MAO:277/2026

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 13.11.2025

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Chanel on 14.1.2026 markkinaoikeuteen saapuneessa valituksessa vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen sekä palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 285538 Kauneusklinikka KOKO, KOKO Beauty Academy, KOKO Lash, KOKO Brows, KOKO Aesthetic Medicine, KOKOVilma, KOKOSusanna, KOKOSesilia, KOKObyAnna, KOKO Shop, KOKO Academy, KOKO Beauty, KOKO Nails, KOKO Tattoo, KOKO, rekisteröinnin kumoamiseksi luokissa 21, 41 ja 44.

Perusteet

Tavaramerkki numero 285538 Kauneusklinikka KOKO, KOKO Beauty Academy, KOKO Lash, KOKO Brows, KOKO Aesthetic Medicine, KOKOVilma, KOKOSusanna, KOKOSesilia, KOKObyAnna, KOKO Shop, KOKO Academy, KOKO Beauty, KOKO Nails, KOKO Tattoo, KOKO, (jäljempänä myöhempi tavaramerkki) aiheuttaa sekaannusvaaran valittajan aikaisempaan tavaramerkkiin numero 76863 COCO (jäljempänä aikaisempi tavaramerkki) luokissa 21, 41 ja 44 rekisteröidyille tavaroille ja palveluille.

Vertailtavien merkkien luokissa 21, 41 ja 44 kattamat tavarat ja palvelut ovat samankaltaisia.

Myöhempi tavaramerkki ei ole useasta sanasta muodostuva sanamerkki eikä kohdeyleisö käsitä sitä tällä tavoin. Myöhempi tavaramerkki sisältää hallitsevan ja itsenäisen erottamiskykyisen sanaosan KOKO yhdessä lisämääreiden kanssa sekä yhden kokonaan erillisen ja itsenäisen KOKO tavaramerkin ilman lisämääreitä. Merkkien vertailu voidaan tehdä aikaisemman tavaramerkin ja myöhemmän tavaramerkin sisältämän itsenäisen tavaramerkin KOKO välillä. Sanaosa KOKO on hallitseva ja itsenäinen osa myöhemmässä tavaramerkissä. Muut merkin sanaosat ovat kuvailevia ja erottamiskyvyttömiä naisten nimiä lukuun ottamatta.

Myöhempään tavaramerkkiin sisältyvä sanaosa KOKO on ulkoasultaan hyvin samankaltainen aikaisempaan tavaramerkkiin nähden. Merkit ovat lausuntatavaltaan samankaltaisia, koska sanaosa KOKO lausutaan identtisesti aikaisemman tavaramerkin kanssa. Merkkien sanaosat KOKO ja COCO liittyvät kyseessä olevissa tavaroissa kauneudenhoitoon, joten merkkien merkityssisältö ei eroa toisistaan.

Aikaisemman tavaramerkin itsenäinen erottamiskyky on normaalilla tasolla ja se on käytön vuoksi vahvistunut hajuvesille, huulipunille ja huulikiilloille. Sekaannusvaaraa lisää se, että markkinoilla on COCO-tuotesarja. Keskivertokuluttaja voi erehtyä myöhemmän tavaramerkin perusteella luulemaan, että se kuuluu valittajan tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan.

Valittajan aikaisempi tavaramerkki on laajalti tunnettu hajuvesille, huulipunille ja huulikiilloille. Myöhemmällä tavaramerkillä käytetään epäoikeutetusti hyväksi valittajan laajalti tunnetun aikaisemman tavaramerkin erottamiskykyä tai mainetta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei valitus ole saapunut markkinaoikeuteen valitusaikana, joten valituksen tutkimiselle ei ole edellytyksiä.

Valituksenalainen päätös on annettu valittajalle tiedoksi 14.11.2025. Valitettaessa Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkipäätöksestä valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksenalaisen päätöksen liitteenä olleessa valitusosoituksessa on todettu, että valituskirjelmä on toimitettava markkinaoikeuteen 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Koska valituksenalaisen päätöksen tiedoksisaantipäivää 14.11.2025 ei lasketa mukaan valitusaikaan, määräaika on alkanut kulua 15.11.2025. Tästä päivästä laskettuna 60. päivä eli viimeinen valituksen jättöpäivä on ollut 13.1.2026, joka on ollut arkipäivä. Valituskirjelmä ei ole saapunut markkinaoikeuteen valitusaikana, vaan vasta valitusajan päättymisen jälkeisenä päivänä 14.1.2026 kello 14.35.

