MAO:351/17

Copyright Management Services Ltd > Elisa Oyj

tekijänoikeus - turvaamistoimi - tekijänoikeuslain 60 a §:n mukainen luovuttamismääräys - vakuus

Diaarinumero: 2017/371
Antopäivä: 14.6.2017

HAKEMUS

Vaatimukset

Copyright Management Services Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus

1. määrää Elisa Oyj:n 30.000 euron suuruisen sakon uhalla selvittämään ja säilyttämään hakemuksen kohteena olevien teleliittymien tiedot myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten; ja

2. kieltää Elisa Oyj:tä 30.000 euron suuruisen sakon uhalla käsittelemästä tietoja tavalla, joka estää selvittämään ja säilyttämään hakemuksen kohteena olevien teleliittymien tiedot myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten.

Perusteet

Haettu turvaamistoimi kohdistuu yhteystietoihin, joita hakija on pyytänyt hakemuksessaan luovutettaviksi. Kyse on tiedoista, joihin hakija on oikeutettu tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla. Turvaamistoimihakemus koskee vain tietojen säilyttämistä myöhempää luovuttamista varten, eikä hakija pyri saamaan turvaamistoimenpiteellä etukäteistä pääsyä teleliittymien yhteystietoihin.

Turvaamistoimi on välttämätön yhteystietojen luovuttamisen toteutumisen kannalta. Prosessi markkinaoikeudessa ja teleyrityksen tietojen selvittäminen sekä luovuttaminen ovat vieneet hakijan kokemuksen mukaan ja jatkossakin voivat viedä sen verran aikaa, että on olemassa vaara, että merkittävä osa luovutettavaksi määrättävistä tiedoista jää selvittämättä ja hakemuksen mukainen määräys menettää merkityksensä. Turvaamistoimi mahdollistaa henkilötietojen käsittelyn ja säilytyksen turvaamisen jo ennen hakemuksen käsittelyä.

Turvaamistoimi on annettava ilman hakijan velvollisuutta vakuuden asettamiseen. Turvaamistoimen määrääminen ei hakijan näkemyksen mukaan aiheuta sellaista vahinkoa teleyritykselle, jota varten ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vakuus on tarkoitettu. Turvaamistoimen aiheuttamat toimenpiteet ovat samoja, joita hakemuksen mukainen määräys aiheuttaisi ilman turvaamistointakin. Teleyritys on oikeutettu korvaukseen määräyksestä aiheutuvista kuluista tekijänoikeuslain 60 a §:n 3 momentin nojalla. Hakija sitoutuu korvaamaan toteutuneet kulut myös siinä tapauksessa, että päätöstä koskeva hakemus tulisi hylättäväksi.

Asiassa ei ole kyse siitä, millä perusteella hakijaa tulisi pitää kykenemättömänä vakuuden asettamiseen. Asiassa on kyse siitä, että kun turvaamistoimen määrääminen ei aiheuta teleyritykselle vahinkoa, jota varten vakuus voidaan asettaa, niin asiassa ei edes voi tulla käsiteltäväksi kysymys siitä, onko hakija kykenemätön asettamaan vakuutta. Ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin edellytys "vahingosta, joka voi syntyä vastaajalle turvaamistoimesta" ei täyty. Koska vahinkoa ei voi syntyä, myöskään vakuutta ei voida asettaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Toissijaisesti Elisa Oyj on vaatinut, että:

1. markkinaoikeus nimenomaisesti rajaa turvaamistointa koskevaa määräystä niin, että se ei koske tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella säilytettäviä tietoja;

2. markkinaoikeus ei määräyksen kohde ja laatu huomioon ottaen aseta Elisa Oyj:lle uhkasakkoa; ja

3. markkinaoikeus määrää hakijan asettamaan Elisa Oyj:n oikeuksia turvaavan vakuuden määrältään vähintään miljoona (1.000.000) euroa.

Lisäksi Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hakijan korvaamaan Elisa Oyj:lle asiassa aiheutuvat oikeudenkäynti- ja muut kulut täysimääräisesti myöhemmin esitettävän laskun mukaan viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hakijan vaatimus kohdistuu televiestinnän välitystietojen säilyttämiseen. Tällaiset välitystiedot kuuluvat perustuslailla suojatun viestintäsalaisuuden suojan piiriin. Tietoyhteiskuntakaaren vaatimusten mukaisesti Elisa Oyj tallentaa IP-osoitteita koskevia välitystietoja vain rajoitetun ajan tietoyhteiskuntakaaren mahdollistamiin käyttötarkoituksiin, kuten viankorjaukseen (niin sanottu oma tarve).

