MAO:43/​2025

Julkinen versio

Tuomion salassa pidettävät kohdat on merkitty oheiseen tuomioon hakasulkumerkinnöin [- -] ja sanotut kohdat on peitetty tuomion julkisesta versiosta

Asian riidaton tausta

Markkinaoikeus on Avautuu uuteen välilehteenGilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n (jäljempänä yhdessä myös Gilead) yhteisestä hakemuksesta myöntänyt päätöksellään 21.12.2017 numero 830/17 turvaamistoimen Mylan AB:ia vastaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla väitettyyn lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustettuna. Gileadin hakemuksesta Uudenmaan ulosottovirasto on 22.12.2017 pannut turvaamistoimen täytäntöön ja se on annettu Mylan AB:ille tiedoksi 17.1.2018.

Edellä mainittu turvaamistoimi on sittemmin Mylan AB:in hakemuksesta peruutettu korkeimman oikeuden päätöksellä 11.4.2019 numero 609. Samana päivänä Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto on peruuttanut turvaamistoimen täytäntöönpanon.

Markkinaoikeus on muun ohella Mylan AB:in kanteesta 25.9.2019 antamallaan tuomiolla numero 421/19 julistanut lisäsuojatodistuksen numero 266 mitättömäksi. Kyseisestä tuomiosta on valitettu korkeimpaan oikeuteen, joka on 13.11.2020 antamallaan päätöksellä numero 1739 hylännyt Gileadin valituslupahakemuksen.

Kanne

Vaatimukset

Mylan AB on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Mylan AB:ille korvauksena tarpeettomasta turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutuneesta vahingosta ja kuluista yhteensä 2.367.854,99 euroa viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä 21.4.2020 lukien.

Lisäksi Mylan AB on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 201.101,57 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vahingonkorvausvelvollisuuden peruste

Gileadin turvaamistoimihakemus ja sen perusteella myönnetty turvaamistoimi ovat perustuneet väitettyyn Gileadin lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen. Loukkausväite on ollut perusteeton, koska lisäsuojatodistus numero 266 on ollut mitätön ja tämä on vahvistettu markkinaoikeuden 25.9.2019 antamalla sittemmin lainvoiman saaneella tuomiolla numero 421/19. Turvaamistoimi on siten ollut tarpeeton. Gilead on näin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisessa ankarassa vastuussa Mylan AB:ille aiheutetusta vahingosta.

Toisin kuin Gilead on esittänyt, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännökset vastaavat teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/48/EY (jäljempänä myös täytäntöönpanodirektiivi).

Turvaamistoimen tarpeettomuus arvioidaan pääasian ratkaisun lopputuloksen perusteella. Gileadin hakemuksen perusteella myönnetty turvaamistoimi on ollut tarpeeton, koska lisäsuojatodistus numero 266 on julistettu mitättömäksi. Turvaamistoimen tarpeettomuuden arvioinnin lähtökohtana tulee olla, ettei lisäsuojatodistusta olisi koskaan myönnetty.

Unionin tuomioistuin on antanut 25.7.2018 asiassa C-121/17 (tuomio 25.7.2018, Teva UK ym., C-121/17, EU:C:2018:585) ennakkoratkaisun, jonka perusteella on ollut selvää, että lisäsuojatodistus numero 266 olisi mitätön.

Gileadin esittämää siitä, että Mylan AB:in tuote ”EMTRICITABINE/TENOFOVIR DISOPROXIL MYLAN 200mg/245mg kalvopäällysteinen tabletti” olisi loukannut Gileadin eurooppapatenttia numero FI/EP 0 915 894, ei tule ratkaista vahingonkorvausta koskevan asian yhteydessä. Gilead on aiemmin saattanut vireille kyseisen patentin loukkausta koskevan kanteen markkinaoikeudessa, mutta on sittemmin peruuttanut kanteen, minkä on katsottava osoittavan, että patentin loukkausta ei ole tapahtunut.

Mylan AB ei ole loukannut Gileadin eurooppapatenttia numero FI/EP 0 915 894. Mylan AB:illa on ollut oikeus osallistua HUS Apteekin ja IS-Hankinta Oy:n tarjouskilpailuihin. Kyseisten hankintamenettelyjen hankintakaudet sijoittuivat kokonaisuudessaan Gileadin patentin voimassaolon jälkeiseen aikaan. Myös hankintapäätökset on tehty patentin jo rauettua. Mylan AB ei ole myöskään tehnyt hankintasopimuksia Gileadin patentin voimassaolon aikana.

Osallistumista tarjouskilpailuun, jossa sekä hankintapäätös että hankintasopimus ajoittuvat patentin raukeamisen jälkeiseen aikaan, ei voida katsoa patenttilain 3 §:ssä tarkoitetuksi ”tarjoamiseksi”. Mikäli näin olisi, tämä pidentäisi patentin suoja-aikaa perusteettomasti useiksi vuosiksi patentin raukeamisen jälkeen muiden toimijoiden vahingoksi.

Edellä mainituissa tarjouskilpailuissa on ollut kyse tietyn yleiseen lääkeryhmään, ”tenofoviiridisoproksiili ja emtrisitabiini”, kuuluvan tuotteen tarjoamisesta. Tarjouspyyntöjen ehdoissa on tyypillistä, että toimittajalla on mahdollisuus ja toisaalta velvollisuus toimittaa tietyissä tilanteissa hankintayksikölle vaihtoehtoista korvaavaa tuotetta, jonka osalta ei ole olemassa väitteitä oikeudenloukkauksesta. Mylan AB olisi voinut toimittaa esimerkiksi rinnakkaismaahantuotua Gileadin valmistetta. Suurin osa Suomessa myydyistä Gileadin Truvada-tuotteista on ollut muiden lääkeyhtiöiden rinnakkaismaahantuontia ja myös Mylan AB olisi voinut hakea rinnakkaismaahantuontilupaa. Näin ollen yleistä lääkeryhmää koskevaan tarjouskilpailuun osallistuminen ei siis sellaisenaan voi tarkoittaa sitä, että kyse olisi patentinloukkauksesta.

Vahingon määrä

Mylan AB:ille on aiheutunut turvaamistoimesta vahinkoa ajanjaksolla 1.1.2018–1.5.2019, koska se ei ole voinut tuoda tuotettaan markkinoille tammikuussa 2018. Turvaamistoimi on annettu tiedoksi Mylan AB:ille 17.1.2018, mutta se on ollut annetusta päätöksestä tietoinen markkinaoikeuden turvaamistoimipäätöksen antamisesta 21.12.2017 alkaen, joten korvausvelvollisuus on alkanut heti hankintakauden alusta 1.1.2018 alkaen. Gileadin tulee korvata Mylan AB:ille aiheutuneena vahinkona ensinnäkin Mylan AB:in menetetty tuotekohtainen myyntikate. Lisäksi Mylan AB:ille on aiheutunut vahinkoa siitä, että se on joutunut maksamaan sairaanhoitopiireille hyvityksiä sen seurauksena, että Mylan AB ei ole voinut toimittaa niille tuotettaan voimassa olleiden hankintasopimusten mukaisesti. Vielä Mylan AB:ille on aiheutunut vahinkoa kuluista, jotka ovat liittyneet muun ohella lääkkeiden varastoimiseen ja hävittämiseen.

Turvaamistoimi on ollut voimassa 11.4.2019 asti, mutta Mylan AB ei ole voinut saattaa tuotteitaan markkinoille ennen kuin 1.5.2019, sillä sen on tullut tehdä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle lääkelain edellyttämät ilmoitukset, jotka on tehtävä tietyissä määräajoissa ja joiden tekemisen jälkeen tuote on mahdollista tuoda markkinoille. Mylan AB on ryhtynyt toimiin välittömästi turvaamistoimen tultua peruutettua ja on saanut tuotteensa myyntiin ensimmäisenä mahdollisena päivänä eli 1.5.2019, johon asti korvausvelvollisuuden on katsottava olleen olemassa.

Mylan AB:illa on ollut voimassa olevat hankintasopimukset 1.1.2018 alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa HUS Apteekin julkisen hankintamenettelyn perusteella sekä 1.4.2018 alkaen Itä-Suomen sairaanhoitopiirien kanssa IS-Hankinta Oy:n julkisen hankintamenettelyn perusteella.

HUS:in osalta menetetty liikevaihto on ollut [- -] euroa ja menetetty tuotekohtainen myyntikate [- -] euroa.

Itä-Suomen sairaanhoitopiirin (IS-Hankinta Oy:n) osalta menetetty liikevaihto on ollut [- -] euroa ja menetetty tuotekohtainen myyntikate [- -] euroa.

