MAO:659/​2025

Asian tausta

DigiFinland Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 5.3.2025 julkaistulla ja 31.3.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta IT-asiantuntijapalveluhankinnasta vuosille 2025–2029. Hankinta on jaettu osa-alueisiin A–E.

DigiFinland Oy on 25.4.2025 allekirjoitetulla hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn toimittajat etusijajärjestyksessä osa-alueittain. Hankinnan osa-alueella A ”Tutkimuspalvelut ja SOTE-konsultointi” etusijajärjestyksessä sijalle 1 on valittu 61N Solutions Oy:n, Citrus Solutions Oy:n, Codemate Oy:n, Graniitti Services Oy:n, Invinite Oy:n ja QMS Nordic Oy:n muodostama ryhmittymä.

DigiFinland Oy on 14.5.2025 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn hankinnan osa-alueen A osalta.

Puitejärjestelyn ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ja arvonlisäveroton enimmäisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 35.200.000 euroa. Hankinnan osa-alueen A ennakoitu kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.520.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu hankinnan osa-alueen A osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

61N Solutions Oy, Citrus Solutions Oy, Codemate Oy, Graniitti Services Oy, Invinite Oy ja QMS Nordic Oy, jotka ovat tehneet hankintamenettelyssä tarjouksen ryhmittymänä, ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valittajille hyvitysmaksuna 32.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus määrää keskeyttämään valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankintamenettelyä hankinnan osa-alueen A osalta.

Hankintamenettelyn keskeyttämisen perustana ollut tarjouspyynnön referenssivaatimus on jo lähtökohtaisesti ollut riittävän selkeä. Alkuperäisessä hankinnan kohteen kuvauksessa osa-alueen A1 ”Tutkimuspalvelut” sisältö on määritelty kolmen tehtäväalueen kautta: sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkiminen; digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden tutkiminen; edellä mainittujen data-analytiikka. Tähän samaan jakoon on viitattu referenssilomakkeessa, jossa on todettu, ettei referenssitoimituksen tarvitse sisältää kaikkia hankinnan kohteen kuvauksen kohdassa A1 mainittuja tehtäväalueita. Tämä tarkennus osoittaa selvästi, minkälaista osaamista ja palvelua tilaaja on hankinnan osa-alueen A osalta tavoitellut. Näin ollen referenssivaatimus vähintään kahdesta digitaalisten palveluiden vaikuttavuusarvioinnista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä on ollut selkeä, täsmällinen ja ymmärrettävissä tarjoajien kesken yksiselitteisesti.

Hankintayksikkö ei ollut aiemmin hankintamenettelyn aikana muuttanut referenssivaatimusta, vaikka useat toimijat pitivät referenssivaatimusta liian rajaavana hankintamenettelyn kysymys ja vastaus -vaiheessa. Näin ollen tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä.

Keskeyttämispäätös on suhteellisuus- ja tasapuolisuusperiaatteiden vastainen. Hankintamenettelyn keskeyttämisen sijasta hankintayksikkö olisi voinut pyytää täydennys- tai tarkennustietoja referensseihin, rajata vertailusta selvästi puutteelliset referenssit ja jatkaa arviointia muiden osalta tai käyttää puitejärjestelyn sisäisiä kilpailutuksia vaatimusten tarkentamiseen.

Keskeyttämispäätöksen perustelut ovat puutteellisia. Perustelujen puutteellisuus herättää epäilyn menettelyn shikaaninluonteisuudesta. Perusteluissa ei ole yksilöity sitä, millä tavoin referenssivaatimus on ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen, mitä yksittäisiä referenssejä väite koskee tai miksi tarjousten vertailukelpoisuutta ei olisi voitu varmistaa lievemmillä korjaustoimilla. Keskeyttämispäätöksestä ei käy ilmi millä tavalla väitetty epäonnistunut referenssivaatimus olisi vaikuttanut hankintayksikön alkuperäiseen tarpeeseen. Hankintamenettelyn keskeyttämistä tulisi pitää viimesijaisena keinona ja tällöinkin perustelujen tulee olla niin yksilöityjä, että tarjoaja voi arvioida menettelyn lainmukaisuuden.

