MAO:175/19

Asian tausta

Kaarinan TR-Työstö Oy on vastaajana hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevissa riita-asioissa diaarinumerot 2016/387–389, joissa kantajana on Picote Oy Ltd.

Edellä mainituissa riita-asioissa on markkinaoikeuden valmistelusta vastaavana jäsenenä toiminut markkinaoikeustuomari A.

Markkinaoikeus on päätöksellään 7.11.2017 numero 683/17 todennut, että markkinaoikeustuomari A ei ole ollut Kaarinan TR-Työstö Oy:n esittämällä tavalla esteellinen kantajaa suosivan ennakkoasenteen tai muun syyn perusteella A:n toimiessa edellä todettujen riita-asioiden valmistelusta vastaavana jäsenenä prosessikuulemisessa 15.6.2017 ja 17.10.2016 asianosaisten edustajille lähetettyyn sähköpostiin liittyen.

Kaarinan TR-Työstö Oy on 25.3.2019 toimittanut markkinaoikeudelle uuden kirjelmän, jossa se on esittänyt väitteen asioiden valmistelusta vastaavan markkinaoikeustuomarin esteellisyydestä.

Väite tuomarin esteellisyydestä

Esteellisyys

Kaarinan TR-Työstö Oy on esittänyt, että markkinaoikeustuomari A on esteellinen käsittelemään hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevia riita-asioita diarinumerot 2016/387–389, joissa kantajana on Picote Oy Ltd ja vastaajana Kaarinan TR-Työstö Oy.

Perustelut

Markkinaoikeustuomari A:lla on kantajaa suosiva ennakkoasenne.

Ennakkoasennetta osoittaa ensiksi se, että markkinaoikeustuomari A on vastaajalle vuonna 2019 lähettämissään sähköpostiviesteissä varannut vastaajalle lyhimmillään vain kolme päivää vastausaikaa. Varattu aika on kohtuuttoman lyhyt ottaen huomioon, että vastaajayhtiö on halunnut, että sen käyttämällä asianajajalla on mahdollisuus korjata vastaajan markkinaoikeudelle antamien vastausten asiavirheitä.

Markkinaoikeus on 13.2.2019 toimittanut vastaajalle vastaus- ja lausumapyynnön kolmessa riita-asiassa, joissa vastausaikaa on ollut 11 työpäivää, mikä on ollut huomattavasti vähemmän kuin vastaaja pyytämä 30 päivää. Lyhyestä vastausajasta johtuen vastaajan asianajaja ei ole ehtinyt lukea vastaajan lausumia ennen niiden toimittamista markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeustuomari A on 22.3.2019 ottanut puhelimitse yhteyttä vastaajan edustajaan ilmoittaen riita-asioiden pääkäsittelyn ajankohdat toukokuussa 2019. Vastaaja on ilmoittanut, että sen asianajaja on muiden oikeudenkäyntien takia estynyt osallistumaan pääkäsittelyyn toukokuussa. Vastaaja on esittänyt asian käsittelyajankohdaksi viikkoja 23 ja 24, mitkä ajankohdat eivät A:n ilmoituksen mukaan ole sopineet markkinaoikeudelle. Samassa yhteydessä vastaajan edustaja on tiedustellut A:lta, miksi kyseessä olevat riita-asiat on nyt kiireellä saatava käsitellyksi, vaikka ne ovat olleet jo vuosia vireillä.

Samassa puhelinkeskustelussa markkinaoikeustuomari A on tiedustellut vastaajan edustajalta mahdollisuutta ottaa suoraan yhteyttä vastaajan asianajajaan ja pyytänyt, että vastaajan prosessiosoitteeksi muutettaisiin vastaajan asianajajan sähköpostiosoite. Tähän vastaaja ei ole suostunut.

Markkinaoikeustuomari A on halunnut järjestää asioiden pääkäsittelyn toukokuussa, koska hän on ollut tietoinen siitä, että vastaaja ei tällöin tule osallistumaan käsittelyyn. A on näin menettelemällä halunnut varmistaa, että kantajan vaatimukset tulevat riita-asioissa menestymään.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Esteellisyysväitteet

Tuomarin esteellisyydestä on säädetty oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa. Kaarinan TR-Työstö Oy on esittänyt, että markkinaoikeustuomari A:lla on kantajaa suosiva ennakkoasenne. Markkinaoikeus katsoo, että esitetyn esteellisyysväitteen ja sen perustelujen johdosta asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeustuomari A esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevia riita-asioita oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun ennakkoasenteeseen perustuvan esteellisyysperusteen nojalla. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko markkinaoikeustuomari A esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevia riita-asioita oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun yleislausekkeen nojalla.