Mylan AB:in menetetyn tuotekohtaisen myyntikatteen laskennassa edellä kuvatuilta osin on otettu huomioon Mylan AB:in rinnakkaistuotteen valmistuskustannukset ja lääketukkuyhtiön Tamro Oy:n marginaali. Mylan AB:in valmistuskustannus relevanttina ajanjaksona on ollut noin [- -] pakkaus. Lääketukkuyhtiön marginaali on ollut keskimäärin [- -] prosenttia. Tällöin Mylan AB:in tuotekohtaiseksi myyntikatteeksi on muodostunut [- -] prosenttia. Tätä tukee myös Mylan-konsernin emoyhtiön vuoden 2019 tilinpäätöstiedot, joiden mukaan konsernin oikaistu katetuotto on ollut noin 53–54 prosenttia.

Mylan AB:in vahinko maksettujen katekorvauksien osalta on ollut yhteensä [- -] euroa.

Mylan AB:in sopimuksellinen vastuu katekorvauksista on ollut rajoittamaton.

Gileadin esittämästä poiketen HUS Apteekin lasku 30.10.2018 on sisältänyt kaksi erää, toinen määrältään [- -] euroa ja toinen [- -] euroa eli yhteensä [- -] euroa.

Tuotteiden tarpeettomasta varastoinnista on aiheutunut Mylan AB:ille kuluja [- -] euroa, joka on koostunut Tamro Oy:lle maksetuista korvauksista.

Vanhentuneiden tuotteiden hävittämisestä on aiheutunut Mylan AB:ille kuluja [- -] euroa.

Varastoitujen tuotteiden siirrosta on aiheutunut Mylan AB:ille kuluja [- -] euroa.

Vahingonkorvauksen laskennassa ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on ollut Mylan AB:in liikevoittomarginaali yhtiötasolla. Yksittäisen tuotteen kannattavuutta ei ole mahdollista arvioida yhtiön tilinpäätöstietojen perusteella.

Mylan AB ei ole myötävaikuttanut vahinkojen syntymiseen. Mylan AB ei ole myynyt Suomen markkinoille suunnattuja tuotteita Ruotsin markkinoilla, sillä ne ovat eronneet markkinalogiikaltaan ja hintatasoltaan Suomen markkinoista. Mikäli myynti Ruotsissa olisi ollut mahdollista, olisi Mylan AB myynyt tuotteet Ruotsissa. Ruotsin hintataso on ollut kymmenesosa Suomen hintatasosta, joten Mylan AB:ille ei olisi ollut kannattavaa myydä rinnakkaisvalmistettaan Ruotsissa huomattavasti halvemmalla hinnalla kuin mihin se olisi ollut Suomessa solmittujen hankintasopimusten perusteella ollut oikeutettu.

Mylan AB on varastoinut tuotteitaan Suomessa syyskuuhun 2018 asti ja täten varautunut siihen, että se voisi toimittaa tuotteitaan turvaamistoimen peruuttamisen jälkeen. Tuotteiden varastointi Suomessa on ollut perusteltua, sillä uusien rinnakkaisvalmisteiden saapuminen valmistajalta Suomeen olisi kestänyt noin kuusi kuukautta. Koska Mylan AB:illa on ollut perusteltu tarve varastoida rinnakkaistuotteitaan Suomessa turvaamistoimen peruuttamisen jälkeistä aikaa varten, Mylan AB ei samasta syystä myöskään myynyt niitä Ruotsissa.

Mylan AB:in rinnakkaistuotteen hintaa vuodelta 2022 ei ole pidettävä minkäänlaisena osoituksena neljä vuotta aiemmin tapahtuneen vahingon osalta.

Vastaus

Vaatimukset

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Mylan AB:in korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 403.484 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Mylan AB:in vaatimukset ovat perusteettomia sekä perusteeltaan että määrältään.

Vahingonkorvausvelvollisuuden peruste

Tarpeettoman turvaamistoimen hakemisesta aiheutuva ankara vastuu ei tarkoita, että Gileadilla olisi rajoittamaton vastuu Mylan AB:in väitetyistä vahingoista.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n tulkinnassa tulee ottaa huomioon täytäntöönpanodirektiivi, jonka 9 artiklan 7 kohdan mukaan tuomioistuimella on harkintavaltaa siinä, päättääkö se määrätä asianmukaisen korvauksen. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tähän samaan periaatteeseen viittaa ilmaisu ”tarpeettomasti”. Täytäntöönpanodirektiivi on minimiharmonisointidirektiivi, eikä kansallinen lainsäädäntö voi olla oikeudenhaltijan kannalta ankarampaa kuin täytäntöönpanodirektiivissä säädetään. Näin ollen tuomioistuimen on harkittava, onko turvaamistoimi ollut tarpeeton siinä mielessä, että se oli hakijasta johtuvan syyn vuoksi oikeudeton. Tässä tapauksessa näin ei ole ollut.

Turvaamistoimen tarpeettomuus tulee arvioida turvaamistoimipäätöksen tekohetkellä 21.12.2017 vallinneiden olosuhteiden perusteella. Turvaamistoimen tarpeettomuus on ilmennyt vasta unionin tuomioistuimen 25.7.2018 antaman ennakkoratkaisun (tuomio 25.7.2018, Teva UK ym., C-121/17, EU:C:2018:585) jälkeen. Kyseisellä ennakkoratkaisulla unionin tuomioistuin muutti sitä, miten lisäsuojatodistuksen myöntämisperusteita arvioidaan. Tätä ennen sekä markkinaoikeus että korkein oikeus ovat päätöksillään pitäneet turvaamistoimen voimassa Mylan AB:in hakemuksista huolimatta. Markkinaoikeus on lisäksi vielä ennakkoratkaisun jälkeen 19.10.2018 hylännyt Mylan AB:in vaatimuksen turvaamistoimen peruuttamisesta. Turvaamistoimi ei siten ole ollut tarpeeton sitä haettaessa ja se on ollut oikeutettu, joten vahingonkorvausvastuuta ei ole.

Tämä tulkinta on linjassa unionin tuomioistuimen asiassa C-688/17 antaman ennakkoratkaisun (tuomio 12.9.2019, Bayer Pharma, C-688/17, EU:C:2019:722) kanssa. Kyseisessä asiassa turvaamistoimen peruuttaminen ei ollut riittävä edellytys hakijan vahingonkorvausvastuulle, vaikka turvaamistoimen perusteena ollut patentti oli sittemmin julistettu mitättömäksi. Tuomion mukaan turvaamistoimenpiteet ovat erityisen perusteltuja, jos viivästyminen saattaisi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa teollis- ja tekijänoikeuden haltijalle. Nyt käsiteltävässä tilanteessa käsillä on ollut välitön vaara, että Gileadille olisi aiheutunut korjaamatonta vahinkoa.

Gilead ei ole turvaamistointa hakiessaan ollut tietoinen siitä, että lisäsuojatodistus tultaisiin julistamaan mitättömäksi. Lisäsuojatodistusten voimassaolo arvioidaan eri tavoin eri EU-maissa, eikä yhden maan päätöksistä voida tehdä päätelmiä siitä, miten asia ratkaistaan toisessa maassa. Joka tapauksessa monissa EU-maissa on ollut myönnetty lisäsuojatodistusta numero 266 vastaava lisäsuojatodistus, mikä on tukenut näkökulmaa, että lisäsuojatodistus numero 266 olisi pätevä. Unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C121/17 ei ole myöskään ollut selkeä. Tätä korostaa, että unionin tuomioistuin on antanut pian uuden lisäsuojatodistusasetuksen tulkintaa koskevan ennakkoratkaisun (tuomio 30.2.2020, Royalty Pharma Collection Trust, C-650/17, EU:C:2020:327).

Vaikka turvaamistoimi olisi ollut perusteeton, Mylan AB:in ei voida katsoa olevan oikeutettu täyteen korvaukseen, sillä eurooppapatenttia numero FI/EP 0 915 894 loukkaava toiminta on aiheuttanut Mylan AB:in korvattavaksi vaatimat vahingot.

Mylan AB olisi voinut välttää koko tapahtumaketjun nostamalla hyvissä ajoin ennen tuotteidensa markkinoille tuomista lisäsuojatodistusta numero 266 koskevan mitättömyyskanteen. Koska Mylan AB ei ole toiminut näin, vaan on nostanut mitättömyyskanteen vasta turvaamistoimipäätöksen jälkeen, sen tulee vastata omista vahingoistaan.

Mylan AB on loukannut Gileadin eurooppapatenttiin numero FI/EP 0 915 894 perustuvia yksinoikeuksia tarjoamalla kyseistä patenttia loukkaavaa rinnakkaistuotettaan HUS Apteekin (tarjousten jättämisen määräaika 19.3.2017) ja IS-Hankinta Oy:n (tarjousten jättämisen määräaika 25.5.2017) julkisissa hankintamenettelyissä patentin voimassaoloaikana keväällä 2017 ja voittanut kyseiset tarjouskilpailut tarjoamalla omaa geneeristä valmistettaan. Mylan AB on tällä toiminnallaan itse aiheuttanut ne vahingot, joiden osalta se vaatii korvauksia, eikä se ole oikeutettu vahingonkorvauksiin tältä osin. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että hankintakaudet olisivat alkaneet vasta Gileadin patentin voimassaolon lakkaamisen jälkeen, sillä patentoidun tuotteen tarjoaminen on määritelty patentinloukkaukseksi patenttilaissa. Patentin suoja-aikaa ei voida määritellä julkisissa hankinnoissa käytettävien hankintakausien mukaisesti. Mylan AB:in esittämä siitä, että se olisi voinut tarjouskilpailuiden perusteella toimittaa jotain muuta tuotetta kuin omaa geneeristä valmistettaan, ei ole uskottava. Sen ainoa vaihtoehto olisi ollut tarjota Gileadin Truvada-valmistetta, joka on ollut hinnaltaan kalliimpi ja näin ollen Mylan AB olisi joutunut toimimaan tältä osin tappiollisesti.