Keskeyttämällä hankintamenettelyn hankintayksikkö on joutunut määrittelemään referenssivaatimuksen uudelleen. Näin toimiessaan hankintayksikkö voi muuttaa referenssivaatimusta merkittävämmin kuin keskeyttämispäätöksen perusteluissa on kuvattu.

Hankintayksikkö onkin keskeyttämispäätöksen tekemisen jälkeen entisestään tiukentanut referenssivaatimuksia suosien oikaisuvaatimuksen tekijää ja tarjoajaa, joka on hankintayksikön nykyinen sopimustoimittaja. Hankintamenettelyn keskeyttämisen perustelut eivät ole olleet todellisia ja objektiivisesti perusteltuja, vaan ne näyttäytyvät jälkikäteen keinotekoisina ja kilpailuneutraliteettia heikentävinä sekä syrjimättömyysperiaatteen vastaisina. Kilpailuneutraliteettia heikentää erityisesti se, että keskeytetyssä hankintamenettelyssä toimittajien hintataso on tullut julkiseksi. Hankintayksikön olisi ollut mahdollista korjata epäselvyys ennen hankintapäätöksen tekemistä, tarjousten julkaisua ja selonottoa. Hankintamenettelyä ei voi keskeyttää enää tämän jälkeen tilanteessa, jossa asianosaisilla on tieto tarjousten sisällöstä. Keskeytetyssä hankintamenettelyssä menestymättömät toimittajat voivat hyödyntää hintatasotietoa, mikä pakottaa toimittajia polkemaan hintojaan.

Valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttäminen on välttämätöntä, koska toimittajan vaihtaminen voi hankinnan aloittamisen jälkeen muodostua hankalaksi.

Vastine

Vaatimukset

DigiFinland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.786,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely hankinnan osa-alueen A osalta.

Keskeyttämispäätöksessä on ollut keskeisesti kysymys siitä, etteivät alan ammattimaiset tarjoajat ole ymmärtäneet yhdenmukaisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa ollutta referenssivaatimusta vähintään kahdesta referenssistä koskien digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arviointia suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä erityisesti vaatimuksen sisältämää vaikuttavuutta nimenomaisesti suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä käsite vaikuttavuus ei tarkoita samaa kuin sen yleisesti ymmärretty merkitys tai rinnastu vaikutustenarviointiin. Hankintayksikkö on tarkoittanut vaikuttavuudella vertailua sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen välillä. Lääketieteen asiantuntijan mukaan vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kansanterveystyössä tarkoittaa toimenpiteiden tuottamaa hyötyä asiakkaille ja potilaille verrattuna siihen, että ei tehtäisi mitään tai toimittaisiin jollain toisella tavalla.

Hankintayksikkö on referenssien uudelleentarkastuksen yhteydessä havainnut, etteivät kaikki ilmoitetut referenssit ole sisältäneet tarkoitettua vaikuttavuutta. Referenssivaatimuksen ollessa tältä osin epäselvä, hankintayksikön ei olisi myöskään ollut mahdollista hylätä referenssejä. Lisäksi on mahdollista, että osa referensseistä on voinut sisältää vaikuttavuutta, mutta tarjoaja on vastannut vaatimukseen ”Ei”. Hankintayksiköllä on julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävänä erityistehtäväyhtiönä korostunut tarve toimittajille, joilla on kokemusta vaikuttavuuden arvioinnista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Referenssivaatimuksen epäselvyyden vuoksi hankintayksikkö ei ole voinut hyödyntää olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja saada keskenään yhteismitallisia tarjouksia. Kyseessä ei ole ollut valittajia tai muita tarjoajia syrjivä keskeyttämisperuste. Hankintayksikkö on voinut tehdä keskeyttämistä koskevan päätöksen vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeenkin havaittuaan edellä mainitun epäselvyyden oikaisuvaatimuksen perusteella.

