja ja lähettänyt tarjoajalle selvityspyynnön. Hankintayksikön menettely eroaa siten tilanteesta, jossa hankintayksikkö päättää olla lainkaan selvittämättä poikkeuksellisen alhaiseen tarjoukseen liittyviä seikkoja.

Hankintayksikkö ei ole selvityspyynnössään pyrkinyt varmistamaan, että tarjoaja noudattaa esimerkiksi ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita tai sitä, että tarjoaja on taloudellisesti kykenevä hoitamaan hankinnan tarjouksen mukaisella hinnalla. Hankintayksikkö ei ole pyrkinyt selvittämään sitä, mikä tarjoajan toimintatapa tai muu ratkaisu mahdollistaa muihin verrattuna huomattavasti alhaisemmat hinnat ja millaisia kustannuseriä tarjoushinnassa on huomioitu.

Voittaneen tarjoajan selvityksessä ei ole esitetty mitään perusteita alhaiselle tarjoushinnalle, eikä se ole vastauksessaan edes sitoutunut siihen, että se kykenee suorittamaan työn tarjoamallaan hinnalla, vaikka sitä on nimenomaisesti kysytty.

Lisäksi voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut yksikköhintoja ikkuna-asentajille ja peltisepälle, eikä hankintayksikkö ole näitä selvittänyt.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman, jossa se on muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, koska siinä on ilmoitettu, että laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavalla toimeksiannolla on tarkoitettu suojeltua rakennusta, jossa on kunnostettu vanhat puuikkunat. Yksikköhintojen ilmoittamista ei ole edellytetty tarjouspyynnössä.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä tietojen oikeellisuutta. Referenssien osalta tavanomaista on se, että hankintasopimus jatkuu ja urakkaan kuuluvia töitä suoritetaan takuutöinä vielä kaksi vuotta vastaanoton jälkeen. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnön sanamuoto sekä soveltuvuuden arviointiin liittyvä hankintayksikön harkintavalta, hankintayksikkö ei ole kohdellut muita tarjoajia epätasapuolisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan soveltuvuutta.

Hankintayksikkö on tarjoushintaan liittyen valinnut pyytää selvitystä siitä, että tarjoaja on huomioinut tarjouspyynnössä esitetyt tehtävät, jottei tästä aiheutuisi erimielisyyttä hankinnan myöhemmässä vaiheessa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä tarjoajan laiminlyövän valituksessa mainittuja velvoitteitaan, koska tarjoaja on toimittanut velvoitteiden täyttämisestä tarjouksensa yhteydessä Luotettava kumppani tilaajavastuutiedot -raportin ja täyttänyt tarjouspyynnössä edellytetyn luottoluokitusvaatimuksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella ensiksi kysymys siitä, onko tarjouspyyntö ollut referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen osalta epäselvä. Tämän jälkeen on mahdollisesti arvioitava sitä, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta tarjoajan soveltuvuudelle asetettujen referenssivaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Tarvittaessa on vielä arvioitava muun ohella, olisiko hankintayksikön tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on mainitun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on muun ohella todettu, että hankintayksikön harkintavaltaan jää se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi sanotun lainkohdan mukaan halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kunhan hankintayksikkö kuvaa käyttämänsä hankintamenettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta menettelyn käytön valinnassa ja soveltamisessa. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon se, ettei siitä muodostu lain 3 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 105 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu muun ohella, että soveltuvuutta koskevat vaatimukset voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213) mukaan ehdotetun lain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan hankintadirektiivistä johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankkeen yleiskuvauksen mukaan hanke käsittää osoitteessa Aurakatu 11 sijaitsevan koulutalon ikkunoiden kunnostamisen. Tarjouspyynnön kohdassa ”2. Tarjouksen laadinta” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee tarjouksensa liitteenä esittää alla mainittujen soveltuvuusvaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat tai ilmoittaa niiden saatavuus maksuttomista tietokannoista:

– Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -yritysraportti tai sitä vastaavat selvitykset ja todistukset, joista käy ilmi, että tarjoajalla ei ole tilaajavastuulain (1233/2006 ja muutos 678/2015) mukaisissa tiedoissa häiriömerkintöjä tai puutteita

– yrityksen tai tarvittaessa toimeksiannon kohteena olevan toimialan vuosittainen kokonaisliikevaihto vähintään 2-kertainen toimeksiannon arvoon nähden. Vahvistetut tilinpäätöstiedot on annettava kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta.