Asian arvioinnissa tältä osin ei ole merkitystä sillä, että Gilead on peruuttanut patenttinsa loukkausta koskevan Mylan AB:ia vastaan nostetun kanteen markkinaoikeudessa. Tämä on tehty prosessiekonomisista syistä, eikä peruuttaminen ole sisältänyt minkäänlaista oikeuksista luopumista. Mylan AB:in geneerinen tuote on kuulunut eurooppapatentin numero FI/EP 0 915 894 suojapiiriin.

Vaaditulle vahingolle ei ole perusteita turvaamistoimen peruuttamisen jälkeiseltä ajalta eli 11.4.2019–1.5.2019 väliseltä ajalta.

Vahingon määrä

Vahingon määrä on arvioitava hypoteettisen tapahtumainkulun perusteella tilanteessa, jossa turvaamistointa ei olisi myönnetty. Mylan AB:illa on näyttötaakka vahingosta, sen syy-yhteydestä turvaamistoimeen sekä siitä, että Mylan AB olisi toiminut väittämällään tavalla, jos turvaamistointa ei olisi myönnetty. Mylan AB ei ole osoittanut todellista aiheutuneen vahingon määrää ja Gilead kiistää vaaditun vahingonkorvauksen määrän kokonaisuudessaan.

Mylan AB:in myyntikate ei ole niin korkea kuin mitä se on esittänyt. Mylan AB:in vuosien 2018–2019 vuosikertomusten mukaan Mylan AB:in voittomarginaali on ollut negatiivinen. Jopa 10 prosentin tuotekohtainen myyntikate vaikuttaisi liian korkealta. Mylan AB:in liikevoitto on ollut alhaisempi kuin tuotekohtainen myyntikate ja yleismyyntikate. Vahingonkorvaus voisi perustua menetettyyn liikevoittoon, ei tuotekohtaiseen myyntikatteeseen tai yleismyyntikatteeseen. Liikevoitto on ollut määrältään alle 10 prosenttia. Mylan AB:in emoyhtiön Mylan N.V:n liikevoitolla ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Mylan AB:in tuotekohtaista myyntikatetta ei ole mahdollista määrittää Mylan AB:in esittämien asiakirjojen perusteella. Mylan AB on päättänyt olla toimittamatta sen hallussa olevia dokumentteja, joista olisi voinut päätellä sen kärsimän vahingon.

Mylan AB:illa ei ole ollut riittävästi Suomessa myyntiin hyväksyttyä tuotetta varastossaan, jotta se olisi voinut toimittaa tuotetta HUS Apteekille ja IS-Hankinta Oy:lle tilanteessa, jossa turvaamistoimi olisi jätetty määräämättä. Tämä tulee ottaa huomioon vahingonkorvauksen määrää alentavana seikkana.

Esitetyn todistelun perusteella Mylan AB on tuonut Suomeen kaksi erää rinnakkaisvalmisteita. Niiden merkitys asiassa on epäselvä. Asiakirjojen perusteella toinen erä on tullut Ruotsista ja toinen erä on lähetetty Alankomaihin. Ensimmäinen mainituista eristä on merkitty ”F/S”-merkinnällä, mikä tarkoittaa, että se olisi voitu myydä Ruotsin markkinoilla. Jälkimmäisen osalta ei ole selvää, milloin se on valmistettu ja millä hinnalla se on ostettu. Kyseinen erä olisi tullut myydä Ruotsin markkinoille vahinkojen rajoittamiseksi.

Mylan AB ei ole asianmukaisesti rajoittanut vahinkojaan. HUS Apteekin puitesopimusmallin mukaan kateostojen korvausvelvollisuus patenttiriidan johdosta on ollut rajoitettu 180.000 euroon. Gilead ei voi olla korvausvelvollinen tämän ylittävistä katekorvauksista.

Kantajan katekorvauslaskelman perusteella Mylan AB on maksanut HUS Apteekille katekorvauksena 30.10.2018 päivätyn laskun mukaan nyt kyseessä olevien tuotteiden osalta [- -] euroa, ei vaadittua [- -] euroa.

Turvaamistoimi on annettu tiedoksi Mylan AB:ille vasta 17.1.2018, joten tammikuun 2018 osalta korvausvelvollisuutta ei voi olla ennen kyseistä päivää eli korvausvelvollisuus voi olla olemassa vain 14/31 päivän osalta.

Huhtikuun 2019 osalta vaatimus voi olla perusteltu vain 11/30 osan osalta, sillä turvaamistoimi on peruutettu 11.4.2019. Gilead ei voi olla vastuussa kyseisen päivämäärän jälkeen saamatta jääneestä voitosta, sillä Mylan AB:in tuotteiden toimittamatta jääminen on johtunut Mylan AB:in toiminnasta. Siten Mylan AB:in vaatimus on huhtikuulta 2019 määrältään perusteeton vähintään [- -] euron osalta.

Mylan AB ei ole asianmukaisesti rajoittanut vahinkojaan myöskään muiden vahinkojen osalta. Gilead kiistää menetetyn liikevoiton sekä geneeristen tuotteiden varastointiin, varaston siirtoon ja hävittämiseen liittyvät kulut sillä perusteella, että Mylan AB olisi voinut välttää tai ainakin rajoittaa näitä kuluja, jos se olisi ryhtynyt toimiin kyseisten tuotteiden myymiseksi toisella markkinalla, esimerkiksi Ruotsissa.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Mylan AB

1. Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston päätös turvaamistoimen täytäntöönpanosta, annettu tiedoksi 17.1.2018
2. Korkeimman oikeuden päätös 11.4.2019 numero 609
3. Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston ilmoitus ”Turvaamistoimen täytäntöönpanon peruuttaminen”, päivätty 11.4.2019
4. Lääketietokeskuksen VNR-tietokannan ote
5. HUS:in hankintapäätös 31.8.2017
6. IS-Hankinta Oy:n hankintapäätös 18.1.2018
7. HUS:in hankintapäätöksen kansilehti, 30.8.2017
8. IS-Hankinta Oy:n hankintapäätöspöytäkirja 19.1.2018
9. Menetettyä liikevaihtoa ja liikevoittoa koskeva taulukko
10. Mylan AB:in tarjous HUS:lle 17.3.2017
11. Mylan AB:in tarjous IS-Hankinta Oy:lle 4.5.2017
12. Pharmarket-palvelusta otetut raportit – Emtrisitabiini/ tenofoviiridisoproksiili -tuotteiden pakkauskohtaiset myyntitilastot vuosilta 2018 ja 2019 HUS:in ja Itä-Suomen sairaanhoitopiirien osalta
13. Lausunto koskien Mylan AB:in tuotteen keskimääräistä myyntikatetta
14. Sairaanhoitopiirien katekorvauslaskut
15. Mylan AB:in laskut Tamro Oy:lle numerot 600150692, 600150693, 600152908 ja 600150918
16. Tamro Oy:n lasku numero 4803963 koskien Mylan AB:in tuotteiden hävittämistä
17. Tamro Oy:n lasku numero 4633174 koskien varaston siirtoa
18. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lasku numero 86131, 31.5.2020 (salassa pidettävä)
19. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspiirin lasku numero 21175382, 23.6.2020 (salassa pidettävä)
20. Luovuttu
21. Kooste tarjouskilpailuja eri maissa voittaneiden tarjoajien tablettikohtaisista hinnoista 2018–2021 (salassa pidettävä)
22. HUS:in sekä HUS Apteekin ja Mylan AB:in välinen puitesopimus, 11.12.2017 ja 30.12.2017
23. IS-Hankinta Oy:n ja Mylan AB:in välinen hankintasopimus, 9.3.2018
24. Mylan AB:in sähköpostiviesti 12.4.2019 DRA Consulting Oy:lle Mylan AB:in tuotteen kauppaantuloilmoituksen tekemisestä
25. Lääketietokeskus Oy:n raportti
26. DRA Consulting Oy:n sähköpostiviesti 18.4.2019 Mylan AB:ille vahvistuksena Mylan AB:in tuotteen kauppaantuloilmoituksesta
27. Luovuttu (siirretty muuksi asiakirjaksi)
28. Emtrisitabiini/tenofoviiridisoproksiili -tuotteiden pakkauskohtaiset myyntitilastot Suomesta vuosilta 2017 ja 2018
29. Ote Ruotsissa tehdyistä emtrisitabiini/ tenofoviiridisoproksiili tuotteita koskevista tarjouksista vuodelta 2019
30. Ote Ruotsissa tehdyistä emtrisitabiini/ tenofoviiridisoproksiili tuotteita koskevista tarjouksista vuodelta 2018
31. Mylan N.V:n tilinpäätös vuodelta 2019

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc.