Hankintayksikön menettelyä ei voida pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena, kun hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Valittajien väite referenssivaatimuksen tiukentamisesta liittyy uuteen kilpailutukseen, eikä nyt valituksen kohteena olevaan keskeytettyyn hankintamenettelyyn.

Hankintayksikkö on keskeyttämispäätöksessä ilmoittanut pitävänsä salassa tarkemmat yksikköhinnat, jotka lähtökohtaisesti ovat tarjoajien liikesalaisuuksia. Alkuperäiseen tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat lisäksi saaneet tietoonsa yhdenmukaiset hintatiedot, ja tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Keskeyttämispäätöksen perustelut eivät ole olleet puutteellisia. Valittajien väitteet referenssivaatimuksen tiukentamisesta osoittavat, että myös valittajat ovat pystyneet päätöksen perusteluiden perusteella arvioimaan hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta.

Asiassa ei voida määrätä valittajien vaatimaa hyvitysmaksua, koska ensisijaiset seuraamukset ovat edelleen käytettävissä, eivätkä hyvitysmaksun edellytykset muutenkaan täyty asiassa.

Vastaselitys

Valittajat eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet vastaselitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajien esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden. Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22–23) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää olisi hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintalain 125 §:n 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä. Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 23) on todettu, että päätöksen perusteluista tulisi käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.

Hankintamenettely keskeisiltä osin ja hankinnan keskeyttäminen

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet IT‑asiantuntijapalvelut. Hankinta on jaettu osa-alueisiin A–E, joista valituksenalainen hankinnan osa-alue A on ollut ”Tutkimuspalvelut ja SOTE-konsultointi”.

Tarjouspyynnön liitteen 01 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa ”A.1 Tutkimuspalvelut” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan kohteena on tutkimuspalvelut, joilla pyritään osoittamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta.

Hankittavalla asiantuntijalla tulee olla osaamista ja kokemusta digipalveluiden käyttäjien asiointi- ja hoitopoluista sekä ymmärrys siitä, mistä vaikuttavuuden mittaamisen kannalta tärkeää dataa on mahdollista kerätä ja miten kyseistä dataa voidaan hyödyntää palvelun vaikuttavuuden arviointiin.

Hankinnan kohde on DigiFinlandin palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen ja osoittamisen hankintakokonaisuus.

Asiantuntijoiden tehtävät voivat kohdistua mm. seuraaviin tehtäväalueisiin:

– sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkiminen

– digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden tutkiminen

– edellä mainittujen data-analytiikka”.

Tarjouspyynnössä on hankinnan osa-aluetta A koskevissa hankinnan kohteen kriteereissä todettu muun ohella, että tarjoajan tulee ladata mainittuun kohtaan tarjouspyynnön liite 13 ”Referenssit A Tutkimuspalvelut ja SOTE-konsultointi” ohjeiden mukaisesti täytettynä.

Mainitussa tarjouspyynnön liitteessä 13 on hankinnan osa-alueen A kohdan ”A1 Tutkimuspalvelut” osalta todettu seuraavaa:

”Tarjoajalla on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi kokemusta tutkimuspalvelujen toimittamisesta. Tarjoajalla on kolme (3) referenssitoimitusta hankintaa vastaavista asiantuntijapalveluiden toimituksista viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta tarjousten viimeisestä jättöpäivästä taaksepäin laskettuna. Tarjoaja voi myös ilmoittaa lisäpisteytettäviä referenssejä, mikäli tarjoajalla on enemmän aikaisempia toimituksia. Kaikki referenssitoimitukset tulee olla EU/ETA-alueilta.

Vastaavilla toimituksilla tarkoitetaan referenssitoimituksia, jotka ovat sisältäneet samoja tehtäväalueita, joita on kuvattu liitteen ’Hankinnan kohteen kuvaus’ kohdassa A1 ’Tutkimuspalvelu’ ja jotka täyttävät tässä taulukossa esitetyt vaatimukset. Selvyyden vuoksi todetaan, että referenssitoimituksen ei tarvitse sisältää kaikkia hankinnan kohteen kuvauksen kohdassa A1 mainittuja tehtäväalueita.

