MAO:278/2026

Asian tausta

A on markkinaoikeudessa 12.12.2025 vireille tulleessa kanteessaan muun ohella vaatinut, että BRP Finland Oy (jäljempänä myös yhtiö) velvoitetaan suorittamaan hänelle oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain (työsuhdekeksintölaki) 7 §:n mukaisen kohtuullisen korvauksen. Kanteen perusteena A on vedonnut siihen, että hän on yhtiöön työsuhteessa ollessaan tehnyt mönkijän talvitelajärjestelmää koskevan keksinnön, jonka kaikki oikeudet yhtiö on ottanut itselleen.

Yhtiö on kiistänyt kanteen useilla perusteilla ja vaatinut sen hylkäämistä muun ohella sillä perusteella, että A:n kanneoikeus on vanhentunut.

Markkinaoikeus on päätöksellä 24.4.2026 numero 222 hylännyt yhtiön pyynnön siitä, että kysymys A:n kanneoikeuden menettämisestä vanhentumisen perusteella ratkaistaisiin erikseen välituomiolla.

Asiakirjan salassapitoa koskeva määräys

A on lausumassaan 10.4.2026 vaatinut, että muun ohella kyseisen lausuman kappaleet 14–22 määrätään salassa pidettäväksi, koska ne sisältävät yhtiön liikesalaisuuksia. Yhtiö ei ole lausumassaan 12.5.2026 lausunut salassapitovaatimuksesta.

A:n vaatimuksesta markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 § ja 11 §:n 2 momentin nojalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävinä A:n lausuman 10.4.2026 kappaleeseen 14 sisältyvän taulukon, kappaleen 15 kaksi viimeistä virkettä, jotka sisältävät myyntilukuja, sekä myyntimäärätietoja sisältävän kuvakaappauksen, kappaleesta 21 ilmenevät myyntiluvut sekä kappaleen 22 kokonaisuudessaan salassa pidettäväksi. Markkinaoikeus katsoo, että asiakirjaan sisältyvien liikesalaisuuksien luonne huomioon ottaen salassapidon riittävänä kestona on pidettävä 10 vuotta.

Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta markkinaoikeudessa ja se päättyy siten 12.12.2035.

Markkinaoikeus hylkää salassapitopyynnön enemmälti sillä perusteella, ettei A:n lausuman 10.4.2026 kappaleisiin 14–21 muilta osin voida katsoa sisältyvän liikesalaisuuksia, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Kantajan asiakirjan esittämistä koskeva vaatimus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa BRP Finland Oy:n toimittaman sakon uhalla markkinaoikeuteen seuraavat kirjanpitoasiakirjat: myyntilaskut, hyvityslaskut, maksukuitit, tositteet ja kuukausittaiset taikka vuosittaiset myyntiraportit, joista ilmenee ensimmäisestä myynnistä ja viimeistään vuodesta 2015 alkaen editiomääräyksen antamispäivään saakka

– APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT (tuotekoodi 715002386) ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 (tuotekoodi 715005104) -kittien valmistus- ja myyntimäärät sekä myyntihinnat ja myyntipäivämäärät, sekä

– 715002386-tuotekoodien mukaisten kittien osien (takatelasto oikea 705502035, takatelasto vasen 705502036, etutelasto oikea 705401786, etutelasto vasen 705401787 ja kiinnitysosat 715002847) myyntimäärät ja myyntihinnat sekä 715005104-tuotekoodin mukaisen kitin osien (takatelasto oikea 705502870, takatelasto vasen 705502871, etutelasto oikea 705402402, etutelasto vasen 705402403) sekä asennussarjan (tuotekoodi 715005105) myyntimäärät ja myyntihinnat.

Perusteet

Esitettäväksi vaadituilla yhtiön hallussa olevilla asiakirjoilla on asiassa merkitystä näyttönä, koska A:n vaatiman kohtuullisen työsuhdekeksintökorvauksen määrää ei voida ilman niitä luotettavasti arvioida. Arviointia ei voida perustaa yhtiön koostamaan myyntilukutaulukkoon, jonka se on toimittanut A:lle 13.9.2024. Taulukko ei ole kirjallinen todiste, eikä yhtiö ole esittänyt sen tueksi mitään selvitystä tai kirjallista todistelua.