1. Gileadin 23.12.2016 päivätty kirje Mylan S.A.S:lle
2. Gileadin 13.4.2017 päivätty kirje Generics [- -] Ltd:lle
3. Peruspatentti numero FI/EP 0 915 894
4. Emtricitabine/Tenofovir Disoproxil Mylan -valmisteen valmisteyhteenveto
5. Mylan AB:in vuosikertomukset A) 2018; ja B) 2019
6. HUS Apteekin puitesopimusmalli (tarjouspyynnön 1/2017 Liite 7)
7. Luovuttu (siirretty asiantuntijalausunnoksi)
8. Ote KELA:n internetsivuilta tenofoviiridisoproksiilia ja emtrisitabiinia sisältävien tuotteiden hinnoista Suomessa

Asiantuntijalausunto

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc.

1. JP:n asiantuntijalausunto liitteineen, päivätty 4.3.2022

Muut asiakirjat

Mylan AB

1. EU-myyntilupa numero EU/1/16/1133/001-006
2. Korkeimman oikeuden päätös 13.11.2020 numero 1739
3. Sairaanhoitopiirien katekorvauslaskujen yhteenveto (päivitetty) (salassa pidettävä)

Henkilötodistelu

Mylan AB

1. JK
2. LK

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc.

1. JP, asiantuntijana

Ennakkoratkaisupyyntö

Varattuaan asianosaisille tilaisuuden ilmaista käsityksensä ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä unionin tuomioistuimelle sekä sen sisällöstä markkinaoikeus on päätöksellään 14.7.2022 numero 31/22 esittänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.

Unionin tuomioistuin on antanut pyydetyn ratkaisun 11.1.2024 tuomiolla Mylan, C-473/22, EU:C:2024:8.

Asianosaiset ovat antaneet ennakkoratkaisun johdosta kirjalliset lausumansa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

1. Gilead Sciences, Inc. on ollut Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 0 915 894 (jäljempänä myös peruspatentti) haltija. Gilead Sciences, Inc:lle on myönnetty kyseisen peruspatentin perusteella lisäsuojatodistus numero 266.

2. Mylan AB on peruspatentin voimassaoloaikana tarjonnut keväällä 2017 lääkevalmistettaan Emtricitabine/Tenofovir Disoproxil Mylan 200mg/245mg kalvopäällysteinen tabletti (jäljempänä myös rinnakkaislääkevalmiste) HUS Apteekin ja IS-Hankinta Oy:n julkisissa hankintamenettelyissä hankintakausille, jotka ovat alkaneet vasta peruspatentin voimassaoloajan päätyttyä. Mylan AB on voittanut molemmat kyseiset hankintamenettelyt.

3. Peruspatentin voimassaolo on päättynyt 25.7.2017.

4. Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. (yhdessä myös Gilead) ovat 15.9.2017 nostaneet markkinaoikeudessa Mylan AB:ia vastaan lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustetun kanteen. Samassa yhteydessä Gilead on esittänyt Mylan AB:ia vastaan turvaamistoimihakemuksen sekä peruspatentin että lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustettuna.

5. Mylan AB on kiistänyt sekä loukkauskanteen että turvaamistoimihakemuksen.

6. Markkinaoikeus on 21.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 830/17 katsonut, ettei turvaamistoimihakemus ole hyväksyttävissä peruspatenttiin perustettuna, mutta sen sijaan on hyväksyttävissä lisäsuojatodistukseen numero 266 perustettuna ja myöntänyt edellä mainitusta Gileadin hakemuksesta turvaamistoimen Mylan AB:ia vastaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla väitettyyn lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustettuna. Sanotulla päätöksellään markkinaoikeus on kieltänyt Mylan AB:ia 500.000 euron sakon uhalla tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan ja käyttämästä rinnakkaisvalmistettaan sekä tuomasta maahan, valmistamasta ja pitämästä hallussa kyseistä valmistettaan näitä tarkoituksia varten lisäsuojatodistuksen numero 266 voimassaollessa.

7. Gileadin hakemuksesta Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto on pannut edellä mainitun turvaamistoimen täytäntöön 22.12.2017 ja se on annettu Mylan AB:ille tiedoksi 17.1.2018.

8. Mylan AB:in hakemuksesta edellä mainittu turvaamistoimenpide on kumottu korkeimman oikeuden 11.4.2019 antamalla päätöksellä numero 609 ja samalla päivämäärällä turvaamistoimen täytäntöönpano on peruutettu Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston toimesta.

9. Muun ohella Mylan AB:in kanteesta markkinaoikeus on 25.9.2019 antamallaan tuomiolla numero 412/19, joka on sittemmin saanut lainvoiman, julistanut lisäsuojatodistuksen numero 266 mitättömäksi.

10. Asiassa on kysymys Mylan AB:in Gileadiin kohdistamasta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ään perustetusta vahingonkorvauskanteesta. Tähän liittyen eräänlaisena esikysymyksenä asiassa on kysymys siitä, voidaanko oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ään liittyen oikeuskäytännössä sovellettua tuottamuksesta riippumattoman eli niin sanotun ankaran vastuun periaatetta pitää täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan mukaisena.

2 Vahingonkorvausvastuun oikeudellisen arvioinnin lähtökohdista

11. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.

12. Kotimaisessa oikeuskäytännössä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausvastuuta on pidetty tuottamuksesta riippumattomana eli ankarana vastuuna (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2016:9, kohta 16 ja KKO 1998:59).

13. Täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklassa määrätään turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteistä. Kyseisen artiklan 7 kohdan mukaan, Avautuu uuteen välilehteenjos turvaamistoimenpiteet kumotaan tai jos ne raukeavat kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia tai jos myöhemmin todetaan, ettei teollis- tai tekijänoikeutta ole loukattu tai loukkaamisen uhkaa ole ollut, oikeusviranomaisilla on oltava oikeus vastaajan pyynnöstä määrätä toimenpiteiden hakija suorittamaan vastaajalle asianmukainen korvaus näiden toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista.

14. Unionin tuomioistuin on aikaisemmassa täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan tulkintaa koskevassa tuomiossaan (tuomio 12.9.2019, Bayer Pharma, C-688/17, EU:C:2019:722) todennut, että täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohtaa ja erityisesti kyseisessä säännöksessä tarkoitettua ”asianmukaisen korvauksen” käsitettä on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan asianosaiselle ei tarvitse maksaa korvausta vahingosta, joka tälle on aiheutunut siitä syystä, ettei tämä ole toiminut siten kuin asianomaisessa tilanteessa on tavanomaisesti odotuksenmukaista vahingon välttämiseksi tai pienentämiseksi, ja jonka johdosta tuomioistuin ei pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa velvoita turvaamistoimenpiteiden hakijaa korvaamaan vahinkoa, joka on aiheutunut kyseisistä toimenpiteistä, vaikka patentti, jonka perusteella näitä toimenpiteitä on haettu ja jonka perusteella niitä on määrätty, on sittemmin mitätöity, edellyttäen, että tuomioistuin voi tämän lainsäädännön nojalla ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki asian objektiiviset seikat asianosaisten menettely mukaan lukien muun muassa sen tarkistamiseksi, ettei hakija ole käyttänyt kyseisiä toimenpiteitä väärin.

15. Edellä mainitussa markkinaoikeuden käsillä olevassa asiassa unionin tuomioistuimelle tekemän ennakkoratkaisupyynnön johdosta unionin tuomioistuimen 11.1.2024 antamassa tuomiossa (tuomio 11.1.2024, Mylan, C473/22, EU:C:2024:8) unionin tuomioistuin on vastauksenaan ennakkoratkaisupyyntöön todennut, että täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään kyseisessä säännöksessä tarkoitetusta turvaamistoimenpiteistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevasta järjestelmästä, joka perustuu turvaamistoimenpiteiden hakijan tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen ja jossa tuomioistuimella on toimivalta kohtuullistaa vahingonkorvauksen määrää ottamalla huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, mukaan lukien vastaajan mahdollinen myötävaikutus vahingon aiheutumiseen.

3 Asian arviointi vahingonkorvausvastuun lähtökohdan osalta

16. Mylan AB on esittänyt, että Gilead on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisessa ankarassa vastuussa sille aiheutuneesta vahingosta. Mylan AB:in esittämän mukaan markkinaoikeuden Gileadin hakemuksesta määräämä turvaamistoimi on ollut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeeton, sillä Gileadin lisäsuojatodistus numero 266, jonka väitettyyn loukkaukseen markkinaoikeuden mainitun hakemuksen johdosta myöntämä turvaamistoimi on ollut perustettu, on sittemmin julistettu mitättömäksi.