Jääviys ennakkoasenteen nojalla

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun esitöiden yleisperustelujen (HE 78/2000 vp s. 19 ja 20), siltä osin kun ne liittyvät mainitun luvun 7 §:n 2 momentin mukaiseen ennakkoasennejääviyteen, mukaan ne tilanteet, joissa nousee esille kysymys tuomarin puolueettomuudesta samassa tuomioistuimessa tapahtuneen saman asian aikaisemman käsittelemisen tai ratkaisemisen johdosta ovat hyvin erilaisia. Tuomarin puolueettomuus ei niissä objektiivisesti tarkastellen suinkaan aina vaarannu. Mahdollinen esteellisyys joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksittaisen harkinnan perusteella. Esteellisyyttä eivät aiheuta yleensä esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtävät osaratkaisut eikä asian käsittelyn jaksottuminen eri vaiheisiin kuten riita-asian valmisteluun ja pääkäsittelyyn.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 42) todettu, että 7 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ennakkoasenteen aiheuttamasta esteellisyydestä. Perusteltu epäily ennakkoasenteesta voi syntyä siitä, että tuomari on osallistunut samassa tuomioistuimessa aikaisemmin asian tai sen osan ratkaisuun taikka muusta erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että tuomari on saanut oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella asiaa koskevia tietoja ja että hän on ennen asian vireilletuloa ottanut asian ratkaisuun kantaa. Esteellisyyden mahdollisesti synnyttävällä ennakkoasenteella ei luonnollisestikaan tarkoiteta tuomarin oikeustieteellisenä tutkimustyönä julkaisemien kannanottojen vaikutusta tai päätelmien tekemistä aikaisempien julkaistujen kannanottojen pohjalta. Säännöksellä on pyritty kuvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta eikä halua edistää toisen asianosaisen etua.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 46) edelleen todettu, että eräissä tapauksissa tuomarin oikeudenkäyntiin liittyvät toimet saattavat ilmentää tuomarin ennakkoasennetta ja sen vuoksi vaarantaa luottamuksen tuomarin puolueettomuuteen. Tuomari saattaa tulla esteelliseksi esimerkiksi silloin, jos hän jutun ollessa vielä kesken ottaa siihen voimakkaasti kantaa tiedotusvälineissä.

Esitöissä on tältä osin lisäksi todettu, että aktiivinen ja tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä voi aiheuttaa esteellisyyttä. Päinvastoin oikeudenkäymiskaaren säännökset edellyttävät tuomarilta juuri tällaista menettelyä perusteellisen oikeudenkäynnin aikaansaamiseksi. Tuomarin epäasiallista menettelyä koskevan väitteen tulee olla objektiivisesti arvioiden perusteltavissa. Tuomaria voidaan pitää esteellisenä, jos menettely on objektiivisesti arvostellen ollut asiatonta ja se osoittaa asennoitumista, joka ulkopuolisenkin näkökulmasta tarkastellen vaarantaa tuomarin puolueettomuuden.

Esitöissä on vielä todettu, että tuomarin ennakkoasennetta ratkaisun lopputulokseen voi osoittaa se, että hän ei kohtele ja informoi asianosaisia tasapuolisesti. Tasapuolisuuden voidaan katsoa vaarantuvan, jos tuomari ilman asiallisia perusteita toimii selvästi pelkästään toisen asianosaisen eduksi. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun tuomari on neuvonut etukäteen toista asianosaista sellaisissa asiakysymyksissä, jotka vaikuttavat asian käsittelyyn. Asianosaisen yleinen informointi tai asian käsittelyn vaiheista kertominen ei luonnollisestikaan voi olla peruste esteellisyyteen.

