MAO:511/2025
Alltime Suomi Oy > Järvenpään kaupunki
julkinen hankinta – tarjouspyynnön epäselvyys – tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
292/2025
29.09.2025
Hankinta-asiat
Asian tausta
Järvenpään kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.3.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Järvenpään kaupungin yleisten alueiden kunnossapidon alueurakan palveluhankinnasta ajalle 1.10.2025–30.9.2029 sekä optiokausille 1.10.2029–30.9.2031 ja 1.10.2031–30.9.2033.
Järvenpään kaupunginhallitus on 19.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 153 valinnut Terranor Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 32.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Alltime Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä sakon uhalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 20.750 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset katujen kunnossapitourakassa tarvittavan kaluston käytöstä ovat olleet epäselviä eikä niiden perusteella ole voinut antaa ja saada vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä esitetty vaatimus ”urakoitsijalla vaadittava kalusto yli 12 tonnia: vähintään yksi tiekarhu oma ja toinen vuokra sekä oma kauhakuormaaja vähintään 8 tonnia” on ollut epäselvä ja monitulkintainen. Lisäksi tarjouspyynnössä esitetty vaatimus ”urakassa käytetty kalusto omaa kalusto minimissään 30 % aliurakointi 70 %” on ollut tulkittavissa monin eri tavoin. Asetettuja vaatimuksia tai niissä käytettyjä termejä ei ole määritelty muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa eikä vaatimusten toteutumista ole käsitelty hankintayksikön laatimassa sopimusluonnoksessa. Kyseisten epäselvien vaatimusten vuoksi hankinnan kokonaisuus on jäänyt epäselväksi ammattimaiselle tarjoajalle.
Tarjouspyynnön vaatimuksen ”oma kalusto” tulkinta on keskeistä, koska tämä vaikuttaa tarjoajalle aiheutuviin kustannuksiin ottaen muun ohella huomioon oman henkilöstön tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset.
Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyä toiminta- ja laatusuunnitelmaa, joten hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseinen tarjous tarjouskilpailusta.
Hankintapäätös on virheellinen, koska siinä esitetyissä tarjousten vertailuhinnoissa ei ole otettu huomioon tarjouspyynnön hintaosion kohdassa ”Sidotut määrät” määriteltyjä kolmea viimeisintä riviä, joissa on pyydetty ilmoittamaan hinnat ja ilmoitettu hankintamäärät. Hankintayksikön olisi tullut ottaa kyseiset hinnat huomioon vertailuhintoja laskiessaan, koska tarjouspyynnössä ei ole esitetty, etteivätkö myös nämä hinnat vaikuttaisi tarjousten vertailuhintaan.
Edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyydet ovat olleet omiaan vaikuttamaan tarjoushintoihin. Koska voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksen hintaero on kolme viimeisintä sidottujen hintojen hintariviä huomioon ottaen ollut 16.187,06 euroa, on tarjouspyynnön epäselvyyksillä ollut todellinen merkitys kilpailutuksen lopputuloksen muodostumisessa.
Vastine
Vaatimukset
Järvenpään kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.547 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, koska siinä kalustolle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat olleet asianmukaisia ja selviä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on vähintään yksi oma tiekarhu-työkone ja yksi vuokrattu sekä yksi oma vähintään kahdeksan tonnin kauhakuormaaja. Hankintayksikön tarjouspyynnössä esittämät kalustovaatimukset ovat perustuneet hankintayksikön omaan varautumissuunnitelmaan. Muun ohella kirjanpidossa on yleisesti ja vakiintuneesti käytössä termi ”omat koneet ja kalusto”, jolla viitataan yhtiön tai esimerkiksi kaupungin omistamaan ja pysyvään käyttöön tarkoitettuihin tuotannollisessa tai hallinnollisessa käytössä oleviin koneisiin, laitteisiin, työkaluihin ja ajoneuvoihin. Termiä ”oma kalusto” ei voida pitää valituksessa esitetyllä tavalla epäselvänä.
