Dnro 2014/198

ASIA

Alkoholilain vastainen menettely; SEUT 267 artiklan mukainen ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA KIELTOPÄÄTÖS

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kieltopäätös 18.11.2013 (dnro 73/99/2013)

OIKEUDENKÄYNNIN KOHDE

1. Asiassa on kysymys siitä, loukkaako nimen Verlados käyttö omenasta tislatulle alkoholijuomalle nimelle Calvados annettavaa tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (EUVL L 39, s. 16) 16 artiklassa tarkoitettua maantieteellisten merkintöjen suojaa. Kysymys on erityisesti siitä, syntyykö nimestä Verlados asetuksessa tarkoitettu mielleyhtymä suojattuun maantieteelliseen merkintään Calvados.

2. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jäljempänä myös Valvira) on 18.11.2013 tekemällään päätöksellä (dnro 73/99/2013) kieltänyt Viiniverla Oy:tä alkoholilain 49 §:n 2 momentin perusteella luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille 1.2.2014 alkaen.

3. Viiniverla Oy on hakemuksella saattanut asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain mukaan asia käsitellään markkinaoikeudessa markkinaoikeudellisena asiana siten kuin lain 5 luvussa säädetään.

ASIAN KANNALTA MERKITYKSELLISET TOSISEIKAT

Asian tausta

4. Verlados on omenasta tislattu alkoholijuoma, jota valmistetaan Verlan viinitilalla Kaakkois-Suomessa sijaitsevassa Verlan kylässä, jossa sijaitsee Unescon maailmanperintökohteena oleva vanha ruukkialue. Viiniverla Oy on valmistanut Verlados-tuotetta vuodesta 2001 alkaen eikä sille ole haettu tavaramerkkisuojausta. Kyseessä on paikallinen tuote, jota myydään keskimäärin pari sataa litraa vuodessa tilan omassa ravintolassa. Lisäksi tuote on myynnissä alkoholilaissa tarkoitetussa valtion omistamassa alkoholiyhtiö Alko Oy:ssä, mutta ainoastaan sen niin sanotussa tilausvalikoimassa.

Hakemuksen kohteena oleva kieltopäätös

5. Valvira on kieltopäätöksessään kertonut, että Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pyydettyä selvitystä Suomen maa- ja metsätalousministeriöltä komissiolle toimitetun ranskalaisen maantieteellisen merkinnän Calvados väärinkäyttöä koskeneen valituksen johdosta, Suomi oli kiistänyt maantieteellisen merkinnän väärinkäytön. Suomi oli todennut komissiolle, että Verlados on paikallinen tuote, jonka nimi viittaa suoraan valmistuspaikkaansa Verlan kylään ja Verlan viinitilaan. Lisäksi nimen Verlados osalta ainoastaan viimeinen tavu on yhdenmukainen nimen Calvados kanssa, joten unionin tuomioistuimen linjaus kahden tavun riittämisestä mielikuvan synnyttämiseksi ei täyty.

6. Kieltopäätöksen mukaan komissio ei ole hyväksynyt Suomen näkemystä, koska komission mielestä nimen Verlados loppuosa ados riittää herättämään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetun mielleyhtymän nimestä Calvados.

7. Kieltopäätöksessä on todettu, että koska komissio ei ole hyväksynyt Suomen näkemystä ja on ilmoittanut aloittavansa rikkomisesta johtuvan menettelyn, mikäli Suomi ei toteuta tarvittavia toimia, Valviran on tullut ryhtyä toimenpiteisiin alkoholilain 49 §:n perusteella. Kieltopäätöksen mukaan komission kannan perusteella Verlados-tuotteen voidaan katsoa olevan alkoholilain 49 §:n tarkoittamalla tavalla säännösten ja määräysten vastainen. Kieltopäätöksessä on todettu, että tuote sinänsä ei ole annettujen säännösten tai määräysten vastainen, vaan kysymys on tuotteen myyntinimestä. Tuote voi siten olla markkinoilla toisella nimellä.