Välitystietojen hävittämisvelvollisuudesta on säädetty vain hyvin rajoitettu poikkeus tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukaista säilytysperustetta ei voida soveltaa nyt kyseessä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä, eikä vaadittua turvaamistointa voitaisi missään olosuhteissa kohdistaa 157 §:n perusteella säilytettäviin tietoihin. Viestintäviraston 10.11.2016 antaman lausunnon mukaan, jos teleyritys luovuttaa kyseisiä tietoja muuten kuin pakkokeinolain 10 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi, saattaa teleyritys syyllistyä rikoslain 38 luvussa kuvattuihin tieto- ja viestintärikoksiin. Tekijänoikeuslain 60 a § ja erityisesti siihen myöhemmin sisällytetty mahdollisuus turvaamistoimen määräämiseen ei voi johtaa siihen, että teleyritys joutuisi toimimaan vastoin tietoyhteiskuntakaaressa sille asetettuja, viestinnän perusoikeussuojaa turvaavia velvoitteita.

Elisa Oyj noudattaa toiminnassaan tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä luovuttaessaan markkinaoikeuden mahdollisella lopullisella päätöksellään määräämiä yhteystietoja, minkä myötä ylipäänsä tarvetta hakijan vaatiman kaltaisille turvaamistoimille ei ole.

Hakijan vaatimuksen hyväksyminen eli se, että yksityisten tahojen intressien vuoksi operaattori velvoitettaisiin tallentamaan hyvin suuri joukko välitystietoja määrittelemättömäksi ajaksi johtaisi tilanteeseen, joka ei ole linjassa perustuslain 10 §:n 1 ja 2 momentin ja 106 §:n eikä myöskään Suomea EU-tasoisesti velvoittavien perusoikeuskirjassa turvatun 7 (Yksityiselämän suoja) ja 8 (Henkilötietojen suoja) artiklan kanssa. Unionin tuomioistuin on 21.12.2016 antamassaan tuomiossa (yhdistetyt asiat C-203/15 ja C-698/15, Tele2 Sverige ja Watson ym.) täsmentänyt oikeustilaa yksityisyyden suojaa korostavaan suuntaan. Sanottu ratkaisu huomioon ottaen on entistä selvempää, ettei hakijan vaatimille turvaamistoimille ole laillisesti kestäviä perusteita. Hakijan turvaamistoimivaatimus on ristiriidassa perustuslain tasolla säädellyn viestintäsalaisuuden suojan ja siihen perustuvien laissa säänneltyjen teleyritysten velvoitteiden kanssa. Välitystiedot ovat osa perustuslain suojaamaa viestintäsalaisuutta, ja suojaa rajoittavia säännöksiä on tulkittava erityisen suppeasti.

Turvaamistoimesta aiheutuvan haitan on tässä tapauksessa katsottava kohdistuvan paitsi hakijan vastapuolten yksityisyyden suojaan ja perustuslain heille turvaamaan luottamuksellisen viestin loukkaamattomuuteen, myös asiaan täysin liittymättömiin Elisa Oyj:n verkon käyttäjiin. Noudattaakseen hakemusta Elisa Oyj:n tulee joko tallettaa kaikkien verkkonsa käyttäjien tiedot tai jollakin vielä määrittelemättömällä tavalla poimia hakemuksessa viitatut tiedot erikseen säilytettäviksi. Molemmat menettelyt perusteettomasti loukkaavat viestintäsalaisuuden suojaa myös kaikkien muiden kuin hakemuksessa mainittujen käyttäjien osalta.

