MAO:450/19

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 20.2.2019 (liitteenä)


Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle haetun tavaramerkin YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ rekisteröimiseksi kaikkien hakemuksessa tarkoitettujen palvelujen osalta.

Perusteet

Tavaramerkki YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ on sellaisenaan erottamiskykyinen kysymyksessä oleville luokkien 38 ja 42 palveluille, koska se ei sisällä mitään viittausta niihin palveluihin, joille merkki on haettu rekisteröitäväksi. Tavaramerkki on niin sanottu iskulause, joka on sellaisenaan rekisteröitävissä. Tavaramerkin iskulauseenomaisuus ei tarkoita automaattisesti, että merkki välittömästi ja suoraan kuvailisi kattamiaan palveluja. Iskulauseenomaisuus ei myöskään tarkoita sitä, että sellaisille tavaramerkeille olisi olemassa erityinen vapaana pidon tarve.

Tavaramerkillä YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ ei ole sellaista myynninedistämistehtävää, jolla kyseessä olevien palvelujen laatua kehuttaisiin. Kyseessä oleva tavaramerkki on suggestiivinen suhteessa merkitykselliseen kohdeyleisöön, ja merkki on tällaisena riittävä erottamaan valittajan palvelut muiden palveluista. Tavaramerkillä on riittävän korkea erottamiskyvyn aste ja se voidaan hyväksyä tavaramerkkirekisteriin.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole ottanut huomioon aikaisempaa rekisteröintikäytäntöään tavaramerkin YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ erottamiskyvyn arvioinnissa. Tavaramerkkien hakijoiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että Patentti- ja rekisterihallituksen olisi tullut käydä läpi valittajan sille esittämät tavaramerkkirekisteröinnit yksitellen ja perustella, miksi kyseisten iskulauseenomaisten merkkien on katsottu olleen riittävän erottamiskykyisiä tullakseen hyväksytyksi tavaramerkkirekisteriin. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt päätöksessään, että valittajan yksilöimät tavaramerkit eivät ole haettuun merkkiin nähden analogisia esittämättä kuitenkaan perusteita kyseiselle tulkinnalle.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että valituksessa vedotut aikaisemmin tavaramerkkirekisteriin hyväksytyt merkit eivät ole analogisia haettuun merkkiin nähden. Koska todetut valittajan yksilöimät iskulauseenomaiset merkit ovat niin kaukana tavaramerkistä YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ, ne eivät ole verrattavissa kyseessä olevaan haettuun tavaramerkkiin.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt, että tavaramerkin YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ tulisi viitata jollain tavoin hakemuksen luokissa 38 ja 42 kattamiin palveluihin, jotta se voitaisiin katsoa erottamiskyvyttömäksi. Puheena oleva tavaramerkki ei viittaa mihinkään konkreettisiin, yksilöitävissä oleviin palveluihin. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole yksilöinyt valituksenalaisessa päätöksessään sitä tapaa, jolla merkityksellisen kohdeyleisön edustaja saisi kuvailevan vaikutelman haetusta tavaramerkistä. Merkityksellisen kohdeyleisön edustajien tulee käyttää jossain määrin omaa mielikuvitustaan ja tulkintaa päätyäkseen siihen, että haetulla merkillä ja sen kattamilla palveluilla olisi suora yhteys.

Aikaisemmin tavaramerkkirekisteriin hyväksytyt iskulauseet ovat kieliopillisesti samanlaisia lausahduksia kuin haettu merkki YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan hakemuksen tavaramerkin YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ rekisteröimiseksi seuraaville luokkien 38 ja 42 palveluille, koska haettu merkki on ilman erottamiskykyä:

Luokka 38: "Kaukoviestintä; kaukoviestintävälineiden tarjoaminen ja vuokraus; puhelin- ja matkapuhelinverkkopalvelut; tietoliikennepalvelut; tietokoneliikenne ja internet-käyttöliittymät";

Luokka 42: "IT-palvelut; IT-asioihin liittyvät konsultointi-, neuvonta- ja tietopalvelut; IT-asioihin liittyvät turvallisuus-, suojaus- ja palauttamispalvelut".

Telia Finland Oyj:n valituksen perusteella asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko rekisteröitäväksi haettua merkkiä YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ pidettävä erottamiskykyisenä edellä mainituille palveluille.

Tähän asiaan sovelletaan tavaramerkkilakia (7/1964) sellaisena kuin se oli viimeksi voimassa ennen nykyisen tavaramerkkilain (544/2019) voimaantuloa 1.5.2019. Jäljempänä olevat viittaukset tavaramerkkilakiin koskevat sovellettavaa lakia (7/1964).