8. Näin ollen Valvira on kieltänyt Viiniverla Oy:tä alkoholilain 49 §:n 2 momentin perusteella luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille 1.2.2014 alkaen.

Hakemus markkinaoikeudessa

9. Viiniverla Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hakemuksen kohteena olevan kieltopäätöksen.

10. Käyttäessään tuotteestaan nimeä Verlados Viiniverla Oy ei väärinkäytä, jäljittele tai luo mielleyhtymää Calvados-tuotteesta eikä se näin ollen loukkaa Calvados-tuotteen saamaa maantieteellisen merkinnän suojaa.

11. Verlados-tuotteen nimi viittaa suoraan sen valmistuspaikkaan, Verlan kylään. Verla ei ole nimenä rekisteröity eikä suojattu. Viiniverla Oy on saanut Verlassa sijaitsevalta tehdasmuseolta, jonka ruukkialue on Unescon maailmanperintökohde, luvan käyttää Verlan nimeä, tehdasmuseon kuvaa ja logoa tuotteensa etiketissä. Tuote on ollut markkinoilla vuodesta 2001, ja nimi on vakiintunut käyttöön. Kyseessä on paikallinen tuote, jota myydään keskimäärin pari sataa litraa vuodessa.

12. Viiniverla Oy:n tuotteen etiketissä ei ole mainintaa tai viittauksia, joiden mukaan Verlados olisi kysymyksessä olevan suojatun maantieteellisen merkinnän "tyyppinen", "tapainen" tai "makuinen", tai muutakaan vastaavaa ilmaisua. Tuotenimen yhteydessä on maininta "aromitisle luomuomenista". Tuotteen takaetiketissä sen alkuperämaa on selvästi ilmoitettu merkinnällä "product of Finland", eikä epäselvyyttä Verlados-tuotteen alkuperästä tai valmistusmaasta näin ollen jää.

13. Nimeen Verlados ei sisälly sellaista ilmaisua, jonka perusteella kuluttajalle voisi perustellusti syntyä mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu alkuperä. Sanojen Verlados ja Calvados lausuntatapa ja ulkoasu eivät olennaisilta osin ole samankaltaisia eikä tuotteiden välillä muutoinkaan ole sekaannusvaaraa. Pelkän viimeisen tavun dos ei voida katsoa synnyttävän oikeuskäytännössä edellytettyä mielleyhtymää millään järkevällä tavalla eikä se täytä oikeuskäytännössä muodostunutta edellytystä kahden saman tavun käytöstä. Sana calvados tavutetaan ranskaksi cal-va-dos. Eurooppalaisissa kielissä kreikassa, espanjassa ja portugalissa käytetään runsaasti dos-loppuisia sanoja. Viiniverla Oy:n käsityksen mukaan maantieteellinen merkintä Calvados on alun perin lähtöisin portugalinkielisestä sanasta. Pelkän dos-päätteen käyttämisen kieltäminen ei ole perusteltua.

Vastaus markkinaoikeudessa

14. Valvira on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

15. Valvira on kieltänyt Viiniverla Oy:tä luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille alkoholilain 49 §:n perusteella siksi, että komissio on katsonut, että nimi Verlados loukkaa tuotenimikkeelle Calvados annettua maantieteellisen merkinnän suojaa. Komission kanta on Suomea sitova siten, että Suomen viranomaisten on tullut ryhtyä toimenpiteisiin komission kannan mukaisesti.

SÄÄNNÖKSET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ

Kansallinen oikeus

16. Alkoholilain 43 §:n 1 momentin mukaan alkoholijuoman valmistaja ja maahantuoja vastaavat kulutukseen luovuttamansa alkoholijuoman laadusta ja koostumuksesta sekä siitä, että tuote ja sen päällysmerkinnät ja muu esittely ovat siitä annettujen säännösten ja määräysten mukaisia.