Turvaamistoimen kohteena on kolmannen tahon asemassa oleva Elisa Oyj. Turvaamistoimesta aiheutuisi Elisa Oyj:lle huomattava haitta ja merkittävät taloudelliset kustannukset turvaamistoimen määräämisen aiheuttamien järjestelmämuutosten, välitystietojen massatallennuksen sekä säilyttämisen edellyttämien tietoturvavaatimusten johdosta. Hakijan vaatima turvaamistoimi ja siitä seuraava tietojen säilyttämisvelvoite aiheuttaisi Elisa Oyj:lle tarpeen säilyttää kaikkien asiakkaiden välitystietoja siihen saakka, että markkinaoikeuden myöhemmät päätökset mahdollisesti mahdollistaisivat tietojen lajittelun, poiminnan, muun tarpeellisen käsittelyn ja luovuttamisen hakijalle. Vaihtoehtoisesti teoriassa Elisa Oyj:n tulisi jollakin määrittelemättömällä tavalla selvittää ennen markkinaoikeuden päätöstä turvaamistoimihakemuksessa määrätyt välitystiedot, joiden selvittäminen voi loukata kolmansien osapuolten yksityisyyden suojaa perusoikeuksien vastaisesti. Tällainen tietojen tarpeettoman pitkä kaikkia asiakkaita koskeva tallentaminen tai niiden etukäteisselvittäminen ei perustu lainsäädäntöön, loukkaa vakavasti asiakkaiden yksityisyyttä ja Elisa Oyj:n tietosuojaperiaatteita, eikä siitä aiheutuvan haitan voida mitenkään katsoa olevan kohtuullista suhteessa toimenpiteellä tavoiteltaviin päämääriin. Turvaamistoimen edellyttämät toimet olisivat teknisesti ja taloudellisesti huomattavasti raskaammat kuin mahdollisesti määrättävä välitystietojen luovuttamisvelvollisuus tietyllä ajanhetkellä ilman turvaamistointa. Lisäksi välitystietojen käsittely, erityisesti mukaan lukien niiden säilyttäminen, aiheuttaa aina riskin viestintäsalaisuuden suojalle.

Intressipunnintaa tehtäessä ei voida sivuuttaa myöskään sitä, että turvaamistointa vaaditaan tekijänoikeuslain 60 a §:n perusteella, joka itsessään sisältää lisäkriteerin hakijan hakemuksen hyväksymiselle. Lisäkriteeri liittyy siihen, onko kyseessä olevista teleliittymistä saatettu yleisön saataville tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa ("merkittävyyskriteeri"). Merkittävyyskriteerin ylittymistä arvioitaessa on jo turvaamistoimiharkinnassa punnittava yhtäältä tietojen merkittävyyttä tekijänoikeuksien suojan ja toisaalta teleliittymän haltijan yksityisyyden suojan kannalta. Hakija on esittänyt vain epäolennaista näyttöä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä tarkoitetun merkittävyyskriteerin täyttymisen arvioimiseksi. Hakijan viittaamille BitTorrent-parvien käyttäjämäärille ja yleisön kokonaismäärille voidaan antaa lähinnä konseptuaalinen merkitys, mutta ne eivät osaksikaan osoita jaettujen teosten tosiasiallista määrää, mikä on merkittävyyskriteerin täyttymisen arvioinnin kannalta aivan olennaista.

Hakijan intressi välitystietojen säilyttämiselle on selkeästi pienempi kuin perustuslain tasoisen viestintäsalaisuuden suojan vaarantuminen yhdistettynä Elisa Oyj:lle aiheutuviin merkittäviin kustannuksiin ja riskeihin.

Mikäli turvaamistoimimääräys vastoin Elisa Oyj:n näkemystä annettaisiin, hakijalta tulee edellyttää normaalin turvaamistoimikäytännön mukainen vakuus, joka kattaa kaiken Elisa Oyj:lle asiassa potentiaalisesti aiheutuvan haitan ja vahingon. Hakijan asettaman vakuuden tulee siten kattaa sekä mahdollisesti myöhemmin perusteettomiksi osoittautuneiden toimien tekniset kustannukset että Elisa Oyj:tä tai sen työntekijöitä kohtaan mahdollisesti esitettävien lain rajoituksia laajempaan välitystietojen käsittelyyn perustuviin vaatimuksiin liittyvät oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaukset. Asiassa ei ole käsillä mitään laillista perustetta, joka perustelisi hakijan vapauttamisen vakuuden asettamisesta. Varovaisesti arvioiden vakuuden määrän tulisi olla 1.000.000 euroa yksittäistä hakemusta kohti.