– yrityksen luottoluokitus täyttää vähintään Rating Alfa -luokituksen A+ (tyydyttävä +) tason

– vähintään kaksi (2) referenssiä laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavista toimeksiannoista (suojeltu rakennus, jossa on kunnostettu vanhat puuikkunat.) viimeisen viiden (5) vuoden aikana tarjouspyynnön päivämäärästä laskettuna.

– […]”

Tarjouslomakkeella on kokonaisurakkahinnan lisäksi pyydetty esittämään tuntihinnat ikkuna-asentajalle ja peltisepälle.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteenä ilmoittanut neljä referenssitoimeksiantoa, joista se on tilaajien lisäksi antanut seuraavat tiedot:

Kohde: Itäinen Pitkäkatu 46; vuosi: 2025; kuvaus: ikkunoiden osittainen uusiminen ja osittainen kunnostus.

Kohde: MAP Kirkko; vuosi: 2020; kuvaus: julkisivun ja ikkunoiden kunnostus, perusparannus SR1.

Kohde: Pikkutalo, Heinrichs ja Hattula; vuosi: 2024; kuvaus: julkisivun ja ikkunoiden kunnostus SR1.

Kohde: Littoisten verkatehdas; vuosi: 2025; kuvaus: ikkunoiden kuntotutkimus ja osittainen kunnostus SR1.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä lähettänyt voittaneelle tarjoajalle selvityspyynnön, jossa on esitetty seuraavaa:

”Tarjouksenne vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta, ja Turun kaupungilla on siten velvollisuus pyytää selvitys saadusta tarjouksesta. Pyydämme selvityksen siitä, että olette huomioineet kaikki esitetyt tehtävät ja kykenette suorittamaan työn tarjoamallanne hinnalla. Pyydän mahdollisuuksien mukaan toimittamaan selvityksen allekirjoittaneelle sähköpostitse 12.12.2025 klo 12 mennessä.”

Voittanut tarjoaja on vastannut hankintayksikön selvityspyyntöön seuraavasti:

”Käytiin tämä läpi ja mielestämme olemme huomioineet kaikki.”