Taulukossa on lueteltu korvausvaatimuksen perusteena olevan keksinnön mukaisten tuotteiden APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 vuotuiset myynti- ja laskutusmäärät 12.9.2024 saakka. A:lla ei ole lainkaan myyntitietoja mainitun ajankohdan jälkeiseltä ajalta eikä myöskään tietoa siitä, mistä päivämäärästä lukien vuoden 2015 myynnit sisältyvät taulukkoon.

Taulukossa ilmoitetut myyntimäärät poikkeavat lisäksi huomattavasti yhtiön A:lle 29.5.2024 saakka kolmea kuukautta aikaisemmin eli 6.6.2024 ilmoittamista myyntimääristä. Yhtiö on kieltäytynyt toimittamasta A:lle kirjanpitoaineistoa, kuten laskuja tai kuitteja taikka kuukausittaisia tai vuosittaisia myyntiraportteja tai muuta aineistoa, jonka perusteella yhtiön ilmoittamien myyntimäärien ja hintojen eroja ja luotettavuutta voitaisiin arvioida.

Taulukosta ei myöskään käy ilmi, mitä siinä ilmoitettuun myyntihintaan sisältyy. APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT:n rakenteeseen sisältyy oikea ja vasen takatelasto sekä oikea ja vasen etutelasto ja kiinnitysosat. APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6:n rakenteeseen sisältyy oikea ja vasen takatelasto sekä oikea ja vasen etutelasto, minkä lisäksi sen osalta tulisi huomioida myös välttämätön asennussarja. Myös etutelan hinta tulee huomioida kohtuullisen korvauksen määrittelyssä, koska asiakkaan tilatessa takatelan, myös etutela toimitetaan käytännössä aina mukana eikä keksinnön mukaista takatelaa voi käyttää ilman etutelaa ja päinvastoin. Asennussarja on sisältynyt APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT -tuotteeseen, mutta APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 -tuotteelle se on ostettava erikseen. Yhtiön koostaman taulukon perusteella on epäselvää sisältyvätkö edellä mainitut osat siinä ilmoitettuihin hintoihin vai onko ne vähennetty taulukossa ilmoitetuista summista.

Yhtiön ilmoittamat myyntiluvut huomioiden ei ole myöskään kohtuutonta määrätä vastaaja toimittamaan kopiot keksinnön mukaisten tuotteiden myyntilaskuista, kuiteista tai muista maksutositteista tai vaihtoehtoisesti kuukausittaisista tai vuosittaisista myyntiraporteista, mikäli myyntilaskuja ei enää ole saatavilla.

A:lla ei ole mahdollisuutta muulla tavalla hankkia korvauksen määrittämisessä tarvittavaa yhtiön hallussa olevaa todistelua, jolla on A:lle asiassa olennainen merkitys. Koska yhtiö on laatinut A:lle toimittamansa taulukon, on sillä hallussaan myös myyntitietoja koskeva alkuperäinen aineisto. Osapuolten välillä on tehty salassapitosopimus, eikä aineiston esittämiselle ole senkään vuoksi estettä.

Lausuma

Vaatimukset

BRP Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kantajan vaatimuksen.

Perusteet

Asiassa ei ole edellytyksiä antaa A:n vaatimaa editiomääräystä, koska pyydetyillä asiakirjoilla ei voi olla asiassa merkitystä näyttönä eikä vaatimusta ole riittävällä tavalla yksilöity. Vaaditut asiakirjat ovat näyttöä, joka on evättävä sillä perusteella, että se on tarpeetonta tai korvattavissa muulla olennaisesti vähemmällä kustannuksella ja vaivalla saatavissa olevalla todistelulla.

Yhtiö on jo 13.9.2024 toimittanut kantajalle yksityiskohtaisessa myyntilukutaulukossa kaikki työsuhdekeksintölain mukaisen kohtuullisen korvauksen laskemiseksi tarpeelliset myyntitiedot tuotteista APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 vuodesta 2015 alkaen 12.9.2024 saakka.