Mahdollista uhkasakkoa harkittaessa on edellä mainittujen seikkojen lisäksi huomattava, että Elisa Oyj ei ole hakijan vaatimusten kohteena olevissa asioissa vastaajana eikä se ole pääasian osapuoli. Joka tapauksessa on selvää, että hakijan vaatima uhkasakon määrä on vahvasti ylimitoitettu ja mahdollinen uhkasakko tulee määrätä niin, että kunkin hakijan hakemuksen osalta voidaan asettaa vain yksi uhkasakko.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Salassapitomääräys

Copyright Management Services Ltd:n vaatimuksesta markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi hakijan esittämän asiakirjatodisteen 6 (sopimus Spizoo Inc – Copyright Management Services Ltd (entered into on December 1st, 2016)).

Markkinaoikeus määrää asiakirjan pidettäväksi salassa 10 vuotta asian vireille tulosta lukien eli 11.5.2027 saakka.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavista säännöksistä

Copyright Management Services Ltd:n hakemuksen turvaamistointa koskevat vaatimukset koskevat oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisia niin sanottuja yleisluontoisia turvaamistoimia. Kyseisen pykälän mukaan tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin ja määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin. Tuomioistuin voi määrätä myös jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.

Tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaan tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 lukua. Tuomioistuin voi määrätä yhteystietojen turvaamisesta noudattaen oikeudenkäymiskaaren 7 lukua.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään. Lainkohdan perusteluissa (HE 83/2006 vp s. 97) on todettu, että hakijan on haettava luvun 3 §:ssä tarkoitettua muuta turvaamistointa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ulosottomieheltä, vaikka ajateltavissa on, että esimerkiksi tuomioistuimen määräämä kielto vaikuttaisi heti päätöksen antamisesta lukien ilman, että siihen tarvittaisiin ulosottomiehen myötävaikutusta. Esitöiden mukaan hakijan olisi asetettava ulosottomiehelle vakuus, jollei oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämä menettely on nähty lainkohtaa säädettäessä tarpeelliseksi, koska hakijan ankara vahingonkorvausvastuu tarpeettomasta turvaamistoimesta on vastapuolen kannalta keskeinen oikeusturvatae ja hakijan asettama vakuus turvaa mahdollisen vahingonkorvausvastuun täyttymistä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:n mukaan tuomioistuin voi hakemuksesta vapauttaa hakijan asettamasta ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta, jos hakija havaitaan siihen kykenemättömäksi ja jos hänen oikeuttaan voidaan pitää ilmeisen perusteltuna.

Vaade-edellytys

Kuten edellä on todettu, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuolta kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 on vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Ensiksi mainitussa ratkaisussa on lisäksi todettu muun ohella, ettei saamisen selvää perusteettomuutta merkitse edes se, että saamista koskeva kanne on lainvoimaa vailla olevalla ratkaisulla hylätty. Ratkaisussa on edelleen todettu, että turvaamistoimenpiteen tarve korostuu tilanteessa, jossa turvaamistoimenpidettä on vastustettu väittäen pääasiaan sovellettavia lainsäännöksiä tulkinnanvaraisiksi, koska tällaisessa tilanteessa lopullisen ratkaisun saaminen pääasiassa saattaa pitkittyä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, onko Elisa Oyj Copyright Management Services Ltd:n esittämällä tavalla velvollinen selvittämään ja antamaan Copyright Management Services Ltd:lle tiettyjä teleliittymiä koskevat käyttäjän ja tilaajan yhteystiedot. Mainittu seikka kuuluu vasta pääasian yhteydessä tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijan on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Copyright Management Services Ltd on esittänyt, että turvaamistoimi koskee tietoja, joihin hakija on oikeutettu tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla ja että turvaamistoimihakemus koskee vain tietojen säilyttämistä niiden mahdollisesti myöhemmin määrättävää luovuttamista varten. Hakija ei pyri saamaan turvaamistoimenpiteellä etukäteistä pääsyä teleliittymien yhteystietoihin. Lisäksi hakija on todennut, että sen hakema turvaamistoimi kohdistuu yhteystietoihin, joita hakija on pääasiaa koskevassa hakemuksessaan pyytänyt annettaviksi. Hakija on rajannut kyseisen hakemuksensa siten, että se ei koske vain viranomaistarpeita varten säilytettäviä tietoja.

