MAO:541/​2025

Asian tausta

Tuusulan kunnan (jäljempänä myös hankintayksikkö) kunnanhallitus on ilmoittanut 20.12.2024 julkaistulla ja 10.1.2025 korjatulla rakennusurakoita koskevalla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta auto-, ja työkone- ja rakentamispalvelujen hankinnasta puitejärjestelynä ajalle 1.4.2025–31.3.3027 sekä yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu 41 osa-alueeseen.

Grospek Oy on jättänyt tarjouksen osa-alueisiin 1, 5, 10, 32, 39 ja 40.

Tuusulan kunnan kunnanhallitus on hankintapäätöksellään 10.2.2025 § 42 valinnut palveluntuottajat osa-alueille 1–14 ja 18–41. Grospek Oy on suljettu tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus on välipäätöksellään 14.5.2025 numero 250/2025 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Grospek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.

Perustelut

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä ja epätasapuolisia. Tarjouspyynnön mukaan tietyissä osa-alueissa on ollut mahdollista saada pisteitä ajoneuvojen päästöluokkien perusteella. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole varmistanut päästöluokituksen osalta koneiden toimintakuntoa esimerkiksi virallisen maahantuojan laitteiden toimivuudesta antamalla todistuksella. Toimintakunto tulisi todentaa yli viisi vuotta vanhasta kalustosta, jotta tarjoajat eivät tosiasiassa joudu keskenään epätasapuoliseen asemaan.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet epätarkoituksenmukaisia. Tarjouspyynnössä on edellytetty GPS-laitteiden hankkimista ajoneuvoihin edellytyksenä urakkaerien maksamiselle ja velvoitettu urakoitsijoita vähentämään GPS-laitteista syntyvät kustannukset laskutuksen yhteydessä. GPS-laitteilla ei ole merkitystä ajosuoritteiden kannalta. Tarjouspyynnön mukaan tuntihintaan sisältyy 200 kilometriä ajoa päivässä, ja sen ylittävältä osalta maksetaan 0,60 euroa per kilometri. Tuusulan kunnan alueella 200 kilometriä ajoa on lähes mahdoton saada kertymään.

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta väärin perustein. Valittajalla on sitova maksujärjestely yhteiskunnallisiin velvoitteisiin liittyvistä veloista.

Vastine

Vaatimukset

Tuusulan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.880 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön ehtoja määrittäessään. Liikeseurantaa suorittavaa älylaitetta koskeva tarjouspyynnön vaatimus on liittynyt hankinnan kohteen hinnoittelumalliin, jossa hankittavista palveluista maksetaan tuntihintaa. Tuntihinta sisältää tarjouspyynnön mukaan kaikki suoritteeseen liittyvät kustannukset. Työvuoron ajomäärän ylittäessä 200 kilometriä hankintayksikkö maksaa ylittävistä ajoista lisäksi erillistä kilometrikorvausta 0,60 euroa kilometriltä. Ehdon tarkoituksena on varmistaa, että mahdollisista poikkeuksellisen paljon ajoa sisältävistä työvuoroista ei koituisi palveluntuottajalle vahinkoa kohonneiden ajokustannusten muodossa. Tarjouspyynnön ehdot eivät ole olleet miltään osin epäselviä, syrjiviä, suhteettomia tai muutoinkaan lainvastaisia.