Myyntilukutaulukkoa voidaan käyttää tässä asiassa kirjallisena todisteena siitä huolimatta, että taulukossa ja yhtiön A:lle aiemmin 6.6.2024 lähettämässä sähköpostissa ilmoitettujen lukujen välillä on ollut eroja. Yhtiö on pian myyntilukutaulukon toimittamisen jälkeen selvittänyt A:lle kirjallisesti myyntilukutaulukon ja sähköpostin välisten erojen johtuvan laskentateknisistä syistä. Yksityiskohtainen myyntilukutaulukko sisältää oikeat myyntimäärät, joiden laskentaperusteena on käytetty kalenterivuotta. Taulukossa toimitetut tiedot ovat siten täydelliset ja luotettavat sekä täyttävät työsuhdekeksintölain 7 a §:n mukaisen työnantajan tiedottamisvelvollisuuden. A ei ole myöskään esittänyt näyttöä siitä, että tiedot olisivat virheellisiä.

Siltä osin kuin A on huomauttanut myyntitietojen puuttumisesta 12.9.2024 jälkeiseltä ajalta, yhtiö tulee vapaaehtoisesti päivittämään myyntilukutaulukon ajanjaksolta 13.9.2024-10.4.2026 ja toimittamaan sen kevään 2026 aikana. Nämä tiedot sekä yhtiön jo toimittamat myyntiraportit vuodesta 2015 alkaen mahdollistavat kohtuullisen keksintökorvauksen laskemisen. Muun kirjanpitoaineiston, kuten maksukuittien, tositteiden ja hyvityslaskujen osalta editiovaatimus on tarpeeton, sillä jo annetuista tiedoista käy selvästi ilmi vuosittaiset tuotteiden myynnit vaaditulta ajanjaksolta.

Vaadittujen asiakirjojen kokoaminen, hankkiminen ja toimittaminen olisi lisäksi kohtuutonta suhteessa niiden vähäiseen merkitykseen näyttönä sekä niiden hankkimisesta aiheutuvaan vaivaan, kun tarvittavat tiedot ilmenevät jo toimitetusta myyntilukutaulukosta.

Osapuolten välisellä salassapitosopimuksella ei ole merkitystä editiovelvollisuuden edellytysten arvioinnissa, eikä se voi luoda editiovelvollisuutta tai laajentaa sitä.

Editiovaatimus tulee hylätä myös sillä perusteella, että vaatimuksen kohteena olevat kirjanpitoasiakirjat, kuten myyntilaskut, hyvityslaskut, maksutositteet, myynti- ja asiakasrekisteritiedot sekä tarkennetut tiedot kiteistä ovat ja sisältävät vastaajan liiketoiminnan kannalta tärkeitä liikesalaisuuksia. Vaatimuksen hyväksymistä tulee punnita suhteessa kanteen menestymisen todennäköisyyteen ottaen erityisesti huomioon, että työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukainen kanneaika on tässä asiassa kulunut umpeen.

A ei ole esittänyt yhtiön liikesalaisuussuojan murtamiselle erittäin tärkeitä syitä. Yksittäisten laskujen ja tositteiden tai kittien osien myyntimäärien esittämiselle ei ole sellaista todistustarpeesta johtuvaa painavaa syytä, joka voisi syrjäyttää yhtiön oikeuden pidättäytyä luovuttamasta liikesalaisuuksiaan. Kun yhtiö on toimittanut tarpeelliset tiedot kohtuullisen korvauksen laskemiseksi ja tarjoutunut päivittämään taulukkoa puuttuvalta ajanjaksolta, ei pyydetyillä asiakirjoilla ole merkitystä tässä asiassa.

Ottaen huomioon asiakirjojen julkitulemisesta yhtiölle aiheutuvat taloudelliset seuraamukset sekä sen, että A:lle ei voi aiheutua haittaa pyydettyjen asiakirjojen jäämisestä oikeudenkäyntiaineiston ulkopuolelle, on ilmeistä, etteivät erittäin tärkeät syyt vaadi liikesalaisuussuojan murtamista.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

1. Asiassa on kysymys asiakirjan esittämistä koskevan määräyksen edellytysten täyttymisestä sekä yhtiön liikesalaisuuksien merkityksestä asiakirjojen esittämisvelvollisuuden kannalta.

2. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos esineellä tai asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä. Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä asianomaisen henkilön täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla.

3. Mainitun luvun 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on velvollisuus luovuttaa esine tai asiakirja tuomioistuimelle todisteeksi, jollei laissa toisin säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan sillä, jolla on tuomioistuimessa kuulusteltaessa velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta, ei ole velvollisuutta luovuttaa esinettä tai asiakirjaa käytettäväksi todisteena salassa pidettävästä tai vaitiolo-oikeuden alaisesta tiedosta.