Elisa Oyj ei ole vaatiessaan turvaamistointa koskevan hakemuksen hylkäämistä sinänsä kiistänyt Copyright Management Services Ltd:n oikeutta saada Elisa Oyj:ltä yhteystietoja tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla. Elisa Oyj on esittänyt, että se ei ole Copyright Management Services Ltd:n vaatimusten kohteena olevissa asioissa vastaajana eikä pääasian osapuoli eikä se näin ollen halua ottaa yksityiskohtaisesti kantaa esimerkiksi tekijänoikeuslain 60 a §:stä ilmenevän merkittävyyskriteerin arviointiin. Elisa Oyj on kuitenkin esittänyt, että vaadittua turvaamistointa ei voida missään olosuhteissa kohdistaa tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella säilytettäviin tietoihin, ja se on lisäksi katsonut, että hakija on esittänyt vain epäolennaista näyttöä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä tarkoitetun merkittävyyskriteerin arvioimiseksi.

Tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaan tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön sataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta.

Markkinaoikeus toteaa, että Elisa Oyj on sanotun pykälän tarkoittamassa hakemusasiassa asiaan osallinen ja siten käsillä olevaa turvaamistoimihakemusta koskevan pääasian osapuoli. Hakija ei siten ole kohdistanut turvaamistoimihakemustaan Elisa Oyj:n väittämällä tavalla poikkeuksellisesti kolmanteen tahoon.

Hakijan vaade koskee kaiken kaikkiaan 55 IP-osoitteen yhteystietojen luovuttamista. Näiden osalta hakija on esittänyt taulukon, jossa on kuvattu kunkin IP-osoitteen osalta päivämäärä ja kellonaika sekunnin tarkkuudella koskien sitä, milloin kyseinen IP-osoite on ollut yhteydessä tiettyä teosta koskevaan niin sanottuun BitTorrent-parveen. Lisäksi taulukossa on mainittu kunkin IP-osoitteen osalta parven käyttäjämäärä ja niin sanottu kokonaisyleisö. Parvien käyttäjämääriä ja kokonaisyleisön kokoa koskevan selvityksen mukaan pienimmänkin yksittäisen parven käyttäjämäärä ja kokonaisyleisö ovat olleet yli 150 käyttäjää. Vielä taulukossa on viitattu teosten nimiin, joiden osalta hakija on lisäksi esittänyt todistelua tekijänoikeuden haltijoista. Edelleen hakija on oheistanut hakemukseensa tekijänoikeuksien siirtoa koskevan sopimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että Elisa Oyj on sinänsä esittänyt painavia muun ohella yksityisyyden suojaan ja perusoikeuksiin perustuvia ja hakijan esittämän näytön merkitystä koskevia näkökohtia, joiden myötä hakijan oikeutta saada vaatimansa yhteystiedot voidaan pitää kyseenalaisena. Tätä tukee myös se, että markkinaoikeus on 12.6.2017 annetussa, vahvennetussa jaostossa tehdyssä ratkaisussa MAO 333/17 katsonut, ettei hakijan tässä asiassa esittämää selvitystä vastaava selvitys sellaisenaan ollut riittävä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä tarkoitetun hakemuksen hyväksymiselle. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että markkinaoikeuden aikaisempana vakiintuneena ratkaisulinjana on ollut, että teleoperaattorit on vastaavien selvitysten perusteella velvoitettu selvittämään IP-osoitteita koskevat yhteystiedot ja luovuttamaan ne tekijänoikeuden haltijan edustajalle siltä osin kuin kysymys ei ole ollut tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella säilytettävistä tiedoista, ja että markkinaoikeuden ratkaisussa MAO 333/17 omaksuttu uusi linjaus on tuore ja vielä vailla lainvoimaa, hakijan oikeutta tietojen saamiseen ei tässä tapauksessa voida pitää selvästi perusteettomana.

Edellä todetuin perustein asiassa on katsottava, että Copyright Management Services Ltd on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on Elisa Oyj:öön kohdistuva tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuva oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Tässä harkinnassa markkinaoikeus on antanut painoarvoa myös sille, etteivät hakijan vaatimat toimenpiteet merkitse korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 tarkoitettua niin sanottua etukäteisnautintaa, minkä vuoksi hakijan oikeuden todennäköisyydelle ei ole ollut syytä asettaa suurta vaatimusta.