Tavaramerkkilain 3 §:n mukaan merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan, mitä tässä laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluita.

Tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin mukaan merkki, joka ei ole 3 §:n mukaisesti erottamiskykyinen, ei täytä rekisteröinnin edellytyksiä.

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, ettei iskulause ole erityinen tavaramerkkityyppi, vaan kyseessä on pelkkä sanamerkki, vaikka merkki sisältäisikin mainoslauseen. Lisäksi iskulauseisiin ei pidä soveltaa ankarampia arviointiperusteita kuin muunlaisiin tavaramerkkeihin erottamiskykyä arvioitaessa (ks. tuomio 12.7.2012, Smart Technologies v. SMHV, C-311/11 P, EU:C:2012:460, 25, 39 ja 40 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy kuitenkin ilmi, että vaikka tavaramerkkien erottamiskykyä koskevat arviointiperusteet ovat samat eri ryhmiin kuuluville tavaramerkeille, näitä perusteita sovellettaessa voi käydä niin, että kohdeyleisö ei välttämättä miellä eri ryhmiin kuuluvia merkkejä samalla tavoin, ja että näin ollen tiettyihin ryhmiin kuuluvien tavaramerkkien erottamiskykyä voi olla vaikeampi osoittaa kuin toisiin ryhmiin kuuluvien tavaramerkkien erottamiskykyä (ks. em. tuomio Smart Technologies v. SMHV, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edelleen unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan tavaramerkillä voi olla erilaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole edellytyksenä sille, että mainoslauseen voidaan todeta olevan erottamiskykyinen, mutta joiden olemassaolo on pääsääntöisesti omiaan tekemään siitä erottamiskykyisen. Tällainen lause saattaa olla erottamiskykyinen, kun se esimerkiksi muodostaa sanaleikin tai se voidaan ymmärtää mielikuvitukselliseksi, yllättäväksi ja odottamattomaksi, ja se on siten myös helposti muistettavissa (ks. tuomio 21.1.2010, Audi v. SMHV, C-398/08 P, EU:C:2010:29, 47 kohta).

Lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan mainosviestin sisältävä merkki voi olla erottamiskykyinen, kun se mielletään myös muuksi kuin pelkäksi mainosviestiksi, jossa kehutaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia. Lisäksi merkki on todennäköisesti erottamiskykyinen, kun siihen esimerkiksi sisältyy käsitteellinen ristiriita tai yllätys taikka se saa kohdeyleisössä aikaan ajatteluprosessin tai edellyttää tulkintaa. Myös epätavalliset lauserakenteet sekä kielellisten ja tyylillisten tehokeinojen käyttö voivat myötävaikuttaa siihen, että mainosviestin sisältävä merkki todetaan erottamiskykyiseksi (ks. tuomio 13.4.2011, Smart Technologies v. SMHV, T-523/09, EU:T:2011:175, 37 kohta).

Erottamiskyvyn arviointi

Tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa suhteessa rekisteröintihakemuksen kattamiin tavaroihin ja palveluihin. Tavaramerkin kuvailevuutta on arvioitava ottaen toisaalta huomioon ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten näiden tavaroiden ja palvelujen kohdeyleisö ymmärtää merkin.

Nyt kysymyksessä olevat luokan 38 palvelut ovat erilaisia kaukoviestintäpalveluja, puhelin- ja matkapuhelinverkkopalveluja sekä tietoliikennepalveluja. Luokan 42 palvelut ovat puolestaan erilaisia informaatioteknologiaan liittyviä palveluja. Mainittujen palvelujen voidaan katsoa olevan pääosin suunnattuja suurelle yleisölle, mutta toisaalta myös kyseisiä palveluja käyttäville ammattilaisille. Kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan vakiintuneesti sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi.

Kohdeyleisön tarkkaavaisuusaste voi olla myynninedistämistarkoitusten osalta melko alhainen riippumatta siitä, koostuuko kohdeyleisö keskivertokuluttajista, tarkkaavaisemmasta asiantuntijayleisöstä vai huolellisista kuluttajista (ks. tuomio 29.1.2015, Blackrock v. OHIM,

T-609/13, EU:T:2015:54, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edellä esitetty huomioon ottaen nyt esillä olevassa asiassa merkitykselliseksi kohdeyleisöksi määräytyy suuri yleisö eli tässä tapauksessa suomalainen keskivertokuluttaja. Kyseisen merkityksellisen kohdeyleisön tarkkaavaisuus- ja huolellisuusastetta on lähtökohtaisesti pidettävä tavanomaisena, kun kysymys on tavaramerkeistä, jotka voivat ilmaista kyseiselle yleisölle kaupallisen alkuperän. Tarkkaavaisuusaste voi puolestaan olla suhteellisen alhainen yksinomaan myynninedistämiseen liittyvien iskulauseiden osalta. Markkinaoikeus katsoo, että esillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön tarkkaavaisuus- ja huolellisuusastetta on pidettävä tavanomaista alhaisempana, koska kysymys on iskulauseesta, joka jäljempänä esitetysti sisältää mainosviestin.