4. Luvun 19 §:n mukaan liikesalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet vaadi todistamista.

5. Luvun 8 §:n mukaan tuomioistuimen on evättävä näyttö, joka on tarpeeton (kohta 2) tai voidaan korvata olennaisesti vähemmällä kustannuksella tai vaivalla saatavissa olevalla todisteella (kohta 3).

6. Luvun 38 §:n 1 momentin mukaan näyttönä tuomioistuimelle voidaan esittää esine tai asiakirja. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettua näyttöä voidaan esittää tai hankkia siitä huolimatta, että asiakirjasta taikka esineestä ilmenee salassa pidettävää tai vaitiolo-oikeuden alaista tietoa, jos todistetta voidaan ilman kohtuutonta haittaa käsitellä niin, ettei tällainen tieto tule ilmi.

7. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, jotta asiakirja voidaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n nojalla määrätä tuotavaksi tuomioistuimeen, tulee vaatimuksen kohteena olevien asiakirjojen olla ensinnäkin riittävän yksilöityjä, minkä lisäksi asiakirjoilla tulee olla merkitystä näyttönä pääasiassa ja asiakirjojen tulee olla vastapuolen hallussa asiakirjojen esittämistä koskevan määräyksen antamisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisten liikesalaisuuksien merkitys asiakirjojen esittämisvelvollisuuden kannalta. Kaikkien kyseisten neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta asiakirja voidaan määrätä tuotavaksi tuomioistuimeen (ks. esimerkiksi KKO 2019:7).

2 Asiakirjan esittämistä koskevan määräyksen edellytysten arviointi

2.1 Asiakirjojen yksilöinti, merkitys näyttönä ja niiden hallintaa koskeva edellytys

8. A:n vaatimus koskee yhtiön kirjanpitoaineistoon kuuluvia myyntilaskuja, hyvityslaskuja, maksukuitteja, tositteita ja kuukausittaisia taikka vuosittaisia myyntiraportteja, joista ilmenee tuotteiden APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 osalta valmistus- ja myyntimäärät sekä myyntihinnat ja myyntipäivämäärät, ja muiden vaatimuksessa yksilöityjen tuotteiden osalta myyntimäärät ja myyntihinnat.

9. Yhtiö on ensinnäkin kiistänyt, että editiovaatimus olisi riittävällä tavalla yksilöity. Markkinaoikeus toteaa, että korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan asiakirjan esittämistä koskevassa vaatimuksessa asiakirjat on yksilöitävä niin tarkoin, että esittämismääräyksen saaja pystyy sitä noudattamaan ja että määräys voidaan tarvittaessa panna oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 3 momentin mukaisesti täytäntöön. Asiakirjan tulee olla löydettävissä ja erotettavissa haltijansa muista vastaavista asiakirjoista. Yksilöinnin perusteella tulee myös pystyä arvioimaan, voiko yksittäisellä asiakirjalla olla merkitystä näyttönä asiassa. Myös mahdollisten todistuskieltojen soveltaminen edellyttää, että asiakirjat on yksilöity riittävästi (KKO 2019:7, 15 kohta).

10. Markkinaoikeus katsoo, että editiovaatimus, joka on kohdistettu yhtiön myyntilaskuihin, hyvityslaskuihin, maksukuitteihin, tositteisiin sekä kuukausittaisiin ja vuosittaisiin myyntiraportteihin, joista ilmenevät kunkin vaatimuksessa yksilöidyn tuotteen määrätyt valmistus- tai myyntitiedot, täyttää edellä todetut edellytykset, ja on siten riittävällä tavalla yksilöity.

11. A on esittänyt, että kyseisillä asiakirjoilla on merkitystä näyttönä pääasiassa, koska kanteessa vaadittua kohtuullista korvausta ei voida arvioida luotettavasti ilman niitä. Yhtiön A:lle toimittama myyntilukutaulukko on yhtiön koostama eikä sitä voida pitää asiassa todisteena. A on kyseenalaistanut taulukossa annettujen lukujen luotettavuuden sekä pitänyt lisäksi epäselvänä, sisältävätkö ne myös vaatimuksessa yksilöidyt tuotteiden APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 osat, joiden myynti tulee A:n mukaan ottaa kohtuullista korvausta määritettäessä huomioon. A on nimennyt myyntilukutaulukon asiassa todisteeksi ilmoittaen sen todistusteemaksi muun ohella, että yhtiö ei ole toimittanut kirjallista näyttöä keksinnön mukaisten tuotteiden myyntimääristä ja myyntihinnoista, vaan ainoastaan yhtiön itse koostaman taulukon.