Hankintapäätöksessä todetun mukaan hankintayksikkö on vastaanottanut viisi tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan 182.900 euroa. Muut neljä tarjousta ovat olleet hinnaltaan 573.744–738.000 euroa.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut referenssivaatimuksen osalta epäselvä, koska siinä ei ole kuvattu tarkemmin, mitä laajuudeltaan vastaavalla toimeksiannolla on tarkoitettu. Tarjouspyyntö on ollut myös referenssiluettelon esittämistä koskevien vaatimusten osalta epäselvä, koska tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ilmoittamaan esimerkiksi urakkahintaa, juoksumetrejä tai neliömääriä, joiden perusteella laajuudeltaan vastaavaa toimeksiantoa on ollut tarkoitus arvioida.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, koska siinä on ilmoitettu, että laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavalla toimeksiannolla on tarkoitettu suojeltua rakennusta, jossa on kunnostettu vanhat puuikkunat.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa ja sen menettelyyn voidaan lähtökohtaisesti puuttua vain tilanteissa, joissa asetetut vaatimukset eivät liity tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Hankintayksikön on otettava huomioon myös hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Kansallisiin hankintoihin liittyy mahdollisuus väljempien soveltuvuusvaatimusten asettamiseen kuin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä, että soveltuvuusvaatimukset kansallisissa hankinnoissa jäisivät tarjouspyynnössä niin yleisluontoisiksi tai epäselviksi, että ne vaarantaisivat hankintamenettelyn avoimuuden sekä hankintamenettelyyn osallistuvien ja siihen osallistumista harkitsevien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Hankinnan kohteena on ollut suojellun koulurakennuksen puuikkunoiden kunnostusurakka. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on vähintään kaksi referenssiä laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavista toimeksiannoista. Tarjouspyynnössä on täsmennetty, että tällaisella toimeksiannolla on tarkoitettu suojeltua rakennusta, jossa on kunnostettu vanhat puuikkunat. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia aikaisempien toimeksiantojen urakkahinnoille, juoksumetreille tai neliömäärille. Vaikka aikaisempien toimeksiantojen laajuutta ei ole täsmennetty tällaisten määreiden avulla, on tarjouspyynnön perusteella hankinnan kohteen määrittely huomioon ottaen kuitenkin katsottava käyneen riittävän selvästi ilmi, mitä laajuudeltaan vastaavalla toimeksiannolla on tarkoitettu, eikä tarjouspyyntöä ole pidettävä tältä osin valittajan esittämällä tavalla epäselvänä. Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että tarjoajat liittävät tarjoukseensa soveltuvuusvaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarkempia vaatimuksia referenssivaatimuksen täyttymistä osoittavan asiakirjan sisällölle ja tarjoajat ovat siten voineet ilmoittaa erilaisia tietoja referenssivaatimuksen täyttymisen todentamiseksi. Tarjouspyyntöä ei ole pidettävä tältäkään osin valittajan esittämällä tavalla epäselvänä. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan kaksi hyväksyttyä referenssikohdetta eivät ole olleet vaaditun laajuisia, eivätkä yhtä vaativia kuin hankinnan kohde, erityisesti huomioiden kohteen SR1-suojelustatus. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut referensseiksi pienehköjä osittaisia kunnostuksia tai kuntotutkimuksia eikä se ole ilmoittanut mitään tietoa referenssien laajuudesta. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole selvittänyt voittaneen tarjoajan kokemuksen riittävyyttä. On myös epäselvää, onko toinen hankintayksikön hyväksymistä referensseistä täyttänyt vaatimuksen siitä, että referenssin on tullut olla viimeisen viiden vuoden ajalta tarjouspyynnön päivämäärästä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut neljä referenssikohdetta, joista kahden on arvioitu täyttävän asetetut vaatimukset (MAP-kirkko sekä Rauman kaupungin kohde Pikkutalo, Heinrichs ja Hattula). Hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu tarkkoja neliömäärävaatimuksia referenssitoimeksiannon laajuudelle. SR1-luokitellut kohteet on hyväksytty vastaaviksi kohteiksi. Rauman kaupungin referenssin osalta urakoitsijalla on ollut kohteessa pääurakoitsijan vastuu ja koko julkisivut ikkunoiden kunnostuksineen kattanut urakka on koostunut useasta rakennuksesta, joiden korjauksen laajuus on ollut hankinnan kohdetta vastaava, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä myöskään MAP-kirkkoa koskevan referenssin ajallista vaatimuksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä tietojen oikeellisuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetuin tavoin tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjousta arvioidaan ainoastaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Asiassa on arvioitavana hankintayksikön menettely hankintapäätöksen tekohetkellä ja kysymys siitä, ovatko voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenevät tiedot antaneet hankintayksikölle perustellun syyn epäillä, täyttääkö voittanut tarjoaja tarjouspyynnössä asetetun referenssitoimituksia koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajaa esittämään soveltuvuusvaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole annettu mitään erityisvaatimuksia sille, mitä tietoja referensseistä on vähintään toimitettava. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä referenssiluettelon, jossa se on listannut neljä referenssikohdetta, niiden toimitusvuodet, tilaajan tiedot sekä lyhyen kuvauksen kohteen sisällöstä ja suojelustatuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmat hankintayksikön hyväksymät referenssit ovat voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetun mukaan koskeneet SR1-suojelustatuksen kohteita, joissa on ollut kyse julkisivun ja ikkunoiden kunnostuksesta sekä MAP-kirkon osalta myös perusparannuksesta.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti ensinnäkin hyväksyessään Rauman kaupungin kohdetta koskevan referenssin, joka ei valittajan mukaan ole ollut laajuudeltaan hankinnan kohdetta vastaava. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että tarjouspyynnön vaatimuksen referenssien hankinnan kohdetta vastaavasta laajuudesta ei voida tulkita edellyttävän referensseiltä hankinnan kohteeseen nähden täysin identtistä laajuutta, vaan se jättää hankintayksikölle tältä osin tietyn harkintavallan. Hankintayksikkö on tässä ilmoittanut harkinneensa kyseisen referenssin laajuuden hankinnan kohdetta vastaavaksi. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty hankinnan kohteen ja voittaneen tarjoajan kyseisen referenssitoimeksiannon laajuudesta sellaista selvitystä, jonka perusteella hankintayksikön voitaisiin katsoa ylittäneen tältä osin harkintavaltansa.