Toinen tarjouspyynnössä omasta kalustosta esitetty vaatimus on ollut prosentuaalinen, jotta hankintayksikkö on voinut varmistua tarjoajalla olevan riittävät edellytykset toteuttaa kilpailutuksen kohteena ollut alueurakka siten, että tarjoaja ei ole riippuvainen pelkästään aliurakoitsijasta. Lisäksi tarjoajan oman kaluston määrä on omiaan turvaamaan hankintayksikön oman varautumissuunnitelman toteutumista. Tarjouspyynnössä on selkeästi ollut maininta kalustosta, ei henkilöstöstä.
Tarjouspyyntö liitteineen on olennainen osa tehtävää sopimusta, joten kaikki tarjouspyynnön vaatimukset tulevat myös osaksi hankintasopimusta.
Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä laatusuunnitelman, joka on hankintayksikön arvion mukaan täyttänyt tarjouspyynnössä toiminta- ja laatusuunnitelmalle asetetut vaatimukset. Lopullinen suunnitelma on tarkoitus täsmentää ennen urakan aloittamista tarjouspyyntöasiakirjoissa todetusti.
Tarjouksen vertailuhintaan vaikuttavat yksikköhinnat on esitetty tarjouspyynnössä, ja niiden laskentakaava on ollut tarjoajille näkyvillä tarjouksen syöttövaiheessa. Kilpailutuksen lopputulos ei olisi muuttunut, vaikka tarjousten vertailuhinnat olisi laskettu valittajan esittämällä tavalla.
Kuultavan lausunto
Terranor Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Tarjouspyyntö on ollut sisällöltään ja vaatimuksiltaan selvä. Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on saanut vertailukelpoiset tarjoukset ja tehnyt asianmukaisen tarjousvertailun. Voittaneen tarjoajan ja valittajan hintaero on ollut hyvin pieni. Tämä osoittaa tarjouspyynnön sisällön yksiselitteisyyttä ja selkeyttä.
Tarjoajan oman kaluston käyttöön liittyvä vaatimus ei ole ollut epäselvä. Vaatimuksen on tullut olla selvä valittajalle, joka on osallistunut lukuisiin vastaaviin kilpailutuksiin, joissa on esitetty samoja teemoja ja vaatimuksia hieman erilaisilla sanamuodoilla. Tarjoajan omasta kalustosta ei ole esitetty kysymyksiä tarjouskilpailun aikana, joten kyseinen vaatimus ei ole ollut valittajallekaan tosiasiassa epäselvä.
Tarjouskilpailun voittanut kuultava on toimittanut hankintayksikölle asianmukaisesti toiminta- ja laatusuunnitelman, jonka hankintayksikkö on arvioinut täyttäneen tarjouspyynnön vaatimukset.
Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti ilmoitettu, mistä tarjousten vertailuhinta on koostunut. Hankintayksikkö on laskenut tarjousten vertailuhinnan tarjouspyynnön mukaisesti ja kaikkien tarjoajien kesken samalla tavalla.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön vastineen jälkeen on jäänyt epäselväksi, onko tarjouspyynnön epäselvien kirjausten tarkoituksena ollut, että yhden oman tiekarhu-työkoneen ja yhden vuokratun sekä yhden oman kauhakuormaajan on tullut olla sataprosenttisesti varattuna hankintayksikön käyttöön. Kirjanpitosääntelystä ei ole löydettävissä tulkintaperustetta tarjouspyynnössä asetetuille vaatimuksille eikä siitä käy ilmi lainkaan kalustoa käyttävää henkilöstöä. Valittaja on ymmärtänyt tarjouspyynnön siten, että oman kaluston kuljettajina ja käyttäjinä on tullut olla tarjoajan oma henkilöstö. Vaatimuksesta, jossa on käytetty sanaa ”oma”, on jäänyt epäselväksi, onko riittävää, että aliurakoitsija käyttää tarjoajan omaa kalustoa ja tuleeko palvelun tuottamisessa käytetyn henkilöstönkin olla tarjoajan omaa.
