MAO:646/​2025

A, Globalingua-nimisen toiminimen haltijana > Poliisihallitus

julkinen hankinta – myöhästynyt valitus – valituksen tutkiminen

151/2025

20.11.2025

Hankinta-asiat

Asian tausta

Poliisihallitus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta ja Tullin, Rajavartiolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen, oikeusministeriön, markkinaoikeuden ja tuomioistuinlaitoksen puolesta 4.11.2024 julkaistulla ja 6.11.2024 korjatulla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tulkkauspalveluita koskevasta hankinnasta. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen.

Poliisihallituksen poliisijohtaja on 10.3.2025 tekemällään päätöksellä asiassa POL-2024-101539 sulkenut A:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueen 1 osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

A on 25.3.2025 kello 16.44 markkinaoikeuteen saapuneessa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on ilman asianmukaisia perusteluja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen määräajassa, koska teknisten vaikeuksien vuoksi se on toimitettu valitusajan päättymisen viimeisenä päivänä kello 16.15 jälkeen. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on ollut epäselvä.

Oikeusrekisterikeskus on, markkinaoikeuden tiedusteltua siltä saapuneen valituksen saapumisen ajankohdasta, ilmoittanut, että valittaja on aloittanut sähköisen asioinnin hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa kello 16.15. Valitus on lopulta lähetetty asiakirjojen liittämisen ja muokkaamisen jälkeen noin kello 16.45. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan lokitietoja siitä, että valittaja olisi asioinut järjestelmässä ennen kello 16.15 ei ole, eikä myöskään siitä, että sähköisessä asiointipalvelussa olisi ollut merkkejä virhetilanteesta.

Valittaja on, markkinaoikeuden varattua hänelle tilaisuuden lausua saadusta selvityksestä esittänyt, että hän on käyttänyt hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköistä asiointipalvelua, koska kiiretilanteen vuoksi hän ei ole löytänyt markkinaoikeuden sähköpostiosoitetta. Teknisen häiriön vuoksi hän ei ole pystynyt toimittamaan valitusta sähköisessä asiointipalvelussa määräajassa.

Valituksenalainen päätös on ollut epäselvä, koska asiakirjan ”Muutoksenhaku” -kohdassa oikaisu on esitetty vaihtoehdoksi valittamiselle markkinaoikeuteen. Valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta ei ole myöskään perusteltu asianmukaisesti tai riittävästi.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen ja virheellinen. Valitusosoituksesta on saanut virheellisen käsityksen, että oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä voisi valittaa.

Poliisihallitus on vaatinut, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua valituksen saapumisesta määräajassa, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta myöhässä saapuneena. Poliisihallitus on esittänyt, että valituksenalainen päätös valitusosoituksineen on annettu valittajalle tiedoksi 11.3.2025. Valitusosoituksessa on annettu ohjeet valituksen toimittamiselle markkinaoikeuteen.

Valittaja on antamassaan lisälausumassa esittänyt muun ohella, että valitus on saapunut määräajassa. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole esittänyt riittäviä perusteluja valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta. Valittajalle olisi ollut oikeussuojansa tarpeen arvioimiseksi olennaista saada tieto niistä syistä, joiden vuoksi hänen tarjouksensa on suljettu tarjouskilpailusta. Myös valittajan hankintayksikölle esittämän tietopyynnön jälkeen hänelle toimitetun hankintapäätöksen perustelut ovat olleet puutteelliset valittajan tarjouksen sulkemisen osalta. Varsinaiset syyt valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta on esitetty vasta 24.6.2025 tehdyssä hankintaoikaisupäätöksessä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen ja oikaisuohjeen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa (43–49 §) säädetään valitusosoituksesta ja oikaisuvaatimusohjeesta.

Hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava valitusviranomainen (1 kohta), viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava (2 kohta) sekä valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Hankintalain 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, valitukseen sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin esitöissä (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) on todettu, että valittaja ei menetä puhevaltaansa sen vuoksi, että viranomainen ei ole antanut valitusosoitusta taikka että viranomaisen antama valitusosoitus on puutteellinen tai muulla tavoin virheellinen. Momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat valitusaikaa ja toimivaltaista tuomioistuinta koskevat virheet. Näihin tilanteisiin rinnastuu se, että valitusosoituksessa on virheellinen maininta viranomaisesta, jolle valitus on toimitettava. Virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava. Valitusosoitusta on pidetty virheellisenä myös silloin, kun siinä ei ollut säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaista mainintaa siitä, että valitusasiakirjojen tuli olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (KHO 6.10.2015 taltio 2866).

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko valitus jätettävä myöhässä tehtynä tutkimatta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Valittaja on esittänyt, että valitusta ei tule jättää tutkimatta myöhässä saapuneena. Valittajan mukaan hän ei ole voinut teknisten syiden vuoksi jättää valitusta määräajassa. Valittaja on lisäksi esittänyt valitusosoituksen olleen puutteellinen ja poissulkemista koskevan päätöksen perustelujen olleen riittämättömät hänen oikeusturvansa tarpeen arvioimisen kannalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on 10.3.2025 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueella 1. Valituksenalaisesta päätöksestä käy ilmi, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että valittajan tarjoama tulkki ei ole täyttänyt toimitetun tutkintotodistuksen perusteella tulkille tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on tullut valituksenalaisen päätöksen perusteella riittävällä tavalla tietoiseksi hankintayksikön ratkaisusta ja hänen saaneen oikeussuojan tarpeensa ja valitusintressinsä arvioimiseksi riittävät tiedot valituksenalaisesta päätöksestä sekä niistä perusteista, joilla hänen tarjouksensa on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on riidattomasti saanut tiedon 10.3.2025 tehdystä valituksenalaisesta päätöksestä valitusosoituksineen sähköpostitse 11.3.2025, mistä ajankohdasta määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on alkanut kulua. Valituksenalaisen päätöksen liitteenä olleen valitusosoituksen kohdassa ”Muutoksenhakuaika” on nimenomaan todettu, että valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Kohdassa on lisäksi todettu, että tiedoksiantopäivää ei lasketa mukaan valitusaikaan ja, että valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvattu valitusosoitus on sisältänyt hallintolaissa edellytetyt seikat. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että valitusosoitusta ei ole pidettävä muutoinkaan valittajan esittämällä tavalla epäselvänä tai puutteellisena. Siinä on nimenomaisesti mainittu valituksen toimittamisen viimeinen mahdollinen ajankohta eli valitusajan viimeinen päivä ennen markkinaoikeuden aukioloajan päättymistä.

Markkinaoikeuden verkkosivuilta käy ilmi, että markkinaoikeuden asiakaspalvelunumero palvelee virka-aikana maanantaista perjantaihin kello 8.00–16.15. Verkkosivuilta käy lisäksi ilmi, että Tuomioistuimet-talon yhteisen kirjaamon asiakaspalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.00–16.15.

Hankintalain 147 §:n 1 momentissa ja säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 2 §:ssä säädetty sekä valitusosoituksessa todettu 14 päivän muutoksenhakuaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt 25.3.2025 markkinaoikeuden aukioloajan päättyessä kello 16.15.

Valittaja on toimittanut asiassa valituksen markkinaoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen eli kello 16.15 jälkeen käyttäen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköistä asiointipalvelua. Oikeusrekisterikeskuksesta saadun tiedon mukaan lokitiedoista ilmenee, että valittaja on aloittanut valituksen laatimisen sähköisessä asiointipalvelussa kello 16.15 ja että se on lähetetty noin kello 16.45. Oikeusrekisterikeskus on erikseen vahvistanut, että tätä aiempia lokitietoja ei esillä olevan asian valituksessa ole ja että hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa ei ole ollut teknisiä virhetilanteita kyseisenä ajankohtana.

Koska valitus markkinaoikeuteen on tehty 25.3.2025 vasta markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen eikä asiassa ole käynyt ilmi, että valituksen toimittaminen määräajassa ei olisi ollut mahdollista teknisistä syistä johtuen, se on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta. Valittajan markkinaoikeudessa esittämät seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta.

Markkinaoikeus hylkää A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mika Kuuppo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.