Valittaja on lisäksi esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä MAP-kirkkoa koskevan referenssiurakan tarkemmasta ajoittumisesta, kun tarjouksessa on toimeksiannon ajankohdaksi ilmoitettu yksinomaan vuosi 2020. Valittajan mukaan tarjouksen perusteella on ollut todennäköistä, että urakka on referenssivaatimuksen vastaisesti luovutettu aiemmin kuin 14.11.2020.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on vaadittu kahta referenssiä toimeksiannoista viimeisen viiden vuoden aikana tarjouspyynnön päivämäärästä laskettuna, eli aikavälillä 14.11.2020˗14.11.2025. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kaikkien referenssitoimeksiantojensa ajankohdan vuositasolla. Voittaneen tarjoajan MAP-kirkkoa koskevan referenssitoimeksiannon ajankohdaksi ilmoittamasta vuodesta 2020 ei voida päätellä, että kyseinen referenssi olisi vaatimuksen vastainen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksiköllä olisi muullakaan perusteella ollut hankintapäätöstä tehdessään perusteltu syy epäillä kyseisen referenssin olleen tältä osin referenssivaatimuksen vastainen, ja että hankintayksiköllä olisi sen vuoksi ollut velvollisuus pyytää voittaneelta tarjoajalta tarkempaa selvitystä referenssitoimeksiannon ajankohdasta. Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymättömyyden perusteella.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, eikä hankintayksikön voittaneelta tarjoajalta tältä osin saama selvitys ole ollut riittävä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskeva hankintayksikön selvitysvelvollisuus koskee EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja, jollainen esillä oleva hankinta ei ole. Voittaneen tarjoajan tarjouksensa hinnoittelusta hankintayksikön pyynnöstä toimittama selvitys on ollut riittävä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi lähtökohtaisesti kansallisessa hankinnassa hyväksyä sen, että tarjoaja sitoutuu tarjoukseensa, vaikka tarjous olisikin hinnaltaan alhainen tai jopa poikkeuksellisen alhainen.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n 1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaa menettelyä hankinnassaan.

Markkinaoikeus toteaa, että toisin kuin edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa, nyt arvioitavana olevan hankinnan hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että tarjouskilpailuun sovellettaisiin hankintalain 96 §:n mukaista poikkeuksellisen alhaisia tarjoushintoja koskevaa menettelyä, jonka mukaisesti hankintayksikkö voi harkintansa mukaan pyytää selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisiksi katsomistaan tarjouksista ja harkintansa mukaan hylätä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön tältä osin sinänsä virheellinen menettely selvityksen pyytämisessä ei ole kuitenkaan vaikuttanut hankintamenettelyn kulkuun eikä valittajan asemaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt väitteitä voittaneen tarjoajan maksujärjestelystä Verohallinnon kanssa, voittaneen tarjoajan taloudellisesta suorituskyvystä ja edellytyksistä suoriutua urakasta sekä voittaneen tarjoajan poissulkemisesta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla, markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan taloudellista asemaa koskevat soveltuvuusvaatimukset on asetettu tarjouspyynnössä, eikä asiassa esitetystä selvityksestä ole käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja ei olisi täyttänyt näitä vaatimuksia. Kun otetaan lisäksi huomioon hankintayksikön harkintavalta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltamisessa, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Valittaja on voittaneen tarjoajan tarjoushintoihin liittyen lisäksi esittänyt, että tarjouksessa ei ole esitetty yksikköhintoja ikkuna-asentajille ja peltisepälle. Asiassa esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt mainitut yksikköhinnat. Hankintayksikkö ei siten ole tältäkään osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ruutumestarit Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 522 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

 

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sanna Holkeri, Liisa Kauramäki ja Suvi Karlén-Savolainen.

 

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.