Markkinaoikeus toteaa ensiksi, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 17 §:n mukaan jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainituissa lainkohdissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 17 §:n 3 momentin mukaan valmistelu on saatettava loppuun viivytyksettä. Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittely hänen laiminlyöntinsä vuoksi viivästy.

Markkinaoikeus katsoo, että siltä osin kun esteellisyysperusteena on viitattu vastaajalle riita-asioissa osoitettujen lausumapyyntöjen määräaikojen asettamiseen, kysymys on ollut tavanomaisesta tuomarin prosessinjohdosta, jossa on oikeudenkäynnin viivytyksettömän etenemisen turvaamiseksi asetettu vastaajalle määräaika lausumapyyntöön vastaamiselle. Asiassa ei ole esitetty, että markkinaoikeuden prosessinjohdollisiin kysymyksiin annetut vastausajat olisivat olleet niin lyhyet, että vastaaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Näin ollen markkinaoikeustuomarin menettelyssä ei ole ollut sellaista, jonka perusteella hänellä objektiivisesti arvioituna voitaisiin katsoa olevan ennakkoasenne asioihin tai asianosaisiin.

Siltä osin kun esteellisyysväitteen tueksi on viitattu markkinaoikeustuomarin toimintaan riita-asioiden pääkäsittelyn ajankohdan vahvistamisessa markkinaoikeus viittaa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tarkoitetut seikat tai kun sitä ei muusta syystä ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuimen on todettava valmistelu päättyneeksi ja siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin 11 luvussa säädetään. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päinsä.

Markkinaoikeus katsoo, että istuntoajankohtien sopivuuden tiedustelu asianosaisilta ja pääkäsittelyn ajankohdan määrääminen on tavanomaista prosessinjohtoa, jonka toteuttaminen on edellä todetun lainkohdan mukaisesti tuomarin velvollisuutena ja joka ei osoita asian valmistelusta vastaavan markkinaoikeustuomarin esteellisyyttä. Tavanomaista prosessinjohtoa on myös sen tiedusteleminen, mikä on oikeudenkäynnin asianosaisen prosessiosoite ja onko prosessiosoitteessa tapahtunut muutoksia.

Jääviys yleislausekkeen nojalla

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun esitöiden yleisperustelujen (HE 78/2000 vp s. 20), siltä osin kuin ne liittyvät mainitun luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen yleislausekkeeseen, mukaan tuomari saattaa olla esteellinen käsittelemään asiaa silloinkin, kun hän ei ole esteellinen minkään erityisen esteellisyysperusteen nojalla, mutta jokin muu seikka antaa aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan. Jotta epäily voisi olla perusteltu, esteellisyyden täytyy perustua seikkaan, joka voidaan jollain tavoin rinnastaa muihin säännöksiin sisältyviin esteellisyysperusteisiin.

Esitöissä on yleisperustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 20) edelleen todettu, että tuomaria on pidettävä esteellisenä, jos hänen puolueettomuutensa voidaan katsoa objektiivisesti arvioiden vaarantuvan. Tuomari on toisin sanoen esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. Esteellisyysharkintaan vaikuttaa muun muassa tuomarin suhde käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Lähtökohtana on, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta esteellisyysperuste olisi käsillä.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 47) muun ohella todettu, että säännöstä sovelletaan tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan muulla perusteella kuin oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa aikaisemmin on mainittu. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä.

Esitöissä on vielä todettu, että esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa.

Markkinaoikeus toteaa, että ne seikat, joihin esteellisyysväitteen tueksi on vedottu, liittyvät markkinaoikeustuomarin toimintaan prosessinjohtamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset toimenpiteet ja keskustelut ovat olleet osa tuomarin harjoittamaa asianmukaista prosessinjohtoa, jolla on pyritty valmistelemaan kyseessä olevien asioiden käsittelyn jatkamista markkinaoikeudessa. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään selvästi yksilöitävissä olevaa olosuhdetta tai seikkoja, joiden perusteella olisi objektiivisesti arvioitavissa, että markkinaoikeustuomarilla olisi käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin sellainen suhde, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.

Johtopäätös

Edellä mainitun perustein väite tuomarin esteellisyydestä on hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Kaarinan TR-Työstö Oy:n väitteen tuomarin esteellisyydestä.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella tähän päätökseen haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin markkinaoikeuden tuomioon pääasiassa.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.