Hankintayksikön asiassa esittämästä ei ole käynyt ilmi, mikä kalusto on laskettu tarjoajan omaan kalustoon, kenen palveluksessa oman kaluston käyttäjien on tullut tai on sallittua olla, miltä ajalta prosentuaalinen määrä on laskettu ja onko osuudet laskettu kappalemäärin. Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten selvyyttä ei osoita se, ettei hankintayksikölle ole esitetty tarjouskilpailun aikana kysymyksiä.
Kaikki tarjouspyynnön otsikon ”sidotut määrät (nämä vaikuttavat vertailuhintaan)” alla olevat hinnat olisi tullut ottaa huomioon tarjousvertailussa, jotta hankinnan kohteeseen liittyvät tarjoukset olisivat tulleet vertailluksi, menettely olisi ollut tarjoajien kannalta tasapuolista ja hintavertailu olisi kuvastanut hankintaa mahdollisimman hyvin. Kun tarjoajat ovat antaneet otsikon kohdassa pyydetyt hinnat, on oletuksena ollut, että ne kaikki vaikuttavat vertailuhintaan. Vaihtoehtoisesti tarjoajat eivät ole tarjouksia laatiessaan voineet varmuudella tietää, mitkä kaikki hinnat vaikuttavat hintavertailuun. Vaikka kilpailutuksen lopputulos ei muuttuisikaan kyseisten hintarivien huomioon ottamisella, pienentää kyseisen virheen huomioon ottaminen vertailuhintojen eroa valitun ja toiseksi tulleen sekä muiden tarjoajien välillä.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on lausunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.
Valittaja on esittänyt muun ohella, että kuultavan laatusuunnitelma ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vaatimuksia. Suunnitelmassa ei ole esitetty urakan toteutuksessa tarvittavaa henkilöstöä ja aliurakoitsijoita eikä kunkin henkilön pätevyysvaatimusten täyttymistä. Suunnitelmassa ei ole esitetty, missä aliurakoitsijoita on tarkoitus käyttää tai miten ne osallistuvat työsuunnitteluun eikä myöskään bonus- tai sanktiokäytäntöä. Kuultava ei ole ilmeisesti tarjonnut omaa tiehöylää ja se on esittänyt virheellisesti toisen kaupungin nimen suunnitelman eräässä kohdassa. Valittajalle toimitetusta suunnitelman julkisesta versiosta ei ole käynyt ilmi, onko siihen merkitty oma kalusto ja aliurakoitsijoiden kalusto erikseen. Suunnitelman kalustoluettelossa ei ole eritelty hiekoituslaitteita kahteen luokkaan, eikä siinä ole listattu painepesureita.
Kuultava on esittänyt muun ohella toimittaneensa hankintayksikölle tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyn laatusuunnitelman, jossa henkilöstöresurssit on kuvattu asianmukaisesti. Suunnitelma on sisältänyt riittävän selvityksen aliurakoitsijoiden käytöstä sopimuksen toteuttamisessa, eikä tarjouspyynnössä ole edellytetty yksityiskohtaista erittelyä siitä, missä tehtävissä aliurakoitsijoita ei käytetä. Suunnitelmassa on ilmaistu, että tiehöylä on tarvittaessa saatavilla, mikä ei tarkoita sitä, etteikö kuultavalla olisi omaa tiehöylää käytettävissä. Asiassa ei ole merkitystä viittauksella toisen kaupungin nimeen. Kuultava on laatinut kalustotaulukon tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukaisesti ja se on sisältänyt kaikki tarvittavat laitteet. Lisäksi hankintayksikkö on arvioinut luettelon täyttäneen kaikki asetetut vaatimukset.