12. Yhtiö on kiistänyt, että vaatimuksen kohteena olevilla asiakirjoilla olisi asiassa merkitystä todisteena. Yhtiö on vedonnut olennaisesti siihen, että A:n vaatima kohtuullinen korvaus voidaan määrittää yhtiön A:lle toimittamasta myyntilukutaulukosta ilmenevien tietojen sekä niiden pian toimitettavan täydennyksen perusteella. Taulukon tiedot ovat täydelliset ja luotettavat sekä täyttävät työsuhdekeksintölain 7 a §:n mukaisen työnantajan tiedottamisvelvollisuuden. Yhtiön mukaan taulukko on todiste, joka on saatavissa olennaisesti vähemmällä vaivalla ja kustannuksilla kuin A:n vaatimat asiakirjat, jotka ovat siten asiassa tarpeetonta näyttöä.

13. Markkinaoikeus toteaa, että näytöllisen merkityksen kynnys on matala ja riittävää on, että todisteella saattaa olla näyttöarvoa jollekin asiassa merkitykselliselle ja näyttöä kaipaavalle seikalle (ks. esim. KKO 2019:17, kohta 23).

14. Työsuhdekeksintölain 7 §:ssä tarkoitettua kohtuullista korvausta määritettäessä otettaviin seikkoihin kuuluu keksinnön taloudellinen arvo, jonka osalta merkitystä lähtökohtaisesti on muun ohella keksinnön mukaisten tuotteiden valmistusmäärillä ja myyntihinnoilla. Tuotteita APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 koskevilla myyntilaskuilla, hyvityslaskuilla, maksukuiteilla, tositteilla sekä kuukausittaisilla ja vuosittaisilla myyntiraporteilla saattaa siten olla näyttöarvoa kohtuullista keksintökorvausta määritettäessä. A:n esittämän mukaan myös kyseisten tuotteiden vaatimuksessa yksilöityjen osien sekä asennussarjan myyntimäärät ja -hinnat on otettava kohtuullista korvausta määritettäessä huomioon. Markkinaoikeus katsoo, että kantajan esittämän perusteella näytöllisen merkityksen edellytys lähtökohtaisesti täyttyy myös kyseisiä osia ja asennussarjaa koskevien asiakirjojen osalta.

15. Yhtiö on kuitenkin pitänyt vaatimuksen kohteena olevaa todistelua asiassa merkityksettömänä ja tarpeettomana sekä katsonut sen olevan korvattavissa vähemmillä kustannuksilla ja vaivalla hankitulla muulla todistelulla sen vuoksi, että yhtiö on toimittanut A:lle tuotteita APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 koskevan myyntilukutaulukon, joka yhtiön mukaan täyttää työnantajan työsuhdekeksintölain 7 a §:ään perustuvan tiedonantovelvollisuuden.

16. Markkinaoikeus toteaa, että prosessuaalisen editiovelvollisuuden edellytyksenä olevaa näytöllistä merkitystä arvioidaan edeltä ilmenevän mukaisesti kyseisessä oikeudenkäynnissä vedottujen seikkojen näyttämisen kannalta. Esitettäväksi vaadituilla asiakirjoilla voi lähtökohtaisesti olla asiassa merkitystä todisteena siitä riippumatta, onko asiassa mahdollisesti nimetty samaan riitakysymykseen tai teemaan liittyvää muuta todistelua. Yhtiön vetoamien oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:n mukaisten näytön epäämisperusteiden osalta pykälän perusteluissa (HE 46/2014 vp s. 55˗56) on kohdan 2 mukaisen tarpeettoman todistelun osalta esimerkkinä viitattu muun ohella tilanteeseen, jossa asianosainen tarjoaa ylenpalttisesti todisteita. Oikeuskirjallisuudessa todetun mukaan pykälän kohdan 3 mukaiset kustannustehokkuuteen liittyvät syyt näytön epäämiselle voivat käytännössä aktualisoitua esimerkiksi silloin, jos samasta teemasta on nimetty todistamaan useita henkilöitä ja jotkut heistä asuvat huomattavan kaukana (Pölönen, Pasi – Tapanila, Antti: Todistelu oikeudenkäynnissä, 2015, s. 143).