Referenssit tulee kuvata alla olevaan taulukkoon.”

Mainitussa kohdassa on edellytetty, että tarjoajat ilmoittavat kolme pakollista referenssiä, joiden on täytynyt täyttää kohdassa mainitut tarjoajan asiantuntijan tai asiantuntijoiden päävastuullista roolia sekä referenssitoimituksen vähimmäislaajuutta koskevat pakolliset vaatimukset. Kohdassa on lisäksi mainittu seuraava pakollinen vaatimus:

”vähintään kaksi (2) referenssiä digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioinnista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Referenssin kuvauksesta tulee käydä ilmi asiantuntijan osaaminen ja kokemus digipalveluiden käyttäjien asiointi- ja hoitopoluista sekä ymmärrys, mistä vaikuttavuuden mittaamisen kannalta tärkeää dataa on mahdollista kerätä ja miten kyseistä dataa voidaan hyödyntää palvelun vaikuttavuuden arviointiin. Kuvaa referenssi edellä kohdassa ’Lyhyt ja tiivis kuvaus referenssistä’.

Seuraavasta vastaavasta toimituksista tarjoaja saa kaksi (2) pistettä.

(kyllä/ei)

Vaatimus koskee vain pakollisia referenssejä.”

Mainitun liitteen kohdassa on voinut lisäksi ilmoittaa lisäpisteytettävinä referensseinä referenssit 4–7, jotka on otettu huomioon laatuvertailussa.

Hankintayksikölle on hankintamenettelyn kysymys ja vastaus -vaiheessa esitetty, että mainittu digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arviointia koskeva vaatimus on liian rajaava ja vaatimukseen on myös ehdotettu muutosta. Hankintayksikkö on kuitenkin vastauksissaan todennut, että vaatimusta ei muuteta.

Hankintayksikkö on 25.4.2025 allekirjoitetulla hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn toimittajat etusijajärjestyksessä osa-alueittain. Hankinnan osa-alueella A ”Tutkimuspalvelut ja SOTE-konsultointi” etusijajärjestyksessä sijalle 1. on valittu valittajien muodostama ryhmittymä.

Hankintayksikkö on 14.5.2025 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn osa-alueen A osalta. Päätöksen perusteluina on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö on saanut [– –]:ltä hankinnan osa-aluetta A Tutkimuspalvelut ja SOTE-konsultointi koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisuvaatimuksessa on Hankintayksikköä pyydetty tarkastamaan uudelleen tarjoajien osa-alueelle A1 ilmoittamat vaikuttavuuden arviointia koskevat referenssit sekä arvioimaan uudelleen tarjoajien soveltuvuus ja laatupisteytys.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisuvaatimuksessa esitettyjen tietojen perusteella arvioinut osa-alueessa A suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle toimitetuista digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioinneista edellytettyjen referenssivaatimuksien selkeyden uudelleen.

Hankintayksikön uudelleenarvioinnin perusteella referenssivaatimus on ollut epäselvä ja epäonnistunut ja tulkittavissa eri tavalla kuin Hankintayksikkö on tarkoittanut. Referenssivaatimuksen epäselvyys on mahdollistanut sellaisten referenssien ilmoittamisen, joissa ei Hankintayksikön uudelleenarvioinnin perusteella ole ollut kyse kaikilta osin vaikuttavuuden arvioinnista. Epäonnistunut referenssivaatimus on johtanut tilanteeseen, jossa Hankintayksikkö ei kykene käyttämään hyväkseen vallitsevia kilpailuolosuhteita, eikä saamaan vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on näin ollen hankintalain 125 §:ssä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta. Hankinnan osa-alue A keskeytetään hankintasopimusta tekemättä ja kilpailutetaan uudelleen mahdollisimman pian.”