Valittajan lausuma

Valittajan mukaan valitus tulee tutkia. Patentti- ja rekisterihallituksen tiedoksiantotodistukseksi otsikoiman asiakirjan mukaan asiakirja on lähetetty vastaanottajalle ”null” 14.11.2025. Raportti osoittaa vain sen, että siihen on kirjattu valituksenalaisen päätöksen lähetetyn 14.11.2025. Asiakirjaan on merkitty tiedoksiantopäiväksi sama päivä kuin lähetyspäivä. Tämä ei kuitenkaan ole tiedoksiannon päivämäärä, vaan merkintä viestin antamisesta sähköpostin tai muun sähköisen kanavan kuljetettavaksi vastaanottajalle ”null”.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole osoittanut, että valituksenalainen päätös olisi annettu valittajalle tiedoksi todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona. Tässä asiassa on kyse tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta eli päätöksen antamisesta sähköpostin tai muun sähköisen kanavan kuljetettavaksi vastaanottajalle. Asiakirja tulee katsoa annetuksi tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä ja tiedoksianto on tässä asiassa tapahtunut 17.11.2025. Joka tapauksessa tiedoksianto on tapahtunut siten, että valitus on toimitettu hyvissä ajoin ennen määräaikaa markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeuden selvityspyyntö ja muut kirjelmät

Markkinaoikeus on pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitukselta selvityksen valituksenalaisen päätöksen tiedoksiannosta.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt muun ohella seuraavaa. Valituksenalainen päätös on annettu tiedoksi Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjapalvelun sähköisen rajapinnan kautta valittajan asiamiehen toimistolle. Valittajan asiamiehen toimisto on antanut kirjallisen suostumuksensa siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus lähettää tekemänsä päätökset kyseiselle asiamiehelle sähköisesti tavaramerkki- ja mallioikeusasioissa. Suostumus on annettu Patentti- ja rekisterihallitukselle sähköpostiviestillä 1.4.2025 ja sähköinen lähettäminen on aloitettu 3.4.2025 asiakirjapalvelun sähköisen rajapinnan kautta.

Valittajan asiamiehen toimiston tai sen edustajan on tullut tunnistautua asiakirjapalveluun menetelmillä, jotka on kuvattu kyseiselle toimistolle toimitetulla asiakirjalla. Toimiston käyttämä järjestelmä tunnistautuu Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjapalveluun PRH Document service API Integration contract -asiakirjassa kuvatusti. Client certificate on vain määräajan voimassa ja kyseiselle toimistolle toimitetaan vuosittain uusi client certificate.

Valituksenalaisen päätöksen lokitiedoista käy ilmi, että päätös on siirretty asiakirjapalveluun 14.11.2025 kello 13.33 ja se on noudettu palvelusta 14.11.2025 kello 14.00.

Patentti- ja rekisterihallitus on 8.1.2026 tehnyt manuaalisena työnä valittajan asiamiehen toimiston pyynnöstä valituksenalaisen päätöksen tiedoksiantotodistuksen valittajan asiamiehelle. Sähköisen asiointipalvelun rajapinnan kautta on mahdollista saada tiedoksiantotodistus noudetuista kirjeistä, mutta valittajan asiamies ei ole ottanut tätä ominaisuutta käyttöön tavaramerkkiasioinnissa. Mikäli tämä ominaisuus otetaan käyttöön, tiedoksisaantitodistus tulee asiakirjapalvelun rajapinnan kautta kaikista noudetuista kirjeistä, eikä vain valitusoikeudellisista päätöksistä.

Tiedoksisaantitodistuksen vastaanottajakohdassa on yleensä luonnollisen henkilön nimi, joka on tunnistautuneena palveluun noutanut kirjeen käytettäessä asiakirjapalvelua käyttöliittymältä. Koneellisen rajapinnan kautta noudettaessa, kuten tässä asiassa, tunnistautunut taho on valittajan asiamiehen toimiston järjestelmä client certificatella ja API key:lla, joten lokitiedoissa on merkintä ”null”. Mikäli kirjettä ei olisi noudettu asiakirjapalvelusta, ei palvelulokiin olisi muodostunut READ-riviä eli tässä tapauksessa tiedoksisaantipäivämäärää 14.11.2025 kello 14.00. Lisäksi, jos kirje on palvelussa noutamattomana seitsemän päivää, kirjeen tila Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyjärjestelmässä muuttuu tilaan ”ei noudettu”, jolloin kyseinen kirje lähetetään asianosaiselle kirjepostilla. Tässä tapauksessa kirje olisi lähetetty valitusoikeuden omaavalle osapuolelle saantitodistuksella, koska kyseessä on valituksenalainen päätös.

Patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että päätös on valittajan asiamiehen toimiston antaman suostumuksen mukaisesti annettu todisteellisesti sähköisesti tiedoksi valittajan asiamiehelle 14.11.2025 kello 14.00 eikä kyseessä ole ollut tavallinen sähköinen tiedoksianto. Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut valittajan asiamiehen toimistolle, että asiakirja on ollut noudettavissa Patentti- ja rekisterihallituksen osoittamalta yhteydeltä. Valittajan asiamiehen toimiston on pitänyt tunnistautua asiakirjaa noutaessaan. Patentti- ja rekisterihallituksen lokitiedoista käy ilmi, että tunnistautuminen on tapahtunut.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole ollut velvollisuutta lähettää valituksenalaista päätöstä tiedoksi todisteellisesti, vaan kyseessä on päätös, joka on voitu lähettää tavallisena sähköisenä tiedoksiantona.

Joka tapauksessa todisteellisen tiedoksiannon edellytykset eivät ole täyttyneet, koska Patentti- ja rekisterihallitus ei ole yksilöinyt lähettämäänsä viestiä eikä sitä, mitä viestin otsikkokentässä on lukenut. Valituksenalainen päätös on toimitettu valittajan asiamiehelle Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjapalvelun sähköisen rajapinnan kautta. Jotta kyse olisi todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta, viestin otsikon tulee ilmaista selkeästi, mitä asia koskee. Tässä tapauksessa viestin otsikosta ei ole ollut mahdollista päätellä viestin sisältöä, eikä otsikossa ole myöskään mainintaa, että kyse on päätöksestä, jonka tiedoksiannosta valitusaika alkaa kulua. Toiseksi Patentti- ja rekisterihallitus ei ole osoittanut viestin noutamisen edellytysten täyttyvän. Patentti- ja rekisterihallituksen esittämässä selvityksessä mainittu kuvaus tai lokimerkintä ”read” eivät osoita laissa tarkoitettua noutamista, vaan ne tarkoittavat mitä tahansa http-rajapinnan kautta toteutunutta teknistä asiaa, joka on kirjautunut lokiin.

Patentti- ja rekisterihallituksen lähettämiä sähköisiä viestejä ei ole ollut mahdollista kuitata saapuneeksi eikä mitään kuittausnäkymää ole ollut, ja viesteistä on jouduttu pitämään manuaalista kirjanpitoa. Viranomaisella on ollut vastuu tiedoksiantotavasta, ja sen on kyettävä myöhemmin osoittamaan sekä tiedoksiannon ajankohta että tapa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Oikeusohjeet

Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisen, kuten Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona.

Hallintolain 60 §:ssä säädetään todisteellisesta tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja voidaan myös luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta.

Asiassa yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan valitus on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle, jollei erikseen säädetä, että valitus toimitetaan viranomaiselle.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, kun päätöksellä on ratkaistu tavaramerkkiä, yhteisömerkkiä, tarkastusmerkkiä tai kansainvälistä rekisteröintiä koskeva asia. Pykälän 2 momentin mukaan valitettaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (määräaikalaki). Viimeksi mainitun lain 2 §:n momentin mukaan, jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimitetyn päivän jälkeen, niin tätä päivää ei lueta määräaikaan.

Määräaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (asiointilaki) 2 §:n 1 momentin (13/2003) mukaan kyseistä lakia sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lakia sovelletaan soveltuvin osin myös muussa viranomaistoiminnassa.

Asiointilain 4 §:n (13/2003) mukaan kyseisessä laissa tarkoitetaan sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin; ei kuitenkaan puhelua (kohta 1), sähköisellä viestillä sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetettyä tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa olevaa informaatiota (kohta 2) ja sähköisellä asiakirjalla sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon (kohta 3).

Asiointilain 18 §:ssä (534/2016) on säädetty todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan asiakirja, joka lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti, voidaan asianosaisen suostumuksella antaa tiedoksi myös sähköisenä viestinä, ei kuitenkaan telekopiona tai vastaavalla tavalla. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava, että asiakirja on asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen tai tämän edustajan on tunnistauduttava asiakirjaa noutaessaan. Tunnistautumisessa on tällöin käytettävä tunnistautumistekniikkaa, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. Pykälän 3 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen 1 momentin mukaisesti osoittamalta yhteydeltä. Jos asiakirjaa ei ole noudettu seitsemän päivän kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, tiedoksiannossa noudatetaan, mitä siitä muualla laissa säädetään.

