MAO:70/​2026

Asian tausta

Iisalmen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.3.2025 julkaistulla ja 3.4.2025 sekä 17.4.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Iisalmen Kulttuurikeskuksen peruskorjausta ja uudistamista koskevasta rakennusurakasta.

Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta on 27.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 75 valinnut Savon Laaturakennus Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 15.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus on välipäätöksellään 14.8.2025 numero 421/2025 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennustyö Salminen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 942.060 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.250 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on tarjousten laatuvertailussa pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti ja epätasapuolisesti useassa eri kohdassa.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen tarjousten vertailuperusteina olleiden referenssikohteiden arvioinnin osalta. Voittaneen tarjoajan yhden referenssin arviointilomake ei ole vaadituin tavoin ollut tilaajan täyttämä eikä allekirjoittama, vaan tilaaja on ilmeisesti antanut arvioinnin voittaneelle tarjoajalle suullisesti puhelimessa. Tämä ei vastaa tarjouspyynnössä vaaditun arvioinnin tarkoitusta, koska haastattelutilanteessa tarjoaja on kysymyksiä esittäessään tai muutoin voinut vaikuttaa arviointia suorittavaan tilaajaan. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan kyseisen referenssin.

Tarjousten vertailuperusteena olleen projektisuunnitelman osalta tarjousten vertailu ja pisteytys on suoritettu virheellisesti useassa eri kohdassa. Yhteensä valittajan olisi puolueettomassa arvioinnissa pitänyt saada projektisuunnitelmasta kaksi pistettä enemmän kuin voittanut tarjoaja.

Tarjousten laadun vertailuperusteena olleen työryhmähaastattelun pisteytykseen ei ole ollut mitään sääntöjä. Työryhmän haastattelu on toteutettu siten, että kolme hankintayksikön haastattelijaa ovat antaneet oman mieltymyksensä mukaan pisteet tarjoajien edustajille. Vertailuperuste on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden ja mahdollistanut tarjoajien syrjinnän.

Eräällä hankintayksikön haastattelijalla on myös voinut olla ennakkoasenne valittajaa kohtaan, sillä tämä on aiemmin ollut valittajan palveluksessa työnjohtotehtävissä. Haastattelijan aikaisempi työsopimus valittajan kanssa on voinut vaikuttaa haastattelijan asenteeseen ja puolueettomuuteen haastattelutilanteessa.

Valittajan olisi pitänyt saada työryhmähaastattelusta puolueettomassa arvioinnissa vähintään kolme pistettä enemmän verrattuna voittaneen tarjoajan pisteisiin.

Valittajan tarjoushinta on ollut koko tarjouskilpailun alhaisin. Virheettömässä tarkoituskilpailussa valittajan tarjous olisi ollut edellä esitetyillä perusteilla kokonaistaloudellisesti edullisin.

Vastine

Vaatimukset

Iisalmen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.960 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu referenssikohteen arviointilomakkeen osalta kohteen tilaajan täyttämää ja allekirjoittamaa lomaketta. Tarjouspyynnössä on edellytetty tilaajan tekemää arviointia. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Yksi voittaneen tarjoajan referenssikohteen arviointilomake on allekirjoitettu sähköisesti. Hankintayksikkö on tarkastanut arvioinnin oikeellisuuden arvioinnin tehneeltä tilaajan yhteyshenkilöltä, joka on vahvistanut tehneensä arvioinnin arviointilomakkeen mukaisesti. Voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaan antama arviointi on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Projektisuunnitelmat on pisteytetty tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun pisteytysmallin mukaisesti. Pisteytys on suoritettu jokaisen sisältövaatimuksena olevan seikan osalta erikseen. Arvioinnin kohteena on ollut vastauksen asiasisältö ja sen kattavuus. Projektisuunnitelman pisteytyksessä merkitystä ei ole annettu pelkästään sille, esiintyykö asia suunnitelmassa, vaan suurempi painoarvo on ollut laadullisilla eroilla eli sillä, kuinka selkeästi, kattavasti ja perustellusti se on kuvattu suhteessa arvioitavaan osa-alueeseen. Esitystavan erolle, kuten luettelomuodolle tai vapaamuotoiselle tekstille, ei ole annettu merkitystä.

Projektisuunnitelmissa projektin hallinta ja organisaatio -osio on arvioitu kokonaisuutena. Lähtökohtaisesti saman pistemäärän on voinut saada, vaikka toisen tarjoajan suunnitelma olisi ollut kattavampi kuin toisen, jos se ei kuitenkaan saavuta ylempää, yleisen tason ylittävää tasoa.

Aikataulutuksen ja resurssien hallinnan osalta projektisuunnitelmien arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten suunnitelmat ovat vastanneet osa-alueen ydinvaatimuksiin, miten aikataulutus ja resurssien hallinta on suunniteltu ja kuinka ne kytkeytyvät hankkeen hallintaan kokonaisuutena.

Hankekohtaisten riskien ja niiden hallinnan osalta suunnitelmien arviointi on kohdistunut ja perustunut siihen, kuinka hyvin tarjoaja tunnistaa ja ottaa huomioon hankekohtaisia riskejä sekä esittää niihin liittyviä hallintatoimia. Arvostelussa on arvotettu tilaajan tunnistamien riskien esille nostamista, jonka on katsottu osoittavan tarjoajan perehtymistä hankkeeseen.

Työryhmän haastattelut on toteutettu yhtäläisellä menettelyllä, joka on esitetty tarjoajille ennalta toimitetussa haastattelukutsussa. Kaikille tarjoajille on toimitettu sama kysymysrunko sekä arviointiperusteet etukäteen.

