MAO:462/​2025

Asian tausta

Vaasan Sähkö Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 21.3.2025 lähettänyt valitsemilleen tarjoajille tarjouspyynnön Vaasan Sähkö Myynti Oy:n, Vaasan Sähkö Oy:n ja Vaasan Sähköverkko Oy:n perintäpalveluja koskevasta hankinnasta kahden vuoden ajalle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Vaasan Sähkö Oy on 15.5.2025 ilmoittanut hankintamenettelyyn osallistuneille tarjoajille B2 Impact Oy:n tarjouksen valinnasta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) kynnysarvon, mutta jakautunut hankinnan toteuttaneiden yhtiöiden kesken siten, että Vaasan Sähkö Myynti Oy:n osuus hankinnan kokonaisarvosta on ollut 88,99 prosenttia ja kahden muun yhtiön osuudet hankinnan kokonaisarvosta ovat kumpikin jääneet erityisalojen hankintalain kynnysarvon alle.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ropo Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.199,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on laiminlyönyt velvoitteensa ilmoittaa hankinnasta julkisesti ja tehdä perusteltu hankintapäätös, vaikka kyseessä on erityisalojen hankintasäännösten kynnysarvon ylittävä erityisalojen hankinta, johon sovelletaan erityisalojen hankintasäännöksiä. Hankintaan ei voida soveltaa vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisesta sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta annettua Euroopan komission päätöstä 2006/422/EY. Tämä johtuu siitä, että kyse on ollut sähkön myyntiin liittymättömästä itsenäisestä hallinnollisesta tukipalvelusta. Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa komission päätöksestä tai muutakaan perustelua sille, miksi hankinta jäisi erityisalojen hankintasäännösten ulkopuolelle.

Muut energiayhtiöt kilpailuttavat säännönmukaisesti vastaavat palveluhankinnat erityisalojen hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksiköllä on ollut tarjouspyynnön perusteella tarkoitus käyttää hankinnan kohteena olevia perintäpalveluja myös esimerkiksi kiinteistövuokrien saatavissa, jotka eivät liity varsinaiseen sähkön myyntitoimintaan.

Hankintayksikkö on menetellyt erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole vertaillut tarjouksia tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eikä perustellut tarjousten pisteytystä. Tarjousten laatuvertailuun liittyviä perusteita on lisäksi tarkennettu jälkikäteen siten, että ne eivät vastaa tarjouspyynnössä ilmoitettua.

Vastine

Vaatimukset

Vaasan Sähkö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.876,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintaan ei sovelleta erityisalojen hankintasäännöksiä. Erityisalojen hankintasäännösten soveltaminen riippuu hankintayksikön harjoittamasta toiminnasta sekä tämän toiminnan ja hankintayksikön suunnitteleman hankinnan välisestä yhteydestä.

Vaasan Sähkö Oy:n toimialana on sähkön ja kaukolämmön tuotanto sekä kaukolämmön myynti asiakkailleen. Vaasan Sähköverkko Oy:n toimialana on sähkön siirto ja jakelu sähköverkoissaan. Yhtiöt muodostavat yhdessä sähkön myyntiä kuluttaja- ja yritysasiakkaille harjoittavan Vaasan Sähkö Myynti Oy:n kanssa Vaasan Sähkö -konsernin. Konsernin myyntitoiminnot on keskitetty 1.4.2025 tehdyllä liiketoimintasiirrolla Vaasan Sähkö Myynti Oy:öön. Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy ja Vaasan Sähkö Myynti Oy harjoittavat siten sinänsä energiahuoltoon liittyvää toimintaa.

Euroopan komissio on kuitenkin päätöksellään 2006/422/EY vapauttanut sähkön tuotannon ja myynnin Suomessa EU:n erityisalojen hankintasäännösten soveltamisalasta. Tämä poikkeuslupa on pysynyt voimassa myös nykyisen erityisalojen hankintasääntelyn voimassaoloaikana. Perintäpalvelujen hankinnan pääasiallinen kohde on Vaasan Sähkö Oy:n myyntiliiketoiminnan mahdollistaminen. Sähkön myyntiliiketoimintaa ei ole mahdollista harjoittaa ilman hankinnan kohteena olevia perintäpalveluja. Ilman perintäpalveluja maksamattomia saatavia ei saataisi perittyä asiakkailta, mikä johtaisi siihen, ettei sähkön myyntitoimintaa voitaisi harjoittaa lainkaan. Perintäpalveluilla on siten luonteensa puolesta välitön yhteys sähkömyyntitoiminnan harjoittamiseen.

Edellä esitettyä ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankinnassa on mukana myös muita Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöitä. Oikeuskäytännön perusteella sekamuotoista sopimusta, jonka eri osat muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena sen luonnehtimiseksi oikeudellisesti, ja sitä on arvioitava sen pääasiallisena kohteena olevaan osaan tai sopimuksen hallitsevaan tekijään sovellettavien säännösten perusteella.