Hankintayksikön on edellä mainittu huomioiden perusteltua seurata ajoneuvon sijaintia vahvistaakseen ajetun kilometrimäärän ja sen, että ajettu määrä liittyy sopimuksen mukaisten suoritteiden toteuttamiseen. Tarjouspyynnössä tuntihinnan ilmoittamisen yhteydessä on edellytetty ilmoitettavan hinnan sisältävän kaikki suoritteeseen liittyvät kustannukset. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa on lisäksi eritelty seurantalaitteesta aiheutuvat lisäkustannukset, jotka tarjoaja on voinut huomioida ilmoittamassaan tuntihinnassa.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla, eikä hankintayksikkö ole toiminut asiassa hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouksen tekemällä tarjoaja sitoutuu suorittamaan hankinnan tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin. Hankintayksikkö tulee tavanomaisin keinoin varmistamaan, että valitut tarjoavat toteuttavat hankinnan kohteen vaatimusten mukaisesti myös koneiden päästöluokituksen osalta koko sopimuskausien ajan.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus ja myös velvollisuus sulkea valittaja tarjouskilpailusta, sillä valittaja ei ole täyttänyt kaikkia tarjoajien soveltuvuudelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta täsmennystä muun ohella TyEL- ja verovelasta. Valittaja ei ole toimittanut tällaista selvitystä hankintayksikön antamassa lisäajassakaan. Valittaja ei siten ole vastauksessaan ilmoittanut, onko sillä maksusuunnitelmaa tai tositteita verovelan ja/tai työeläkevakuutusmaksujen maksamisesta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Tuusulan kunnan alueella 200 kilometrin ajojen saavuttaminen päivässä on mahdotonta, joten GPS-seurantalaitteen merkitys katoaa ylitöiden osalta.

Hankintayksiköllä ei ole mitään muuta keinoa varmistaa päästöluokituksiin liittyvien vaatimusten täyttyminen sopimuskauden aikana kuin pyytää maahantuojan todistus päästöihin liittyvistä laitteistoista ja niiden toimivuudesta. Hankintayksikkö ei tasapuolisuuden nimissä voi luottaa yksinomaan tarjoajien ilmoittamaan.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, vaikka se on ollut tietoinen, että valittajalla on virallinen maksujärjestely yhteiskunnallisten velvoitteidensa osalta. Valittaja on selvityspyyntöön liittyen ollut yhteydessä hankintayksikköön ennen määräajan umpeutumista. Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt valittajan esittämää virallista maksujärjestelyä, koska se ei ole ollut verohallinnon kanssa sovittu. Valittaja ei sen vuoksi ole nähnyt tarpeelliseksi toimittaa kyseistä selvitystä erikseen hankintayksikölle. Hankintasäännöksissä ei ole tarkemmin määritelty viranomaisten taholta saatuun maksujärjestelyyn liittyviä vaatimuksia. Valittajan laiminlyönti on ollut vähäinen hankintaan nähden, ja hankintayksikkö olisi voinut käyttää harkintaa asian käsittelyssä.

Muut kirjelmät

Valittaja on antanut lisälausuman, jossa se on muun ohella esittänyt, että toinen hankintayksikkö on valinnut valittajan palveluntuottajaksi ja siten soveltuvuusvaatimukset täyttäväksi toimijaksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan viittaama toinen tarjouskilpailu on päätetty nyt esillä olevan selvityspyynnön ja hankintapäätöksen jälkeen. Mainitulla toisella tarjouskilpailulla ei muutoinkaan ole liityntää esillä olevaan asiaan. Valittaja on tässä tarjouskilpailussa itse jättänyt vastaamatta hankintayksikön täsmennyspyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Valittaja on antanut lisälausuman, jossa se on muun ohella esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään selvästi perustellut, miltä osin valittaja ei olisi täyttänyt tarjouspyynnön mukaisia soveltuvuusvaatimuksia. Valittaja on toimittanut hankintayksikölle määräajassa selvityksen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisesta, mutta hankintayksikkö ei ole hyväksynyt valittajan maksujärjestelyä.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Grospek Oy:tä koskevan kaupparekisteriotteen mukaan yhtiö on 6.6.2025 asetettu konkurssiin.

Grospek Oy:n konkurssipesä on 25.8.2025 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että konkurssipesä ei jatka oikeudenkäyntiä.

Grospek Oy konkurssivelallisena on 27.8.2025 ilmoittanut markkinaoikeudelle jatkavansa oikeudenkäyntiä.

Valittajaon antanut lisälausuman .