Haastattelussa tarjoajan nimeämä työmaahenkilöstö on vastannut kysymyksiin. Jokainen hankintayksikön haastatteluryhmän jäsen on arvioinut objektiivisesti vastaukset, joiden perusteella on luotu käytetyn pisteytyksen mukainen yleinen taso, joka on ollut pohjana objektiivisena vertailutasona pisteitä annettaessa. Käytetty menettelytapa on ollut tasapuolinen, eikä ole jättänyt hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa. Arviointi ei ole perustunut subjektiivisiin mieltymyksiin, vaan ennalta annettuihin kysymyksiin ja niihin saatujen vastausten sisällölliseen laadun arviointiin. Haastatteluista on tehty arviointimuistio, jossa on esitetty kysymykset, pisteytykset ja perusteet arvioinnille.

Haastattelun ja projektisuunnitelman arviointi ovat olleet toisistaan riippumattomia. Haastattelussa on kiinnitetty huomiota nimettyjen työmaahenkilöiden henkilökohtaiseen osaamiseen, kokemukseen ja sitoutumiseen hankkeeseen sen käytännön kannalta. Projektisuunnitelman ja haastattelun piste-erot eivät ole ristiriidassa arviointilogiikan kanssa, vaan ne kuvastavat sitä, että toisessa osiossa on arvioitu dokumentoitua projektisuunnitelmaa ja toisessa työmaahenkilöiden omaa asiantuntemusta ja suullista esiintymistä sekä konkreettista vastaamista kysymyksiin.

Työmaan organisaatiota koskevien kysymysten osalta haastattelussa on ollut kolme kysymystä koskien vastaavan työnjohtajan kokemusta, työpäällikön kokemusta ja sitä, miten varmistetaan, että nimetyt henkilöt pysyvät hankkeessa koko sen ajan.

Hankekohtaisen riskin osalta haastattelussa on arvioitu nimettyjen henkilöiden kykyä tunnistaa hankekohtaisia riskejä ja kuvata konkreettisesti, miten he niitä käytännössä hallitsevat. Haastattelussa ei ole arvioitu kirjallista suunnitelmaa uudelleen, vaan sitä, miten hyvin työmaahenkilöstö, erityisesti vastaava työnjohtaja ja työpäällikkö ovat kyenneet itse tuomaan esiin riskien tunnistamisen, hallintakeinot ja käytännön toimintamallit juuri kyseistä hanketta koskien.

Voittaneen tarjoajan työmaahenkilöstön vastaukset ovat osoittaneet selkeää ennakointia ja käytännönläheistä otetta riskien hallintaan, minkä vuoksi vastaukset on arvioitu erinomaisiksi suhteessa haastattelutilanteessa muodostettuun yleiseen tasoon.

Yhteistyön varmistamisen, eriävien näkemysten ratkaisemisen ja tilaajalle arvoa tuottavan toimintamallin osalta arviointi on perustunut siihen, miten selkeästi, konkreettisesti ja vakuuttavasti nimetty työmaahenkilöstö on pystynyt kuvaamaan käytännön toimintatapojaan yhteistyön hallinnassa ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa sekä siihen, millaista lisäarvoa tarjoajan oma malli tuo hankkeen onnistumiseen.

Vertailuperusteet ovat mahdollistaneet tarjousten puolueettoman arvioinnin, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Myös valittaja on ollut tietoinen jo tarjousta laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailu on dokumentoitu asianmukaisesti ja siitä voi jälkikäteen todentaa vertailun tapahtuneen tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Vertailu on perustunut tarjouksissa annettuihin tietoihin ja vertailuperusteita on sovellettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Pisteiden määräytyminen on ollut loogista ja perusteltavissa.

Haastattelukysymykset ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Haastattelut on toteutettu kaikkien tarjoajien osalta samalla tavalla ja kaikille haastateltaville on esitetty samat kysymykset. Myös haastattelutilanne on ollut yhdenvertainen kaikille tarjoajille. Haastattelujen kulku ja arviointi on dokumentoitu.

Haastatteluun osallistuneen hankintayksikön arviointihenkilön työsuhde valittajan palveluksessa on päättynyt noin viisi vuotta aikaisemmin. Kyseisen henkilön ilmoituksen mukaan hänen työsuhteensa on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä, eikä työsuhteen päättymiseen ole liittynyt mitään erityistä. Asiassa ei ole ilmennyt, että kyseisen henkilön osallistuminen haastatteluun olisi asettanut jonkin tarjoajan muita huonompaan asemaan.

Kuultavan lausunto

Savon Laaturakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että sen referenssin arviointi on referenssiasiakkaan ja sen edustajan antama, eikä se ole ollut hankintasäännösten, eikä tarjouspyynnön vastainen. Referenssin yhteyshenkilö on ollut tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättyessä työmatkalla, eikä ole voinut allekirjoittaa lomaketta fyysisesti. Referenssitiedot on tarkastettu ja hankintayksikön arvioinnin perustelut kirjattu asianmukaisesti.

Kuultavan projektisuunnitelma on laadittu yksityiskohtaisesti ja tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintayksikön arviointi on ollut yhdenmukaista ja perustunut objektiivisiin ja ennalta ilmoitettuihin perusteisiin.