Hankintayksikön mukaan tarjoajan toimittamasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta on tullut käydä ilmi riittävällä tarkkuudella hankintayksikön vaatimat alustavat tiedot tarjoajan kyvystä toimia alueurakan kokonaisvastuullisena sopijaosapuolena. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu, että suunnitelmassa on voitu täydentävin osain viitata tarjoajan voimassa olevaan toiminta- ja laatujärjestelmään ja sen asiakirjoihin tai työmaiden käsikirjaan, joihin kuultavan suunnitelmassa on viitattu. Edellä mainituilla viittauksilla ei kuitenkaan ole voitu kokonaisuudessaan korvata hankintayksikön edellyttämää toiminta- ja laatusuunnitelmaa. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa, että toiminta- ja laatusuunnitelman tulee olla tarjouksen jättämisvaiheessa lopullisessa muodossaan. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta ja laatu on otettu huomioon tarjouspyynnössä asetetuissa tarjoajan soveltuvuusvaatimuksissa, vähimmäisvaatimuksissa, hankinnan kohteen kuvauksessa sekä hankintasopimuksen ehdoissa.
Hankintayksikön ja kuultavan välillä pidetyssä selonottoneuvottelussa on käyty läpi tarjouksen teknisen ja kaupallisen sisällön ennen hankintapäätöksen tekemistä. Selonottoneuvottelussa ei ole havaittu sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet hankintasopimuksen tekemisen kuultavan kanssa.
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnössä tarjoajia merkitsemään tarjousasiakirjoihinsa ”kyllä vaaditaan” merkiksi siitä, että tarjoajalla on tarjouspyyntöasiakirjoissa vaaditut palvelutuotantoon tarvittavat aliurakoinnin henkilöstö- ja kalustoresurssit. Kuultava on vakuuttanut tarjouksessaan täyttävänsä nämä vaatimukset, ja vaatimukset on lisäksi vahvistettu selonottoneuvottelussa. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt, että alihankintasopimusten olisi tullut olla tehtyinä tarjoushetkellä. Kuultava on vahvistanut hankintayksikölle selonottoneuvottelussa, että vaadittu oman kaluston osuus ja muu vaadittu kalusto tullaan hankkimaan ennen työn aloittamista. Kuultavan suunnitelmassa tehty viittaus toisen kaupungin nimeen on asian arvioinnin kannalta merkityksetön.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on arvioitavana kysymys siitä, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä ja antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Lisäksi asiassa on tarvittaessa arvioitavana kysymys voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta ja siitä, onko hankintayksikkö vertaillut tarjoukset tarjouspyynnössä esitetysti hankintapäätöstä tehdessään.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on kilpailuttanut julkisena hankintana Järvenpään kaupungin yleisten alueiden kunnossapidon alueurakan. Hankinnasta on julkaistu markkinakartoitus 17.9.2024, ennakkoilmoitus 2.2.2025 ja EU‑hankintailmoitus 10.3.2025. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on asetettu tarjoajalle muun ohella vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan tarjoaja ”sitoutuu laatimaan toiminta- ja laatusuunnitelman ennen selonottoa” ja ”huolehtii urakkasopimuksen edellyttämien tehtävien suorittamisesta oikea-aikaisesti ja laatuvaatimusten sekä tarjotun hinnan mukaisesti”. Tämän jälkeen tarjouspyynnössä on asetettu vähimmäisvaatimuksina tiettyjä kalustovaatimuksia, joita ovat olleet muun ohella ”urakoitsijalla vaadittava kalusto yli 12 tonnia: vähintään yksi tiekarhu oma ja toinen vuokra sekä oma kauhakuormaaja vähintään 8 tonnia” ja ”urakassa käytetty kalusto omaa kalusto minimissään 30 % aliurakointi 70 %”.
Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä Urakkaohjelmassa 6.3.2025 on kohdassa 9.2 ”Laatu- ja toimintasuunnitelma” todettu muun ohella, että urakoitsija toimittaa aloituskatselmuksen jälkeen tilaajan turvallisuusasiakirjaan perustuen tarkennetun laatu- ja toimintasuunnitelman. Kohdassa on todettu lisäksi, että urakoitsijan tarjouksessa esitettyä alustavaa laatu- ja toimintasuunnitelma tarkennetaan, ja sitä täydennetään tehtäväkorttien mukaisessa laajuudessa seuraavalla jaottelulla sisältäen ympäristönhallinnan ja kalustoluettelon: kesähoitosuunnitelma, talvihoitosuunnitelma ja puhtaanapitosuunnitelma.
Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä Toiminta- ja laatusuunnitelmaohjeessa 6.3.2025 on kohdassa 1.1 ”Toiminta- ja laatusuunnitelman tarkoitus” todettu muun ohella, että asiakirja on urakoitsijan omaa toimintaa palveleva, ohjaava ja varmistava asiakirja. Suunnitelma on tullut tehdä ohjeen mukaan täydellisenä, mutta tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on tullut tarkentaa suunnitelmansa ennen sopimuksen allekirjoittamista viimeistään sopimuskatselmuksessa tarkemmin sovitun mukaiseksi. Ohjeen kohdassa 1.2 ”Toiminta- ja laatusuunnitelman laatiminen” on todettu muun ohella, että suunnitelma on tullut liittää urakkatarjoukseen. Suunnitelmassa on voitu täydennyksenä viitata urakoitsijan voimassa olevaan toiminta- ja laatujärjestelmään ja sen asiakirjoihin tai työmaiden käsikirjaan, mutta niillä ei ole voinut korvata nimenomaan annettavaa tarjousta varten vaaditussa laatusuunnitelmassa edellytettyjä tietoja sekä tarjoajan antamaa sitoutumista. Toiminta- ja laatusuunnitelma on tullut tehdä tarkoitusta vastaavan ja annettujen laatulupausten sisältöisenä ohjeessa esitetyn mukaisesti. Suunnitelmasta on tullut käydä ilmi riittävällä tarkkuudella tilaajan vaatimat alustavat tiedot urakoitsijan kyvykkyydestä toimia alueurakan kokonaisvastuullisena sopijaosapuolena. Kyseisen ohjeen kohdan mukaan laatusuunnitelma on tullut myös päivittää vuosittain ennen kunkin talvi- ja kesäkauden töiden aloittamista. Ohjeessa on pyydetty muun ohella listamaan urakkaan varatut kalustoresurssit.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkasopimusluonnoksessa on kohdassa 38 ”Sopimuksen liitteet ja asiakirjojen pätevyysjärjestys” todettu, että sopimuskokonaisuuden liitteisiin kuuluvat muun ohella tarjouspyyntö ja tarjous liitteineen.
Tarjouspyynnössä on kohdan ”Tarjouksen tiedot” alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” muun ohella listattu sidotut määrät ja pyydetty tarjoajaa antamaan hinta kullekin riville, joita on ollut yhteensä 20. Taulukon yläosassa on ilmoitettu, että kyseiset hinnat vaikuttavat vertailuhintaan sekä hinnan laskennassa käytetty kaava, jossa on mainittu kultakin alla mainitulta riviltä hankittava tuote. Hinnan laskentakaavassa ei kuitenkaan ole mainittu taulukon kolmea viimeisintä riviä.
Tarjouspyynnön epäselvyys
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn avoimuudesta ja tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.
Valittajan mukaan tarjouspyynnössä kalustolle asetetut vähimmäisvaatimukset ”urakoitsijalla vaadittava kalusto yli 12 tonnia: vähintään yksi tiekarhu oma ja toinen vuokra sekä oma kauhakuormaaja vähintään 8 tonnia” ja ”urakassa käytetty kalusto omaa kalusto minimissään 30 % aliurakointi 70 %” ovat olleet epäselviä. Tarjoajan on tullut vastata kyseisiin kohtiin ”kyllä”, mikäli se on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen. Hankintayksikön ja kuultavan mukaan kyseiset vähimmäisvaatimukset ovat olleet selviä.