17. Yhtiö on vuonna 2024 toimittanut A:lle laatimansa myyntilukutaulukon, jonka soveltuvuuden kohtuullisen korvauksen määrittämisen perusteeksi A on tässä oikeudenkäynnissä edellä todetuilla perusteilla kiistänyt. Asiassa on siten kohtuullisen korvauksen määrittämisen osalta arvioitavana muun ohella yhtiön taulukossa ilmoittamien myyntilukujen luotettavuus ja se, onko niissä otettu huomioon kaikki korvauksen määrittämisessä merkitykselliset erät. Editiolla vaadittu näyttö koskee siten osaltaan nimenomaisesti yhtiön laatiman myyntilukutaulukon luotettavuutta ja merkitystä kohtuullisen korvauksen määrittämisessä, eikä sitä voida siten taulukon vuoksi pitää asiassa merkityksettömänä. Editiolla vaadittua näyttöä ei ole myyntilukutaulukon perusteella pidettävä myöskään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana tai pykälän 3 kohdassa tarkoitettuna näyttönä, joka voidaan korvata olennaisesti vähemmällä kustannuksella tai vaivalla saatavissa olevalla todisteella.

18. A on esittänyt, että vaaditut asiakirjat ovat yhtiön hallussa, mitä yhtiö ei ole kiistänyt. Markkinaoikeus katsoo, että myös asiakirjojen hallintaa koskeva edellytys täyttyy.

19. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa edition määräämiselle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:ssä asetetut edellytykset siten täyttyvät eikä editiovelvollisuudesta voida myöskään katsoa aiheutuvan vastaajalle kohtuutonta vaivaa suhteessa asiakirjojen merkitykseen näyttönä. Mikäli vaadittuihin asiakirjoihin katsotaan sisältyvän yhtiön liikesalaisuuksia, on asiassa vielä arvioitava, muodostaako liikesalaisuussuoja esteen editiomääräyksen antamiselle.

2.2 Liikesalaisuuksien merkitys

20. Yhtiö on vedonnut siihen, että esitettäväksi vaaditut asiakirjat sisältävät sen tärkeitä liikesalaisuuksia, kuten myynti- ja asiakasrekisteritietoja, joiden paljastuminen olisi omiaan heikentämään yhtiön etuja kilpailluilla markkinoilla ja aiheuttamaan sille taloudellisia vaikutuksia. Yhtiön mukaan sen liikesalaisuussuojan murtamiselle ei ole erittäin tärkeitä syitä.

21. Markkinaoikeus katsoo, että kyseisten, yhtiön myyntilukuja ja asiakastietoja sisältävien asiakirjojen voidaan katsoa todennäköisesti sisältävän yhtiön liikesalaisuuksia. Näin ollen on vielä arvioitava, onko editiovaatimuksen hyväksymiselle yhtiön liikesalaisuuksien suojasta johtuva este.

22. Liikesalaisuuksia sisältävien asiakirjojen esittämistä koskevan määräyksen antaminen edellyttää, että sitä vaativat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 19 §:ssä tarkoitetut erittäin tärkeät syyt, joiden arvioinnissa otetaan huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet. Kysymys on siten asiaan liittyvien intressien punninnasta, jossa tapauskohtaiset olosuhteet on otettava laajasti huomioon (ks. esimerkiksi KKO 2025:62, kohta 22).

23. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on todettu, että liikesalaisuussuojan murtamista arvioitaessa asian laadun merkitys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Dispositiivisessa riita-asiassa kynnystä liikesalaisuuden murtamiseen voidaan jo lähtökohtaisesti pitää korkeampana kuin rikosasiassa tai riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Riita-asiassa painoarvoa voidaan antaa sille, minkälainen ja kuinka suuri intressi on kysymyksessä. (KKO 2025:62, kohta 23).

24. Todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta viittaa puolestaan siihen, kuinka olennaisesta todisteesta on kysymys. Merkitystä voi olla myös sillä, onko korvaavaa todistelua saatavissa. Todisteen esittämisen seurauksia on harkittava erityisesti sen kannalta, jonka hyväksi todistamiskielto on säädetty. Harkinnassa on syytä ottaa myös huomioon, jos todistamiskiellon murtamisen jälkeen todiste otettaisiin vastaan suljetuin ovin ja määrättäisiin salassa pidettäväksi. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja voivat lain esitöiden mukaan olla esimerkiksi asianosaisten tasa-arvoiseen kohteluun ja muut oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liittyvät vaatimukset (KKO 2019:17, kohta 47).  Editiomääräyksestä voidaan tyypillisesti katsoa aiheutuvan sen kohteena olevalle taholle merkittäviä seuraamuksia silloin, kun editio johtaa liiketoiminnan kannalta keskeisen, salassa pidettävän tiedon paljastumiseen sen kilpailijalle (KKO 2025:62, kohta 25).

25. Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevan riita-asian laatu ei sellaisenaan puolla liikesalaisuussuojan murtamista. Keksinnön mukaisten tuotteiden myyntitietoja sisältäviä asiakirjoja on kuitenkin pidettävä kohtuullisen korvauksen määrittämisessä keskeisenä näyttönä, jota ei edellä todetusta ilmenevin tavoin voida korvata yhtiön laatimalla myyntilukutaulukolla tai muulla todistelulla, mikä puoltaa editiovaatimuksen hyväksymistä.

26. Yhtiön viittaamaa asiakirjojen esittämisestä aiheutuvaa haittaa on mahdollista rajoittaa määräämällä asiakirjat yleisöltä salassa pidettäviksi, jolloin myös A:n asianosaisasemansa perusteella saamiin tietoihin kohdistuisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:n mukainen hyväksikäyttökielto. Tällaisten tietojen lainvastainen hyödyntäminen on säädetty rangaistavaksi muun ohella rikoslain 38 luvun 1 §:n mukaisena salassapitorikoksena. Yhtiölle aiheutuvan haitan kannalta on otettava huomioon myös, että A ei ole yhtiön kilpailija tai työskentele sen kilpailijan palveluksessa. Lisäksi asiakirjat voidaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 38 §:n 2 momentin nojalla määrätä esitettäviksi siten, että yhtiö voi peittää niistä asiakkaitaan koskevat tiedot.

27. Yhtiön mukaan liikesalaisuussuojan murtamista arvioitaessa tulee korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2025:62 perusteella ottaa huomioon myös kohtuullista korvausta koskevan kanteen menestymisen todennäköisyyteen liittyvät seikat, kuten yhtiön esittämä väite siitä, että A:n kanneoikeus asiassa on vanhentunut.

28. Markkinaoikeus toteaa, että yhtiön viittaamassa korkeimman oikeuden ratkaisussa on ollut kyse asiakirjan esittämisvelvollisuudesta hyödyllisyysmallin loukkausta koskevassa asiassa, joka kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY (täytäntöönpanodirektiivi) soveltamisalaan. Korkein oikeus on ratkaisussa todennut liikesalaisuussuojan murtamiseen teollisoikeuden loukkaamista koskevassa asiassa sovellettavien säännösten tulkinnasta muun ohella, että editiovaatimusta koskevan asian arvioinnissa on otettava huomioon täytäntöönpanodirektiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaiset vaatimukset sen II luvun mukaisten toimenpiteiden ja menettelyiden oikeasuhteisuudesta sekä takeista niiden väärinkäytön estämiseksi (kohta 26). Korkein oikeus on edelleen todennut, että täytäntöönpanodirektiivin edellä todettujen vaatimusten takia liikesalaisuussuojan murtamisen edellytyksiä koskevassa harkinnassa teollisoikeudellisissa asioissa tulee osaltaan ottaa huomioon myös editiota vaativan asianosaisen pääasiavaatimusten menestymisen todennäköisyys. Esimerkiksi heikoin perustein esitettyihin kannevaatimuksiin liittyvä editiovaatimus saattaa viitata liikesalaisuuksien kalasteluun ja myös joissakin tilanteissa muodostaa olosuhteen, joka on edition väärinkäytön estämiseksi tai sen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi otettava huomioon. Pääasiavaatimusten menestymisen todennäköisyyden huomioon ottaminen osana edition määräämistä koskevaa harkintaa ei kuitenkaan merkitse kanteen tueksi ja sitä vastaan esitettyjen seikkojen yksityiskohtaista arviointia (kohta 27).