Hankinta on tullut tehdä koko Vaasan Sähkö -konsernin kattavasti ja jakamattomasti. Perintäpalvelut on tullut hankkia Vaasan Sähkö -konsernille yhdeltä palveluntuottajalta, koska perintäpalvelujen jakaminen siten, että jokaisella konserniyhtiöllä olisi oma erillinen perintäpalvelukumppaninsa, ei ole mahdollista. Tämä aiheuttaisi vakavaa yhteensopimattomuutta Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöiden toimittajien ja niiden käytössä olevien järjestelmien välille. Jokaisella perintäpalvelujen tuottajalla on omat tietojärjestelmänsä, eivätkä nämä toimi yhteen toisten perintäpalvelujen tuottajien järjestelmien kanssa.

Vaasan Sähkö -konsernille on lisäksi taloudenpidon kannalta välttämätöntä, että se saa jatkuvasti mahdollisimman helposti reaaliaikaista tietoa yhtiörajat ylittävästi kaikista konsernin saatavista ja niiden kotiuttamisesta. Useita perintäpalveluntuottajia käytettäessä tämä ei välttämättä ole mahdollista tai kohtuuhintaista, kun tietoa jouduttaisiin keräämään useasta järjestelmästä. Myös tarjouspyynnössä on vaadittu palveluntuottajalla olevan käytössään reaaliaikainen ja konekielisesti tilaajan järjestelmään tiedonsiirroltaan kytketty raportointijärjestelmä.

Edelleen perintäpalvelujen hankinta yhdeltä palveluntuottajalta koko Vaasan Sähkö -konsernille on mahdollistanut sen, että konsernille saadaan mahdollisimman edulliset hinnat. Konsernin yhteinen hankintavolyymi on merkittävästi yksittäisiä yhtiöitä suurempi, mikä antaa tarjoajille mahdollisuuden tarjota edullisia yksikköhintoja.

Perintäpalveluhankinnan selvä pääpaino on ollut Vaasan Sähkö Myynti Oy:n perintäpalveluissa. Myyntilaskujen vuoden 2024 kappalemäärän perusteella Vaasan Sähköverkko Oy:n osuudeksi hankittavista perintäpalveluista muodostuu 7,5 prosenttia ja Vaasan Sähkö Oy:n osuudeksi 92,5 prosenttia. Vaasan Sähkö Oy:n oma osuus perintäpalveluista jakautuu edelleen sähkön myyntiin liittyviin perintäpalveluihin 96 prosentin osuudella ja kaukolämpöön liittyviin perintäpalveluihin 4 prosentilla. Sähkön myyntiin liittyvä 96 prosentin osuus on siirtynyt Vaasan Sähkö Myynti Oy:lle 1.4.2025 alkaen. Sähkön myyntilaskut muodostivat näin ollen 88,99 prosenttia ja kaukolämmön myyntilaskut 3,5 prosenttia koko Vaasan Sähkö -konsernin myyntilaskuista vuonna 2024.

Hankinta ja perintäpalvelujen tarve kohdistuu siten pääasiallisesti sähkön myyntitoimintoihin, eivätkä Vaasan Sähköverkko Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n osuudet hankinnan arvosta ylitä erityisalojen hankintasäännösten mukaisia kynnysarvoja. Myös hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa on todettu, että hankintayksikön arvion mukaan 85 prosenttia toimeksiannoista on Vaasan Sähkö Myynti Oy:n toimeksiantoja. Myyntilaskujen määrät ja niiden jakautuminen sähkönsiirron sekä kaukolämmön ja sähkön myynnin kesken ovat olleet vuonna 2025 vastaavat kuin vuonna 2024. Yli ajan laskuja päätyy eri toiminnoissa suhteellisesti saman verran perintään.

Vaasan Sähkö -konsernilla on ainoastaan viisi sen ulkopuolista kiinteistövuokra-asiakasta, eli näitä laskuja toimitetaan vuosittain mitätön määrä. Muut kuin sähkön myyntilaskut ovat täysin marginaalisia Vaasan Sähkö -konsernin laskumassassa. Koska valtaosa toimeksiannoista kohdistuu Vaasan Sähkö Myynti Oy:öön, perintäpalvelut vastaavat ensisijaisesti sähkön myynnin tarpeisiin, eikä asiassa ole merkitystä sillä, että perintäpalveluja on tarkoitus käyttää myös sähkön myyntiin liittymättömien saatavien perintään.

Mikäli markkinaoikeus vastoin hankintayksikön näkemystä katsoisi, että esillä olevaan hankintaan sovellettaisiin yleisiä hankintasäännöksiä, nämä hankintasäännökset eivät tule sovellettaviksi, koska Vaasan Sähkö ei ole niissä tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos.