Koska turvaamistoimi tulee voimaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan vasta, kun turvaamistoimi on pantu täytäntöön ja koska turvaamistointa koskevan määräyksen ja turvaamistoimen täytäntöönpanon ajankohdat poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan, markkinaoikeus toteaa vaade-edellytyksen osalta vielä seuraavaa.

Copyright Management Services Ltd:n hakemuksen kohteena olevat tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne häviävät ajan kulumisen seurauksena. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukaan pelkästään viranomaistarpeisiin säilytettäviä tietoja saa käyttää ainoastaan pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei Copyright Management Services Ltd ole saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä olisi Elisa Oyj:öön kohdistuva oikeus siltä osin kuin kyse on Elisa Oyj:n pelkästään viranomaistarpeita varten säilyttämistä teleliittymien tiedoista. Vaade-edellytys ei tältä osin täyty. Koska ajan kuluminen vaikuttaa edellä todetuin tavoin turvaamistoimen kohteeseen ja koska merkityksellinen ajankohta nyt esillä oleviin tietoihin kohdistuvan turvaamistoimen kannalta on turvaamistoimimääräyksen täytäntöönpanon ajankohta, turvaamistoimen tarkka ulottuvuus tulee määriteltäväksi vasta turvaamistoimen täytäntöönpanohetkellä. Tämän vuoksi markkinaoikeus toteaa, että mikäli muiden turvaamistoimen edellytysten katsotaan olevan käsillä, turvaamistoimea koskevaan päätöslauselmaan on otettava rajaus, jonka mukaan turvaamistoimi ei koske tietoja, joita Elisa Oyj säilyttää turvaamistoimen täytäntöönpanon hetkellä pelkästään tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla.

Vaaraedellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös se, että on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä.

Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ratkaisuissaan KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.

Copyright Management Services Ltd on esittänyt, että prosessi markkinaoikeudessa ja teleyrityksen tietojen selvittäminen sekä luovuttaminen ovat vieneet hakijan kokemuksen mukaan ja jatkossakin voivat viedä sen verran aikaa, että on olemassa vaara, että merkittävä osa luovutettavaksi määrättävistä tiedoista jää selvittämättä ja hakemuksen mukainen määräys menettää merkityksensä.

Elisa Oyj on esittänyt, että se noudattaa toiminnassaan tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä luovuttaessaan markkinaoikeuden mahdollisella lopullisella päätöksellään määräämiä yhteystietoja, minkä myötä ylipäänsä tarvetta hakijan vaatiman kaltaisille turvaamistoimille ei ole.

Kuten edellä on todettu, hakijan turvaamistoimivaatimuksen kohteena olevat tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne häviävät ajan kulumisen seurauksena. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla tietoja on säilytettävä viranomaistarpeita varten yhdeksän kuukautta. Teleoperaattorin omia tarpeita varten tietoja voi säilyttää vielä lyhyemmän ajan.

Edellä todettu turvaamistoimihakemuksen kohteena olevien tietojen luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaara Copyright Management Services Ltd:n oikeuden toteutumisen estymisestä tai sen merkityksen heikentymisestä on käsillä, ellei turvaamistoimenpidettä määrätä.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hakijan vaatimus turvaamistoimen myöntämisestä täyttää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vaaraedellytyksen osalta.

Haittavertailu

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Copyright Management Services Ltd on vakuuden asettamista koskevaa vapautusta perustellessaan esittänyt, että turvaamistoimen määrääminen ei aiheuta vahinkoa Elisa Oyj:lle, koska turvaamistoimen aiheuttamat toimenpiteet ovat samoja, joita hakemuksen mukainen määräys aiheuttaisi ilman turvaamistointa. Lisäksi Elisa Oyj on oikeutettu korvaukseen määräyksestä aiheutuvista kuluista tekijänoikeuslain 60 a §:n 3 momentin nojalla ja Copyright Management Services Ltd sitoutuu korvaamaan toteutuneet kulut myös siinä tapauksessa, että päätöstä koskeva hakemus tulisi hylättäväksi.