29. Markkinaoikeus toteaa, että korkeimman oikeuden ratkaisu perustuu kyseiseltä osin olennaisesti täytäntöönpanodirektiivillä editioharkintaan olevaan tulkintavaikutukseen. Ratkaisussa ei siten ole käsitelty pääasiakanteen menestymisen todennäköisyydestä esitettyjen seikkojen huomioimista editioharkinnassa täytäntöönpanodirektiivin soveltamisalaan kuulumattomissa, kuten työsuhdekeksintölain mukaista kohtuullista korvausta koskevissa asioissa.

30. Ratkaisusta KKO 2025:62 ei edellä todetun perusteella seuraa, että yhtiön pääasiakanteen menestymisen todennäköisyyteen liittyvät väitteet, eli väite A:n kanneoikeuden vanhentumisesta, olisi otettava huomioon editioharkinnassa. Lisäksi kyseisen ratkaisun perusteella pääasiavaatimusten menestymisen todennäköisyyden huomioon ottaminen editioharkinnassa ei merkitse asian riitakysymysten perusteellista etukäteistä arviointia, vaan mahdollistaa lähinnä prosessuaalisten oikeuksien väärinkäytön torjumisen heikoin perustein esitettyjen kannevaatimusten tilanteessa. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että myöskään täytäntöönpanodirektiivin soveltamisalaan kuulumattomissa asioissa ei voida poissulkea mahdollisuutta evätä asiakirjan esittämisvaatimus tilanteessa, jossa on selvästi kysymys yleisen oikeuden väärinkäytön kiellon vastaisesta menettelystä, mistä tässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys.

31. Edellä kohdissa 25 ja 26 todettuja seikkoja punnittuaan markkinaoikeus katsoo, että erittäin tärkeät syyt vaativat asiakirjan esittämisvaatimuksen hyväksymistä ottaen huomioon erityisesti vaadittujen asiakirjojen merkitys asian ratkaisemisen kannalta sekä se, ettei asiakirjojen A:lle paljastamisesta aiheutuvaa vahinkoa voida siihen nähden pitää merkittävänä.

32.  Markkinaoikeus katsoo, että A:n vaatimukset on perusteltua hyväksyä siten kuin päätöslauselmasta käy ilmi.

3 Uhkasakko

33. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt tarvetta määrätä yhtiötä täyttämään sille määrättävän asiakirjojen esittämisvelvollisuuden A:n vaatimuksen mukaisesti sakon uhalla.

4 Muutoksenhaku ja päätöksen noudattaminen

34. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 68 §:n 3 momentin perusteella markkinaoikeus määrää, että tähän päätökseen haetaan muutosta erikseen. Pykälän 2 momentin perusteella markkinaoikeus määrää päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus määrää BRP Finland Oy:n toimittamaan markkinaoikeuteen hallussaan olevat seuraavat kirjanpitoasiakirjat: myyntilaskut, hyvityslaskut, maksukuitit, tositteet ja kuukausittaiset taikka vuosittaiset myyntiraportit, joista ilmenee ensimmäisestä myynnistä ja viimeistään vuodesta 2015 alkaen editiomääräyksen antamispäivään saakka

– APACHE 6X6 LT WINTER TRACK KIT (tuotekoodi 715002386) ja APACHE 360 LT TRACK KIT 6X6 (tuotekoodi 715005104) -kittien valmistus- ja myyntimäärät sekä myyntihinnat ja myyntipäivämäärät, sekä

– 715002386-tuotekoodin mukaisten kittien osien (takatelasto oikea 705502035, takatelasto vasen 705502036, etutelasto oikea 705401786, etutelasto vasen 705401787 ja kiinnitysosat 715002847) myyntimäärät ja myyntihinnat sekä 715005104-tuotekoodin mukaisen kitin osien (takatelasto oikea 705502870, takatelasto vasen 705502871, etutelasto oikea 705402402, etutelasto vasen 705402403) sekä asennussarjan (tuotekoodi 715005105) myyntimäärät ja myyntihinnat.

BRP Finland Oy voi toimittaa edellä todetut asiakirjat siten, että sen asiakkaiden nimi-, yhteys- ja muut tunnistetiedot on niistä peitetty tai poistettu.

Tätä määräystä on noudatettava vasta, kun päätös on saanut lainvoiman, jollei markkinaoikeus tai muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.8.2026.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala, Sanna Holkeri ja Eeva Tiainen sekä markkinaoikeusinsinööri Merja Heikkinen-Keinänen.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.