Haastattelutilanteen alussa kuultavalle on kerrottu, että haastattelu toteutetaan yhteneväisesti kaikille tarjoajille samoilla kysymyksillä ja yhtenäisellä tavalla. Arviointi on dokumentoitu haastattelumuistioon ja pisteytys on perustunut haastattelussa esitettyihin tietoihin ja konkreettisiin toimintamalleihin. On täysin perusteltua ja hankintasäännösten mukaista, että suullisen haastattelun pisteet ovat eronneet projektisuunnitelman arvioinnista, koska haastattelun tarkoituksena on ollut varmistaa tiedon ja osaamisen taso käytännössä. Väitetty aikaisempi työsuhde ei osoita minkäänlaista todellista eturistiriitaa tai jääviysperustetta. Yhtä lailla voisi katsoa, että aiempi työsuhde on voinut johtaa myönteiseen suhtautumiseen valittajaa kohtaan. Hankintayksikön harkinta on ollut objektiivista ja dokumentoitua.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että on jäänyt edelleen epäselväksi, onko referensseissä ollut kyse soveltuvuusvaatimuksesta vai laadun vertailuperusteesta. Mikäli kyse on soveltuvuusvaatimuksesta, on tarjouspyyntö laadittu epäselvästi, eikä vertailuperusteena saa lähtökohtaisesti käyttää sellaisia seikkoja, joilla vain varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu, millä laskukaavalla referenssikohteiden arvioinnin pisteytys lasketaan. Hankintayksikkö ei ole toiminut avoimesti, kun se ei ole ilmoittanut pisteiden laskukaavaa hankinta-asiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu, että eniten referenssipisteitä saanut tarjoaja saa täydet 10 pistettä. Hankintayksikön vastineen mukainen laskukaava poikkeaa myös muiden laatuvertailuperusteiden pisteytyksessä käytetystä laskukaavasta. Voittanut tarjoaja on saanut 10 pistettä, vaikka se ei ole saanut täysiä pisteitä referenssikohteiden arvioinneista. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat tämän perusteella olleet puutteellisia ja epäselviä, mikä on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Voittaneen tarjoajan referenssin arviointilomake on allekirjoitettu tekstinkäsittelysovelluksella. Koska sitä ei ole varmennettu, sen on voinut kirjoittaa asiakirjaan kuka tahansa. Arvion tekijä ei ole itsenäisesti tehnyt arviointia arviointilomakkeelle, vaan arvioinnin tekijää on haastateltu voittaneen tarjoajan toimesta puhelimitse. Arviointia ei ole tehty tarjouspyynnön mukaisesti ja tämä asettaa tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Projektisuunnitelman laatuvertailussa hankintayksikön asettamat 13 sisältövaatimusta ovat olleet ilmaisultaan niin yleisiä ja sisällöltään epätäsmällisiä, että ne ovat tosiasiallisesti antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntöasiakirjoista ovat puuttuneet ne konkreettiset sisällölliset seikat, joita projektisuunnitelman laatuvertailussa on ollut tarkoitus arvioida. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään määritelty, mitä yleinen taso tai erinomainen taso kunkin vertailuperusteen osalta tarkoittaa tai miten se on määritelty. Tarjouspyyntöasiakirjoista ovat siis puuttuneet arviointiperusteet kokonaisuudessaan. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole mainittu, että tarjousten pisteytyksessä käytetään ristiinvertailua eri tarjoajien projektisuunnitelmien välillä.

Työryhmän haastattelun osalta tarjouspyyntöasiakirjoista ovat puuttuneet ne seikat, joihin kysymysten arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmennyt, millä perusteella pisteitä saa ja miten pisteet jakautuvat kysymysten välillä. Arviointiperusteet eivät ole myöskään perustuneet ennalta määritettyihin seikkoihin, eikä niitä ole voinut päätellä kysymyksistä. Haastattelukysymykset ovat olleet muodoltaan niin yleisiä ja epätäsmällisiä, että niiden objektiivinen pisteyttäminen on mahdotonta.

Hankintayksikön mukaan valittajan työmaahenkilöstön haastatteluvastauksissa laatupisteitä alentavina tekijöinä on nähty muun ohella puuttuneet kuvaukset aikaisemmissa hankkeissa olleista haasteista ja niiden välttämisestä. Samoin työpäällikön ja projektipäällikön roolit sekä vastuunjako ovat jääneet haastattelutilanteessa epäselväksi. Haastattelukysymykset eivät kuitenkaan ole koskeneet aiempien kohteiden haasteita, niiden välttämistä tai yhtymäkohtia, eikä työpäällikön ja projektipäällikön vastuunjakoa. Hankintayksikkö on arvioinnissa ja pisteytyksessä huomioinut seikkoja, joita ei ole voinut ottaa huomioon ennakolta haastattelukysymystenkään perusteella.

Edelleen tarjoaja ei ole voinut tietää, miten vastaava työnjohtaja tai työpäällikkö ja heidän kokemuksensa pisteytetään, tai mikä vaikutus on sillä, että henkilöillä on muita projekteja yhtä aikaa käynnissä. Tarjoaja ei ole myöskään voinut tietää, millä konkreettisilla seikoilla on merkitystä, kun arvioidaan sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Miten sujuva yhteistyö arvioidaan kriteereillä: ”hyvin merkittäviä puutteita”, ”merkittäviä puutteita”, ”yleistä tasoa”, ”ylittää yleisen tason”?