Elisa Oyj on esittänyt, että Copyright Management Services Ltd:n intressi välitystietojen säilyttämiselle on selkeästi pienempi kuin perustuslain tasoisen viestintäsalaisuuden suojan vaarantuminen yhdistettynä Elisa Oyj:lle aiheutuviin merkittäviin kustannuksiin ja riskeihin. Turvaamistoimesta aiheutuisi Elisa Oyj:lle huomattava haitta ja merkittävät taloudelliset kustannukset turvaamistoimen määräämisen aiheuttamien järjestelmämuutosten, välitystietojen massatallennuksen sekä säilyttämisen edellyttämien tietoturvavaatimusten johdosta. Turvaamistoimen edellyttämät toimet olisivat teknisesti ja taloudellisesti huomattavasti raskaammat kuin mahdollisesti määrättävä välitystietojen luovuttamisvelvollisuus tietyllä ajanhetkellä ilman turvaamistointa. Lisäksi turvaamistoimesta aiheutuvan haitan on katsottava kohdistuvan paitsi hakijan vastapuolten yksityisyyden suojaan ja perustuslain heille turvaamaan luottamuksellisen viestin loukkaamattomuuteen, myös asiaan täysin liittymättömiin Elisa Oyj:n verkon käyttäjiin.

Markkinaoikeus toteaa, että mikäli turvaamistointa ei myönnettäisi, voisi siitä seurata, että Copyright Management Services Ltd:n tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuva pääasiavaatimus, sen tullessa sittemmin hyväksytyksikin, jäisi hakemuksen kohteena olevien tietojen luonne huomioon ottaen ainakin osittain merkityksettömäksi.

Toisaalta mikäli turvaamistoimi hyväksyttäisiin, voisi siitä aiheutua Elisa Oyj:lle kustannuksia muun ohella teknisten järjestelmämuutosten toteuttamisen ja ylimääräisen työn johdosta. Lisäksi turvaamistoimen hyväksymisestä voi seurata se, että Elisa Oyj joutuu säilyttämään ja käsittelemään välitystietoja yhtiön tietosuojakäytännössä ja yhtiötä velvoittavissa määräyksissä ja säännöksissä määriteltyä pidemmän ajan. Tämä puhuu sen puolesta, että turvaamistoimen hyväksymisestä voi aiheutua Elisa Oyj:lle muutakin haittaa kuin mahdollisiin järjestelmämuutoksiin ja ylimääräiseen työhön liittyviä kustannuksia. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että markkinaoikeus on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään pääsääntöisesti hyväksynyt tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuneet vaatimukset tietojen selvittämisestä ja antamisesta niitä pyytäneelle taholle ja Elisa Oyj on ollut tällaisissa asioissa osallisena, Elisa Oyj:llä voidaan olettaa olevan kohtuulliset valmiudet selvittää hakemuksessa vaaditut tiedot jo ennen pääasiassa annettavaa ratkaisua, tietoja kuitenkaan hakijalle vielä luovuttamatta. Yksityisyyden suojan ja perusoikeuksien kannalta tällaisen toimen on katsottava olevan vähemmän yksityisen henkilön oikeuksiin puuttumista kuin se, että samat tiedot markkinaoikeuden ennen 12.6.2017 annettua ratkaisua MAO 333/17 noudattaman ratkaisulinjan mukaisesti määrättäisiin saman tien annettavaksi niitä pyytäneelle taholle. Lisäksi asiassa on otettava huomioon se, että Elisa Oyj on oikeutettu korvaukseen määräyksestä aiheutuvista kuluista tekijänoikeuslain 60 a §:n 3 momentin nojalla ja Copyright Management Services Ltd on sitoutunut korvaamaan toteutuneet kulut myös siinä tapauksessa, että sen pääasiaratkaisua koskeva hakemus tulisi hylättäväksi.

Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijalla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara eli tuottamuksesta riippumaton vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu hakijan turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa siltä osin kuin turvaavana toimena on hakemuksen kohteena olevien tietojen selvittäminen ja säilyttäminen.

Uhkasakko

Copyright Management Services Ltd on esittänyt, että turvaamistoimen tehosteeksi on asetettava 30.000 euron suuruinen uhkasakko. Elisa Oyj on puolestaan esittänyt, ettei uhkasakon asettamiselle ole määräyksen kohde ja laatu huomioon ottaen tarvetta.