17. Alkoholilain 49 §:n 2 momentin mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi kieltää alkoholijuoman luovuttamisen markkinoille tai korvauksetta velvoittaa poistamaan alkoholijuoman markkinoilta muun ohella, jos tuote tai sen esittely ovat siitä annettujen säännösten ja määräysten vastaisia.

Unionin oikeus

18. Asetuksen N:o 110/2008 15 artiklassa, jonka otsikko on "Maantieteelliset merkinnät", säädetään seuraavaa:

1. Tätä asetusta sovellettaessa "maantieteellisellä merkinnällä" tarkoitetaan merkintää, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät on rekisteröity liitteeseen III.

3. Liitteeseen III rekisteröidyistä maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä.

Nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä liitteeseen III.

Nimitys, josta on tullut yleisnimi, tarkoittaa tislatun alkoholijuoman nimeä, joka on muuttunut tislatun alkoholijuoman yleisnimeksi yhteisössä siitä huolimatta, että se liittyy siihen paikkakuntaan tai alueeseen, jossa tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.

4. Tislattujen alkoholijuomien, joilla on liitteeseen III rekisteröity maantieteellinen merkintä, on oltava kaikkien 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen asiakirjan eritelmien mukaisia.

19. Asetuksen N:o 110/2008 liitteessä III "Maantieteelliset merkinnät" on tuoteluokkaan 10 "Omena- tai päärynäsiideristä tislatut väkevät alkoholijuomat" merkitty "Calvados" alkuperämaana Ranska.

20. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa, jonka otsikko on "Maantieteellisten merkintöjen suoja", säädetään seuraavaa:

Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista liitteessä III rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät on suojattu

a) suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa asianomaisella maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän maineesta;

b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka maantieteellinen merkintä on käännetty tai siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin "kaltainen", "tyyppinen", "tyylinen", "tapaan valmistettu", "makuinen" tai muu vastaava ilmaisu;

c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka voi antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä;

d) muulta käytöltä, joka saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

21. Unionin tuomioistuin on ottanut kantaa asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa mainitun käsitteen "mielleyhtymä" tulkintaan tuomiossa Bureau National Interprofessionnel du Cognac (C-4/10 ja C 27/10, EU:C:2011:484). Lisäksi maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14.7.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (EYVL L 208, s. 1) 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaavaan mielleyhtymän käsitteen tulkintaan on otettu kantaa tuomiossa Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola (C-87/97, EU:C:1999:115) ja tuomiossa komissio v. Saksa (C-132/05, EU:C:2008:117).

22. Unionin tuomioistuimen mukaan "mielleyhtymän" käsite kattaa tapauksen, jossa tuotteen nimeämiseksi käytettyyn ilmaisuun sisältyy suojatun nimityksen osa siten, että kuluttajalle syntyy tuotteen nimen yhteydessä mielikuva tavarasta, jolla on suojattu alkuperänimitys (tuomio Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, EU:C:1999:115, 25 kohta; tuomio komissio v. Saksa, EU:C:2008:117, 44 kohta ja tuomio Bureau National Interprofessionnel du Cognac, EU:C:2011:484, 56 kohta).

23. Kysymyksessä voi olla mielleyhtymä suojattuun alkuperänimitykseen, vaikka kyseisten tuotteiden välistä sekaannusvaaraa ei ole ja vaikka yhteisön suojaa ei ollenkaan sovellettaisi kyseisen nimityksen niihin osatekijöihin, jotka toistetaan riidanalaisessa ilmaisussa (tuomio Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, EU:C:1999:115, 26 kohta ja tuomio komissio v. Saksa, EU:C:2008:117, 45 kohta).

24. Tuotteen pakkauksessa oleva tai muulla tavoin tehty mahdollinen maininta tuotteen oikeasta alkuperästä ei millään tavoin vaikuta tuotteen määrittelyyn kyseisessä alakohdassa mainittujen käsitteiden kannalta (tuomio Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, EU:C:1999:115, 29 kohta).

25. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että mielleyhtymä voi syntyä siinä tapauksessa, että tavarat ovat ulkoasultaan samankaltaisia ja että myyntinimikkeet muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan (tuomio Bureau National Interprofessionnel du Cognac, EU:C:2011:484, 57 kohta).