Kuultavan lausunto

B2 Impact Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että koska Vaasan Sähkö -konserniyhtiöt muodostavat hankinnassa yhden kokonaisuuden, on hankinnan arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien yksittäisten Vaasan Sähkö -konserniin kuuluvien yhtiöiden hankintojen yhteinen ennakoitu kokonaisarvo. Ennakoidussa arvossa huomioitaviksi tulevat lisäksi sekä Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöiden itse maksamat kuten myös perintäpalveluasiakkaiden maksamat kustannukset. Kynnysarvon ylittyminen ei ole asiassa riitaista.

Markkinaoikeuden on arvioitava, onko kilpailutus voitu asiassa tehdä kattavasti yhdellä kertaa kaikille Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöille ja onko tällaiselle menettelylle ollut riittävät perusteet hankintasäännösten valossa.

Hankintayksikkö on tulkinnut Euroopan komission päätöstä 2006/422/EY virheellisesti ja laajentaen tulkintaa sellaiselle alueelle, johon sitä ei ole tarkoitettu. Myöskään oikeuskäytännöstä ei voida tehdä sitä tulkintaa, että perintäpalvelut olisi asiassa voitu jättää kilpailuttamatta. Olennaista on arvioida sitä, onko perintäpalveluhankinta sellainen hankinta, jota tarkoitetaan komission päätöksessä ja onko perintäpalveluilla ja komission päätöksessä tarkoitetulla sähkön tuotannolla ja myynnillä riittävä liittymä toisiinsa. Koska komission päätös merkitsee poikkeusta julkisten hankintojen yleisestä kilpailutusvelvollisuudesta, riittävän liittymän olemassaoloa tulee arvioida tiukoin kriteerein.

Hankintayksikön näkemys sähkön myynnin ja perintäpalvelujen yhteydestä on vahvasti liioiteltu eikä vastaa todellisuutta. Hankinnan kohteena olevien perintäpalvelujen käyttö on myyntilaskujen kokonaisvolyymit huomioiden suhteellisen marginaalista, eikä perintäpalveluilla ole kovinkaan suurta roolia sähkön myyntiliiketoimintaa kokonaisuutena ajatellen. Valittaja ei kiistä sitä, etteikö perintäpalveluilla voisi olla myönteistä vaikutusta hankintayksikön harjoittamaan sähkön myyntiliiketoimintaan taloudellisessa mielessä tehostamalla erääntyneiden laskusaatavien hallintaa, mutta väite siitä, että sähkön myyntiliiketoimintaa ei voitaisi harjoittaa lainkaan ilman perintäpalveluita, on liioiteltu.

Perintäpalvelut ovat enemmänkin jälkikäteistä, marginaaliseen osaan asiakkaita kohdistuvaa laskujen hallinnointia ja saatavien perintää. Ne eivät sisällä suoranaista, selkeää ja välitöntä operatiivista kytkentää varsinaiseen sähkön tuotannon ja myynnin ydinprosessiin eli sähkön tuotantoon ja myyntiin sähköverkkoihin. Perintäpalvelut eivät siten ole ensisijaisesti sähkön tuotantoon ja myyntiin kuluva toiminto, jolla mahdollistettaisiin sähkön tuotanto ja myynti. Perintäpalvelu on tosiasiassa sähkön tuotannon ja myynnin ydinprosessiin kuulumaton ulkopuolisen palveluntuottajan hankintayksikölle tuottama erillinen hallinnollinen tukipalvelu. Tämä palvelu tulee tarpeelliseksi ainoastaan asiakkaan maksuhäiriötilanteessa ja palvelua käytetään hankintayksikön asiakaslaskutuksen jatkeena kokonaisvolyymit huomioiden suhteellisen harvoin. Perintäpalvelujen ei myöskään voida katsoa olevan selkeässä ja välittömässä yhteydessä siihen, että hankintayksikön sähkön tuotantoon ja myyntiin liittyvät sopimusvelvoitteet tulevat asianmukaisesti täytetyiksi.