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valittajan asianosaisasema ja valituksen tutkiminen

Julkista hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytyksenä markkinaoikeudessa on muun ohella se, että valittaja on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen. Asiassa on siten ensin arvioitava, onko valittajalla asianosaisasema niissä hankinnan osa-alueissa, joissa se ei ole jättänyt tarjousta, vai onko valitus jätettävä mainituilta osin tutkimatta.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö on perustunut hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan, alalla toimiva yrittäjä on katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on julkaisemassaan tarjouspyynnössä esittänyt hankintamenettelyyn osallistuvia tarjoajia sitovalla tavalla hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vaatimukset, joiden valittaja on esittänyt olevan hankintasäännösten vastaisia. Tarjouspyynnön julkaiseminen on siten ollut hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on ollut vaikutusta tarjoajan asemaan ja joka on mainitun säännöksen nojalla voinut olla muutoksenhaun kohteena.

Markkinaoikeus toteaa, että säilyttääkseen valitusoikeutensa tarjoajan tulee pääsääntöisesti osallistua tarjouskilpailuun, jollei tarjouspyynnön tai hankintamenettelyn muu virheellisyys ole estänyt tarjouksen jättämistä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja ei ole antanut tarjouksia hankinnan osa‑alueissa numerot 2–4, 6–9, 11–31, 33–38 ja 41 tai esittänyt, että tarjousten antaminen kyseisten osa-alueiden osalta olisi estynyt hankintayksikön menettelystä johtuvasta syystä. Tällaista syytä ei ole asiassa muutoinkaan käynyt ilmi.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valittajaa ei ole pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena hankinnan osa-alueissa numerot 2–4, 6–9, 11–31, 33–38 ja 41. Näin ollen valitus on jätettävä mainituilta osin tutkimatta. Valitus tutkitaan siten osa‑alueiden 1, 5, 10, 32, 39 ja 40 osalta, joihin valittaja on jättänyt tarjouksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti hankinnan kohteen pakollisia vaatimuksia asettaessaan.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimus liikeseurantaa suorittavan älylaitteen käyttämisestä ajoneuvoissa. Vaatimus paikanninjärjestelmän käyttämisestä on liittynyt yhtäältä hankinnan hinnoittelumalliin, joka on ollut asiassa esitetyn perusteella osin kilometriperusteinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja sitä koskevat vaatimukset. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetulla liikeseurantalaitevaatimuksella on perustellusti pyritty hankintayksikköä palvelevaan lopputulokseen muun ohella hinnoittelun toteuttamisen osalta. Edellä mainitun vaatimuksen ei näin ollen voida todeta olevan hankinnan kohteeseen liittymätön, syrjivä tai epätasapuolinen.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittämisessä sekä hankintayksikön hankinnan kohdetta koskevista tarpeistaan esittämä, markkinaoikeus katsoo, ettei tällaisen vaatimuksen asettamista voida pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyömisen perusteella

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla.

Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:ssä säädetään tarjoajien harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle muun ohella tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja ja jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen muulla kuin lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla.

Hankintalain 81 §:n 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita.

Mainittujen hankintalain 81 §:n 1 momentin 4 kohdan esitöiden mukaan hankintayksikön on mahdollista sulkea hankintamenettelystä ehdokas tai tarjoaja, jonka osalta hankintayksikkö voi osoittaa, että se on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Hankintayksikkö voi käyttää poissulkemisen perustana Verohallinnon antamaa verovelkatodistusta. Lainkohtaa sovellettaessa hankintayksikkö voi kiinnittää huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Hankintayksikkö voi olla sulkematta ehdokasta tai tarjoajaa tarjouskilpailusta, jos poissulkeminen on selvästi kohtuutonta esimerkiksi maksamatta olevan määrän vähäisyyden tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi. Toisaalta hankintayksikkö voi myös halutessaan sulkea ehdokkaan tai tarjoaja menettelystä riippumatta edellä mainituista taustatekijöistä.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää 1 momentissa tarkoitettuna näyttönä selvitystä siitä, että ehdokas tai tarjoaja on maksanut tai sitoutunut maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta, virheestä tai laiminlyönnistä on aiheutunut, selvittänyt tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uudet rangaistavat teot, virheet tai laiminlyönnit.