Arviointimuistiossa ei ole tuotu esiin, mihin konkreettisiin haastattelussa ilmenneisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys on perustunut. Hankintapäätöstä ei lisäksi ole perusteltu käytännössä lainkaan, mikä johtuu osittain edellä mainituista hankintamenettelyn virheistä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että valittajan vastaselityksessään esittämät uudet väitteet tulee jättää tutkimatta, sillä vastaselityksessä esitettyjen uusien perusteiden johdosta asia muuttuu toiseksi.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu selkeästi, mitkä vaatimukset ovat olleet vähimmäisvaatimuksia ja mitkä laatuvertailtavia kriteereitä. Tarjouspyynnön asiakirjassa ”Vähimmäiskelpoisuusehdot ja valintaperusteet” on selvästi esitetty vaadittava referenssi vähimmäiskelpoisuusehtona (soveltuvuusvaatimus) ja erikseen pyydetty vertailuperusteena käytettäväksi referenssikohteiden arviointilomakkeet. Vaikka vähimmäisvaatimukset ja laatuvertailtavat kriteerit ovat liittyneet osin samoihin teemoihin, tarjoajien on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella mahdollista riittävällä tavalla arvioida sitä, mitä sisällöllisiä ja laadullisia seikkoja huomioidaan tarjousten vertailussa ja pisteyttämisessä.

Referenssikohteiden laatuvertailun osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut esitettynä pisteiden laskentakaavaa, vaan vertailussa on käytetty yleisesti käytössä olevaa, hyväksyttyä laskentakaavaa, jota on sovellettu kaikkiin tarjoajiin tasapuolisesti. Vertailu on tehty kaavalla (saadut pisteet / eniten pisteitä saaneen pisteet) x referenssikohteiden arvioinnista jaossa olevat pisteet (10). Laskentakaavan valinnalla ei ole ollut merkitystä tarjoajien tasapuolisen kohtelun tai lopputuloksen kannalta, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Oikeuskäytännössä on hyväksytty lähtökohta, että tarjousten vertailussa käytetyt vertailuperusteet ovat aina jossakin määrin yleisluonteisia. Hankintayksikkö on ilmoittanut projektisuunnitelman sisältövaatimukset tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän täsmällisesti. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan voidaan lähtökohtaisesti olettaa ymmärtävän ja tietävän, mitä projektisuunnitelma tarkoittaa ja mitä projektisuunnitelman eri osa-alueet merkitsevät ja tarkoittavat ja millä seikoilla on merkitystä hankintayksikön kannalta ja mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa projektisuunnitelma on ilmoitettu pisteytettävän jokaisen sisältövaatimuksen osalta vertaamalla vastausta yleisen tasoon. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että yleinen taso tarkoittaa urakoitsijalta vaadittavaa alan vakiintuneet, kohtuulliset ja ammattimaiset vaatimukset täyttävää laatua, jota voidaan odottaa ammattilaiselta kyseisessä hankkeessa. Mikäli yleinen taso on ollut epäselvä valittajalle, valittaja olisi voinut pyytää siitä selvityksen.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt ristiinvertailua, vaan vertailu on tehty tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyllä tavalla vertaamalla vastauksia edellä mainittuun yleiseen tasoon. Pisteytys on perustunut yksinomaan tarjoajan tarjouksessa esitettyihin tietoihin. Arviointi ja vertailu ei ole perustunut muiden tarjoajien suorituksiin tai tarjouksiin, eivätkä yksittäisen tarjoajan pisteet ole määräytyneet suhteessa muiden tarjoajien suorituksiin.

Haastatteluja koskevassa vertailuperusteessa on ollut kysymys tarjoajien työmaahenkilöstön antamien vastausten ja toimintamallien arvioinnista suhteessa hankintayksikön asettamiin arviointiperusteisiin. Tällaiseen arviointiin sisältyy väistämättä aina jonkinasteista hankintayksikön harkintaa. Subjektiivisten kokemusten ja arvioinnin käyttämistä vertailuperusteena esimerkiksi arviointiryhmien kautta ei ole hankintasäännöksissä kielletty.

Haastattelun arviointiperusteet on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja haastattelun sisältö sekä kysymykset on toimitettu tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti kaikille hyväksytyn tarjouksen jättäneille tarjoajille. Valittajan on tullut tietää, mihin seikkoihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Kun otetaan huomioon kysymysrungosta ilmenevä asiasisältö sekä arvioinnista ja hankintayksikön harkinnasta edellä todettu, kysymykset eivät ole olleet alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille sellaisia, että tarjoajat eivät olisi riittävällä tavalla ymmärtäneet, minkä seikkojen perusteella vastauksia tullaan vertailemaan.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa haastattelu on ilmoitettu pisteytettävän jokaisen haastattelun osa-alueen osalta vertaamalla vastausta yleisen tasoon, johon haastattelun vastaukset on suhteutettu. Arvioinnissa on huomioitu, mitä yleinen taso tarkoittaa tämän hankkeen osalta käyttäen apuna arvion suorittaneiden ammattilaisten ammattitaidon lisäksi myös annettuja vastauksia. Pisteytys on perustunut yksinomaan työmaahenkilöstön haastattelussa antamiin vastauksiin. Arviointi ei ole perustunut muiden tarjoajien vastauksiin, eivätkä yksittäisen tarjoajan pisteet ole määräytyneet suhteessa muiden tarjoajien suorituksiin.

Haastattelun yhtenä osa-alueena on ollut vastaava työnjohtaja ja työpäällikkö henkilönä sekä heidän kokemuksensa vastaavista kohteista. Hankkeessa on kysymys erittäin vaativasta suojellun rakennuksen peruskorjaushankkeesta. Vastauksista on voitu osana arviointia huomioida työmaahenkilöstön kokemus havainnoida hankkeen haasteet ja niiden välttäminen ennakolta. Kysymys on ollut nimenomaan henkilöiden kokemuksesta. Työpäällikön ja projektipäällikön roolit ja vastuunjako ovat liittyneet keskeisesti osa-alueeseen, sillä hankintayksikölle on jäänyt epäselväksi, kuka toimii valittajan työpäällikkönä rakennusurakassa.

Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta tarjousvertailusta on käynyt ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ja perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty, sillä tarkkuudella, että kullekin tarjoajalle on käynyt ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailupisteiden perustelut ovat käyneet ilmi projektisuunnitelman arviointimuistiosta ja haastattelun arviointimuistiosta, jotka ovat olleet saatavilla ja myös valittaja on ne saanut. Tarjoajat ovat voineet tutustua arviointimuistioihin ja muiden tarjoajien laatimiin kuvauksiin ja siten arvioida vertailun lainmukaisuutta.

Kuultava on esittänyt muun ohella, että vähimmäisreferenssit on selkeästi määritelty soveltuvuusvaatimuksena ja laadullinen vertailu on tehty erillisillä arviointikriteereillä.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tietyn varmennejärjestelmän käyttöä referenssilomakkeiden allekirjoituksiin. Väite siitä, että arviointi olisi tehty puhelimitse ei pidä paikkaansa. Valittaja ei ole osoittanut, että kuultavan referenssien arvioinnissa olisi tapahtunut virhe. Käytetty pisteytyskaava on yleisesti käytetty suhteutusmenetelmä, joka ei ole muuttanut vertailuperusteen painoarvoa.

Valittajan väite haastattelujen ristiinvertailusta ei pidä paikkaansa. Pisteytyksen tekeminen sen jälkeen, kun kaikki haastattelut on toteutettu, on tavanomainen menettely, jolla varmistetaan, että arviointiryhmällä on käytössään sama kokonaiskuva.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että vastaselityksessä esitettyjä väitteitä ei tule jättää tutkimatta. Valittaja on valituksessaan vedonnut muun ohella rajoittamattomaan harkintavaltaan ja arviointiperusteiden puuttumiseen. Hankintayksikkö on vastineessaan tuonut ilmi uusia seikkoja, jotka eivät olleet valittajan tiedossa valitusta tehtäessä.

Projektisuunnitelman arvioinnissa käytetyt sisältövaatimukset koostuvat yksittäisistä yleisistä ja epätäsmällisistä sanoista, kuten aikataulutus, aliurakoitsijoiden hallinta ja projektisuunnitelman selkeys- ja työturvallisuus, joiden perusteella ei ole voitu päätellä, millä seikoilla on merkitystä vertailussa. Hankintayksikkö ei ole määritellyt etukäteen, mitä yleinen taso tarkoittaa.

Tarjoajien projektisuunnitelmat ovat poikenneet toisistaan sisällöltään ja ulkoasultaan, jolloin niiden arviointi ja pisteytys on jäänyt täysin hankintayksikön rajoittamattomaan harkintaan.

Lisäksi ristiinvertailua on selvästi tapahtunut, sillä projektisuunnitelman arviointimuistion kohdassa pölynhallinta on todettu valittajan osalta ”pölynhallinta muihin verrattuna vajaa, vaadittua tasoa”.

Hankintayksikön käyttämät haastattelukysymykset ja pisteytysperusteet ovat myös olleet ilmaisultaan yleisiä ja sisällöltään niin epätäsmällisiä, ettei niiden perusteella ole voinut tietää, mitä konkreettisia seikkoja arvioidaan ja miten niiden pisteytys määräytyy. Etukäteen ei ole määritelty, mitä yleinen taso tarkoittaa, vaan se on muodostettu haastattelutilanteessa annettujen vastausten perusteella. Hankintayksikön jälkikäteen ilmoittama ”yleisen tason määritelmä” olisi tullut ilmoittaa jo tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää vastaselityksessä esitetyt uudet valituksen perustelut tutkimatta. Asiassa on siten ensin arvioitava, onko asia vastaselityksessä esitettyjen uusien perusteluiden johdosta muuttunut toiseksi.

Asiassa yleisenä prosessilakina noudatettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n
2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on valituksessaan vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Valittaja on esittänyt valituksensa perusteluina, että tarjousten vertailu on suoritettu ja tarjoukset pisteytetty hankintasäännösten vastaisesti ja lisäksi, että tarjouspyynnössä asetetut tarjousten vertailuperusteet ovat osin antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousvertailun suorittamisessa.

Valittaja on toimittanut valitusajan jälkeen markkinaoikeudelle vastaselityksen ja lisälausuman, joissa se on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, mikä on ollut syy siihen, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti.

Ottaen huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös ja se, että valittaja on jo valituksessaan vedonnut tarjouspyynnössä esitetystä vertailuperusteesta johtuvaan hankintayksikön rajoittamattomaan harkintavaltaan, markkinaoikeus katsoo, että vastaselityksessä esitetyissä vertailuperusteiden epätäsmällisyyteen liittyvissä perusteluissa ei ole ollut kysymys sellaisten uusien perustelujen esittämisestä, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Hankintayksikön vaatimus uusien perustelujen tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vähimmäisvaatimuksia ja laadun vertailuperusteita asettaessaan. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita soveltaessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankinta-asiakirjat merkityksellisiltä osin

Tarjouspyynnön liitteessä ”Vähimmäiskelpoisuusehdot ja valintaperusteet” on kohdassa 2 esitetty seuraavaa:

”Urakoitsijalla tulee olla kokemusta pääurakoitsijana ja päätoteuttajana toimimisesta vähintään yhdestä (1) laajuudeltaan ja kustannuksiltaan hankintaa vastaavasta peruskorjaushankkeesta, jonka vastaanotto on tapahtunut viiden (5) edeltävän vuoden aikana. Tai kahdesta (2) vähintään 3 000 brm2 laajasta peruskorjaushankkeesta, joiden vastaanotto on tapahtunut viiden (5) edeltävän vuoden aikana.”