Kun huomioidaan hankinnan kohteena olevat kaikki toiminnot (perintätoimeksiantoihin ja katkaisuprosessiin liittyvä asiakaspalvelu, saatavien vapaaehtoinen perintä, saatavien oikeudellinen perintä, konkurssivalvonnat, velkajärjestelyt, yrityssaneeraukset, jälkiperintä, raportointi ja tilitykset, tarvittaessa riita-asiat) ja edelleen se, että Vaasan Sähkö Myynti Oy:n myyntilaskuista vain suhteellisen pieni osa etenee lopulta maksumuistutusvaiheeseen, on täysin mahdollista että jokin yksittäinen muuhun saatavalajiin liittyvä toimeksianto voi aiheuttaa hankintayksikölle sopimuskaudella suuremmat kustannukset kuin mitä sähkön myyntilaskujen perintäkustannukset aiheuttavat. On siten tulkinnanvaraista, voidaanko hankinnan edes lähtökohtaisestikaan katsoa vastaavan vain ensisijaisesti sähkön myynnin tarpeisiin. Tällaisessa usean toiminnon tilanteessa saattaa olla lopulta mahdotonta objektiivisesti määritellä, mihin saatavalajiin hankinnan suurimmat kustannukset sopimuskaudella kohdistuvat ja mitä käyttötarkoitusta hankinta lopulta palvelee.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että hankintaan ei sovelleta erityisalojen hankintasäännöksiä, hankintaan tulisi viimekädessä soveltaa kuitenkin yleisiä hankintasäännöksiä. Ei ole yksiselitteistä, että Vaasan Sähkö Oy:n toiminnan voitaisiin katsoa olevan puhtaasti kaupallista ja voittoa tavoittelevaa toimintaa ilman että toimintaan liittyisi millään tavalla yleisen edun mukaisia tarpeita. Markkinaoikeuden on siten arvioitava, täyttyykö Vaasan Sähkö Oy:n osalta julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkistöt. Mikäli hankintayksikkö voidaan katsoa yleisissä hankintasäännöksissä tarkoitetuksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi, hankintaan on viimekädessä sovellettava yleisiä hankintasäännöksiä.

Valittaja paljoksuu hankintayksikön korvattaviksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää. Hankintayksikön avustajien käyttämää työmäärää voidaan pitää ajallisesti ylimitoitettuna ottaen huomioon asian laatu ja laajuus.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja merkitykselliset oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, sovelletaanko esillä olevaan hankintaan julkisista hankinnoista annettuja oikeusohjeita ja onko markkinaoikeudella toimivalta arvioida kyseisen hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta.

Kysymyksessä olevaan asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valituksen tutkiminen ei kuulu sen toimivaltaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 10 §:n mukaan mainittua lakia ei sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa varten tehtäviin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin sanotussa laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät (viranomaishankintayksikkö).

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat lisäksi lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat julkiset yritykset sekä viranomaisen myöntämän erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt (muu hankintayksikkö).

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 4 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettuja julkisia yrityksiä ovat sellaiset yhteisöt, joihin viranomaishankintayksiköt voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella; yksikön katsotaan kuuluvan viranomaisen määräysvaltaan erityisesti silloin, jos viranomainen suoraan tai välillisesti:
1) omistaa enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta;
2) hallitsee enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta; taikka
3) voi nimittää yli puolet yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 249 ja 250) on todettu, että sanotun lain soveltamisalakysymysten selkeyttämisessä arvioinnin etenemisellä on olennainen merkitys. Arvioinnissa tulee ensin selvittää, mitä toimintaa hankkiva yksikkö harjoittaa ja liittyykö tehtävä hankinta kyseisen toiminnan harjoittamiseen. Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta. Mikäli tehtävä hankinta liittyy erityisalatoiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan seuraavaksi, onko hankkija erityisalojen hankintalain mukainen hankintayksikkö.

Erityisalojen hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja. Mainittua lakia sovelletaan myös kaasun tai lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.

Erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja. Mainittua lakia sovelletaan myös sähkön toimittamiseen näihin verkkoihin sekä sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.

Erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 253) on todettu, että Euroopan komissio on päätöksellään 2006/422/EY vapauttanut julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (vanha erityisalojen hankintadirektiivi) 30 artiklan nojalla sähkön tuotannon ja myynnin vanhan erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisalasta. Edellisten erityisalojen hankintadirektiivien aikana myönnetyt poikkeusluvat pysyvät voimassa myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (voimassa oleva erityisalojen hankintadirektiivi) voimassaoloaikana. Näin ollen sähkön tuotanto ja myynti jäävät erityisalojen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle riippumatta
3 momentissa säädetystä. Vaikka Suomi on saanut komissiolta poikkeusluvan sähkön tuotantoa ja myyntiä eli sähkön toimitusta koskien, kuuluu Suomessa edelleen sähkön verkkotoiminta eli sähkön siirto ja sähkön jakelu eli siirto jakeluverkossa voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisalaan.

Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia ei sovelleta hankintoihin tai suunnittelukilpailuihin, jotka tehdään sellaisen mainitussa laissa tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, jonka osalta on erityisalojen hankintadirektiivin 35 artiklan mukaisesti komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistettu, että toiminto on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

Erityisalojen hankintalain 11 §:n 2 momentin mukaan mainitun lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja sekä lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevaan sopimukseen sovelletaan erityisalojen hankintalakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena on mainitun lain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat ja jos sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos sopimuksen kyseisessä momentissa tarkoitetut osat erotetaan lain soveltamisalaan kuuluviin ja sen ulkopuolelle jääviin osiin erillisiksi sopimuksiksi, erityisalojen hankintalakia sovelletaan mainitun lain soveltamisalaan kuuluvaan hankintasopimukseen. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan mutta sopimusta ei jaeta erillisiksi osiksi, sovelletaan sopimukseen mainittua lakia riippumatta sopimuksen pääasiallisesta kohteesta.

Erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin mukaan useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään. Pykälän
3 momentin mukaan, jos jokin 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto ei kuulu erityisalojen hankintalain eikä hankintalain soveltamisalaan ja jos objektiivisesti on mahdotonta määritellä, minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, useita toimintoja koskeva hankintasopimus on tehtävä erityisalojen hankintalain mukaisesti.

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun sanotussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain
16 luvussa (145–169 §) säädetään. Hankintalain 154 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan kynnysarvot, jotka perustuvat erityisalojen hankintadirektiiviin ja käyttöoikeussopimusdirektiiviin ilman arvonlisäveroa laskettuina, ovat, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission asetuksella (EU) 2023/2496, tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa 443.000 euroa (1 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Euroopan komission vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisesta sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, annetun päätöksen 19.6.2006 (2006/422/EY) 1 artiklan mukaan vanhaa erityisalojen hankintadirektiiviä 2004/17/EY ei sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa niiden sähkön tuotanto tai myynti Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen mukaan sekamuotoisten hankintasopimusten tapauksessa sovellettavat säännöt on määriteltävä sopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan, jos sopimuksen muodostavat eri osat eivät ole objektiivisesti erotettavissa toisistaan. Sen vuoksi on selkeytettävä, miten hankintayksikön olisi määritettävä, ovatko eri osuudet erotettavissa. Selkeyttämisen on perustuttava asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Määritys on tehtävä tapauskohtaisesti niin, että hankintayksikön ilmaisemat tai sen oletetut aikomukset katsoa, että sekamuotoisen sopimuksen eri osat eivät ole erotettavissa toisistaan, eivät riitä vaan näiden aikomusten olisi perustuttava objektiivisiin seikkoihin, joiden vuoksi ne voivat olla oikeutettuja ja joilla voidaan perustella tarve tehdä yksi sopimus. Tällainen perusteltu tarve tehdä yksi ainoa sopimus voi olla kyseessä esimerkiksi rakennettaessa yksi rakennus, josta osa on tarkoitettu asianomaisen hankintayksikön käyttöön ja toinen osa käytettäväksi käyttöoikeudella, esimerkiksi pysäköintitilojen tarjoamiseksi yleisölle. On selvennettävä, että tarve tehdä yksi ainoa sopimus voi johtua luonteeltaan sekä teknisistä että taloudellisista syistä.

Voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin johdanto-osan 43 perustelukappaleen mukaan mainittua direktiiviä ei saa soveltaa direktiivissä tarkoitetun toiminnan toteuttamiseksi tehtyihin hankintasopimuksiin eikä tällaisen toiminnan toteuttamiseksi järjestettäviin suunnittelukilpailuihin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä toiminta toteutetaan, kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sen vuoksi on tarpeen ylläpitää menettelyä, jota sovelletaan kaikkiin mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluviin aloihin tai niiden osiin ja jossa voidaan ottaa huomioon nykyisen tai tulevan kilpailulle avaamisen vaikutukset. Tällaisella menettelyllä on annettava oikeusvarmuus asianomaisille yksiköille ja otettava käyttöön asianmukainen päätöksentekomenettely, jolla varmistetaan unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kyseisellä alalla lyhyiden määräaikojen kuluessa. Oikeusvarmuuden vuoksi on selvennettävä, että kaikkia ennen mainitun direktiivin voimaantuloa annettuja päätöksiä, jotka koskevat direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa olevien vastaavien säännösten sovellettavuutta, sovelletaan edelleen.

Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä olevaan hankintaan sovellettava erityisalojen hankintalain säännöksiä, on otettava ensin kantaa siihen, harjoittaako hankkiva yksikkö erityisalojen hankintalain 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa ja liittyykö hankinta sanottuun toimintaan. Kun kyseiseen hankinnan on lisäksi toteuttanut useampi kuin yksi eri toimintaa harjoittava yhtiö, on samalla arvioitava, mikä merkitys tällä on erityisalojen hankintalain säännösten soveltamiseen.

Asiassa esitetty selvitys

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on hankintailmoitusta julkaisematta lähettänyt tarjouspyynnön esillä olevassa hankinnassa valitsemilleen toimittajille. Hankintayksikkö ei ole tehnyt erillistä hankintapäätöstä hankintamenettelyssä, mutta on ilmoittanut 15.5.2025 sähköpostitse tarjoajille valitun tarjoajan nimen. Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut tarjoajille tarjousvertailua koskevan pisteytysasiakirjan.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on muun ohella todettu, että hankinta koskee Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöiden ostamia ulkoistettuja perintäpalveluita, jotka sisältävät esimerkiksi perintätoimeksiantoihin ja katkaisuprosessiin liittyvän asiakaspalvelun, saatavien vapaaehtoisen ja oikeudellisen perinnän sekä raportoinnin ja tilitykset.