Saman pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan toteuttamat korjaavat toimenpiteet on arvioitava ottaen huomioon rangaistavan teon, virheen tai laiminlyönnin vakavuus sekä niihin liittyvät olosuhteet.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on perustanut päätöksensä valittajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 4 kohtaan. Asiassa on siten arvioitava, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan kyseessä olevasta tarjouskilpailusta tällä perusteella. Markkinaoikeus toteaa selvyyden vuoksi, että arvioitaessa hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta keskeistä on tarkastella sitä hetkeä, jolloin hankintayksikkö on poissulkemispäätöksensä tehnyt. Asioissa ei voida arvioida päätöksen tekemisen jälkeen tapahtuneita mahdollisia olosuhdemuutoksia tai uusia selvityksiä, sillä hankintayksiköllä ei poissulkemispäätöstä tehdessään ole ollut myöhemmin ilmenneitä seikkoja tai tietoja käytettävissään.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja voi hankintalain 82 §:n mukaan esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä lähettänyt valittajalle selvityspyynnön, jossa se on pyytänyt selvitystä velkojen maksamisesta tai todistusta maksusuunnitelmista. Asiassa esitetyn perusteella valittaja ei ole vastauksena hankintayksikön selvityspyyntöön toimittanut hankintayksikölle selvitystä, jossa tehtäisiin selkoa siitä, miten valittaja on pyrkinyt järjestämään mainittujen velkojen hoitamisen. Valittaja on hankintapäätöksellä suljettu tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella verojen ja työeläkemaksujen laiminlyömisen vuoksi.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on nyt arvioitavana olevassa asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden riittävä mahdollisuus esittää hankintayksikölle selvitystä hankintalain 82 §:ssä tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä. Hankintayksikön ei siten ole katsottava perustaneen poissulkemispäätöstä seikkoihin, joista se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta antaa selvitystä.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan kyseessä olevasta tarjouskilpailusta, koska se ei valittajan selvityspyyntöön antamien vastausten perusteella ole voinut vakuuttua valittajan kyvystä suoriutua hankinnan kohteena olevista sopimuksista lakien mukaisesti. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ja harkintavaltansa ylittäen, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen nojalla.

Päästöluokitusten todentaminen

Tarjouspyynnön mukaan tarjousvertailussa on tietyissä osa-alueissa voinut saada pisteitä muun ohella autojen ja työkoneiden täyttäessä tietyt päästöluokitukset, joiden täyttyminen tarjoajan on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Asiassa esitetyn perusteella, ei ole tullut esiin sellaisia syitä, joiden perusteella olisi arvioitava, että hankintayksiköllä olisi ollut perusteltua syytä epäillä tarjottujen työkoneiden tai ajoneuvojen ilmoitettujen päästöluokitusten oikeellisuutta.

​Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön toteuttama hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole täyttänyt sille hankintasäännöksissä asetettuja edellytyksiä. Valittajan mukaan hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä on ollut kyse muustakin kuin välttämättömän palvelun järjestämisestä. Hankintayksikön mukaan hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti, sillä on velvollisuus ylläpitää ja kunnostaa katuja ja muuta kunnallistekniikkaa.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat tarkoituksenmukaisella tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan palveluhankinnan tarve on sen luonteen vuoksi ollut välitön. Hankintalaissa ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa. Hankintayksikkö voi kussakin tilanteessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan väliaikaiseen järjestelyyn tarkoituksenmukaisella tavalla. Kun hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole vaarantanut valittajan oikeusturvaa vastoin hankintalain 153 §:n 2 momentissa säädettyä eikä asiassa ole käynyt ilmi, että väliaikainen järjestely olisi tehty valittajaa syrjivästi, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hankintaa väliaikaisesti järjestäessään.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee hankinnan osa-alueita 2–4, 6–9, 11–31, 33–38 ja 41.

Markkinaoikeus hylkää valituksen osa-alueiden 1, 5, 10, 32, 39 ja 40 osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa konkurssivelallinen Grospek Oy:n korvaamaan Tuusulan kunnan oikeudenkäyntikulut 5.880 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää konkurssivelallinen Grospek Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saija Laitinen ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.