26. Unionin tuomioistuin onkin katsonut nimitysten Cambozola ja Gorgonzola osalta, että kun on kysymys pehmyt- ja sinihomejuustosta, jonka ulkoisessa muodossa on vastaavuuksia Gorgonzola-juuston kanssa, kysymyksessä on suojatun nimityksen mielleyhtymä, kun nimeämisessä käytetty ilmaisu päättyy kahteen samaan tavuun suojatun nimityksen kanssa ja kun siinä on saman verran tavuja kuin suojatussa nimityksessä, mistä seuraa, että nämä kaksi ilmaisua muistuttavat selvästi toisiaan lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan (tuomio Consorzio per la tutela del formaggio Gorgonzola, EU:C:1999:115, 27 kohta). Asiassa otettiin huomioon myös mainosesite, jonka perusteella näytti siltä, että nimitysten lausuntatapojen samanlaisuus ei ollut syntynyt sattumalta (tuomion 28 kohta). Nimityksen Cambozola käyttö katsottiin siten suojatun alkuperänimityksen Gorgonzola mielleyhtymäksi ilman, että tuotteen oikeata alkuperää koskevalla maininnalla pakkauksessa olisi ollut vaikutusta (tuomion 43 kohta).

27. Nimitysten parmesan ja Parmigiano Reggiano osalta unionin tuomioistuin on puolestaan katsonut, että nimitysten lausuntatapa ja ulkoasu olivat samankaltaiset, ja näin oli tilanteessa, jossa kyseessä olevat tuotteet olivat raastettuja tai raastetuiksi tarkoitettuja kovia juustoja eli tuotteita, joiden ulkoinen muoto vastasi toisiaan (tuomio komissio v. Saksa, EU:C:2008:117, 46 kohta). Unionin tuomioistuin otti asiassa huomioon myös näiden kahden erikielisen ilmaisun merkityssisällön läheisyyden, joka yhdessä ilmaisujen lausuntatavan ja ulkoasun samankaltaisuuden kanssa oli omiaan johtamaan siihen, että kuluttajalla syntyi mielikuva juustosta, jolla oli suojattu alkuperänimitys Parmigiano Reggiano, sellaisen raastetun tai raasteeksi tarkoitetun kovan juuston yhteydessä, josta käytettiin nimitystä parmesan (tuomion 47 ja 48 kohta). Nimityksen parmesan käyttäminen loi siten kysymyksessä olevassa säännöksessä tarkoitetun mielleyhtymän suojattuun alkuperänimitykseen Parmigiano Reggiano (tuomion 49 kohta).

ENNAKKORATKAISUPYYNNÖN TARVE

28. Markkinaoikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, syntyykö nimestä Verlados asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitettu mielleyhtymä suojattuun maantieteelliseen merkintään Calvados. Sen sijaan asiassa ei ole edes väitetty, että nimen Verlados käyttö johtaisi kuluttajan harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen sanotun artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

29. Suojattu maantieteellinen merkintä Calvados on merkitty asetuksen N:o 110/2008 liitteessä III omena- tai päärynäsiideristä tislatuille väkeville alkoholijuomille alkuperämaana Ranska. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että nimitystä Verlados käytetään Suomessa vastaaville tuotteille, joilla on yhteisiä objektiivisia ominaisuuksia ja joita nautitaan kohdeyleisön näkökulmasta pitkälti samanlaisissa tilanteissa (ks. tuomio Bureau National Interprofessionnel du Cognac, EU:C:2011:484, 54 kohta).

30. Tulkinnanvaraista on sen sijaan se, onko arvioitaessa mielleyhtymän syntymistä käytettävä perusteena tavanomaisesti valistunutta, kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista keskivertokuluttajaa.