Markkinaoikeus toteaa edellä ensiksi mainitusta vähimmäisvaatimuksesta käyvän ilmi, että hankintayksikkö on asettanut tarjoajalle vaatimuksia, jotka kohdistuvat yli 12 tonnin kalustoon. Vaatimuksen nimenomaisen sanamuodon mukaan urakoitsijalla on tullut olla vähintään yksi oma tiekarhu-työkone ja yksi vuokrattu sekä vähintään yksi oma kauhakuormaaja, jonka painoluokka on tullut olla vähintään kahdeksan tonnia. Vaatimuksesta ja tavasta, jolla kunkin koneen vähimmäisvaatimuksia on asetettu suhteessa toisiin vaatimuksiin, käy siten ilmi, että vähintään yksi tiekarhu on tullut olla tarjoajan omistuksessa, yhden tiekarhun se on voinut vuokrata ja kauhakuormaaja on tullut olla tarjoajan oma. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että kyseinen kalusto olisi pelkästään hankintayksikön käytössä. Vaatimukseen ei sisälly ehtoja tarjoajan henkilöstöstä, eikä hankintayksiköllä ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta asettaa tällaisia ehtoja. Markkinaoikeus katsoo, että näille kolmelle vähimmäisvaatimuksena olevalle työkoneelle asetetut ehdot ovat olleet alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille selviä ja yksiselitteisiä.
Jälkimmäisestä vaatimuksesta käy puolestaan ilmi, että hankintayksikkö on asettanut tarjoajalle vähimmäisvaatimuksen, jonka nimenomaisen sanamuodon mukaan kaikesta urakassa käytetystä kalustosta vähintään 30 prosenttia on oltava urakoitsijan omaa kalustoa ja 70 prosenttia kalustosta voi olla aliurakoitsijan kalustoa. Vaatimukseen ei sisälly ehtoja, joissa olisi määritelty, kuka kalustoa kuljettaa. Tällaisia ehtoja ei ole myöskään voinut päätellä vaatimuksesta. Hankintayksiköllä ei ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta asettaa tällaista tai muitakaan valittajan valituksessa esiintuomia ehtoja kalustolle. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajan oman kaluston vähimmäismäärittely ja aliurakoitsijan kaluston määrän määrittely tarjouspyynnössä on ollut alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille selvä ja yksiselitteinen. Kun lisäksi otetaan huomioon hankinnan kohde ja luonne, hankintayksiköllä on ollut hyväksyttävä syy edellyttää tarjoajalta myös oman kaluston käyttämistä tässä kunnossapitourakassa.
Edellä vaatimusten yksiselitteisyydestä ja selvyydestä todettu huomioon ottaen hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta määritellä vaatimuksissa käytettyjä termejä muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä tai antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjouksia vertaillessa.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouspyyntö ja tarjous liitteineen ovat olleet hankintayksikön laatiman urakkasopimusluonnoksen mukaan tarkoitus liittää varsinaiseen urakkasopimukseen. Näin ollen hankintayksiköllä on mahdollisuus jo tällä perusteella varmentaa sen asettamien vähimmäisvaatimusten toteutuminen sopimuskauden aikana.
Kuultavan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön selvinä pidettävien vähimmäisvaatimusten mukainen tarjouksen jättämishetkellä. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Markkinaoikeus toteaa, että kuultava on toimittanut tarjouksensa liitteenä hankintayksikön Toiminta- ja laatusuunnitelmaohje ‑asiakirjapohjalle laatimansa laatusuunnitelmaksi otsikoiman asiakirjan. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kuultavaa tai sen tarjousta tällä valittajan esittämällä perusteella tarjouskilpailusta. Asiassa on seuraavaksi arvioitava kuultavan laatusuunnitelman sisältöä suhteessa tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyyn.