Tarjouspyynnön liitteenä olleesta palvelukuvauksesta ilmenee, että tilaajalla on palvelukuvauksen tekohetkellä viisi saatavalajia (sähkönmyynti, kaukolämpö, sähkönsiirto, liittymismaksut ja muut palvelut kuten esimerkiksi kiinteistövuokrat ja palvelutuotteet). Palvelukuvauksessa on lisäksi todettu, että palveluntuottajalla on oltava käytössään raportointijärjestelmä, joiden tietojen tulee olla reaaliaikaisia, ja että palveluntuottaja välittää tilaajan tietojärjestelmään tiedostosiirtona velallisten suoritustiedot konekielisesti. Edelleen palvelukuvauksen mukaan tilaajalle tulee tarjota näkymä reaaliaikaiseen saatava- ja kontaktitilanteeseen.

Hankintamenettelyn aikana tarjoajien tekemiin kysymyksiin annettuja vastauksia koskevassa hankintayksikön asiakirjassa on kysymykseen ”Millaiset volyymiodotukset ovat vaiheessa 1?” annettu vastaukseksi: ”Tämänhetkinen arvio on, että 85 % toimeksiannoista tulee olemaan Vaasan Sähkö Myynti Oy:n toimeksiantoja.”

Vaasan Sähkö Oy:n kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana on sähkö- ja lämpölaitostoiminta sekä niihin ja muuhun energiahuoltoon liittyvä tuotteiden valmistus, kauppa ja muu liiketoiminta.

Vaasan Sähköverkko Oy:n kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana on omistaa, hallita ja rakennuttaa sähkönsiirtoverkostoa, myydä siirtopalveluja ja siirtoverkostoon liittyviä televerkkopalveluja, sekä niihin ja muuhun energiahuoltoon liittyvien tuotteiden valmistus, kauppa ja muu liiketoiminta. Yhtiö voi myös omistaa toimialansa edellyttämää osake- ja muuta omaisuutta.

Vaasan Sähkö Myynti Oy:n kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana on sähkön vähittäismyynti ja energiapalvelujen tarjoaminen Suomessa sekä muu siihen liittyvä liiketoiminta. Yhtiö voi toimintaansa varten harjoittaa kiinteistöjen, osakkeiden ja osuuksien ostamista, omistamista, vuokrausta ja hallintaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sähkön myyntilaskut muodostivat 88,99 prosenttia ja kaukolämmön myyntilaskut 3,5 prosenttia koko Vaasan Sähkö -konsernin myyntilaskuista vuonna 2024. Hankintayksikön mukaan myyntilaskujen määrät ja niiden jakautuminen sähkönsiirron sekä kaukolämmön ja sähkön myynnin kesken ovat olleet vuonna 2025 vastaavat kuin vuonna 2024 ja yli ajan laskuja päätyy eri toiminnoissa suhteellisesti saman verran perintään.

Asian arviointi

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2021:176 katsonut, että kalateiden rakentamista koskeva ja vuonna 2020 käynnistetty hankinta oli sinänsä tehty erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun sähkön tuottamiseen liittyvän energiahuollon alan toiminnan harjoittamista varten. Euroopan komission 19.6.2006 tehdyn päätöksen perusteella erityisalojen hankintadirektiiviä ei kuitenkaan sovellettu hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa niiden sähkön tuotanto tai myynti Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kysymys oli hankinnasta, johon ei tullut soveltaa erityisalojen hankintalakia eikä myöskään hankintalakia riippumatta hankkeen saamasta julkisesta tuesta.