31. Epäselvää on, onko mielleyhtymän syntymisessä annettava merkitystä sille, että nimi Verlados viittaa suoraan Verlan viinitilaan ja tuotteen valmistuspaikkaan Verlan kylään, jonka suomalainen kuluttaja saattaa tunnistaa. Tähän tunnistamiseen voi osaltaan vaikuttaa se, että Verlan kylässä sijaitsee vanha ruukkialue, joka on Unescon maailmanperintökohde.

32. Tulkinnanvaraista on myös se, mille seikoille on annettava merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymyksessä olevat nimitykset muistuttavat toisiaan lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan.

33. Edellisessä kohdassa lausuttuun liittyen markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevat nimitykset ovat yhtä pitkiä ja niissä on yhtä monta, eli kolme tavua (ver-la-dos ja cal-va-dos). Näistä tavuista kuitenkin vain viimeinen, eli dos, on sama. Kuten edellä on todettu, nimitysten Cambozola (cam-bo-zo-la) ja Gorgonzola (gor-gon-zo-la) yhteydessä kaksi tavua on katsottu riittäväksi, kun tavuja oli sama määrä, eli neljä tavua. Näin ollen se, että kaksi tavua neljästä oli samoja, on kyseisessä asiassa riittänyt siihen, että ilmaisut muistuttivat selvästi toisiaan lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan.

34. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa vain yksi tavu kolmesta (dos) on sama. Toisaalta neljä kirjainta (ados) eli puolet kirjaimista on samoja. Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan nimityksissä painottuvat ainakin suomalaiselle kuluttajalle osat Verla, joka on sen paikan nimi, jossa tuotetta valmistetaan, ja Calva, jota yleisesti käytetään lyhenteenä sanasta Calvados, vaikkakaan Calvados tai sen lyhenne ei välttämättä edes ole suomalaiselle kuluttajalle tuttu. Näissä osissa ei ole muuta samaa kuin viimeinen kirjain a.

ENNAKKORATKAISUKYSYMYKSET

35. Markkinaoikeus on, varattuaan asianosaisille tilaisuuden lausua ennakkoratkaisupyynnön sisällöstä, päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun seuraavista kysymyksistä:

1. Onko arvioitaessa tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (EUVL L 39, s. 16) 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän syntymistä käytettävä perusteena tavanomaisesti valistunutta, kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista keskivertokuluttajaa.

2. Arvioitaessa kansallisesti nimityksellä Verlados markkinoitavan omenasta tislatun väkevän alkoholijuoman mainitun nimityksen käytön kieltämistä maantieteellisen merkinnän Calvados suojaamiseksi, mitä merkitystä seuraavilla seikoilla on asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän käsitteen tulkinnassa ja mainitun asetuksen soveltamisessa:

a. nimityksen Verlados alkuosa Verla on suomalainen kylä, jonka nimen suomalainen kuluttaja saattaa tunnistaa;

b. nimityksen Verlados alkuosa Verla viittaa Verlados-tuotteen valmistajaan Viiniverla Oy:öön;

c. Verlados on Verlan kylässä valmistettu paikallinen tuote, jota on myyty keskimäärin pari sataa litraa vuodessa tilan omassa ravintolassa ja lisäksi rajoitetusti tilauksesta alkoholilaissa tarkoitetussa valtion omistamassa alkoholiyhtiössä;

d. sanoissa Verlados ja Calvados on vain yksi yhteinen tavu (dos) kolmesta tavusta, mutta toisaalta sanojen viimeiset neljä kirjainta (ados) eli puolet kummankin sanan kaikista kirjaimista ovat samoja?

3. Jos asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän katsotaan syntyvän, voidaanko nimityksen Verlados käyttö kuitenkin oikeuttaa jonkin edellä mainitun tai muun seikan perusteella, kuten sen seikan perusteella, ettei ainakaan suomalaiselle kuluttajalle voi syntyä sellaista käsitystä, että Verlados-tuote olisi valmistettu Ranskassa?

36. Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin markkinaoikeus ratkaisee täällä vireillä olevan asian.

MUUTOKSENHAKU

37. Tähän välipäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Nina Korjus ja Sami Myöhänen.