Lomakkeella on tullut ilmoittaa kohteen nimi, laajuus, kustannukset ja tilaaja, sekä vakuuttaa, että vaatimus täyttyy.

Saman liitteen kohdassa ”Valintaperusteet” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Urakoitsijan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus hinnan ja laadun perusteella. Painotukset on esitetty alla laskentaperusteineen.

Laatu, max. 25 pistettä

• Referenssikohteiden arviointi max. 10 p

o Referenssikohteiden arviointi tulee pyytää kolmelta tilaajalta, joista yhden on oltava julkisen sektorin toimija. Tilaajia pyydetään arvioimaan, miten urakoitsija on onnistunut aiemman rakennushankkeen toteutuksessa. Kohteiden (3 kpl) tulee olla laajuudeltaan vähintään 3000 brm2, joiden vastaanotto on tapahtunut seitsemän (7) edeltävän vuoden aikana tämän hankintailmoituksen julkaisupäivämäärästä lukien.

• Projektisuunnitelma max. 7,5 p

• Työryhmän haastattelu max. 7,5 p

Hinta, max. 75 pistettä

Tarjoushinta määrittää hinta pisteet. Hintapisteet tarjousvertailuun lasketaan kaavalla:

(Alhaisin tarjoushinta / Vertailtava tarjoushinta) *Max.hintapisteet”.

Projektisuunnitelman osalta on samassa liitteessä esitetty seuraavaa:

”Projektisuunnitelma max. 7,5 p

Tarjouksen liitteeksi laaditaan projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmassa tulee esittää ainakin seuraavat asiaa, jotka arvioidaan:

– Projektisuunnitelman selkeys

– Projektinhallinta ja organisointi

– Aikataulutus ja resurssien hallinta

– Pölynhallinta

– Kosteudenhallinta

– Sääsuojauksen periaatteet

– Työturvallisuus

– Laadunvarmistus ja seuranta

– Kestävä kehitys ja ympäristöasiat

– Aikataulutus

– Hankekohtaiset riskit ja niiden hallinta

– Aliurakoitsijoiden hallinta

– Viestintä ja raportointi

Projektisuunnitelmassa tarjoajan esittämät asiat katsotaan tarjoajaa sitoviksi koko hankkeen ajan.

Projektisuunnitelma pisteytetään jokaisen osa-alueen osalta. Pisteet jaetaan periaatteella:

• 1 p Erinomainen vastauksen asiasisältö – ylittää yleisen tason
• 0,5 p Vastauksen asiasisällössä vähäisiä puutteita –yleistä taso
• 0,2 p Vastauksen asiasisällössä merkittäviä puutteita
• 0 p Ei vastaa kysymykseen tai hyvin merkittäviä puutteita

Pisteet lasketaan:

(Saadut pisteet/ jaossa olevat pisteet) x 7,5 pistettä= Projektisuunnitelman pisteet”.

Työryhmän haastattelun osalta on samassa liitteessä esitetty seuraavaa:

”Työryhmän haastattelu max. 7,5 p

Työryhmän haastattelut järjestetään kaikille hyväksytyn tarjouksen jättäneille tarjoajille. Haastattelut pidetään 6.5-9.5.2025 välisenä aikana. Tarjoajille ilmoitetaan tarjouksen jättämisen jälkeen tarkempi haastattelu aika ja toimitetaan haastattelun kysymysrunko, joka on samanlainen kaikille. Haastatteluun tulee osallistua nimetty työmaahenkilöstö. Haastatteluvastaukset pisteytetään jokaisen osa-alueen osalta. Pisteet jaetaan periaatteella:

• 1 p Erinomainen vastauksen asiasisältö – ylittää yleisen tason
• 0,5 p Vastauksen asiasisällössä vähäisiä puutteita –yleistä taso
• 0,2 p Vastauksen asiasisällössä merkittäviä puutteita – alle yleisen tason
• 0 p Ei vastaa kysymykseen tai hyvin merkittäviä puutteita

Pisteet lasketaan:

(Saadut pisteet/jaossa olevat pisteet) x 7,5 pistettä= Työryhmän haastattelu pisteet”.

Hankinta-asiakirjassa ”Rakennusurakan laadunarviointi haastattelu” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Kysymykset

Työryhmän esittely – ei pisteytetä

Henkilöstön kokemus ja sitoutuminen hankkeeseen

1. Kuka toimii vastaavana työnjohtajana ja mikä on hänen kokemuksensa vastaavista kohteista?

• Kokemus erittäin vaativista peruskorjaushankkeista
• Kokemus suojeltujen rakennusten peruskorjaushankkeista

2. Kuka toimii työpäällikkönä ja mikä on hänen kokemuksensa vastaavista kohteista?

• Kokemus erittäin vaativista peruskorjaushankkeista
• Kokemus suojeltujen rakennusten peruskorjaushankkeista

3. Miten varmistatte, että nämä henkilöt pysyvät hankkeessa koko sen ajan? Onko henkilöillä muita projekteja?

Motivaatio ja suhtautuminen hankkeeseen

4. Mikä teitä tässä hankkeessa erityisesti kiinnostaa tai motivoi ja kuinka tämä hanke suhtautuu muihin urakoihinne?

5. Hankekohtaiset riskit ja niiden hallinta käytännössä.

Yhteistyö ja vuorovaikutus muiden osapuolten kanssa

6. Miten olette varmistaneet sujuvan yhteistyön urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, käyttäjien tai valvonnan kanssa aiemmissa hankkeissanne?