Unionin tuomioistuin on 28.10.2020 antamassa postipalvelujen alaa koskevassa tuomiossaan (Pegaso ja Sistemi di Sicurezza, C-521/18, EU:C:2020:867) todennut, että voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin 2014/25/EU soveltamisarvioinnissa tehdyn hankinnan ja erityisalan eli postialan välinen liittymä ei voi olla minkä luonteinen tahansa, jotta se voisi palvella postialaan kuuluvan toiminnan harjoittamista, koska muussa tapauksessa jätettäisiin huomiotta direktiivin 2014/25/EU 19 artiklan 1 kohdan sisältö. Ei riitä, että kyseisen hankinnan kohteena olevat palvelut vaikuttavat myönteisesti hankintayksikön toimintaan ja lisäävät sen kannattavuutta, jotta kyseisen hankintasopimuksen ja postialaan kuuluvan toiminnan välillä voidaan todeta mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun liittymän olemassaolo. Kyseisessä säännöksessä tarkoitettuihin toimintoihin, jotka liittyvät postipalvelujen tarjoamiseen, kuuluu kaikki toiminta, joka tosiasiallisesti palvelee postipalvelujen alaan kuuluvan toiminnan harjoittamista mahdollistamalla tämän toiminnan asianmukaisen toteuttamisen, kun otetaan huomioon sen tavanomaiset harjoittamisolosuhteet, lukuun ottamatta toimintaa, jota harjoitetaan muutoin kuin asianomaisen alakohtaisen toiminnan harjoittamiseksi (42 ja 43 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 6.5.2010, Club Hotel Loutraki ym., C-145/08 ja
C-149/08, EU:C:2010:247, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ilmenee, että sellaisen sekamuotoisen sopimuksen tapauksessa, jonka eri osat liittyvät hankintailmoituksen perusteella erottamattomalla tavalla toisiinsa ja muodostavat näin jakamattoman kokonaisuuden, kyseistä liiketoimea on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena sen luonnehtimiseksi oikeudellisesti ja sitä on arvioitava sen pääasiallisena kohteena olevaan osaan tai sopimuksen hallitsevaan osatekijään sovellettavien säännösten perusteella (ks. myös tuomio 1.8.2022, Roma Multiservizi ja Rekeep, C-332/20, EU:C:2022:610, 54 ja 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus toteaa, että yhtiöiden kaupparekisteritietojen ja asiassa esitetyn selvityksen perustella esillä olevan hankinnan tilaajina olevat Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähkö Myynti Oy ja Vaasan Sähköverkko Oy harjoittavat kaikki joko erityisalojen hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua lämpöenergiaan liittyvää energiahuoltotoimintaa ja/tai saman pykälän 3 momentissa tarkoitettua sähköenergiaan liittyvää energiahuoltotoimintaa. Hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella kaikki yhtiöt ovat lisäksi pääosin Vaasan kaupungin eli viranomaisen omistamia, joten ne täyttävät erityisalojen hankintalain 5 §:n 4 momentissa tarkoitetun julkisen yrityksen määritelmän. Esillä olevan hankinnan kohteena olevat perintäpalvelut myös tosiasiallisesti palvelevat unionin tuomioistuimen edellä selostetussa oikeuskäytännössä kuvatulla tavalla Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöiden energiahuoltotoiminnan harjoittamista mahdollistamalla tämän toiminnan asianmukaisen toteuttamisen. Hankintayksikön esittämällä tavalla ilman perintäpalveluja energiahuoltotoiminnan maksamattomia saatavia ei saataisi perittyä asiakkailta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintamenettelyn käynnistämisajankohtana hankinnan tilaajina olleista julkisista yrityksistä Vaasan Sähkö Oy ja erityisesti Vaasan Sähkö Myynti Oy ovat harjoittaneet energiahuoltotoimintaan kuuluvaa sähkön tuotanto- ja myyntitoimintaa, jotka on edellä selostetusti Euroopan komission 19.6.2006 tekemällä päätöksellä (2006/422/EY) vanhan erityisalojen hankintadirektiivin 30 artiklan 1 kohtaan perustuen jätetty erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Edellä selostettujen voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin johdanto-osan ja erityisalojen hankintalain esityömainintojen sekä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2021:176 mukaisesti kyseisen komission päätöksen rajauksia sovelletaan edelleen myös voimassa olevan erityisalojen hankintadirektiivin ja erityisalojen hankintalain aikana. Erityisalojen hankintalain esityömainintojen mukaisesti erityisalojen hankintalain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, eikä hankinnan kohteesta. Lisäksi komission edellä mainittu päätös on koskenut nimenomaan toimintaa, jonka mahdollistamiseksi tarkasteltu hankinta on tehty, eli hankintayksikön toimintaa. Näin ollen sellainen palveluhankinta, jonka tarkoituksena on ollut mahdollistaa sähkön tuotanto- ja myyntitoiminnan harjoittaminen, jää lähtökohtaisesti erityisalojen hankintalain ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2021:176 esitetyllä tavalla myös hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että nyt kyseessä olevan perintäpalvelujen hankinnan voidaan katsoa tosiasiallisesti palvelevan sähkön myyntitoiminnan harjoittamista siten kuin unionin tuomioistuimen asiassa C-521/18 annetussa tuomiossa on todettu. Todettua ei anna aihetta arvioida toisin se, että perintäpalvelut ovat kytköksissä asiakkaiden maksuhäiriötilanteisiin tai että perintäpalvelujen käyttäminen on asiassa esitetyn selvityksen perusteella vähäistä verrattuna laskutuksen kokonaisvolyymiin. Erityisalojen hankintasääntelyssä tai unionin tuomioistuimen taikka korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä ei ole edellytetty hankinnan kohteena olevien palvelujen kuuluvan erityisalatoiminnan keskeisimpiin ydintoimintoihin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinnassa tilaajina olevat julkiset yritykset ovat harjoittaneet hankintamenettelyn käynnistämisajankohtana myös muuta erityisalojen hankintalain 6 §:ssä tarkoitettua energiahuoltotoimintaa kuin sähkön tuotanto- ja myyntitoimintaa, kuten lämpöenergiatoimintaa ja sähkön verkkotoimintaa. Yrityksistä Vaasan Sähköverkko Oy:n toimialana on kaupparekisteriotteen mukaan nimenomaisesti sähkönsiirtoverkoston omistaminen, hallinta ja rakennuttaminen sekä siirtopalvelujen myynti sekä Vaasan Sähkö Oy:n toimialana myös lämpölaitostoiminta. Selvityksen perusteella on pääteltävissä, että esillä oleva hankinta mahdollistaa myös tämän muun energiahuoltotoiminnan harjoittamisen.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt esillä olevassa sopimuksessa on yhtäältä kyse useita erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja sen ulkopuolelle kuuluvia toimintoja palvelevasta hankinnasta, jota säännellään erityisalojen hankintalain 12 §:ssä. Toisaalta sopimus voidaan hahmottaa myös kolmen eri hankintayksikön tekemän hankinnan muodostamana kokonaisuutena. Erilaisten, esimerkiksi erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja sen ulkopuolelle kuuluvien hankintojen muodostamia sekamuotoisia sopimuksia säännellään puolestaan erityisalojen hankintalain 11 §:ssä. Tehtyä sopimuskokonaisuutta on siten perusteltua arvioida sekä erityisalojen hankintalain 11 §:n että 12 §:n näkökulmista.