Asian arviointi

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankintamenettelyä. Valittajien mukaan hankintamenettelyn keskeyttämisen perustana ollut tarjouspyynnön referenssivaatimus on jo lähtökohtaisesti ollut riittävän selkeä. Lisäksi valittajat ovat esittäneet, että hankintamenettelyä ei voida enää keskeyttää tilanteessa, jossa hankintapäätös on jo tehty, tarjoukset on julkistettu ja asianosaisilla on tieto tarjousten sisällöstä. Niiden mukaan hankintayksikkö olisi voinut toimia muilla tavoin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely, koska alan ammattimaiset tarjoajat eivät ole ymmärtäneet yhdenmukaisesti hankintamenettelyn keskeyttämisen perustana ollutta tarjouspyynnön referenssivaatimusta ja erityisesti vaatimuksen sisältämää vaikuttavuutta. Hankintayksikön mukaan se on voinut tehdä keskeyttämistä koskevan päätöksen vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeenkin havaittuaan edellä mainitun epäselvyyden sille tehdyn oikaisuvaatimuksen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankinnoistaan omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole hankintasäännösten vastaista, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiseen on todellinen ja perusteltu syy eikä menettelyllä loukata syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintamenettelyn keskeyttäminen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei ole hankintasäännösten vastaista tai tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa syrjivää, mikäli hankinnan keskeyttämiseen on ollut todellinen ja perusteltu syy. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi.

Hankintamenettely on 14.5.2025 tehdyllä hankintayksikön päätöksellä keskeytetty edellä kuvatulla tavalla perusteella, että digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arviointia koskeva referenssivaatimus on ollut epäselvä, epäonnistunut ja tulkittavissa eri tavalla kuin hankintayksikkö on tarkoittanut.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin on edellä kuvatulla tavalla sisältynyt digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arviointia koskeva referenssivaatimus. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioinnilla suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarkoitettu. Ottaen lisäksi huomioon sen, mitä hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimaiset tarjoajat ovat voineet ymmärtää eri tavoin sen, mitä referensseiltä on vaadittu.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on keskeytetyssä hankintamenettelyssä perustellusti voinut pitää tarjouspyynnössä olevaa digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arviointia koskevaa referenssivaatimusta epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. Hankintayksiköllä on siten ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Lisäksi hankintamenettely on voitu keskeyttää nyt tehdyin tavoin hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, eikä asiassa esitetyn perusteella ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään toiminut valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti taikka suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Sillä, miten hankintayksikkö on uudessa hankintamenettelyssä muotoillut tarjouspyynnön, ei ole ratkaisevaa merkitystä tässä asiassa, eikä se osoita, että keskeyttämisellä olisi valittajan esittämin tavoin suosittu jotakin toimijaa tai syrjitty muita.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella lisäksi, että hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä on esitetty riittävällä tarkkuudella tiedot, joiden nojalla tarjoajat ovat voineet arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuutta. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa jossain määrin täsmentänyt perusteluita keskeyttämispäätökselle. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti valituksenalaista päätöstä perustellessaan.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hyvitysmaksu on käytettävissä oleva toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee sovellettavaksi silloin, kun ensisijaisiksi hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut oikeussuojakeinot eivät ole käytettävissä. Lähtökohtaisesti hyvitysmaksu voidaan määrätä silloin, kun muihin oikeussuojakeinoihin ryhtyminen on mahdotonta, koska hankintasopimus on jo tehty. Hankintamenettelyn keskeyttäminen puolestaan tarkoittaa sitä, ettei hankintasopimusta ole enää tarkoitus tehdä kysymyksessä olevan hankintamenettelyn perusteella. Hyvitysmaksun määrääminen ei siten ole käytettävissä oleva seuraamus silloin, kun hankintamenettely on keskeytetty. Valittajien vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten jo tällä perusteella hylättävä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa 61N Solutions Oy:n, Citrus Solutions Oy:n, Codemate Oy:n, Graniitti Services Oy:n, Invinite Oy:n ja QMS Nordic Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan DigiFinland Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.786,75 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain
4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mika Kuuppo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.