7. Millainen on tyypillinen tapa, jolla käsittelette eriävien näkemysten ratkaisemisen työmaalla?

8. Miten toimitte tilanteissa, joissa työmaan aikana ilmenee lisä- tai muutostöitä?

Työmaan ilmapiiri ja johtamiskulttuuri

9. Miten rakennatte työmaalle hyvän ilmapiirin ja motivoitte henkilöstöä?

10. Miten johdatte aliurakoitsijoita niin, että kaikki toimivat yhteisten tavoitteiden mukaisesti?

11. Onko teillä tässä hankkeessa jokin erityinen tapa tai toimintamalli, jonka koette tuovan arvoa tilaajalle?”

Asian arviointi

Vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KHO 2015:151) mukaan hankintasäännösten vastainen tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustetta virheettömälle hankintamenettelylle. Näin ollen markkinaoikeus arvioi ensin, onko tarjouspyynnössä asetettu valittajan esittämällä tavalla päällekkäisesti referenssivaatimuksia tarjoajalle asetettuina vähimmäisvaatimuksina ja toisaalta tarjouksen laadun vertailuperusteissa, sekä sitä, onko tarjouspyyntö ollut laadun vertailuperusteiden osalta epäselvä.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettujen referenssejä koskevien soveltuvuusvaatimusten ja referenssejä koskevien laadun vertailuperusteiden välillä on ollut ristiriitaisuutta tai päällekkäisyyttä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että soveltuvuusvaatimusten ja vertailuperusteiden välillä ei ole ollut ristiriitaa. Referenssi itsessään on vaadittu soveltuvuusvaatimuksena ja vertailuperusteina on käytetty referenssien arviointilomakkeita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä.

Edellä kuvatulla tavalla tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset on asetettu tarjouspyynnön liitteessä ”Vähimmäiskelpoisuusehdot ja valintaperusteet” olleessa vaatimusmäärittelyssä. Vaatimusten mukaan tarjoajalla on tullut olla kokemusta pääurakoitsijana ja päätoteuttajana toimimisesta vähintään yhdessä hankinnan kohdetta vastaavassa peruskorjaushankkeessa tai kahdessa 3.000 brm2 laajuisessa hankkeessa. Asiassa ei ole esitetty, etteikö hankintayksikkö ole voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa mainittua referenssejä koskevaa vähimmäisvaatimusta.

Laadun vertailuperusteena on referenssien osalta ollut kolmelta referenssiasiakkaalta saatu arviointi toimeksiannosta. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on laadun vertailuperusteeksi asetetun referenssiasiakkaiden toimittaman toteutuneen urakan arvioinnin osalta voinut arvioida tarjoajan teknisiä ansioita ja sen henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta hankintayksikölle tärkeissä rakennushankkeen läpiviemisen eri osa-alueissa hankintalain 93 §:n 2 momentissa ja 94 §:ssä todetuin tavoin. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt aihetta katsoa, että tarjouspyyntö olisi ollut tältä osin ristiriitainen, hankintamenettelyn vaiheittaisuusperiaatteen vastainen tai ettei se olisi mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Valittaja on myös esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut projektisuunnitelman ja työryhmähaastattelun laatuvertailuperusteiden osalta epäselvä ja epätäsmällinen siten, että alan ammattilainenkaan ei ole voinut tietää, millä seikoilla on merkitystä pisteiden saamisen kannalta ja miten asetettuja vertailuperusteita tullaan arvioimaan. Hankintayksikkö ei ole määritellyt, mitä pisteytysperusteissa kuvattu yleinen taso tarkoittaa. Tarjousten arviointi ja pisteytys ovat valittajan mukaan jääneet hankintayksikön rajoittamattomaan harkintavaltaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on ilmoittanut vertailuperusteet tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän täsmällisesti. Alan ammattimaisen toimijan voidaan lähtökohtaisesti olettaa ymmärtävän ja tietävän, millä seikoilla on merkitystä hankintayksikön kannalta ja mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Hankintayksikön mukaan alan ammattimaisen toimijan on tullut ymmärtää, että yleinen taso tarkoittaa urakoitsijalta vaadittavaa alan vakiintuneet, kohtuulliset ja ammattimaiset vaatimukset täyttävää ammattilaiselta kyseisessä hankkeessa odotettavaa laatua.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että projektisuunnitelman osalta tarjoajille on kuvattu kunkin 13 kohdan osalta varsin suppeasti ja otsikkotasoisesti, mitä teemoja arvosteltavan projektisuunnitelman on tullut sisältää. Hankinnan kohde huomioiden voidaan arvioida, että alan ammattimainen tarjoaja on sinänsä voinut muodostaa otsikoiden perusteella jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä aihepiirejä projektisuunnitelmassa on tullut ylätasolla käsitellä. Esitetty 13-kohtainen lista ei kuitenkaan ole ollut tarjouspyynnön perusteella tyhjentävä, vaan tarjouspyynnössä on todettu, että projektisuunnitelmassa tulee esittää ”ainakin” nämä asiat. Listatut samantasoisina arvioitavat aiheet ovat lisäksi olleet keskenään varsin eri laajuisia. Aihepiireissä on ollut osin myös päällekkäisyyttä. Esimerkiksi aikataulutus on listattu kahdessa eri kohdassa, ”aikataulutus ja resurssien hallinta” sekä toisaalta ”aikataulutus”, yksilöimättä, miten kyseiset arviointikohdat mahdollisesti eroavat toisistaan. Kokonaisuutena markkinaoikeus toteaa, että projektisuunnitelman osalta asetetut sisältövaatimukset olleet merkittävän avoimia sekä osin päällekkäisiä ja lista vertailtavista seikoista on ollut varsin pitkä, mutta ei kuitenkaan tyhjentävä. Arvosteltavien aihepiirien kuvaus ei siten ole ollut omiaan tuomaan yksiselitteisesti tarjoajien tietoon sitä, mistä sisällöllisistä seikoista hankintayksikkö on tarkalleen ottaen pyytänyt laatimaan suunnitelman.