Markkinaoikeus toteaa, että määrättävän turvaamistoimen tulee olla omiaan tehokkaasti estämään sen rikkominen. Tähän nähden asiassa ei ole perusteita olla asettamatta uhkasakkoa. Määrältään riittäväksi uhkasakoksi tehokkaasti estämään määrättävän turvaamistoimen rikkominen markkinaoikeus harkitsee 15.000 euroa.

Vakuuden asettamisesta

Copyright Management Services Ltd on esittänyt, että turvaamistoimi tulisi antaa ilman sen velvoittamista vakuuden asettamiseen. Elisa Oyj on puolestaan esittänyt, että hakijalta tulee edellyttää normaalin turvaamistoimikäytännön mukainen vakuus, joka kattaa kaiken Elisa Oyj:lle asiassa potentiaalisesti aiheutuvan haitan ja vahingon. Elisa Oyj:n mukaan vakuuden määräksi tulisi asettaa vähintään 1.000.000 euroa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:n mukaan tuomioistuin voi hakemuksesta vapauttaa hakijan asettamasta ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta, jos hakija havaitaan siihen kykenemättömäksi ja jos hänen oikeuttaan voidaan pitää ilmeisen perusteltuna.

Markkinaoikeus toteaa, että molempien oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä asetettujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta hakija voidaan vapauttaa vakuuden asettamisesta. Kuten lain esitöistä (HE 83/2006 vp s. 97) ilmenee, turvaamistoimen hakijan ankara vahingonkorvausvastuu ja sen toteutumista turvaava vakuus ovat myös keskeisiä oikeusturvan takeita turvaamistoimiasioissa.

Tässä tapauksessa Copyright Management Services Ltd ei ole edes väittänyt olevansa kykenemätön asettamaan ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta. Markkinaoikeuden ratkaisu MAO 333/17 sekä Elisa Oyj:n esittämät yksityisyyden ja viestintäsalaisuuden suojaa sekä niin sanottua merkittävyyskriteeriä ja siihen liittyvää näyttöä koskevat näkökohdat huomioon ottaen hakijan oikeutta ei voida myöskään pitää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteltuna. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:n mukaista perustetta Copyright Management Services Ltd:n vapauttamiselle vakuuden asettamisesta ei siten ole.

Niin kuin esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2016:9 (kohta 15) ilmenee, hakijavakuuden määrästä päättää ulosottomies. Tämän vuoksi markkinaoikeus ei tässä päätöksessä lausu turvaavan vakuuden määrästä.

Yhteenveto

Edellä lausutuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asiassa on edellytykset määrätä Copyright Management Services Ltd:n vaatimuksen 1 mukainen turvaamistoimi päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. Kieltoa koskevan turvaamistoimivaatimuksen 2 osalta markkinaoikeus katsoo, että vaatimuksen 1 mukainen toimenpide, jonka tehosteeksi asetetaan uhkasakko, turvaa riittävästi hakijan oikeudet. Vaatimus 2 on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Copyright Management Services Ltd:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun uudistamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 179/1990 vp s. 20) on mainitun luvun 10 §:ään liittyen todettu, että pykälän säännös tarkoittaa myös sitä, että kulujen korvaamisesta ei päätetä turvaamistointa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä esitettyinä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus määrää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 15.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:n selvittämään ja säilyttämään tämän päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien tiedot liitteessä mainittuina aikoina mahdollista myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten lukuun ottamatta niitä tietoja, joita Elisa Oyj tämän määräyksen täytäntöönpanohetkellä säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla pelkästään viranomaistarpeita varten.

Markkinaoikeus hylkää Copyright Management Services Ltd:n turvaamistointa koskevan hakemuksen muilta osin.

Edellä mainittu turvaamistointa koskeva markkinaoikeuden määräys on voimassa, kunnes pääasiassa annetaan päätös tai muu pääasiamääräys taikka asiassa toisin määrätään.

Täytäntöönpano ja vakuus

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tämän turvaamistointa koskevan määräyksen voimaantulo edellyttää, että Copyright Management Services Ltd hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Copyright Management Services Ltd:n on ennen tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.

Elisa Oyj:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.

Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.8.2017.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pertti Lenkkeri ja Mirva Näsi.

Päätöksen liite

LAINVOIMAISUUS

Ei lainvoimainen

 
Julkaistu 15.6.2017