17. Gilead on kiistänyt, että sen olisi katsottava olevan vahingonkorvausvastuussa Mylan AB:in kanteessa tarkoitetusta väitetystä vahingosta. Gileadin esittämän mukaan turvaamistoimen tarpeettomuutta tulee arvioida turvaamistoimen myöntämisen ajankohtana vallinneiden olosuhteiden perusteella. Gileadin mukaan nyt kysymyksessä oleva turvaamistoimi ei ole ollut sitä haettaessa tarpeeton ja viitannut tämän tueksi erityisesti ensinnäkin unionin tuomioistuimen omaksumaan tulkintaan täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan osalta unionin tuomioistuimen asiassa C-688/17 antamassa tuomiossa (tuomio 12.9.2019, Bayer Pharma, C688/17, EU:C:2019:722) sekä toiseksi siihen, että käsillä olevan asian olosuhteet ovat sittemmin muuttuneet unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun asiassa C-121/17 lisäsuojatodistusasetuksen tulkinnan osalta antaman tuomion (tuomio 25.7.2018, Teva UK, C-121/17, EU:C: 2018:585) johdosta.

18. Kuten edellä on selostettu, kotimaisessa oikeuskäytännössä on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausvastuuta pidetty tuottamuksesta riippumattomana eli ankarana vastuuna.

19. Edellä selostetussa markkinaoikeuden käsillä olevassa asiassa unionin tuomioistuimelle tekemän ennakkoratkaisupyynnön johdosta annetussa tuomiossa (tuomio 11.1.2024, Mylan, C-473/22, EU:C:2024:8) unionin tuomioistuin on todennut, että täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään kyseisessä säännöksessä tarkoitetusta turvaamistoimenpiteistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevasta järjestelmästä, joka perustuu turvaamistoimenpiteiden hakijan tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen ja jossa tuomioistuimella on toimivalta kohtuullistaa vahingonkorvauksen määrää ottamalla huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, mukaan lukien vastaajan mahdollinen myötävaikutus vahingon aiheutumiseen.

20. Kuten markkinaoikeuden unionin tuomioistuimelle tekemässä ennakkoratkaisupyynnössä on todettu (ks. markkinaoikeuden 14.7.2022 antama päätös numero 31/2022 ennakkoratkaisupyynnön tekemisestä, kohta 18) kotimaisessa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n tilanteissa korvausvastuun määrää saattaa vähentää se, että velallinen on itse osaltaan tehnyt mahdolliseksi vahingon syntymisen tai jättänyt ryhtymättä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi ja tällä tavoin myötävaikuttanut vahingon aiheutumiseen.

21. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kotimaisessa oikeuskäytännössä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n osalta omaksuttua lähtökohtaa, jonka mukaan säännöksessä tarkoitettu vahingonkorvausvastuu on tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa vastuuta, voidaan pitää unionin tuomioistuimen 11.1.2024 antamassa tuomiossa (tuomio 11.1.2024, Mylan, C-473/22, EU:C:2024:8) esitetyn valossa täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan mukaisena.

22. Kuten edellä on selostettu, täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan mukaan, jos turvaamistoimenpiteet kumotaan tai jos ne raukeavat kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia tai jos myöhemmin todetaan, ettei teollis- tai tekijänoikeutta ole loukattu tai loukkaamisen uhkaa ole ollut, oikeusviranomaisilla on oltava oikeus vastaajan pyynnöstä määrätä toimenpiteiden hakija suorittamaan vastaajalle asianmukainen korvaus näiden toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista.

23. Edellä mainitun täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan säännöksen on katsottava täytäntöönpannun Suomessa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n säännöksellä.

24. Sanottuun nähden ja kun otetaan huomioon edellä selostettu täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan säännös, markkinaoikeus katsoo, että hakijan on katsottava hankkineen turvaamistoimen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeettomasti, milloin myöhemmin todetaan, ettei teollis- tai tekijänoikeutta, johon turvaamistoimi on perustettu, ole loukattu.

25. Kuten edellä on selostettu, kysymyksessä oleva Gileadin hakemuksen perusteella markkinaoikeuden toimesta tapahtunut turvaamistoimen myöntäminen on perustettu lisäsuojatodistuksen numero 266 väitettyyn loukkaukseen. Edelleen edellä selostetulla tavalla kyseinen lisäsuojatodistus numero 266, johon turvaamistoimen myöntäminen on perustettu, on sittemmin julistettu mitättömäksi markkinaoikeuden antamalla tuomiolla, joka on sittemmin saanut lainvoiman. Tämä tarkoittaa, että lisäsuojatodistuksen numero 266 on katsottava olleen mitätön todistusta tarkoittavan hakemuksen tekemisestä lukien. Sanottuun nähden viimeksi mainitun markkinaoikeuden ratkaisun johdosta on turvaamistoimen myöntämisen jälkeen katsottava sittemmin tulleen todetuksi, ettei Mylan AB ole loukannut lisäsuojatodistusta numero 266.

26. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Gilead on hankkinut kysymyksessä olevan turvaamistoimen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeettomasti. Gileadin on näin ollen lähtökohtaisesti katsottava olevan ankarassa vastuussa kysymyksessä olevasta turvaamistoimesta Mylan AB:ille mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.

4 Vahinko ja sen määrä

27. Mylan AB on vaatinut vahingonkorvausta tarpeettoman turvaamistoimen aiheuttamista vahingoista ajalta 1.1.2018–1.5.2019.

28. Mylan AB:in mukaan Gileadin menettely on aiheuttanut sille korvattavaa vahinkoa (i) Mylan AB:in menettäessä myyntikatteensa tuotteista, joita se ei voinut myydä HUS Apteekin ja IS-Hankinta Oy:n kanssa tehtyjen hankintasopimusten perusteella turvaamistoimen voimassa ollessa; (ii) Mylan AB:in joutuessa korvaamaan HUS Apteekille sekä IS-Hankinta Oy:lle niiden kanssa tehtyjen hankintasopimusten perusteella tehdyt kateostot ja (iii) Suomen markkinoille tarkoitettujen tuotteiden jäädessä myymättä ja vanhentuessa, kyseisten tuotteiden aiheuttamista varasto-, hävittämis- ja siirtokuluista.

29. Gilead on kiistänyt Mylan AB:in kanteen.

30. Kuten edellä on selostettu, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.

31. Oikeuskäytännössä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisen vahingonkorvausvastuun on katsottu käsittävän hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- ja esinevahinkoon, ja ulottuvan myös sellaisiin tarpeettomaksi osoittautuneesta takavarikosta johtuviin välillisiin vahinkoihin, jotka vaikuttavat velallisen taloudellista asemaa huonontavasti (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2016:9, kohta 16 ja KKO 1998:59).

32. Vastaavasti oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että tarpeettoman turvaamistoimen hakijan on korvattava kaikki vastapuolen menetykset sekä vahingot, jotka ovat yhteydessä turvaamistoimeen, esimerkiksi vastapuolen saamatta jäänyt liikevoitto (Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 1994, s. 195).

33. Vahingonkorvausoikeudessa vahingon määrittämisen lähtökohtana on vakiintuneesti pidetty niin sanotun differenssiopin mukaista tapahtumainkulkujen erotusta. Tämän mukaan vahinko perustuu hypoteettisen ja todellisen tapahtumainkulun väliseen vertailuun. Hypoteettinen tapahtumien kulku on oletus sellaisesta tapahtumaketjusta, johon ei liity korvausvastuun perustavaa seikastoa. Vahingon aiheuttanut on velvollinen korvaamaan taloudellisen vahingon siltä osin kuin se on tarpeen vahingonkärsijän saattamiseksi samaan asemaan kuin tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Korvauksen määrittämisen ei tule johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua korvauksesta ja päätyy vahinkotapahtuman korvaamisen kautta parempaan asemaan kuin missä tämä olisi ollut ilman aiheutunutta vahinkoa (ns. rikastumiskielto) (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2021:87, kohta 10 ja KKO 2019:9, kohdat 16 ja 17).

34. Käsillä olevassa tapauksessa Mylan AB:illa on näyttötaakka turvaamistoimen ja vahingon välisestä syy-yhteydestä sekä sille aiheutuneen vahingon määrästä.

4.1 Menetetty myyntikate

35. Mylan AB on esittänyt, että menetetyn myynnin osalta sen kärsimän vahingon määrä on menettämänsä myyntikatteen määrä. Menetetyn myynnin osalta Mylan AB on vaatinut tuotekohtaista myyntikatetta sen julkisessa hankinnassa vahvistetun pakkauskohtaisen myyntihinnan perusteella siitä määrästä pakkauksia, joita HUS Apteekki ja IS-Hankinnat Oy:n sopimuksen perusteella sopimuksen piiriin kuuluneet toimijat ovat hankkineet turvaamistoimen voimassaolon aikana eli yhteensä [- – ] pakkauksen osalta.