Asiointilain 19 §:ssä (924/2010) on säädetty tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisesta päätöksestä 13.11.2025 markkinaoikeuteen 14.1.2026 kello 14.35 toimitettu valitus saapunut määräajassa ja erityisesti sitä, koska päätös katsotaan annetun tiedoksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt valituksenalaisella päätöksellä 13.11.2025 valittajan tekemän väitteen Suomessa rekisteröityä tavaramerkkiä vastaan. Markkinaoikeus toteaa, että päätöksessä on ollut kysymys hallintolain 60 §:n 1 momentissa säädetystä tilanteesta, jossa Patentti- ja rekisterihallitus on voinut käyttää todisteellista tiedoksiantoa valituksenalaisen päätöksen tiedoksiannossa asianosaisena olleen valittajan oikeuksien turvaamiseksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että valituksenalainen päätös on annettu tiedoksi valittajan asiamiehelle todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona, jolloin tiedoksiannon on katsottava tapahtuneen 14.11.2025. Valittajan mukaan todisteellisen sähköisen tiedoksiannon edellytykset eivät ole täyttyneet asiassa, mistä syystä asiakirjan tiedoksiantopäiväksi on katsottava 17.11.2025.

Asiointilain 18 §:n 1 momentin (534/2016) esitöiden mukaan todisteellisen sähköisen tiedoksiannon käyttäminen edellyttää asianosaisen suostumusta, mutta suostumukselle ei ole säädetty muotovaatimuksia. Keskeistä on, että suostumuksen antaja ymmärtää, että tiedoksianto voidaan toimittaa hänelle sähköisesti. Suostumus voi olla yksittäistä asiaa koskeva tai yleisempi. Suostumuksen antaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että sähköisessä lomakkeessa on erityinen kohta, jossa henkilö voi ilmoittaa halutun tiedoksiantotavan tai muuttaa aikaisemmin ilmoittamaansa tiedoksiantotapaa. Samoin esimerkiksi vain sähköisen yhteystiedon ilmoittaminen asiaa vireillepantaessa voi olla suostumus. (Ks. HE 74/2016 vp s. 48 ja HE 111/2010 vp s. 6.)

Sähköisen todisteellisen tiedoksiannon edellytyksenä on toiseksi, että viranomaisen on ilmoitettava, että asiakirja on asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Kolmas sähköisen todisteellisen tiedoksiannon edellytys on, että asianosaisen tai tämän edustajan on tunnistauduttava asiakirjaa noutaessaan. Säädöksessä ei edellytetä esimerkiksi vahvaa sähköistä tunnistautumista, vaan ainoastaan sitä, että käytettävän tunnistautumistekniikan on oltava tietoturvallinen ja todisteellinen (ks. HE 74/2016 vp s. 48).

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että valittajan asiamiehen toimisto on antanut Patentti- ja rekisterihallitukselle yleisen suostumuksen siitä, että muun ohella sen asiakkaiden tavaramerkkiasioissa annetut päätökset toimitetaan valittajan asiamiehen toimistolle käyttäen Patentti- ja rekisterihallituksen sähköistä asiakirjapalvelua sähköisen rajapinnan kautta. Vailla erimielisyyttä on myös se, että valituksenalainen päätös on toimitettu valittajan asiamiehelle Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjapalvelun sähköisen rajapinnan kautta.

Valittajan asiamiehen toimiston edustajan on tullut asiassa esitetyn selvityksen mukaan tunnistautua asiakirjaa noudettaessa. Asiassa ei ole väitetty, etteikö Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisen asiakirjapalvelun tunnistautumisessa käytettävä tunnistautumistekniikka olisi tietoturvallinen ja todisteellinen.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että sen käytössä oleva sähköinen asiakirjapalvelu on ilmoittanut valittajan asiamiehen toimistolle, että asiakirja on ollut noudettavissa Patentti- ja rekisterihallituksen osoittamalta yhteydeltä.