Tavaramerkiksi haettu iskulause YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ on sanamerkki, joka muodostuu kolmesta yleiskielen sanasta "yksi", "kumppani" ja "riittää". Merkki ei suoraan kuvaile hakemuksen palveluja, joten se ei tällä perusteella ole erottamiskyvytön. Vaikka merkillä ei ole rajoitettua ja välitöntä kuvailevaa merkitystä, se muodostuu kuitenkin sanaryhmästä, jolla on itsenäinen merkitys sitä kokonaisuutena tarkasteltaessa. Merkityksellisen kohdeyleisön on katsottava ymmärtävän iskulauseen kokonaisuutena pelkäksi myynninedistämisilmaisuksi eli mainosviestiksi, joka osoittaa, että yksi palveluntarjoaja tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut kyseisellä palvelualalla tai että yksi palveluntarjoaja on riittävä merkityksellisen kohdeyleisön kannalta kyseisiä palveluja hankittaessa.

Iskulauseen YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ ilmeistä myynninedistämismerkitystä lukuun ottamatta siinä ei ole osatekijöitä, joiden perusteella merkityksellinen kohdeyleisö voi painaa sen helposti ja välittömästi mieleensä tiettyjen palvelujen erottamiskykyisenä tavaramerkkinä.

Asiassa on arvioitava seuraavaksi, onko iskulauseessa YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ sellaisia oikeuskäytännössä määriteltyjä osatekijöitä, jotka olisivat omiaan tekemään siitä erottamiskykyisen. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu iskulause ei sisällä sanaleikkiä, eikä sitä voida pitää mielikuvituksellisena, yllättävänä tai odottamattomana ottaen huomioon, että merkki muodostaa suomen yleiskielen mukaisen sanonnan. Siinä ei voida havaita olevan myöskään muita oikeuskäytännössä viitattuja erottamiskykyä osoittavia ominaisuuksia. Jopa siinä tapauksessa, että puheena olevaa iskulausetta käytetään yksin ilman toista merkkiä tai tavaramerkkiä, merkityksellinen kohdeyleisö ei voi ymmärtää sitä muutoin kuin sen myynninedistämismerkityksessä. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitussa iskulauseessa ei ole sellaisia osatekijöitä, joiden olemassaolo tekisi siitä erottamiskykyisen.

Markkinaoikeus toteaa, että tässä asiassa merkityksellinen kohdeyleisö ei edellä todetusti ole erityisen tarkkaavainen sellaisen merkin suhteen, joka ei heti osoita sille sen palvelun, jonka se haluaa ostaa, alkuperää tai käyttötarkoitusta, vaan antaa pikemminkin tietoja, jotka ovat yksinomaan myynninedistämiseen liittyviä ja käsitteellisiä. Näin ollen mainittu kohdeyleisö ei jää selvittämään merkin mahdollisia erilaisia tehtäviä eikä painamaan sitä mieleen tavaramerkkinä. Tähän nähden valittajan väite siitä, että haettu merkki YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ ei suoraan ja välittömästi kuvaile kattamiaan palveluja, on merkityksetön. Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevan iskulauseen sisältö osoittaa merkitykselliselle kohdeyleisölle palveluntarjoajaa koskevan ominaisuuden, joka liittyy sen tarjoamien palvelujen laaja-alaisuuteen. Iskulausetta on siten pidettävä mainoslauseena, joka ei ilmaise palvelujen kaupallista alkuperää.

Asiaa ei ole arvioitava toisin valittajan väittämin tavoin Patentti- ja rekisterihallituksen aikaisemman rekisteröintikäytännön perusteella ottaen huomioon se, että ratkaisun tavaramerkin erottamiskyvystä on perustuttava kussakin yksittäistapauksessa edellä todettujen seikkojen arviointiin kokonaisuutena.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että haettu merkki YKSI KUMPPANI RIITTÄÄ ei ole erottamiskykyinen haetuille palveluille luokissa 38 ja 42. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jari Tiainen.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.