36. Gilead ei ole kiistänyt, etteikö vahingon määrää menetetyn myynnin osalta voida arvioida menetetyn myyntikatteen perusteella, mutta on kiistänyt Mylan AB:in esittämät määrät ja esittänyt, että Mylan AB ei ole esittänyt riittävää näyttöä väitetyn vahingon määrästä.

37. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:illa on todistustaakka myyntikatteensa määrästä.

38. Asiassa on riidatonta, että Mylan AB:in tarjouksissa pakkauskohtainen myyntihinta on ollut [- – ] euroa. Asiassa on edelleen riidatonta myös se, että HUS Apteekin ja IS-Hankinta Oy:n sopimusten perusteella tehtyjen kateostojen määrä on ollut [- -] pakkausta.

39. Mylan AB on esittänyt, että sen keskimääräinen myyntikate on ollut [- -] prosenttia, joka on muodostunut siitä, että valmisteen valmistuskustannus on ollut [- -] euroa/pakkaus ja lääketukkuri Tamro Oy on veloittanut [- -] prosentin marginaalin tuotteen jakeluun ja varastointiin liittyvistä toimistaan. Mylan AB:in mukaan kiinteitä kustannuksia ei tule ottaa huomioon laskettaessa myyntikatetta, sillä tuotteilla ei ole myyntikenttää, markkinointia eikä mainontaa. Lisäksi myyntijakso on ollut niin lyhyt, että kiinteistä kustannuksista ei tule muuttuvia kustannuksia. Mylan AB:in mukaan sen tablettikohtainen valmistuskustannus on ollut [- -] euroa. Hinta on Mylan AB:in mukaan ollut realistinen, sillä esimerkiksi Ruotsissa vastaavan valmisteen tarjouskilpailun voittaneen tuotteen hinta on ollut [- -] euroa/tabletti.

40. Gileadin mukaan Mylan AB ei ole esittänyt riittävää näyttöä katteensa määrästä ja että se voi olla korkeintaan 10 prosenttia. Tätä tukee Gileadin mukaan se, että Mylan AB:in tilinpäätös on ollut tappiollinen vuosilta 2018–2019. Gileadin mukaan kiinteät kustannukset, kuten markkinointi-, henkilöstö- ja logistiikkakustannukset, on otettava huomioon myyntikatetta laskettaessa.

41. Markkinaoikeus toteaa, että nyt on kyseessä tilanne, jossa Mylan AB on tarjonnut rinnakkaisvalmistettaan hinnalla, joka ei ole vastannut tyypillistä rinnakkaisvalmisteen hintaa, vaan on ollut lähempänä alkuperäisvalmisteen hintaa. Tällaisessa tilanteessa Mylan AB:in myyntikate on voinut olla hyvinkin korkea, sillä rinnakkaisvalmisteen valmistajana sen kustannusrakenteessa ei ole ollut tarpeen ottaa huomioon lääkkeen kehittämiskuluja.

42. Markkinaoikeus katsoo, että Mylan AB:in nimeämän todistaja LK:n lausunnon (Mylan AB:in asiakirjatodiste K13) ja hänen kuulemisensa perustella Mylan AB on osoittanut sen esittämän valmistuskustannuksen ja Tamro Oy:n marginaalin määrät uskottavasti.

43. Mylan AB on ilmoittanut, että sen vaatima myyntikate ei ole sisältänyt mitään kiinteitä kustannuksia. Markkinaoikeus katsoo, että yhtiön kiinteät kustannukset ovat sellainen erä, joka on otettava huomioon arvioitaessa valmisteen myyntikatetta. Muun selvityksen puuttuessa markkinaoikeus arvioi tässä tapauksessa kiinteiden kustannusten määräksi 10 prosenttia myyntihinnasta.

44. Edellä esitetty huomioon ottaen Mylan AB:in myyntikatteeksi on katsottava [- -] prosenttia valmisteen myyntihinnasta.

45. Gilead on esittänyt, että Mylan AB ei olisi pystynyt toteuttamaan HUS Apteekin ja IS-Hankinta Oy:n sopimusten perusteella tehtyjä tilauksia, sillä Mylan AB:illa ei ole ollut riittävästi tuotetta Suomessa myytäväksi. Gileadin esittämän mukaan väitetysti menetetyn myynnin määrä on ollut [- -] pakkausta, mutta Mylan AB:illa olisi ollut Ruotsissa vain [- -] tarjousten mukaista pakkausta, joista vain [- -] pakkausta on toimitettu Suomeen.

46. Gileadin mukaan Mylan AB on toimittanut Suomeen [- -] pakkausta, jotka ovat kuitenkin olleet Mylan AB:in esittämän asiakirjatodistelun, erityisesti Mylan AB:in asiakirjatodisteen K17, perusteella väärää vahvuutta eli 200mg/300mg, kun valmisteen on tullut olla vahvuutta 200mg/245mg. Gileadin mukaan näitä pakkauksia ei olisi voinut toimittaa nyt kyseessä olevissa hankinnoissa Suomessa.

47. Mylan AB on esittänyt, että se olisi pystynyt toimittamaan Suomessa kateostoja vastaavan määrän tuotteittaan, että Mylan AB:in asiakirjatodisteessa K17 on ollut virheellinen merkintä valmisteen vahvuudesta ja että todellisuudessa kyseessä ovat olleet vahvuudeltaan oikean vahvuiset tuotteet.

48. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:in esittämässä Mylan AB:in asiakirjatodisteessa K17 on kyse Tamro Oy:n laskusta, jossa tuotteiden yksilöinti on vastannut muutoin tarjottuja rinnakkaisvalmisteita, mutta niiden vahvuuden on kirjattu olevan ”200/300mg”, kun tarjotun tuotteen vahvuus on ollut 200mg/245mg. Kyseinen ilmaisu on ollut viidellä eri rivillä kyseisessä laskussa.

49. Mylan AB:in nimeämänä todistajana kuullun JK:n mukaan kyseessä on todennäköisesti ollut kirjoitusvirhe Tamro Oy:n järjestelmässä ja että tuotteen Vnr-numero on ollut oikein, joka osoittaisi, että kyseessä on todellisuudessa ollut vahvuutta 200mg/245mg oleva tuote. Mylan AB:in nimeämän todistaja LK:n mukaan kyseessä on ollut merkintä Tamro Oy:n järjestelmässä ja heiltä tulisi kysyä, miksi tällainen merkintä on ollut järjestelmässä. LK:n mukaan Mylan AB:in asiakirjatodisteesta K16 on havaittavissa, että Tamro Oy:n myöhemmässä tuotteiden tuhoamista koskevassa laskussa on ollut oikea vahvuus.

50. Gileadin nimeämänä asiantuntijana kuullun JP:n mukaan Mylan AB:in asiakirjatodiste K16 koskee
[- -] kappaleen erää tuotteita, joka erä oli aiemmin tuotu Suomeen ja joka oli palautettu Ruotsiin tuhottavaksi. JP:n mukaan Mylan AB:in asiakirjatodisteessa K17 on ollut kyse eri toimituserästä. Kyseisen asiakirjan mukaan pakkauksia on toimitettu [- -] yhteensä [- -] kappaletta. JP:n mukaan Mylan AB:illa on ollut tuotteita, joiden vahvuus on ollut 200/300mg ja niitä on myyty esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa. Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että Tamro Oy:n järjestelmään olisi syötetty väärä tieto, joka kuitenkin on vastannut sellaista vahvuutta, jota on todellisuudessa olemassa.

51. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:illa on näyttötaakka siitä, että se olisi voinut toimittaa rinnakkaisvalmistettaan koko edellä mainitun myyntimäärän Avautuu uuteen välilehteen[- -] pakkausta. Markkinaoikeus arvioi, että Ruotsissa riidattomasti ollut määrä [- -] pakkausta, josta Suomeen on riidattomasti toimitettu [- -] pakkausta, olisi voitu toimittaa Suomeen kokonaisuudessaan. Sen sijaan Mylan AB:in esittämän [- -] pakkauksen osalta asiassa on jäänyt Mylan AB:in oman asiakirjatodisteen K17 perusteella varteenotettava epäilys siitä, että kyseinen erä olisi ollut sellaista vahvuutta, joka olisi voitu toimittaa nyt kyseessä olevissa julkisissa hankinnoissa annettujen tarjousten perusteella.

52. Markkinaoikeus katsoo, että Mylan AB ei ole tämän erän osalta esittänyt riittävää näyttöä siitä, että se olisi voitu toimittaa Suomessa HUS Apteekin ja IS-Hankinnat Oy:n hankintasopimusten velvoitteiden täyttämiseksi.

53. Gilead on vielä esittänyt, että vaadittua vahingonkorvausta ei ole tuomittava ajalta ennen turvaamistoimipäätöksen tiedoksiantoa, eikä turvaamistoimen peruuttamisen jälkeiseltä ajalta.

54. Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden hyväksyessä sen, että Mylan AB esittämää [- -] pakkauksen erää ei ole voitu myydä Suomessa, ei edellä mainitulla Gileadin esittämällä väitteellä ole asiassa merkitystä, sillä kateostoja on tehty vähintäänkin [- -] pakkauksen osalta Gileadin esittämänä turvaamistoimen tiedoksiannon ja sen peruuttamisen välisenä ajanjaksona.

55. Edellä esitetyn perusteella Mylan AB:in menetetyn myyntikatteen määrä on laskettava [- -] pakkauksen osalta [- -], jolloin menetetyn myyntikatteen määräksi muodostuu 501.238,98 euroa.

4.2 Kateostot

56. Mylan AB on esittänyt, että se on joutunut maksamaan HUS Apteekille ja IS-Hankinta Oy:lle korvauksia niiden suorittamista kateostoista, joilla kyseessä olevaa valmistetta on ostettu muilta toimittajilta.

57. Gilead on kiistänyt Mylan AB:in kateostoja koskevan vaatimuksen määrältään sillä perusteella, että kateostojen osalta korvattava määrä voi olla korkeintaan se määrä, jonka Mylan AB olisi ollut velvollinen maksamaan hankintasopimuksiinsa sisältyvien vahingonkorvausten vastuuta koskevien rajoitusten mukaisesti.

58. Mylan AB on esittänyt maksaneensa kateostoja yhteensä [- -] euroa. Mylan AB:in asiakirjatodisteiden K14 ja K27 perusteella korvauksia on maksettu HUS Apteekille [- -] euroa ja IS-Hankinta Oy:n hankintasopimuksen perusteella usealle eri toimijalle yhteensä [- -] euroa. Mylan AB:in mukaan sillä on ollut rajoittamaton kateostojen korvausvelvollisuus kummankin sopimuksen perusteella.

59. Gilead on kiistänyt perusteeltaan HUS Apteekille maksetun korvauksen yhden erän, joka on ollut määrältään [- -] euroa. Lisäksi Gilead on kiistänyt HUS Apteekille maksetut katekorvaukset kokonaisuudessaan [- -] euroa ylittäviltä osin perusteella, että Mylan AB:in ja HUS Apteekin välisessä sopimuksessa (Mylan AB:in asiakirjatodiste K22) korvausten enimmäismäärä on ollut rajoitettu kyseiseen määrään. Gilead ei ole kiistänyt määrältään IS-Hankinta Oy:n sopimuksen perusteella vaadittuja kateostoja.

60. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:in ja HUS Apteekin välisessä sopimuksessa on kaksi ehtoa, joihin osapuolet ovat vedonneet. Mylan AB:in vetoama kohta sopimuksen sivulla 4 kohdassa ”6. Sopimusrikkomukset ja sanktiot” kuuluu seuraavasti:

[- -]

61. Gilead on vedonnut sopimuksen sivulla 5 olevaan samaan sopimuksen kohtaan sisältyvään ehtoon:

[- -]

62. Mylan AB:in mukaan asiassa on sovellettava edellä selostettua sen vetoamaa ehtoa, johon ei ole sisältynyt vastuunrajoitusta, sillä turvaamistoimi on estänyt Mylan AB:ia tuomasta rinnakkaisvalmistettaan myyntiin.

63. Markkinaoikeudessa Mylan AB:in nimeämänä todistajana kuultu JK on kertonut, että Mylan AB:in piirissä harkittiin vastuunrajoitukseen vetoamista, mutta koska se olisi voinut johtaa uudelleen kilpailutukseen ja näin ollen sopimuksen purkamiseen, yhtiössä päädyttiin siihen, että rajoituksen ei vedota lähinnä siitä syystä, että sopimuksen perusteella olisi ollut mahdollisuus saada [- -] liikevaihtoa.

64. Markkinaoikeus toteaa, että sopimuksen kohta ”6. Sopimusrikkomukset ja sanktiot” on kokonaisuudessaan laajahko sopimusehto, jonka tarkoituksena on suojata hankintayksikköä tilanteissa, joissa lääkevalmisteen toimittaja ei pysty vastaamaan sopimusvelvoitteistaan. Valtaosa kyseisen kohdan ehdoista liittyy tilanteisiin, joissa on kyse toimituskatkoksista.

65. Edellä selostettu Mylan AB:in vetoama sopimuksen ehto näyttäisi koskevan tilanteita, joissa tuotteiden toimittaja on tehnyt päätöksen siitä, että se ei tuokaan tuotteita myyntiin.

66. Mylan AB:in mukaan tilanteessa, jossa tuote ei vielä ole markkinoilla, niin sitä ei voi ”vetää pois myynnistä”, joten Gileadin vetoama kohta ei voi tulla sovellettavaksi tilanteessa, jossa turvaamistoimella on estetty tuotteen markkinoille tuominen.

67. Edellä selostettu Gileadin vetoama ehto näyttäisi koskevan tilanteita, jossa toimittaja joutuu vetämään tuotteen pois myynnistä ulkopuolisen tilanteen johdosta, esimerkiksi kyseisessä sopimuskohdassa mainitun patenttiriidan johdosta. Toisaalta mainittu ehto on kyseisen sopimuksen kohdan viimeinen kappale. Siinä mainittu vastuunrajoitus on luettavissa myös koskevan kokonaisuudessaan kaikkia kyseisessä sopimuksen kohdassa ”6. Sopimusrikkomukset ja sanktiot” mainittuja kateostoja.

68. Markkinaoikeus toteaa, että ilmaisua ”vetämään tuotteen pois myynnistä” ei voida tulkita Mylan AB:in esittämällä tavalla hyvin kapeasti eli että se koskisi vain tilanteita, joissa tuote on jo ollut markkinoilla. Tuotteen vetäminen pois myynnistä esimerkiksi kyseisessä sopimuskohdassa tarkoitetun patenttiriidan perusteella voi tarkoittaa, ja käytännössä usein erityisesti lääkkeiden osalta tarkoittaakin, myynnistä pois vetämistä ennen kuin tuotetta on konkreettisesti toimitettu markkinoille.

69. Sopimus on HUS Apteekin laatima. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusta on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Tässä tapauksessa vastuunrajoituksen tulkitseminen koskemaan kaikkia kateostoja on lähtökohtaisesti HUS Apteekin etujen vastaista ja sen sopimuskumppanin etujen mukaista – vaikkakin tässä nimenomaisessa asiassa HUS Apteekin sopimuskumppani väittää toisin. Markkinaoikeus tulkitsee kyseistä sopimuksen ehtoa siten, että kaikkien kateostojen enimmäismäärä on sopimuksessa rajoitettu [- -] euroon. Erityisesti tämä koskee tilanteita, joista on kyseisessä kappaleessa mainittu eli esimerkiksi patenttiriitoja, jollaisena myös lisäsuojatodistukseen perustuvaa turvaamistointa on pidettävä.

70. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että sopimuksen kohdan ”6. Sopimusrikkomukset ja sanktiot” kateostoja koskeva vastuunrajoitus [- -] euroon on sovellettavissa tilanteissa, jossa sopimuksen mukaista toimittajaa, eli tässä tapauksessa Mylan AB:ia, on turvaamistoimimääräyksellä kielletty tuomasta tuotettaan myyntiin. Mylan AB olisi voinut vedota kyseiseen vastuunrajoitukseen, mutta on päättänyt kaupallisista syistä olla siihen vetoamatta. Gileadin ei näin ollen voida katsoa olevan vastuussa Mylan AB:ille aiheutuneesta vahingosta enemmässä määrin kuin asiassa sovellettavan vastuunrajoitusehdon määrään eli [- -] euroon asti.

71. Gilead on kiistänyt asiassa perusteeltaan HUS Apteekille maksetun korvauksen yhden erän, määrältään [- -] euroa, mutta ilman tätäkin erää kateostojen määrä on ylittänyt [- -] euroa, joten asiassa ei ole tarpeen lausua kyseisen erän osalta.

72. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Mylan AB:ille korvattavan vahingon määräksi muodostuu HUS Apteekin kateostoja [- -] euroa ja IS-Hankinta Oy:n kateostoja [- -] euroa, eli kateostoja yhteensä [- -] euroa.

4.3 Muu vahinko

73. Mylan AB:in mukaan sille on aiheutunut tuotteiden varastoinnista Tamro Oy:lle maksettuja kuluja
[- -] euroa (Mylan AB:in asiakirjatodiste K15), hävittämiskuluja [- -] euroa (Mylan AB:in asiakirjatodiste K16) ja kuluja tuotteiden varaston siirrosta [- -] euroa (Mylan AB:in asiakirjatodiste K17).

74. Mylan AB:in asiakirjatodisteen K15 mukaan Mylan AB on myynyt Suomeen Tamro Oy:lle [- -] kappaletta [- -] -valmisteita ja maksanut niiden varastoinnista [- -] euroa.

75. Mylan AB:in asiakirjatodisteen K16 mukaan Tamro Oy on veloittanut [- -] euroa tuhotessaan [- -] kappaletta [- -]-valmisteita.