Patentti- ja rekisterihallituksen esittämässä asiakirjassa PRH Document Service API Integration contract 16.11.2023 on kuvattu sähköisen asiakirjapalvelun toimintaa sekä annettu esimerkkejä Patentti- ja rekisterihallitukselta järjestelmän kautta lähtevistä ilmoituksista.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi toimittanut markkinaoikeuteen selvityksenä lokitiedot valituksenalaisen päätöksen tiedoksiannosta sähköisessä asiakirjapalvelussa. Lokitiedoista käy muun ohella ilmi, että Patentti- ja rekisterihallitus on siirtänyt valituksenalaisen päätöksen asiakirjapalveluun 14.11.2025 kello 13.33 ja että päätöksen vastaanottaja on noutanut päätöksen palvelusta 14.11.2025 kello 14.00. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että noudettaessa päätöksiä koneellisen rajapinnan kautta, kuten tässä asiassa, valittajan asiamiehen toimiston järjestelmä on tunnistautunut palveluun client sertificatella ja API key:lla, minkä vuoksi lokitiedoissa vastaanottajakentässä on merkintä ”null”. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan, mikäli kirjettä ei olisi noudettu asiakirjapalvelusta, ei lokitietoihin olisi muodostunut read-riviä ja tiedoksisaannin ajankohtaa 14.11.2025 kello 14.00. Tällöin Patentti- ja rekisterihallitus olisi käyttänyt muuta todisteellista tiedoksiantotapaa. Valittaja ei ole esittänyt, että sen asiamiehen toimiston edustaja ei olisi noutanut valituksenalaista päätöstä Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisestä asiointipalvelusta edellä todettuna ajankohtana.

Valittaja on toimittanut valituksen liitteenä Patentti- ja rekisterihallituksen laatiman tiedoksisaantitodistuksen 8.1.2026, jonka mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on 14.11.2025 antanut valituksenalaisen päätöksen tiedoksi valittajan asiamiehen toimistolle.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valituksenalainen päätös on annettu 14.11.2025 tiedoksi valittajan asiamiehen toimistolle Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisen asiakirjapalvelun kautta, jonka käyttämiseen tiedoksiantotapana asiakkaidensa tavaramerkkiasioissa valittajan asiamiehen toimisto on antanut suostumuksensa. Asiakirjapalvelusta on Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan lähtenyt palvelusopimuksen mukainen ilmoitus valittajan asiamiehen toimistolle. Valituksenalaisen päätöksen tiedoksiannon lokitiedoista käy ilmi, että järjestelmää palvelusopimuksen perusteella käyttänyt valittajan asiamiehen toimisto on 14.11.2025 kello 14.00 noutanut valituksenalaisen päätöksen asiakirjapalvelusta, johon asiakirjan noutajan on tullut tunnistautua. Asiointilain 18 §:n (534/2016) mukaiset todisteellisen sähköisen tiedoksiannon edellytykset ovat siten täyttyneet valittajan asiamiehen toimistolle toimitetun ilmoituksen otsikoinnista riippumatta.

Markkinaoikeus katsoo, että valituksenalainen päätös on siten annettu tiedoksi valittajalle asiamiehen välityksin 14.11.2025 todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa, tiedoksiantotodistukseen liittyvä hallintolain 60 §:n 2 momentin säännös tiedoksiannon vastaanottajan yksilöinnistä ei tule sovellettavaksi. Asian arvioinnissa merkitystä ei ole sillä valittajan esittämällä seikalla, että Patentti- ja rekisterihallituksen lähettämiä sähköisiä viestejä ei ole ollut mahdollista kuitata saapuneeksi tai kuittausnäkymän puutteella. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että viesteistä on jouduttu pitämään manuaalista kirjanpitoa, koska määräaikojen seuranta ja niistä huolehtiminen kuuluu oikeudenkäyntiasiamiehen keskeisiin tehtäviin. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi ennen valitusajan päättymistä pyynnöstä toimittanut valittajan asiamiehelle päätöksen tiedoksisaantitodistuksen 8.1.2026, jossa tiedoksiannon ajankohdaksi on ilmoitettu 14.11.2025.

Asiassa sovellettava 60 päivän valitusaika on alkanut kulua valituksenalaisen päätöksen tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä 15.11.2025. Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n 2 momentin sekä määräaikalain 2 §:n ja 6 §:n 1 momentin perusteella valitus on tullut jättää markkinaoikeuteen viimeistään tiistaina 13.1.2026 ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä kello 16.15.

Koska valitus markkinaoikeudelle on tehty vasta 14.1.2026, se on edellä esitetyin perustein jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sanna Holkeri, Jari Tiainen ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.