Tarjouspyynnöstä käy ensinnäkin ilmi, että tarjoajalla on ollut tarjouspyynnössä asetettuun vähimmäisvaatimukseen perustuva velvollisuus laatia varsinainen toiminta- ja laatusuunnitelma ennen selonottoneuvottelua, jonka hankintayksikkö on järjestänyt tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa on puolestaan tarkennettu, että tarjoukseen on tullut liittää alustava laatu- ja toimintasuunnitelma, jota on ollut tarkoitus tarkentaa ja täydentää myöhemmin. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmaohjeessa on todettu, että tarjouskilpailun voittanut urakoitsija tarkentaa ennen sopimuksen allekirjoittamista toiminta- ja laatusuunnitelmansa viimeistään sopimuskatselmuksessa eli selonottoneuvottelussa tarkemmin sovitun mukaiseksi.
Markkinaoikeus toteaa tarjouspyyntöasiakirjoista käyvän ilmi, että tarjoukseen liitetyn toiminta- ja laatusuunnitelman on tullut olla alustava versio asiakirjasta, jota on ollut tarkoitus tarkentaa hankintayksikön järjestämän selonottoneuvottelun yhteydessä. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjouspyynnössä suunnitelmalle muita vähimmäisvaatimuksia kuin sen, että tarjoaja sitoutuu laatimaan toiminta- ja laatusuunnitelman ennen selonottoa. Kuultava on puolestaan vastannut tähän vaatimukseen tarjouksessaan ”kyllä” sekä toimittanut tarjouksensa liitteenä laatimansa laatusuunnitelmaksi otsikoidun asiakirjan.
Ottaen huomioon edellä todetun lisäksi se, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että tarjoajalla on tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamiseen tarvittavat resurssit käytettävissä viimeistään hankintasopimuksen alkamisen ajankohtana, tässä asiassa kyseessä olevan toiminta- ja laatusuunnitelman luonne tarjoajan omaa toimintaa palvelevana, ohjaavana ja varmistavana asiakirjana sekä kuultavan hankintayksikölle tarjouksensa liitteenä toimittaman laatusuunnitelman alustava sisältö markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida kuultavan tarjouksensa yhteydessä toimittaman laatusuunnitelman täyttävän tarjouspyyntöasiakirjoissa suunnitelmalle asetetut vaatimukset.
Markkinaoikeus katsoo, että kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti hyväksyessään kuultavan tarjouksen.
Tarjousvertailu
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdassa ”Sidotut määrät (nämä vaikuttavat vertailuhintaan) on pyydetty 20 eri riville sidottuja hintoja. Tarjouspyynnössä on kuitenkin kyseisessä kohdassa yksilöity hinnan laskentaan käytettävä kaava, josta käy ilmi, etteivät nimikkeiden ”Lannoitus ja kalkitus R‑luokan nurmikoille 20 000 m²”, ”Kausikasvien istutusastiat 30 + 14 kpl / sopimusvuosi” ja ”Kausikasvien istutusallas 10 m²” hinnat sisälly vertailuhinnan laskentakaavaan. Tarjouspyyntöä ei voida myöskään tältä osin pitää epäselvänä.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on laskenut kunkin tarjouksen vertailuhinnan hankintapäätöksen 19.5.2025 liitteenä olleeseen vertailutaulukkoon siten, ettei sidottujen määrien kolmea viimeistä riviä ole otettu huomioon. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjousten vertailua hankintasäännösten vastaisesti tehdessään vertailun tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Mainittuja kolmea viimeistä riviä tai niille annettuja hintoja ei myöskään voida pitää siten merkittävinä tai hankintamenettelyn lopputulokseen vaikutuksellisina, että niiden huomioon ottamatta jättäminen tarjousvertailussa olisi johtanut kilpailuttamisvelvollisuuden täyttymättä jäämiseen. Todettu ei myöskään ole johtanut hankintayksikön rajoittamattomaan valinnanvapauteen tarjousvertailun toteuttamisessa tai tarjoajien välisen kilpailun optimaalisen hyödyntämisen puuttumiseen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Alltime Suomi Oy:n korvaamaan Järvenpään kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.547 eurolla ja Terranor Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Jari Tiainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.