76. Mylan AB:in asiakirjatodisteen K17 mukaan Tamro Oy on veloittanut [- -] -valmisteen varaston siirrosta [- -] euroa.

77. Gilead on esittänyt, että se ei voi olla vastuussa sellaisen valmisteen, jonka vahvuus on 200/300mg, aiheuttamista vahingoista, sillä niitä ei olisi voitu myydä Suomessa nyt kyseessä olevissa julkisissa hankinnoissa, vaikka turvaamistoimea ei olisi myönnetty.

78. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:in asiakirjatodiste K17 koskee edellä kuvatusti tuotteita, jotka ovat kyseisen asiakirjatodisteen mukaan vahvuutta 200/300mg. Edellä perustelukappaleissa 51–52 kuvatusti Mylan AB ei ole osoittanut, että kyseiset tuotteet olisi voitu myydä nyt kyseessä olevissa julkisissa hankinnoissa, joten niiden osalta varaston siirrosta aiheutuneita kuluja koskeva Mylan AB:in vaatimus on hylättävä jo tällä perusteella.

79. Gileadin mukaan Mylan AB ei ole rajoittanut sille valmisteiden varastoinnista ja tuhoamisesta aiheutuneita vahinkoja, sillä Mylan AB olisi voinut myydä Suomen markkinoille tarkoitetut tuotteet Ruotsissa mutta sen sijaan se on pitänyt tuotteet varastossa ja sen jälkeen tuhonnut ne. Gilead ei ole kiistänyt vaadittuja kuluja määriltään.

80. Markkinaoikeus toteaa, että Mylan AB:in asiakirjatodisteissa K15 ja K16 on ollut kyse [- -] kappaleesta Tamro Oy:lle myytyjä rinnakkaisvalmisteita, jotka sittemmin on tuhottu ja jotka olisi voitu myydä Suomessa, mikäli turvaamistoimea ei olisi myönnetty. Kyseiset valmisteet on tuhottu niiden myyntiajan umpeuduttua turvaamistoimen voimassa ollessa. Lähtökohtaisesti Gilead on vastuussa vahingosta, joka Mylan AB:ille on aiheutunut kyseisten valmisteiden varastoinnista ja niiden tuhoamisesta.

81. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan, erityisesti Mylan AB:in asiakirjatodisteesta K15 ilmenevästi, Mylan AB:in kyseisissä rinnakkaisvalmisteissa on ollut merkintä F/S, joka Mylan AB:in nimeämänä todistajana kuullun LK:n ja Gileadin nimeämänä asiantuntijana kuullun JP:n mukaan on tarkoittanut, että tuotteita on voinut myydä sekä Suomessa että Ruotsissa.

82. Mylan AB:in nimeämänä todistajana kuullun JK:n mukaan Suomeen tarkoitettuja tuotteita ei haluttu myydä Ruotsissa, sillä Ruotsin hintataso oli vain murto-osa Suomen hintatasosta. Hänen mukaansa yhtiössä uskottiin, että turvaamistoimi tulisi kumottua ja että tuotteet voitaisiin myydä Suomessa. Mikäli ne olisi myyty Ruotsissa, olisi uuden erän saaminen Suomeen kestänyt jonkin aikaa. Näin ollen hänen mukaansa niiden myyminen Ruotsissa olisi ollut huono taloudellinen päätös.

83. Markkinaoikeus katsoo todistaja JK:n kertomuksen perusteella, että Mylan AB on tehnyt tietoisen päätöksen siitä, että se ei halua rajoittaa mahdollisia vahinkojaan myymällä Suomeen tarkoittamiaan rinnakkaisvalmisteita Ruotsissa, sillä potentiaalinen taloudellinen voitto Suomessa myymisestä olisi ollut niin paljon merkittävämpi kuin tuotteiden vanhentumisesta koituva vahinko. Mylan AB:illa olisi ollut mahdollisuus siirtää kyseiset rinnakkaisvalmisteet välittömästi turvaamistoimen tultua määrätyksi Ruotsiin ja myydä ne siellä, jolloin sille ei olisi aiheutunut varastointi- eikä tuhoamiskuluja. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tilanteessa Mylan AB:illa ei ole oikeutta saada korvausta kyseisten tuotteiden osalta kärsimistään vahingoista.

5 Myötävaikuttamiseen perustetusta väitteestä

84. Gilead on esittänyt, että sen ei ole katsottava olevan vastuussa Mylan AB:in kärsimästä vahingosta, sillä Mylan AB on aiheuttanut kaiken vahingon itse tarjoamalla julkisessa hankintamenettelyssä Gileadin peruspatentin voimassaoloaikana peruspatentin suojapiiriin kuuluvia loukkaavia rinnakkaisvalmisteita. Gilead on esittänyt, että mikäli Mylan AB olisi pidättäytynyt loukkaamasta peruspatenttia, sille ei olisi syntynyt mitään vahinkoa. Gileadin on siten katsottava lähteneen siitä, että Mylan AB:ille mahdollisesti tuomittavan vahingonkorvauksen määrä on soviteltava nollaan euroon Mylan AB:in myötävaikutuksen perusteella.

85. Kuten edellä on selostettu, käsillä olevassa asiassa on kyse Mylan AB:in Gileadia vastaan nostamasta vahingonkorvauskanteesta, jolla Mylan AB on vaatinut, että Gilead velvoitetaan korvaamaan Gileadin tarpeettomasta turvaamistoimesta Mylan AB:ille aiheutuneet vahingot.

86. Markkinaoikeus toteaa, että Gileadin Mylan AB:iin kohdistama turvaamistoimihakemus on ollut perustettu väitteeseen sekä peruspatentin että lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkauksesta.

87. Markkinaoikeus on 21.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 830/17 katsonut, ettei turvaamistoimihakemus ole hyväksyttävissä peruspatenttiin perustettuna, mutta sen sijaan on hyväksyttävissä lisäsuojatodistukseen numero 266 perustettuna ja myöntänyt turvaamistoimen Mylan AB:ia vastaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla väitettyyn lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustettuna.

88. Mylan AB:ia vastaan määrätty turvaamistoimi on siis ollut perustettu yksinomaan väitettyyn lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen.

89. Kuten edellä on selostettu, muun ohella Mylan AB:in kanteesta lisäsuojatodistus numero 266 on sittemmin lainvoimaisesti julistettu mitättömäksi. Sanottu tarkoittaa, että lisäsuojatodistuksen numero 266 on katsottava olleen mitätön todistusta tarkoittavan hakemuksen tekemisestä lukien.

90. Lisäsuojatodistuksen numero 266 ei voida katsoa olleen pätevästi voimassa Gileadin viittaamien julkisten hankintamenettelyjen ajankohtana.

91. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole Gileadin esittämän perusteella aihetta sovitella Mylan AB:ille tuomittavan vahingonkorvauksen määrää sillä perusteella, että Mylan AB olisi Gileadin väittämällä tavalla loukannut peruspatenttia. Gileadin vaatimus vahingonkorvauksen määrän sovittelusta Mylan AB:in myötävaikutuksen perusteella on näin ollen hylättävä.

6 Yhteenveto

92. Gilead on velvoitettava korvaamaan Mylan AB:ille tarpeettomasta turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta 501.238,98 euroa menetettynä myyntikatteena ja kateostojen osalta yhteensä 280.819,64 euroa eli yhteensä 782.058,62 euroa. Mylan AB:in vahingonkorvausvaatimus on enemmälti hylättävä.

7 Oikeudenkäyntikulut

93. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

94. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

95. Mylan AB on vaatinut, että Gilead velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaaman sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 201.101,57 eurolla viivästyskorkoineen.

96. Gilead on kiistänyt Mylan AB:in oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan, mutta ei määrältään miltään osin.

97. Markkinaoikeus on edellä hyväksynyt Mylan AB:in vahingonkorvausvaatimuksen osittain, määrällisesti noin kolmasosan vaaditusta korvauksesta. Mylan AB:in korvausvaatimus myynnin menettämisen osalta samoin kuin kateostojen osalta on hyväksytty osittain. Sen sijaan vaatimus on muita vahinkoja koskevalta osin hylätty. Markkinaoikeus katsoo, että viimeksi mainitulla osuudella on ollut vähäinen merkitys sekä vaaditun korvauksen määrän osalta että asiaan käytetyn työmäärän osalta. Mylan AB:in vaatimus on kuitenkin hylätty perusteilla, joiden ei voi katsoa olevan harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei olisi ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Markkinaoikeus katsoo, että Mylan AB on oikeutettu saamaan korvauksena puolet vaatimastaan määrästä 201.101,57 euroa eli 100.550,79 euroa.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus velvoittaa Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Mylan AB:ille tarpeettomasta turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko 782.058,62 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti 21.4.2020 lukien.

Muilta osin markkinaoikeus hylkää Mylan AB:in vahingonkorvausvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Mylan AB:in oikeudenkäyntikulut 100.550,97 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.3.2025.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.

‍

Liitetiedostot

Tuomion täydennys 28.3.2025, päätös numero 173/2025