Työryhmähaastattelun osalta markkinaoikeus viittaa hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) todettuun ja toteaa, että subjektiivisen arvioinnin käyttäminen tarjousten vertailussa esimerkiksi siten, että hankinnan kohteena olevan järjestelmän tulevat käyttäjät arvioivat tarjottujen järjestelmien toimintojen ja toiminnallisuuksien laatua, ei ole hankintasäännösten vastaista, kunhan laatuvertailussa varmistetaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tarjoajille on esitetty etukäteen haastattelukysymykset, jotka niille on ollut tarkoitus esittää haastattelutilanteessa. Tältä osin voidaan sinänsä katsoa olleen riittävän selvää, mitkä teemat ja kysymykset ovat haastattelussa työryhmän arvioinnin kohteena.

Tarjouspyynnössä on projektisuunnitelman osalta esitetty pisteytyksen perusteena oleva neliportainen asteikko, jossa tarjoukset on arvioitu arvosanoilla ”erinomainen vastauksen asiasisältö – ylittää yleisen tason, vastauksen asiasisällössä vähäisiä puutteita – yleistä tasoa, vastauksen asiasisällössä merkittäviä puutteita, ei vastaa kysymykseen tai hyvin merkittäviä puutteita”.

Työryhmähaastattelun osalta arviointi on ilmoitettu toteutettavan käyttäen arvosanoja ”erinomainen vastauksen asiasisältö – ylittää yleisen tason, vastauksen asiasisällössä vähäisiä puutteita – yleistä tasoa, vastauksen asiasisällössä merkittäviä puutteita – alle yleisen tason, ei vastaa kysymykseen tai hyvin merkittäviä puutteita”.

Markkinaoikeus toteaa, että toisin kuin referenssikohteiden arviointia koskevan vertailuperusteen osalta, projektisuunnitelman tai työryhmähaastattelun kohdalla tarjouspyynnössä ei ole lainkaan kuvattu, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että projektisuunnitelman osa tai haastatteluvastaus arvioidaan tietyn tasoiseksi. Projektisuunnitelman ja työryhmähaastattelun osalta ei tarjouspyynnössä ole ennalta ilmoitettu tekijöitä tai vaatimuksia, joiden täyttyminen oikeuttaa ennalta määriteltyihin pistemääriin tarjousten vertailussa, eikä edes hankintapäätösasiakirjoissa ole selvästi kuvattu, millaisia seikkoja hankintayksikkö on lopulta huomioinut vertaillessaan tarjouksia ja asettaessaan vastauksia tietylle pisteytystasolle. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat eivät hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön perusteella ole tulleet tietoisiksi siitä, mihin seikkoihin piste-erot perustuvat ja miten tarjoukset projektisuunnitelman ja haastattelussa annettujen vastausten osalta vertaillaan suhteessa toisiinsa.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että hankintayksikölle on hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön perusteella jäänyt rajoittamaton harkintavalta vertailuperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti projektisuunnitelmaa ja työryhmähaastattelua koskevia tarjousten vertailuperusteita asettaessaan.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouspyyntö- ja hankintapäätösasiakirjoissa ei ole nimenomaisesti ilmoitettu tarjousvertailussa käytettyä laskukaavaa tai pisteiden laskentatapaa referenssikohteiden tilaaja-arviointien vertailun osalta. Vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn perusteella, että alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on voinut edellä selostettujen tietojen perusteella päätellä, että referenssikohteiden tilaaja-arvioinnin osalta eniten laatupisteitä saanut tarjoaja on saanut vertailuperusteen mukaisen enimmäismäärän pisteitä vertailuun. Muiden tarjoajien referenssikohteiden tilaaja-arviointia koskevat vertailupisteet on laskettu vertaamalla niitä parhaat laatupisteet saaneen tarjoajan laatupisteisiin ja että näin saatu määrä on kerrottu referenssien tilaaja-arviointia koskevan vertailuperusteen mukaisilla enimmäisvertailupisteillä. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti referenssikohteiden tilaaja-arviointia koskevaa vertailuperustetta asettaessaan ja sitä soveltaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on tarjousten vertailuperusteita asettaessaan menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 154 §:n 1 momentti huomioon ottaen hankintamenettelyn virheiden korjaamista koskevien seuraamusten määrääminen käsillä olevassa tapauksessa edellyttää, että virheelliseen hankintamenettelyyn perustuvan hankintayksikön päätöksen oikeusvaikutukset poistetaan kumoamalla hankintapäätös.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa on hankintalain 154 §:n
1 momentin nojalla kumottava valituksenalainen hankintapäätös ja kiellettävä sen täytäntöönpano.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa hankintalaissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti jo tarjouspyyntöä laatiessaan, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Iisalmen kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan rakennusurakan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Iisalmen kaupungin vaatimuksen jättää valittajan vastaselityksessään esittämät uudet perustelut tutkimatta.

Markkinaoikeus kumoaa Iisalmen kaupungin teknisen lautakunnan 27.5.2025 tekemän hankintapäätöksen § 75. Markkinaoikeus kieltää Iisalmen kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Iisalmen kaupungin korvaamaan Rakennustyö Salminen Oy:n oikeudenkäyntikulut 16.550 eurolla, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun, viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Iisalmen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Teemu Matikainen ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.