Erityisalojen hankintalain 11 §:n 2 momentissa on edellä kuvatusti säädetty, että erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja sekä lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevaan sopimukseen sovelletaan erityisalojen hankintalakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena on erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat ja jos sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Asiassa on siten tältä osin arvioitava, voidaanko hankintasopimuksen osat objektiivisesti erottaa toisistaan, ja mikäli ei voida, mitkä hankinnat ovat sopimuksen pääasiallisena kohteena.

Markkinaoikeus toteaa, että useiden eri yksiköiden hankinnoista rakentuvaa ja yhdenmukaisten palvelujen hankintasopimuskokonaisuutta ei yleensä ole objektiivisesti mahdotonta jakaa osiin siten, että hankintasäännösten velvoitteiden kohteina olevat hankintayksiköt kilpailuttavat osuutensa. Nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on kuitenkin esittänyt erityisiä syitä sille, miksi hankintasopimuksen osia ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan. Hankintayksikön mukaan perintäpalvelut on tullut hankkia Vaasan Sähkö -konsernille yhdeltä palveluntuottajalta, koska perintäpalvelujen jakaminen siten, että jokaisella konserniyhtiöllä olisi oma erillinen perintäpalvelukumppaninsa, ei ole mahdollista ja aiheuttaisi vakavaa yhteensopimattomuutta Vaasan Sähkö -konsernin yhtiöiden toimittajien ja niiden käytössä olevien järjestelmien välille. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että Vaasan Sähkö -konsernille on taloudenpidon kannalta välttämätöntä, että se saa jatkuvasti mahdollisimman helposti reaaliaikaista tietoa yhtiörajat ylittävästi kaikista konsernin saatavista ja niiden kotiuttamisesta, mikä ei välttämättä ole mahdollista tai kohtuuhintaista useita perintäpalveluntuottajia käytettäessä, kun tietoa jouduttaisiin keräämään useasta järjestelmästä.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella, että esillä olevaa perintäpalvelujen hankintasopimusta ei ole voitu perustellusti ja objektiivisesti jakaa osiin.

Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava, mitkä hankinnat ovat sopimuksen pääasiallisena kohteena.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön myyntilaskujen jakautumisesta esittämän ja edellä selostetun selvityksen perusteella sopimuksen pääasiallisena kohteena ovat olleet sähkön myyntitoiminnan mahdollistaneet palveluhankinnat. Koska sähkön myyntitoiminta jää erityisalojen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, jää esillä oleva hankintasopimus erityisalojen hankintalain
11 §:n 2 momentin nojalla erityisalojen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Koska sopimuksen ensisijaisena kohteena ovat olleet sähkön myyntitoiminnan mahdollistaneet palveluhankinnat, jää hankinta erityisalojen soveltamisalan ulkopuolelle myös erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin perusteella. Hankintalain 10 §:n perusteella hankintasopimukseen ei sovelleta myöskään hankintalain säännöksiä.

Johtopäätös

Koska nyt esillä olevaan hankintasopimukseen ei sovelleta erityisalojen hankintalain eikä hankintalain säännöksiä, markkinaoikeudella ei ole erityisalojen hankintalain 128 §:n ja hankintalain 154 §:n
1 momentin nojalla toimivaltaa arvioida hankinnan hankintasäännösten mukaisuutta. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Ropo Suomi Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Ropo Suomi Oy:n korvaamaan Vaasan Sähkö Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Ukkola ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.